Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.6.2019 – Bank Saderat vastaan neuvosto

(asia T-433/15)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeva rajoitus – Korvaus vahingosta, jonka kantaja väittää kärsineensä hänen nimensä merkitsemisestä luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan, ja sen pysyttämisestä tässä luettelossa – Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen)

1.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Todistustaakka – Yhden edellytyksen täyttymättä jääminen – Vahingonkorvauskanteen hylkääminen kokonaisuudessaan

(SEUT 340 artiklan toinen kohta)

(ks. 40 ja 41 kohta)

2.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Sellaisen oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen – Unionin toimielimen harkintavalta on toimea toteutettaessa ollut rajoitettu tai sillä ei ole ollut harkintavaltaa – Asiayhteyteen liittyvät seikat otettava huomioon

(SEUT 340 artiklan toinen kohta)

(ks. 48, 49, 53–56, 62 ja 73 kohta)

3.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Toimielinten menettelyn laillisuuden arviointi – Varojen jäädyttämistä koskevat toimenpiteet – Sellaisen taloudellisen toimijan vahingonkorvauskanne, jota yksittäinen rajoittava toimenpide koskee – Perusteet – Rajoittavat toimenpiteet, joilla on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan laillinen tavoite

(SEU 21 artikla; SEUT 215 artiklan 2 kohta)

(ks. 50 ja 51 kohta)

4.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Sellaisen oikeussäännön riittävän ilmeinen rikkominen, jolla annetaan yksityisille oikeuksia – Näyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt – Sellaisen yhden tai useamman neuvoston toimen kumoaminen, joista kantajan vahingot johtuvat, mukaan lukien ennen vahingonkorvauskanteen nostamista annetulla unionin yleisen tuomioistuimen tuomiolla päätetty kumoaminen, ei merkitse näyttöä, jota ei voida kumota

(ks. 52 kohta)

5.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Sellaisen oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen – Oikeussääntö, jolla annetaan yksityisille oikeuksia – Käsite – Iraniin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden toteuttamista koskevat edellytykset kuuluvat soveltamisalaan

(SEUT 340 artiklan toinen kohta; neuvoston asetusten N:o 423/2007 7 artiklan 2 kohta, neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan b alakohta ja neuvoston asetuksen N:o 267/2012 23 artiklan 2 kohdan a alakohta)

(ks. 60 ja 61 kohta)

6.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Unionin oikeuden riittävän ilmeinen rikkominen – Neuvosto ei ole laiminlyönyt oikeuskäytäntöön perustuvaa velvollisuutta osoittaa luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden perusteltavuus

(SEUT 340 artiklan toinen kohta)

(ks. 63–68 ja 74 kohta)

Aihe

SEUT 268 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan korvausta vahingoista, jotka kantaja väittää kärsineensä hänen nimensä merkitsemisestä Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 19.4.2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 423/2007 (EUVL 2007, L 103, s. 1), Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 961/2010 (EUVL 2010, L 281, s. 1) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 267/2012 (EUVL 2012, L 88, s. 1) olevaan nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon

Ratkaisu

1) Kanne hylätään.

2) Bank Saderat plc vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3) Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.