Asia T-23/09

Conseil national de l’Ordre des pharmaciens (CNOP) ja Conseil central de la section G de l’Ordre national des pharmaciens (CCG)

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Päätös, jossa määrätään tarkastuksesta – Asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohta – Adressaatti ei ole oikeushenkilö – Perusteluvelvollisuus – Yrityksen ja yritysten yhteenliittymän käsitteet

Tuomion tiivistelmä

1.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission tarkastusvalta – Komission päätös, jossa määrätään tarkastuksesta – Perusteluvelvollisuus – Laajuus

(EY 81 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohta)

2.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission tarkastusvalta – Laajuus – Pääsy yritysten tiloihin – Kohde

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohta)

3.      Kilpailu – Yhteisön oikeussäännöt – Yritysten yhteenliittymät – Käsite – Proviisorien ammattijärjestö ja sen elimet kuuluvat käsitteen alaan

(EY 81, EY 82 ja EY 86 artikla)

1.      Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohdassa määritellään keskeiset seikat, jotka komission päätöksissä, joissa määrätään tarkastuksesta, on esitettävä, sillä kyseisessä säännöksessä velvoitetaan komissio perustelemaan kyseiset päätökset toteamalla tarkastuksen kohde ja tarkoitus, sen aloituspäivä, kyseisen asetuksen 23 ja 24 artiklassa säädetyt seuraamukset ja mahdollisuus hakea muutosta tällaisiin päätöksiin unionin tuomioistuimilta. Oikeuskäytännössä on täsmennetty tarkastuspäätösten perusteluvelvollisuuden laajuutta tämän säännöksen sisällön valossa.

Siinä hallinnollisen menettelyn vaiheessa, jolloin tarkastuspäätökset tehdään, komissiolla ei vielä ole täsmällisiä tietoja, joiden perusteella se voisi analysoida, voidaanko kyseessä olevaa toimintaa tai toimia pitää EY 81 artiklassa tarkoitettuina yritysten tai yritysten yhteenliittymien päätöksinä. Perusteluvelvollisuutta koskevassa oikeuskäytännössä on tarkastuspäätösten erityisluonne huomioon ottaen todettu, minkä tyyppisiä tietoja tarkastuspäätöksen on sisällettävä, jotta sen adressaatit voivat hallinnollisen menettelyn tässä vaiheessa vedota puolustautumisoikeuksiinsa. Jos komissiolle asetettaisiin tältä osin raskaampi perusteluvelvollisuus, ei otettaisi asianmukaisesti huomioon tarkastuksen alustavaa luonnetta; tarkastuksella on nimenomaan tarkoituksena se, että komissio voi myöhemmässä vaiheessa todeta, ovatko tarkastuspäätöksen adressaatit tai kolmannet henkilöt mahdollisesti rikkoneet yhteisön kilpailuoikeutta.

(ks. 33 ja 41 kohta)

2.      Vaikka Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa vahvistettua yksityisyyden suojaa on kunnioitettava ja vaikka kodille myönnetty suoja ulottuu yhtiöiden liiketiloihin, on tärkeää suojata perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohdassa säädettyjen tarkastusten tehokas vaikutus, sillä nämä tarkastukset ovat välttämätön keino, jonka avulla komissio voi hoitaa tehtäväänsä perustamissopimuksen turvaajana kilpailuoikeuden alalla. Sen takaamiseksi, että komission oikeudesta päästä EY 81 ja EY 82 artiklan soveltamismenettelyssä kyseessä olevan yrityksen liiketiloihin on hyötyä, tämä oikeus edellyttää mahdollisuutta etsiä sellaisia tietoja, jotka eivät ole vielä tiedossa tai joita ei ole vielä täysin yksilöity.

Tarkastukset voivat olla hyvin laajoja, ja oikeus päästä yrityksen kaikkiin tiloihin, sen kaikille alueille ja sen kaikkiin kulkuneuvoihin on erityisen merkittävä, koska sen tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus hankkia todisteita kilpailusääntöjen rikkomisista niistä paikoista, joissa todisteita tavallisesti on.

(ks. 40 ja 69 kohta)

3.      Yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla.

Proviisorit – ainakin itsenäiset proviisorit – tarjoavat palkkiota vastaan erityisesti lääkkeiden vähittäiskaupan jakelupalveluja ja kantavat toimintansa harjoittamiseen liittyvän taloudellisen riskin. Nämä henkilöt harjoittavat näin ollen taloudellista toimintaa, joten he ovat EY 81, EY 82 ja EY 86 artiklassa tarkoitettuja yrityksiä.

Toteamus siitä, että proviisorien ammattijärjestö ja sen elimet ovat elimiä, jotka kokoavat yhteen ja edustavat tiettyjä ammatinharjoittajia, jotka voidaan luokitella EY 81 artiklassa tarkoitetuiksi yrityksiksi, on riittävä, jotta voidaan todeta, että komissio voi luokitella ne perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuiksi yritysten yhteenliittymiksi ja tehdä niissä tarkastuksen tämän säännöksen nojalla. Vain se seikka, että tietyt jäsenet eivät ole yrityksiä, ei ole riittävä jättämään kyseessä olevaa yhteenliittymää EY 81 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

Väitteet siitä, että kyseisen järjestön ja sen elinten toiminta ei kuulu taloudellisen vaihdannan piiriin, koska niillä on myös yhteisvastuun periaatteeseen perustuva sosiaalinen tehtävä ja koska ne käyttävät julkiselle vallalle tyypillisesti kuuluvia toimivaltuuksia, eivät voi muuttaa tätä toteamusta, koska kysymys siitä, jäävätkö kyseinen ammattijärjestö ja sen elimet konkreettisia toimivaltuuksiaan käyttäessään EY 81 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle vai onko päinvastoin tiettyjä niiden toimista pidettävä kyseisessä määräyksessä tarkoitettuina yritysten yhteenliittymien päätöksinä, on selvästi ennenaikainen ja sitä on tarvittaessa käsiteltävä lopullisen päätöksen yhteydessä, jossa lausutaan komission väitteistä.

(ks. 55, 70, 71 ja 75–78 kohta)