Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Etablissements Toulorgen 30.5.2002 Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne

(Asia T-167/02)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Etablissements Toulorge -niminen yhtiö, kotipaikka Bricquebec (Ranska), on nostanut 30.5.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Denis Waelbrock ja Dirk Brinckman.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa rehuseosten liikkuvuudesta annetun neuvoston direktiivin 79/373/ETY muuttamisesta ja komission direktiivin 91/357/ETY kumoamisesta 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/2/EY

(toteaa sopimussuhteen ulkopuoleisen yhteisön vastuun sellaisena kuin neuvosto ja parlamentti ovat sen esittäneet, ja velvoittaa vastaajat korvaamaan kaiken kyseisestä direktiivistä kantajalle aiheutuneen vahingon

(velvoittaa asianosaiset esittämään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisua seuraavassa kohtuullisessa määräajassa vahinkojen tarkat määrät, joista asianosaiset ovat sopineet, tai, tällaisen sopimuksen puuttuessa, velvoittaa asianosaiset ilmoittamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle saman määräajan kuluessa tarkat määrät sisältävät lisävaatimuksensa

(toteaa, että 8 prosentin vuotuista korkoa (tai ensimmäisen oikeusasteen määrittelemää tarkoituksenmukaista korkoa) on maksettava yhteisön vastuun toteavan ensimmäisen oikeusasteen ratkaisun antamispäivästä lähtien maksun suorittamiseen asti

(velvoittaa vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet ja oikeudellinen arviointi

Riidanalaisessa direktiivissä asetetaan tuotantoeläimille tarkoitettujen rehuseosten valmistajille velvollisuus antaa täsmällinen ilmoitus kaikkien niiden tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden määristä, jotta kansanterveyttä voitaisiin suojella ainesosien paremman jäljitettävyyden avulla. Kantajan mukaan kyseisestä toimenpiteestä seuraa tietotaidon ja rehuseosten valmistajien perusliikesalaisuuksien väistämätön paljastuminen.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa useiden yhteisön oikeusjärjestyksessä taattujen oikeuksien ja perustamissopimuksella tavoiteltujen päämäärien loukkaamiseen. Riidanalainen direktiivi on siten ristiriidassa vääristymättömän kilpailun suojelun sekä tutkimuksen ja teknologisen kehityksen edistämisen kanssa. Direktiivissä ei myöskään kunnioiteta omistusoikeutta ja oikeutta taloudellisen toiminnan vapaaseen harjoittamiseen. Lopuksi kantaja väittää, että direktiivi on ristiriidassa maataloustuotteiden parantamista ja ympäristön suojelua koskevan tavoitteen kanssa.

Kantaja väittää lisäksi, että riidanalainen toimi on suhteeton. Kantajan mukaan direktiivi ei sovellu tavoitellun kansanterveyden suojelua koskevan päämäärän saavuttamiseen ja sillä ylitetään joka tapauksessa se, mikä olisi tarpeellista tällaisen päämäärän saavuttamiseksi. Kantajan väittää myös, että direktiivillä sinänsä ei varmisteta tuotteiden laatua tai paranneta ainesosien jäljitettävyyttä ja että sillä aiheutetaan suhteettomia tuoteselostemerkintöihin liittyviä kustannuksia.

Kantaja väittää lopuksi, että toimi perustuu virheelliseen oikeudelliseen perustaan. Kantajan mukaan oikeudelliseksi perustaksi olisi EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan sijasta pitänyt valita perustamissopimuksen 37 artikla, koska riidanalainen direktiivi ei millään tavoin liity eläinlääkintä- tai kasvinsuojelualaan.

____________