Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 8.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Riigikohus – Vito) – Mittetulundusühing Järvelaev v. Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet (PRIA)

(asia C-580/17)¹

(Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen maatalouspolitiikka – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuki maaseudun kehittämiseen – Asetus (EY) N:o 1698/2005 – Ajallinen sovellettavuus – 72 artikla – Yhteisrahoitettujen investointitoimien pysyvyys – Yhteisrahoitetun investointitoimen huomattava muutos – Maaseuturahaston yhteisrahoittaman investointitoimen ansiosta hankittu kohde, jonka tuensaaja on antanut vuokralle kolmannelle – Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta – Asetus (EY) N:o 1306/2013 – 54 ja 56 artikla – Jäsenvaltioiden velvollisuus periä sääntöjenvastaisuuden tai laiminlyönnin vuoksi aiheettomasti suoritetut maksut takaisin – Sääntöjenvastaisuuden käsite – Takaisinperintämenettelyn aloittaminen)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Riigikohus

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Mittetulundusühing Järvelaev

Vastapuoli: Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet (PRIA)

Tuomiolauselma

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) ohjelmakauden 2007-2013 osalta hyväksymän ja yhteisrahoittaman investointitoimen pysyvyyttä on arvioitava Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20.9.2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 asetuksen 72 artiklan säännösten perusteella. Silloin kun kyseisen toimen yhteydessä aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintä tapahtuu kyseisen ohjelmakauden päätyttyä eli 1.1.2014 jälkeen, takaisinperinnän perusteen on oltava yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 56 artikla.

Se, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tuen, joka on maksettu asetuksessa N:o 1698/2005 tarkoitetun Leader-toimintalinjan mukaisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yhteisrahoittaman investointitoimen yhteydessä, saaja antaa tämän tuen avulla hankitun kohteen vuokralle kolmannelle, joka käyttää sitä samaan toimintaan, jota kyseisen tuen saajan oli tarkoitus harjoittaa, voi olla kyseisen asetuksen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tämän yhteisrahoitetun investointitoimen huomattava muutos, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kaikki kyseessä olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat huomioon ottaen tarkistettava tämän säännöksen a ja b alakohdassa säädettyjen vaihtoehtoisten edellytysten osalta. Sen toteamiseksi, että yritykselle tai julkiselle elimelle on koitunut kyseisen asetuksen 72 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua aiheetonta hyötyä, kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä tuomioistuinten valvonnan alaisuudessa, mistä aiheeton hyöty konkreettisesti koostuu. Kysymys siitä, olisiko – kun otetaan huomioon tosiseikat ja oikeudelliset seikat – tuen tosiasiallinen käyttäjä saanut tukea, jos se olisi esittänyt itse tukihakemuksen, on tosin merkityksellinen mutta ei ratkaiseva kyseisen asetuksen 72 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa.

Asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yhteisrahoittaman investointitoimen yhteydessä maksetun tuen saajalle velvollisuus säilyttää ja käyttää itse tämän investointitoimen yhteydessä hankittua kohdetta vähintään viiden vuoden ajan viimeisen tukierän maksamisesta lukien.

Asetuksen N:o 1306/2013 56 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitetun sääntöjenvastaisuuden muodostaa se, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maatalousrahasto) yhteisrahoittaman ja asetuksessa N:o 1698/2005 tarkoitettuun Leader-toimintalinjaan kuuluvan investointitoimen yhteydessä myönnetyn tuen saaja jättää toteuttamatta tukihakemukseensa merkitsemistään toimea koskevista osista yhden, joka on yksi niistä kriteereistä, joiden perusteella tukihakemuksia on arvioitu asetettaessa niitä paremmuusjärjestykseen, vaikka tämän kriteerin toteutumista ei edellytetty siihen liittyvässä kansallisessa säännöstössä, mikäli investointitoimen asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu huomattava muutos perustuu tällaisen osan toteuttamatta jättämiseen, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava.

Asetuksen N:o 1306/2013 56 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että aiheettomasti maksetun tuen takaisinperintämenettely aloitetaan ennen viiden vuoden kulumista siitä, kun hallintoviranomainen teki päätöksen tuen myöntämisestä. Tämä säännös ei myöskään ole esteenä sille, että tällaista takaisinperintämenettelyä jatketaan siinä tapauksessa, että tuensaaja korjaa menettelyn aikana sen ehtojen noudattamatta jättämisen, jonka johdosta menettely pantiin vireille.

____________

¹ EUVL C 412, 4.12.2017.