Language of document : ECLI:EU:T:2014:912

Asia T‑29/11

Technische Universität Dresden

vastaan

Euroopan komissio

Välityslauseke – Yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelma – Hanketta koskeva rahoitussopimus – Kumoamiskanne – Maksukehotus – Riita-asian sopimusoikeudellinen luonne – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Tutkimatta jättäminen – Kanteen luonnehtiminen uudelleen – Tukikelpoiset kustannukset  

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 24.10.2014

1.      Tuomioistuinmenettely – Kanteen oikeudellinen perusta – Valinnan tekeminen kuuluu kantajalle eikä unionin tuomioistuimille

2.      Kumoamiskanne – Kanne, joka todellisuudessa koskee luonteeltaan sopimusoikeudellista riita-asiaa – Komission lähettämän maksukehotuksen kumoaminen – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artikla)

3.      Kumoamiskanne – Kanne, joka todellisuudessa koskee luonteeltaan sopimusoikeudellista riita-asiaa – Kanteen luonnehtiminen uudelleen – Edellytykset

(SEUT 272 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)

4.      Tuomioistuinmenettely – Asian saattaminen unionin yleisen tuomoistuimen käsiteltäväksi välityslausekkeen perusteella – Välityslausekkeen käsite

(SEUT 272 artikla)

5.      Euroopan unionin talousarvio – Unionin taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä

(SEUT 317 artikla)

6.      Tuomioistuinmenettely – Asian saattaminen unionin yleisen tuomoistuimen käsiteltäväksi välityslausekkeen perusteella – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta käsitellä vastakanne – Vastakanne, joka liittyy komission maksamien liiallisten tukien palauttamiseen – Vaatimus, jonka mukaan huomautusten ja todisteiden on oltava selkeitä, jotta unionin yleinen tuomioistuin voisi arvioida vastakanteen perusteltavuuden – Vaatimuksen noudattamatta jättämistä ei voida hyväksyä

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 46 artiklan 1 kohdan c alakohta)

7.      Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Olennaisten menettelymääräysten rikkominen – Perusteluvelvollisuus koskee vain yksipuolisia toimintatapoja – Perusteluvelvollisuutta ei ole rahoitussopimuksen osalta

(SEUT 272 ja SEUT 296 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 24 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 29, 38 ja 39 kohta)

3.      Kumoamis- tai vahingonkorvauskanteen uudelleenluonnehtimiselle SEUT 272 artiklaan perustuvaksi kanteeksi (välityslauseke) on asetettu kaksi kumulatiivista edellytystä. Tällainen uudelleenluonnehdinta on mahdollista, jollei kantajan nimenomainen tahto ole sille esteenä ja jos kannekirjelmässä vedotaan vähintäänkin yhteen kyseistä sopimussuhdetta sääntelevän säännön rikkomiseen perustuvaan kanneperusteeseen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti.

(ks. 42 ja 44 kohta)

4.      Koska perussopimuksessa ei määrätä välityslausekkeessa käytettävästä erityisestä muotoilusta, muotoilua, joka osoittaa, että osapuolilla on tarkoitus olla saattamatta mahdollisia riitojaan kansallisten tuomioistuinten käsiteltäviksi ja saattaa ne unionin tuomioistuinten käsiteltäviksi, on pidettävä riittävänä, jotta viimeksi mainituilla on toimivalta SEUT 272 artiklan nojalla.

Välityslausekkeena on pidettävä rahoitussopimuksessa olevaa lauseketta, jonka otsikko on ”Law applicable and competent court” (Sovellettava laki ja toimivaltainen tuomioistuin) ja jonka mukaan ”tuensaajat voivat nostaa kanteen [tämän sopimuksen] sopimusehtojen soveltamiseen ja sen täytäntöönpanotapoihin liittyvistä komission päätöksistä [unionin yleisessä tuomioistuimessa], josta ne voivat valittaa [unionin tuomioistuimeen]”.

Vaikka onkin totta, että kyseisen lausekkeen epätyypillinen sanamuoto ja siinä käytetyt ilmaisut, erityisesti sanojen ”päätös” ja ”tuensaaja” käyttäminen, eivät voi olla muistuttamatta siitä kumoamiskanteella harjoitettavasta laillisuusvalvonnasta, joka on otettu käyttöön SEUT 263 artiklalla, nämä seikat eivät ole omiaan estämään pitämästä kyseistä lauseketta välityslausekkeena.

Koska kyseistä lauseketta voidaan soveltaa muun muassa päätöksiin, jotka komissio tekee sopimusehtojen perusteella ja joita ei voida erottaa sopimussuhteesta – päätöksiin, jotka eivät oikeuskäytännön mukaan kuulu SEUT 263 artiklan nojalla nostettavan kumoamiskanteen soveltamisalaan – kyseisen lausekkeen sellaisella tulkinnalla, jonka mukaan se olisi pelkkä muistutus kumoamiskanteista, laajennettaisiin sopimusoikeuden avulla SEUT 263 artiklassa kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamiselle asetettuja edellytyksiä, vaikka nämä edellytykset ovat ehdottomia prosessinedellytyksiä, eikä niitä näin ollen voida jättää asianosaisten määräysvaltaan.

Kyseisen lausekkeen sanamuodon vastaista olisi katsoa, että sen soveltamisala rajoittuu komission mahdollisesti SEUT 299 artiklan nojalla tekemiin päätöksiin.

(ks. 52, 53, 55, 56, 60, 61, 63, 64 ja 66 kohta)

5.      Unionin taloudellisia tukia sääntelevän perustavanlaatuisen periaatteen mukaan unioni voi tukea ainoastaan todellisuudessa syntyneitä menoja. Jotta komissio voisi harjoittaa valvontaansa, tällaisten tukien saajien on näin ollen kyettävä osoittamaan sellaisiin hankkeisiin kirjattujen kustannusten tosiasiallisuus, joita varten tällaisia tukia on myönnetty, koska se, että tukien saajat toimittavat luotettavia tietoja, on välttämätöntä sen valvonta‑ ja todistejärjestelmän asianmukaisen toiminnan kannalta, joka on otettu käyttöön tuen myöntämisedellytysten täyttymisen tarkistamiseksi. Hankkeen toteuttamisen toteennäyttäminen ei siten riitä erityisen tuen myöntämisen perustelemiseksi. Tuensaajan on lisäksi esitettävä näyttö siitä, että hänelle on aiheutunut menoja kyseessä olevan tuen myöntämiselle vahvistettujen edellytysten mukaisesti, koska ainoastaan asianmukaisesti perusteltuja kuluja voidaan pitää tukikelpoisina. Sen velvollisuus noudattaa vahvistettuja taloudellisia edellytyksiä on jopa yksi sen keskeisistä sitoumuksista ja siten yhteisön taloudellisen tuen myöntämisedellytys.

(ks. 71 kohta)

6.      Vaikka oletettaisiinkin, että komission tarkoituksena olisi saattaa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi vastakanne ja että unionin yleinen tuomioistuin olisi välityslausekkeen muotoilusta huolimatta toimivaltainen lausumaan mainitusta kanteesta, kun otetaan huomioon se oikeuskäytäntö, jonka mukaan unionin oikeussuojakeinoja koskevassa järjestelmässä toimivalta ratkaista kanne pääasiassa merkitsee toimivaltaa ratkaista kaikki vastakanteet, jotka on nostettu menettelyn aikana ja jotka johtuvat samasta kannekirjelmän kohteena olevasta toimesta tai tosiseikasta, tällainen vastakanne olisi joka tapauksessa työjärjestyksen 46 artiklan 1 kohdan c alakohdan määräysten vuoksi jätettävä tutkimatta. Tällainen kanne ei nimittäin käy vaadittavalla selvyydellä ilmi komission kirjelmistä eikä sen istunnossa esittämistä huomautuksista, eikä sitä ole tuettu sellaisilla perusteilla ja todisteilla, joiden nojalla unionin yleinen tuomioistuin kykenisi arvioimaan sen perusteltavuuden ja kantaja voisi valmistella puolustuksensa.

(ks. 116 kohta)

7.      Perusteluvelvollisuus sitoo komissiota SEUT 296 artiklan toisen kohdan nojalla. Se koskee kuitenkin ainoastaan kyseisen toimielimen yksipuolisia toimintatapoja. Se ei näin ollen velvoita komissiota rahoitussopimuksen nojalla. SEUT 272 artiklan nojalla nostetun kanteen yhteydessä esitetty kanneperuste, jonka mukaan perustelut ovat riittämättömiä, on näin ollen tehoton, koska mainitun velvollisuuden mahdollinen noudattamatta jättäminen ei vaikuta komissiolla kyseisen sopimuksen nojalla oleviin velvollisuuksiin. Tämän päätelmän pätevyyteen ei vaikuta se kantajan väite, jonka mukaan oikeuskäytännöstä seuraa, että koska unionin antaman taloudellisen tuen pienentämispäätöksestä on vakavia seurauksia tuensaajalle, päätöksen perusteluissa on selvästi kerrottava ne perusteet, jotka oikeuttavat tuen pienentämisen alun perin myönnetystä määrästä.

(ks. 120–122 kohta)