Language of document : ECLI:EU:C:2017:703

Asia C-186/16

Ruxandra Paula Andriciuc ym.

vastaan

Banca Românească SA

(Curtea de Apel Oradean esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – 3 artiklan 1 kohta ja 4 artiklan 2 kohta – Sopimusehtojen kohtuuttomuuden arvioiminen – Ulkomaanvaluutan määräinen luottosopimus – Kokonaan kuluttajan vastuulla oleva valuuttariski – Osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välinen huomattava epätasapaino – Ajankohta, joka otetaan huomioon arvioitaessa epätasapainoa – Käsitteen ”laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi” ulottuvuus – Pankin toimittamien tietojen taso

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 20.9.2017

1.        Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Soveltamisala – Lain tai asetuksen pakottavia säännöksiä heijastavien sopimusehtojen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle – Kansallisen tuomioistuimen tutkintavelvollisuus

(Neuvoston direktiivin 93/13 1 artiklan 2 kohta)

2.        Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Soveltamisala – Ehdot, joissa määritellään sopimuksen pääkohde tai jotka koskevat hintaa tai korvausta sekä vastineena toimitettavia palveluja ja tavaroita – Käsite – Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen ulkomaanvaluutan määräiseen luottosopimukseen otettu sopimusehto, josta ei ole erikseen neuvoteltu ja jonka mukaan kuluttajan on maksettava luotto takaisin tässä samassa valuutassa – Kuuluminen soveltamisalaan – Edellytykset – Ymmärrettävyyttä ja selkeyttä koskevat vaatimukset

(Neuvoston direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohta)

3.        Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Soveltamisala – Ehdot, joissa määritellään sopimuksen pääkohde tai jotka koskevat hintaa tai korvausta sekä vastineena toimitettavia palveluja ja tavaroita – Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen ulkomaanvaluutan määräiseen luottosopimukseen otettu sopimusehto, josta ei ole erikseen neuvoteltu ja jonka mukaan kuluttajan on maksettava luotto takaisin tässä samassa valuutassa – Kuuluminen soveltamisalaan – Edellytykset – Ymmärrettävyyttä ja selkeyttä koskevat vaatimukset – Annettavilta tiedoilta vaadittava taso – Ulottuvuus – Kansallisen tuomioistuimen tutkintavelvollisuus

(Neuvoston direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohta)

4.        Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – 3 artiklassa tarkoitettu kohtuuton sopimusehto – Osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välinen huomattava epätasapaino – Tällaisen epätasapainon olemassaolo sopimuksen tekohetkellä kuuluu kansallisen tuomioistuimen arvioitavaksi – Velvollisuus ottaa huomioon kaikki seikat, joista elinkeinonharjoittaja oli tietoinen kyseisenä ajankohtana

(Neuvoston direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 27–31 kohta)

2.      Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitettu käsite ”sopimuksen pääkohde” kattaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen ulkomaanvaluutan määräiseen luottosopimukseen otetun sopimusehdon, josta ei ole erikseen neuvoteltu ja jonka mukaan laina on maksettava takaisin samassa ulkomaanvaluutassa, jossa se on otettu, jos tässä sopimusehdossa vahvistetaan sopimuksen olennainen suoritus, joka määrittää tätä sopimusta. Tätä sopimusehtoa ei voida siten pitää kohtuuttomana, jos se on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi.

Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että lainanantaja sitoutuu luottosopimuksella pääasiallisesti antamaan lainanottajan käyttöön tietyn rahasumman ja lainanottaja sitoutuu pääasiallisesti maksamaan takaisin kyseisen summan – yleensä korkoineen – sovitun aikataulun mukaisesti. Tällaisen sopimuksen olennaiset suoritukset liittyvät siten rahasummaan, joka on määriteltävä suhteessa sopimuksen mukaiseen myöntämis- ja takaisinmaksuvaluuttaan. Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 46 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa, siinä, että luotto on maksettava takaisin tietyssä valuutassa, ei lähtökohtaisesti ole kyse liitännäisestä maksujärjestelystä vaan koko velalliselle kuuluvan velvollisuuden ominaislaadusta, joten se on olennainen osa lainasopimusta.

(ks. 38 ja 41 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

3.      Direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että vaatimus, jonka mukaan sopimusehto on laadittava selkeästi ja ymmärrettävästi, merkitsee luottosopimusten yhteydessä sitä, että finanssilaitosten on annettava lainanottajille riittävät tiedot, jotta lainanottajat voivat tehdä niiden pohjalta perusteltuja ja harkittuja päätöksiä. Tämä vaatimus edellyttää kuluttajan ymmärtävän sekä muodollisesti että kieliopillisesti ehdon, jonka mukaan laina on maksettava takaisin samassa ulkomaanvaluutassa, jossa se on otettu, mutta hänen on myös ymmärrettävä sen konkreettinen merkitys siten, että tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja voi paitsi olla tietoinen siitä mahdollisuudesta, että ulkomaanvaluutan, jonka määräisenä laina on otettu, arvo voi nousta tai laskea, myös arvioida, mitä mahdollisesti merkittäviä taloudellisia seurauksia tällaisesta ehdosta aiheutuu hänen taloudellisille velvoitteilleen. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on suorittaa tämän edellyttämä selvitys.

Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 66 ja 67 kohdassa, lainanottajalle on yhtäältä kerrottava selkeästi, että jos hän tekee ulkomaanvaluutan määräisen lainasopimuksen, hän altistuu valuuttariskille, jonka kantaminen voi olla hänelle taloudellisesti vaikeaa, jos rahayksikön, jonka määräisenä hän saa tulonsa, arvo alenee. Elinkeinonharjoittajan, tässä tapauksessa pankin, on toisaalta annettava tietoja valuuttakurssin mahdollisista vaihteluista ja ulkomaanvaluutan määräisen lainan ottamiseen sisältyvistä riskeistä varsinkin, jos lainaa ottava kuluttaja ei saa tulojaan kyseisessä valuutassa. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on siksi tarkistaa, onko elinkeinonharjoittaja antanut asianomaisille kuluttajille kaikki merkitykselliset tiedot niin, että kuluttajat voivat arvioida, minkälaisia taloudellisia seurauksia pääasiassa kyseessä olevan kaltaisesta sopimusehdosta aiheutuu heidän taloudellisille velvoitteilleen.

(ks. 50 ja 51 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

4.      Direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sopimusehdon kohtuuttomuutta on arvioitava kyseessä olevan sopimuksen tekohetken kannalta ja ottaen huomioon kaikki seikat, joista elinkeinonharjoittaja saattoi olla sopimuksen tekohetkellä tietoinen ja jotka olivat omiaan vaikuttamaan tämän sopimuksen myöhempään täyttämiseen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida ottaen huomioon kaikki pääasian olosuhteet sekä erityisesti elinkeinonharjoittajan, nyt käsiteltävässä asiassa pankin, asiantuntemus ja perehtyneisyys valuuttakurssin mahdollisiin vaihteluihin ja ulkomaanvaluutan määräisen lainan ottamiseen sisältyviin riskeihin, onko kyseisessä säännöksessä tarkoitettu epätasapaino mahdollisesti olemassa.

(ks. 58 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)