Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 16.4.2024 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-146/22, Ryanair v komissio (KLM II; COVID-19), 7.2.2024 antamasta tuomiosta

(Asia C-266/24 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, J. Carpi Badía ja M. Farley)

Muut osapuolet: Ryanair DAC, Ranskan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Société Air France, Air France-KLM ja Koninklijke Luchtvaart Maatschappij NV

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

hyväksyy valituksen ja kumoaa valituksenalaisen tuomion

käyttää Euroopan unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 61 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettua oikeuttaan ratkaista asia lopullisesti

toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu kanneperusteista, joita ei ole vielä tutkittu, ja

määrää, että tässä oikeusasteessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin siinä tapauksessa, että asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, tai velvoittaa Ryanairin korvaamaan oikeudenkäyntikulut siinä tapauksessa, että se ratkaisee asian itse lopullisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää kaksi valitusperustetta.

Se väittää ensiksi, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellistä arviointiperustetta sen määrittämiseksi, milloin tuensaaja rajoittuu vain yhteen tai useaan EU:n valtiontukisäännöissä tarkoitettuun konsernin yksikköön. Unionin yleinen tuomioistuin teki erityisesti oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että tekijät, jotka osoittivat yksinomaan, että i) yleisesti ottaen Air France-KLM:llä saattoi perimmäisenä emoyhtiönä olla tiettyä määräysvaltaa Société Air Francessa (Air France) ja Koninklijke Luchtvaart Maatschapij NV:ssä (KLM) sekä niiden tytäryhtiöissä ja ii) Air Francen, Air France-KLM:n ja KLM:n välillä tapahtui tiettyä yhteensovittamista, koordinointia ja yhteistyötä, riittivät osoittamaan, että KLM oli todellakin saanut tukea, minkä vuoksi sitä pitäisi pitää EU:n valtiontukisäännöissä tarkoitettuna tuensaajana, vaikka nimenomaisesta sisällöstä ja ehdoista, joiden mukaisesti tuki myönnettiin, ilmenee selkeästi, että tukea ei voida käyttää KLM:n hyväksi.

Se väittää toiseksi, että unionin yleinen tuomioistuin korvasi kielletyllä tavalla komission arvioinnin omallaan, kun se määritti, olivatko vain tietyt yhtiöt Air France-KLM -konsernissa tukitoimenpiteen kohteena, osoittamatta riittävällä tavalla, että komission päättelyyn liittyi ilmeinen arviointivirhe, koska kyseessä on ala, joka unionin tuomioistuinten mukaan edellyttää monitahoisia taloudellisia arviointeja ja jonka osalta komissiolla on laaja harkintavalta.

____________