UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS
11 päivänä maaliskuuta 2013 (*)
Väliaikainen oikeussuoja – Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Kielikoulutuspalvelut – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Täytäntöönpanon lykkäämistä ja välitoimia koskeva hakemus – Mahdollisuuden menettäminen – Vakavan ja korjaamattoman vahingon puuttuminen – Kiireellisyyden puuttuminen
Asiassa T‑4/13 R,
Communicaid Group Ltd, kotipaikka Lontoo (Yhdistynyt kuningaskunta), edustajinaan solicitor C. Brennan, F. Randolph, QC, ja barrister M. Gray,
hakijana,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään S. Delaude ja S. Lejeune, avustajanaan asianajaja P. Wytinck,
vastapuolena,
jossa on kyse hakemuksesta yhtäältä niiden komission päätösten täytäntöönpanon lykkäämiseksi, joilla se hylkäsi hakijan tekemät tarjoukset useista eristä Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten työntekijöille Brysselissä (Belgiassa) järjestettävän kielikoulutuksen puitesopimukseen liittyvässä tarjouspyyntömenettelyssä, ja toisaalta komission kieltämiseksi tekemästä näitä eriä koskevia sopimuksia valitun tarjoajan kanssa,
UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian tausta, käsittelyn vaiheet ja asianosaisten vaatimukset
1 Hakija Communicaid Group on Englannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, joka on tuottanut muutaman vuoden ajan kielikurssipalveluita useille Euroopan unionin toimielimille, elimille ja laitoksille (kouluttajien ja kielimateriaalin saataville järjestäminen), mikä perustuu tällä hetkellä puitesopimukseen, joka on voimassa heinäkuuhun 2013 asti.
2 Euroopan komissio käynnisti 6.3.2012 julkaistulla hankintailmoituksella tarjouspyyntömenettelyn (useista) puitesopimuksista, jotka koskivat kielikoulutusta unionin toimielinten, elinten ja virastojen työntekijöille Brysselissä (Belgiassa) (viitenumero HR/R3/PR/2012/002). Hankinta oli jaettu useisiin eriin, ja tarjoajat voivat tehdä tarjouksen yhdestä tai useammasta erästä. Erät 1–9 käsittivät ennakoidut tuntimäärät tai lisenssien lukumäärän kaikkia kuvattuja palveluita varten, kun taas erä 10 koski kielikursseja verkossa (verkko-oppimista). Hankintailmoituksen mukaan jokaisesta erästä tehtäisiin peräkkäisjärjestelmällä rinnakkainen puitesopimus enintään kolmen yrityksen tai ryhmittymän kanssa korkeintaan neljäksi vuodeksi.
3 Hankintamenettelynä oli rajoitettu menettely, sopimuksen tekemisen perusteena oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, mitä arvioitiin tarjouspyyntöasiakirjoissa mainitulla perusteilla, ja tarkoituksena oli valita ehdokkaat, joille toimitettaisiin tarjouspyyntöasiakirjat ja joita pyydettäisiin tekemään tarjous. Ennen kuin niitä pyydettiin tekemään tarjous, potentiaalisten tarjoajien oli täytettävä muun muassa taloudellisten ja rahoitusta koskevien voimavarojen osoittamiseen liittyvät vaatimukset hankintailmoituksen ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23.12.2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, s. 1) 136 artiklan 2 kohdan mukaisesti menettelystä poissulkemisen uhalla.
4 Hakijaa pyydettiin 30.5.2012 päivätyllä kirjeellä jättämään tarjous eristä 1, 2, 4, 5 ja 7–10. Vastauksena tähän hakija toimitti erilliset tarjoukset jokaisesta näistä eristä lukuun ottamatta erää 10. Tämän jälkeen komissio lähetti hakijalle 30.10.2012 erillisillä kirjeillä seitsemän päätöstä, joista kukin koski yhtä erää, josta tämä oli jättänyt tarjouksen, ja joista kävi ilmi, että lukuun ottamatta erää 5, jonka hakija oli voittanut, se oli kaikissa muissa erissä luokiteltu toiseksi tarjoajan CLL-Allingua, joka oli siis voittanut nämä kuusi erää (jäljempänä riidanalaiset päätökset), jälkeen.
5 Riidanalaiset päätökset vastaanotettuaan hakija pyysi komissiolta yhtäältä tietoja CLL-Allinguan tarjouksen ominaispiirteistä ja sen suhteellisista eduista sekä sen oman tarjouksen arvioinnista ja toisaalta yksityiskohtaista selostusta CLL‑Allinguan hinnoista antamista vastauksista. Se toi lisäksi esiin muutamia vaikeuksia. Se totesi siten muun muassa, että komission entinen työntekijä, joka oli työskennellyt henkilöstöosastolla riidanalaista hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemista edeltävinä kuukausina ja oli ollut arviointikomitean jäsen vastaavanlaisissa hankintamenettelyssä, jotka koskivat sopimuksia kielipalveluista unionin toimielimille Luxemburgissa (Luxemburgissa), oli tämän jälkeen siirtynyt CLL-Alinguan palvelukseen ja osallistunut sen tarjousten valmisteluun. Hakija vaati näiden olosuhteiden vuoksi komissiolta selityksiä kyseisen henkilön osallistumisesta tarjouspyyntömenettelyyn ennen hänen lähtöään komissiosta ja sen jälkeen. Komissio ilmoitti vastauksessaan, että henkilö oli lähtenyt henkilöstöosastolta ennen tarjouspyyntöä eikä ollut yrittänyt olla yhteydessä komissioon sen jälkeen, joten eturistiriitaa ei ollut.
6 Hakija on sitä paitsi kyseenalaistanut CLL-Allinguan taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat hankinnan toteuttamiseksi. Valittu tarjoaja ei täytä hankintailmoituksen alkuperäisiä vaatimuksia, koska se on kärsinyt jatkuvasti taloudellisia tappioita. Lopuksi hakijan mukaan on selvää, että riidanalaisiin päätöksiin sisältyy useita ilmeisiä arviointivirheitä jokaisen jätettyjen tarjousten laadun arvioinnissa käytetyn perusteen suhteen, kun otetaan huomioon arviointikomitean laatima arviointimenetelmä ja arvostelutaulukot.
7 Hakija oli tyytymätön komission vastauksiin ja nosti kanteen riidanalaisten päätösten kumoamiseksi yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 9.1.2013 toimittamallaan kannekirjelmällä. Kanteensa tueksi hakija vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen perustuu siihen, että avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita on loukattu, kun otetaan huomioon edellä mainitun komission entisen työntekijän osallistuminen (ks. edellä 5 kohta), toinen siihen, ettei tarjoajien taloudellisten ja rahoitusta koskevien voimavarojen asianmukaisuuteen liittyviä sääntöjä noudatettu CLL-Allinguan kohdalla (ks. edellä 6 kohta), ja kolmas siihen, että arviointikomitea oli tehnyt useita arviointivirheitä (ks. edellä 6 kohta).
8 Hakija esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 10.1.2013 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla nyt käsiteltävän välitoimihakemuksen, jossa se vaatii lähinnä, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentti
– lykkää riidanalaisten päätösten täytäntöönpanoa pääasiassa annettavan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion julistamiseen saakka
– kieltää komissiota tekemästä CLL-Allinguan kanssa sopimuksia eristä 1, 2, 4 ja 7–9 tai panemasta niitä täytäntöön siinä tapauksessa, että sopimukset on jo tehty.
9 Komissio vaatii unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 1.2.2013 toimittamissaan välitoimihakemusta koskevissa huomautuksissa lähinnä, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentti
– hylkää välitoimihakemuksen
– velvoittaa hakijan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
10 Komissio ilmoittaa huomautuksissaan muun muassa, että kaikki riidanalaisen hankintamenettelyn kohteena olleet sopimukset on tehty valittujen tarjoajien kanssa joulukuussa 2012, mukaan lukien sopimus erästä 5 hakijan kanssa.
11 Hakija otti kantaa komission huomautuksiin 8.2.2013 päivätyllä kirjelmällä, johon komissio puolestaan vastasi 15.2.2013 päivätyllä kirjelmällä.
Oikeudellinen arviointi
12 Yhtäältä SEUT 278 ja SEUT 279 artiklasta ja toisaalta SEUT 256 artiklan 1 kohdasta yhdessä luettuina seuraa, että välitoimista päättävä tuomari voi määrätä unionin yleisessä tuomioistuimessa riitautetun toimen täytäntöönpanon lykättäväksi tai päättää tarpeellisista välitoimista, jos hän katsoo olosuhteiden edellyttävän sitä. SEUT 278 artiklassa määrätään kuitenkin periaatteesta, jonka mukaan kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta, koska unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimiin sovelletaan laillisuusolettamaa. Välitoimista päättävä tuomari voi siis määrätä tällaisen toimen täytäntöönpanon lykkäämisestä tai välitoimista vain poikkeuksellisissa olosuhteissa (ks. vastaavasti asia T-396/09 R, Vereniging Milieudefensie ja Stichting Stop Luchtverontreiniging Utrecht v. komissio, määräys 17.12.2009, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
13 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdassa määrätään lisäksi, että välitoimihakemuksissa on ilmoitettava oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaadittujen välitoimien myöntäminen on ilmeisesti perusteltua. Välitoimista päättävä tuomari voi siten lykätä täytäntöönpanoa ja määrätä välitoimista, jos on selvitetty, että niistä määrääminen ilmeisesti on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltua (fumus boni juris) ja että ne ovat kiireellisiä siinä mielessä, että niitä hakevan asianosaisen etuja koskevan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi on tarpeen, että näistä toimista määrätään ja niiden vaikutukset alkavat jo ennen kuin pääasiassa annetaan ratkaisu. Näiden edellytysten on täytyttävä yhtä aikaa, joten välitoimihakemukset on hylättävä, jos jokin niistä ei täyty (asia C‑268/96 P(R), SCK ja FNK v. komissio, määräys 14.10.1996, Kok., s. I‑4971, 30 kohta).
14 Tämän kokonaisuuden tutkimisessa välitoimista päättävällä tuomarilla on laaja harkintavalta, ja hän voi asian ominaispiirteet huomioon ottaen vapaasti päättää, miten ja missä järjestyksessä nämä erilaiset edellytykset on tutkittava, sillä ei ole olemassa oikeussääntöä, joka velvoittaa häntä käyttämään valmista menetelmää sen arvioimiseksi, onko asiassa tarpeen määrätä välitoimia (asia C-149/95 P(R), komissio v. Atlantic Container Line ym., määräys 19.7.1995, Kok., s. I-2165, 23 kohta, julkaistu lyhennelmänä ja asia C-459/06 P(R), Vischim v. komissio, määräys 3.4.2007, 25 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Välitoimista päättävän tuomarin on myös tilanteen mukaan vertailtava esillä olevia intressejä (asia C-445/00 R, Itävalta v. neuvosto, määräys 23.2.2001, Kok., s. I-1461, 73 kohta).
15 Kun otetaan huomioon asiakirjoissa esitetyt seikat, välitoimista päättävä tuomari katsoo, että hänellä on tiedossaan kaikki tarpeelliset seikat käsiteltävänä olevan välitoimihakemuksen ratkaisemiseksi ilman, että asianosaisten suullisia lausumia olisi tarpeen kuulla ennen sitä.
16 Nyt käsiteltävän tapauksen olosuhteissa on aluksi tutkittava, täyttyykö kiireellisyyttä koskeva edellytys.
17 Hakija väittää, että on olemassa todellinen ja välittömästi uhkaava riski, että sille aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jos haettuja välitoimia ei määrätä. Sen mukaan on nimittäin hyvin todennäköistä, että CLL-Allinguan kanssa riidanalaisista eristä tehdyt sopimukset pantaisiin täytäntöön jo ennen tuomion julistamista pääasiassa. Sitä paitsi on erittäin epätodennäköistä, että komissio järjestäisi uuden tarjouspyyntömenettelyn siinä tapauksessa, että riidanalaiset päätökset kumottaisiin, joten hakijan kärsimää vahinkoa ei voitaisi korjata tällä tavalla. Hakija viittaa yleisen tuomioistuimen presidentin asiassa T-114/06 R, Globe vastaan komissio, 20.7.2006 antamaan määräykseen (Kok., s. II-2627, 117 kohta) ja lisää, että on erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta määrittää, miten todennäköistä on saada kyseinen hankintasopimus, ja arvioida sen menettämisestä aiheutuvaa vahinkoa riittävän tarkasti.
18 Hakija väittää sille riidanalaisista päätöksistä aiheutuneesta tulonmenetyksestä, että se on saanut jo pitkän aikaa noin [luottamuksellinen](1) % liikevaihdostaan unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa tekemistään sopimuksista ja niillä on merkittävä osa sen konsernin yleiskulujen kattamisessa. Jos hakija olisi voittanut kyseisen hankinnan, sen perusteella tehtyjen sopimusten täytäntöönpano olisi taannut [luottamuksellinen] % konsernin liikevaihdosta. Konsernin kolmen seuraavan vuoden voitoksi ennakoitu määrä laski [luottamuksellinen] eurosta [luottamuksellinen] euroon riidanalaisten päätösten välittömänä seurauksena, mikä tarkoittaa tuoton [luottamuksellinen] %:n laskua ja noin [luottamuksellinen] euron keskimääräistä vuotuista voittoa ([luottamuksellinen] jaettuna kolmella), mikä ei vaikuta riittävän [luottamuksellinen].
19 Hakija täsmentää, että [luottamuksellinen].
20 Hakija pelkää lisäksi, että sen maineelle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Unionin toimielinten, elinten ja laitosten henkilöstölle Brysselissä järjestettävää kielikoulutusta koskevia puitesopimuksia pidetään nimittäin merkittävimpinä ja arvostetuimpina tämäntyyppisinä sopimuksina Euroopassa. Valmistellessaan tarjouksia muihin hankintamenettelyihin hakija viittaa laajalti unionin toimielimille tarjoamastaan kielikoulutuksesta saamaansa kokemukseen ja asiantuntemukseen, sillä hakijan konserni on tarjonnut laadukkaita kielikoulutuspalveluita vastaavanlaisten sopimusten perusteella useiden vuosien ajan. Hakija väittää lopuksi olevansa epäedullisessa kilpailuasemassa CLL‑Allinguaan verrattuna siltä osin kuin tämä on voittanut kyseisen hankinnan ja voi vedota siihen kilpailutarkoituksessa, vaikka olisi vakavia syitä uskoa, ettei hankintaa olisi pitänyt ratkaista sen hyväksi.
21 Tästä on syytä muistuttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan välitoimihakemuksen kiireellisyyttä on arvioitava sen perusteella, missä määrin asiassa on tarpeen määrätä välitoimia niitä hakeneelle asianosaiselle aiheutuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi (asia C-213/91 R, Abertal ym. v. komissio, määräys 18.10.1991, Kok., s. I-5109, 18 kohta; yhdistetyt asiat T‑195/01 R ja T-207/01 R, Government of Gibraltar v. komissio, määräys 19.12.2001, Kok., s. II-3915, 95 kohta ja asia T-181/02 R, Neue Erba Lautex v. komissio, määräys 3.12.2002, Kok. s. II-5081, 82 kohta). Ei ole kuitenkaan riittävää väittää, että toimen, jonka lykkäystä haetaan, täytäntöönpanosta on välitön uhka, vaan kyseisen asianosaisen asiana on esittää painavaa näyttöä siitä, ettei se voi odottaa pääasian ratkaisua tällaista vahinkoa kärsimättä (asia T-34/02 R, B v. komissio, määräys 25.6.2002, Kok., s. II-2803, 85 kohta). Vaikka vahingon välitöntä uhkaa ei tarvitse näyttää toteen ehdottoman varmasti, vahingon syntymisen on oltava ennustettavissa riittävällä todennäköisyydellä (asia C‑335/99 P(R), HFB ym. v. komissio, määräys 14.12.1999, Kok., s. I-8705, 67 kohta ja em. asia Neue Erba Lautex v. komissio, määräyksen 83 kohta).
22 Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti todettu myös, että taloudellista vahinkoa ei voida pitää korjaamattomana tai edes vaikeasti korjattavana poikkeustilanteita lukuun ottamatta, koska siitä voidaan yleensä myöhemmin maksaa korvausta. Tällaisessa tapauksessa haettu välitoimi on perusteltu, jos hakija olisi ilman tätä tointa tilanteessa, jossa sen taloudellinen elinkelpoisuus saattaisi vaarantua ennen ratkaisun antamista pääasiassa, tai jos hakijan markkinaosuudet muuttuisivat peruuttamattomasti ja huomattavasti, kun otetaan huomioon erityisesti hakijan yrityksen koko (ks. asia T-95/09 R, United Phosphorus v. komissio, määräys 28.4.2009, 33 – 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
23 Kun tarkastellaan esillä olevassa asiassa uhkaavaksi väitettyä taloudellista vahinkoa, on niin, että vaikka hakija valittaa joutuneensa epäedulliseen kilpailuasemaan CLL-Allinguaan verrattuna, koska tämä on saanut kyseisen hankintasopimuksen, se ei vetoa markkinaosuuksiensa menettämiseen kielikoulutuspalveluiden alalla. Se ei joka tapauksessa ole esittänyt mitään lukuja tästä seikasta tai osoittanut, että luonteeltaan rakenteelliset tai oikeudelliset seikat estävät sitä valtaamasta takaisin merkittävää osuutta sen menettämistä markkinaosuuksista (ks. vastaavasti asia C-60/08 P(R), Cheminova ym. v. komissio, määräys 24.3.2009, 64 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Tämän perusteella mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa ei siis ole pidettävä korjaamattomana.
24 Siltä osin kuin hakija väittää, että se joutuu [luottamuksellinen] tilanteeseen, jos sen välitoimihakemus hylätään, on syytä muistuttaa, että voidakseen arvioida, onko uhkaavaksi väitetty vahinko luonteeltaan vakava ja korjaamaton ja onko haettujen välitointen määrääminen siten poikkeuksellisesti perusteltua, välitoimista päättävällä tuomarilla on oltava tiedossaan konkreettisia ja täsmällisiä seikkoja, joita tuetaan yksityiskohtaisilla asiakirjoilla, jotka toimivat näyttönä hakijan taloudellisesta tilanteesta ja joiden perusteella voidaan arvioida haettujen toimien määräämättä jättämisestä todennäköisesti aiheutuvia täsmällisiä seurauksia. Hakijan on siis esitettävä asiakirjoilla tuettuja tietoja, jotka antavat luotettavan ja kokonaisvaltaisen kuvan sen taloudellisesta tilanteesta (ks. vastaavasti asia T-410/09 R, Almamet v. komissio, määräys 7.5.2010, 32, 57 ja 61 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa, joka on vahvistettu muutoksenhaun yhteydessä asiassa C-373/10 P(R), Almamet v. komissio, määräys 16.12.2010, 24 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
25 Tämä luotettava ja kokonaisvaltainen kuva on annettava jo välitoimihakemuksen tekstissä. Tällaisen hakemuksen on nimittäin oltava riittävän selkeä ja täsmällinen, jotta vastapuoli voi valmistella huomautuksensa ja välitoimista päättävä tuomari lausua hakemuksesta pelkästään sen avulla tarvittaessa siten, etteivät ne tukeudu muihin tietoihin, ja niiden olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin hakemus perustuu, on käytävä ilmi itse välitoimihakemuksen tekstistä johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi (asia T-299/10 R, Babcock Noell v. Fusion for Energy -yhteisyritys, määräys 31.8.2010, 17 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja asia C-113/09 P(R), Ziegler v. komissio, määräys 30.4.2010, 13 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Luotettavan ja kokonaisvaltaisen kuvan antavien tietojen tueksi on lisäksi esitettävä yksityiskohtaisia asiakirjoja, jotka hakijasta riippumaton ja sen kannalta ulkopuolinen asiantuntija on vahvistanut ja joiden perusteella tietojen todenmukaisuutta voidaan arvioida (ks. vastaavasti asia T-241/00 R, Le Canne v. komissio, määräys 15.1.2001, Kok., s. II-37, 35 kohta; asia T-420/05 R II, Vischim v. komissio, määräys 13.10.2006, Kok., s. II-4085, 83 kohta ja asia T‑435/09 R, GL2006 Europe v. komissio, määräys 15.3.2010, 34 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
26 Hakija on esillä olevassa asiassa esittänyt laajan joukon lukuja osoittaakseen liikevaihtonsa laskun ja tulonmenetyksensä suuruuden, jos se häviää hankinnan. Se ei kuitenkaan ole toimittanut täydellisiä tietoja yrityksen rakenteesta välitoimihakemuksessa. Se ei siten ole täsmentänyt, miten sen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa se, että sen palveluksessa on lähes yksinomaan freelancer-kielikouluttajia eikä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella työskentelevää henkilöstöä, mitä komissio on tähdentänyt eikä hakija ole kieltänyt. Tällainen rakenne vaikuttaisi ensi näkemältä mahdollistavan sen, että hakija pystyy mukautumaan tilaustensa määrän laskuun yksinkertaisesti luopumalla freelancer-henkilökunnan palveluista hiljaisina ajanjaksoina ilman, että sille aiheutuu valtavia kiinteitä kustannuksia. Hankinnan häviämisen ei näin ollen pitäisi aiheuttaa sille juurikaan henkilöstökustannuksia, jotka uhkaisivat sen taloudellista selviytymistä. Hakijan olisi joka tapauksessa pitänyt selittää, käyttäen tukenaan kirjanpitoasiakirjoja, jotka hakijasta riippumaton ja sen kannalta ulkopuolinen asiantuntija on vahvistanut, miksi huolimatta yrityksen rakenteesta [luottamuksellinen].
27 Hakija myöntää lisäksi nimenomaisesti [luottamuksellinen].
28 Joka tapauksessa on syytä muistuttaa, että vahinko, johon hakija vetoaa, on syntynyt julkista hankintasopimusta koskevasta tarjouspyyntömenettelystä. Tällaisen menettelyn tarkoituksena on, että asianomainen viranomainen voi valita useista kilpailevista tarjouksista sen, joka sen mielestä vastaa parhaiten ennalta määriteltyjä sopimuksentekoperusteita, ja sillä on tässä laaja harkintavalta. Tällaiseen menettelyyn osallistuvalla yrityksellä ei siis ole koskaan ehdottomia takeita siitä, että hankintamenettely ratkaistaisiin sen hyväksi, vaan sen pitää aina ottaa huomioon mahdollisuus, että hankintasopimus annetaan jollekin muulle tarjoajalle. Kyseiselle yritykselle sen tarjouksen hylkäämisestä aiheutuvat kielteiset taloudelliset seuraukset ovat näissä olosuhteissa lähtökohtaisesti osa tavanomaista kaupallista riskiä, johon jokainen markkinoilla aktiivinen yritys joutuu varautumaan (ks. asia T-637/11 R, Euris Consult v. parlamentti, määräys 25.1.2012, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
29 Tästä seuraa, että julkisen hankintasopimuksen saamisen ja täytäntöönpanon mahdollisuuden menettäminen liittyy hylkäämiseen asianomaisessa tarjouspyyntömenettelyssä, eikä sen ole katsottava sinänsä aiheuttavan vakavaa vahinkoa, varsinkaan kun jopa tarjoajan, jonka tarjous on valittu, on varauduttava siihen, että hankintaviranomainen voi Euroopan yhteisöjen yhteiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annetun neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 (EYVL L 248, s. 1) 101 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla ennen sopimuksen allekirjoittamista joko luopua sopimuksen tekemisestä tai peruuttaa hankintamenettelyn ilman, että tarjoaja voisi lähtökohtaisesti vaatia minkäänlaista korvausta (em. asia Euris Consult v. parlamentti, määräyksen 20 kohta). Hankintaviranomainen ei nimittäin ole sitoutunut mihinkään ennen kuin sopimus on allekirjoitettu valitun tarjoajan kanssa, ja se voi siksi yleiseen etuun liittyvän tehtävänsä puitteissa luopua vapaasti sopimuksen tekemisestä tai peruuttaa tarjouspyyntömenettelyn ilman, että sillä olisi velvollisuus maksaa korvausta kyseiselle tarjoajalle (ks. vastaavasti yhdistetyt asiat T-383/06 ja T‑71/07, Icuna.Com v. parlamentti, määräys 14.5.2008, Kok., s. II-727, 59 kohta), ellei se ole saanut tätä siihen uskoon, että tämän kanssa tehdään hankintasopimus, eikä rohkaissut tätä toteuttamaan etukäteen peruuttamattomia investointeja (ks. vastaavasti asia T-203/96, Embassy Limousines & Services v. parlamentti, tuomio 17.12.1998, Kok., s. II-4239, 76 ja 80 kohta).
30 Asetuksen N:o 1605/2002 101 artiklan ensimmäisessä kohdassa suljetaan siis pois mahdollisuus, että edes valittu tarjoaja voisi velvoittaa hankintaviranomaisen tekemään vastaavan sopimuksen väittämällä, että sen taloudellinen hyvinvointi tai jopa taloudellinen selviytyminen riippuisi sen sopimuksen täytäntöönpanosta, johon se on valittu toimittajaksi. Tämä sopimuspuoleksi valitun yrityksen, jonka on huolimatta kyseisen hankintasopimuksen antamisesta aluksi oltava varautunut siihen, että se voi menettää sopimuksen saamatta siitä korvausta, oikeudelliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvä epävarmuus on niiden tekijöiden joukossa, jotka välitoimista päättävän tuomarin on otettava huomioon arvioidessaan sellaisen tarjoajan välitoimihakemusta, jonka tarjous on hylätty; aivan kuten valitun tarjoajan kohdalla pelkästään se, että tarjouksen hylkäämisellä voi olla hylätylle tarjoajalle kielteisiä talousvaikutuksia, jopa vakavia sellaisia, ei voi sellaisenaan olla peruste tämän hakemien välitoimien määräämiselle.
31 Hankintaviranomainen voi sitä paitsi asetuksen N:o 2342/2002 136 artiklan mukaan valita yrityksen tarjouksen ainoastaan sillä ehdolla, että tämä osoittaa ennen valintaansa, että sillä on taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat hankintasopimuksen toteuttamiseksi hyvin. Jos oletetaan, että hakija on täyttänyt nämä vaatimukset käsiteltävässä asiassa, vaikuttaisi tuskin olevan ajateltavissa, että pelkästään kyseisen hankinnan menettäminen voisi äkillisesti vaikuttaa sen taloudelliseen ja rahoitukselliseen hyvinvointiin, varsinkin kun sen palveluksessa on lähes yksinomaan freelancer-kielikouluttajia, [luottamuksellinen], se on voittanut hankinnan erän 5, sillä on edelleen useita kielikoulutussopimuksia unionin laitosten, kuten [luottamuksellinen] ja [luottamuksellinen], kanssa ja se on sopimussuhteessa muiden asiakkaiden kuin unionin toimielinten kanssa muun muassa Lontoossa (Yhdistyneessä kuningaskunnassa), [luottamuksellinen] (Yhdistyneessä kuningaskunnassa) ja Pariisissa (Ranskassa).
32 Tästä seuraa, että hakija ei ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että se voisi ilman haettuja välitoimia joutua tilanteeseen, joka voi vaarantaa sen koko olemassaolon.
33 Kun tarkastellaan sitä, voidaanko aineellisesta vahingosta, jota hakija väittää kärsineensä, myöhemmin maksaa korvausta, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että kun unionin tuomioistuimet määräävät maksettavaksi vahingonkorvausta sen perusteella, että tulonmenetyksen takia kärsitylle vahingolle määritetään taloudellinen arvo, tämä korvaus riittää periaatteessa täyttämään oikeuskäytännössä lausutun vaatimuksen siitä, että varmistetaan sen yksilöllisen vahingon täysimittainen korvaaminen, jota asianomaiselle on tosiasiallisesti aiheutunut niiden yksittäisten lainvastaisten toimien vuoksi, joiden uhri se on ollut (asia C-348/06 P, komissio v. Girardot, tuomio 21.2.2008, Kok., s. I-833, 76 kohta ja asia T-41/08 R, Vakakis v. komissio, määräys 25.4.2008, 66 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
34 Tästä seuraa, että jos hakija voittaisi pääasian oikeudenkäynnin, vahingolle, joka sille aiheutui riidanalaisen tarjouspyynnön voittamisen mahdollisuuden menetyksestä, voitaisiin määrittää taloudellinen arvo, mikä mahdollistaisi sen, että se voisi saada täysimittaisen korvauksen sille tosiasiallisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Hakijan väitettä, jonka mukaan sille aiheutunut vahinko on korjaamatonta, koska on mahdotonta määrittää arvoa sille, että se menetti mahdollisuuden saada kyseinen hankintasopimus, ei näin ollen voida hyväksyä (ks. vastaavasti em. asia Vakakis v. komissio, määräyksen 67 ja 68 kohta ja asia T-202/08 R, CLL Centres de langues v. komissio, määräys 15.7.2008, 79 ja 80 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
35 Edellä mainitusta määräyksestä Globe vastaan komissio (117 ja 127 kohta), johon hakija on vedonnut, on siis luovuttava uudemman oikeuskäytännön hyväksi siltä osin kuin määräyksessä katsottiin, että on erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta määrittää arvoa hankintasopimuksen saamisen mahdollisuuden menettämiselle, joten menetystä voitiin pitää korjaamattomana vahinkona.
36 Tästä seuraa, ettei hakija ole osoittanut taloudellisen vahingon, johon on vedottu, arvon olevan erittäin vaikeasti määritettävissä.
37 Hakija on niin ikään jättänyt osoittamatta, ettei se voisi saada taloudellista korvausta myöhemmin mahdollisen vahingonkorvauskanteen avulla (ks. vastaavasti asia T-303/04 R, European Dynamics v. komissio, määräys 10.11.2004, Kok., s. II-3889, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Jos tämä vahinko ei korjaannu pelkästään panemalla täytäntöön pääasiassa annettava tuomio, se voidaan nimittäin korjata SEUT 268 ja SEUT 340 artiklan mukaisten oikeussuojakeinojen yhteydessä (ks. vastaavasti asia T-369/03 R, Arizona Chemical ym. v. komissio, määräys 16.1.2004, Kok., s. II-205, 75 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), koska pelkästään se, että vahingonkorvauskanne voidaan nostaa, riittää osoittamaan, että tällainen vahinko on lähtökohtaisesti korvattavissa, huolimatta siitä, että kyseisen oikeusriidan tulos on epävarma (ks. vastaavasti asia C-404/01 P(R), komissio v. Euroalliages ym., määräys 14.12.2001, Kok., s. I-10367, 70 – 75 kohta ja asia T‑132/01 R, Euroalliages ym. v. komissio, määräys 27.2.2002, Kok., s. II-777, 52 kohta).
38 Hakijan esittämien väitteiden perusteella ei näin ollen voida katsoa, että aiheutunut taloudellinen vahinko olisi korjaamatonta.
39 Tästä seuraa, ettei hakija ole kyennyt osoittamaan kiireellisyyttä uhkaavaksi väitetyn taloudellisen vahingon osalta.
40 Hakijan valitukseen vahingosta sen maineelle on riittävää todeta, että osallistuminen julkiseen hankintamenettelyyn, joka on luonnostaan erittäin kilpailuhenkinen, merkitsee riskejä kaikille osallistujille ja että tarjoajan hylkääminen tarjouksia koskevien sääntöjen perusteella ei ole sellaisenaan vahingollista. Jos yritys on lainvastaisesti syrjäytetty tarjouspyyntömenettelystä, on vieläkin vähemmän syitä ajatella, että sen maineelle voi aiheutua vakava ja korjaamaton vahinko, koska yhtäältä sen ulkopuolelle sulkemisella ei ole yhteyttä sen pätevyyteen ja toisaalta tämän seurauksena annetun kumoamistuomion avulla voidaan periaatteessa palauttaa ennalleen sen mahdollisesti vahingoittunut maine (ks. asia T-511/08 R, Unity OSG FZE v. neuvosto, määräys 23.1.2009, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
41 Hankintasopimuksen menettämisen seurausten vähämerkityksisyyttä hylätyn tarjoajan maineelle käsiteltävässä asiassa kuvaa se, että CLL Centres de langues ‑yhtiö ja hakija ovat vuodesta 2004 lähtien osallistuneet unionin henkilöstön kielikoulutusta koskeviin eri tarjouspyyntöihin ja ovat voittaneet näitä julkisia hankintoja vuorotellen tai ovat jopa saaneet saman hankinnan eri eriä ilman, että jommankumman vuoroittainen epäonnistuminen olisi vaarantanut sen maineen siinä määrin, että seuraava julkinen hankintasopimus olisi jäänyt saamatta siltä. Hakijan maineelle aiheutuvaa vahinkoa koskeva väite ei siis täytä kiireellisyyden edellytyksiä.
42 Sama koskee myös väitettä, että riidanalaiset päätökset estävät sitä viittaamasta kyseisen hankintasopimuksen täytäntöönpanosta saatavaan kokemukseen ja asiantuntemukseen kilpailutarkoituksessa, kun taas CLL-Allingua, joka on saanut hankintasopimuksen, voi vedota niihin. On nimittäin riittävää muistuttaa, että hakija on voittanut hankinnan erän 5 ja sillä on lisäksi useita kielikoulutussopimuksia unionin laitosten, kuten [luottamuksellinen] ja [luottamuksellinen], kanssa. Sen sijaan, että se joutuisi kokonaan kyseisen talouden alan ulkopuolelle, se voi näin ollen kerskua näiden sopimusten täytäntöönpanosta saamallaan kokemuksella ja asiantuntemuksella. Koska mikään muu hakijan uhkaaviksi väittämistä vahingoista ei täytä kiireellisyyden edellytyksiä, tällaisen kilpailuedun menettämistä, joka koskee vain joitakin hankinnan eriä, ei kuitenkaan voida sellaisenaan pitää vakavana ja korjaamattomana vahinkona, jonka vuoksi haettujen välitoimien määrääminen olisi perusteltua.
43 Hakija ei siis myöskään ole kyennyt osoittamaan kiireellisyyttä uhkaavaksi väitetyn aineettoman vahingon osalta.
44 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kiireellisyyteen liittyvä edellytys ei täyty nyt käsiteltävässä asiassa.
45 Ylimääräisenä huomautuksena on lisättävä, että vaikka oletettaisiin, että kiireellisyysedellytyksen voitaisiin, erityisesti julkisia hankintoja koskevassa välitoimiasiassa, katsoa täyttyvän siksi, että on ehdottoman välttämätöntä korjata mahdollisimman nopeasti seikka, joka vaikuttaa ensi näkemältä räikeältä ja äärimmäisen vakavalta lainvastaisuudelta ja siten erityisen varteenotettavalta fumus boni jurisilta (ks. vastaavasti em. asia Itävalta v. neuvosto, määräyksen 110 kohta), asiakirja-aineistosta ei käy ensi arviolta ilmi, että riidanalaisiin päätöksiin sisältyisi tällainen lainvastaisuus.
46 Avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden loukkaamista koskevan perusteen (ks. edellä 5 ja 7 kohta), joka on ensi näkemältä ainoa, joka voidaan ottaa huomioon tässä yhteydessä, osalta on todettava, että tällainen vakava ja räikeä lainvastaisuus olisi voitu todeta, jos hakija olisi asiakirjoihin tukeutuen väittänyt, että CLL-Allingua oli saanut kyseisen hankintasopimuksen sellaisen komission työntekijän avulla, joka olisi vaikuttanut ratkaisevasti tarjoajan valintaan riidanalaista hankintaa varten nimetyn arviointikomitean aktiivisena jäsenenä tai joka olisi itse laatinut riidanalaisen tarjouspyynnön ennen lähtöään komissiosta ja palkkaamistaan CLL-Allingualle ja olisi siten hankkinut sisäpiiriläisenä uudelle työnantajalleen ratkaisevan etumatkan hakijaan verrattuna.
47 Hakijan väitteet asiasta ovat kuitenkin paljon tätä epämääräisempiä, sillä se väittää ainoastaan, että tämä entinen työntekijä on työskennellyt komission henkilöstöosastolla ennen riidanalaisen hankintailmoituksen julkaisemista ja ollut arviointikomitean jäsen vastaavanlaisissa hankintamenettelyssä, jotka koskivat sopimuksia kielipalveluista unionin toimielimille. Siltä osin kuin se viittaa lisäksi työntekijöidensä lausuntoihin, joiden mukaan tämä entinen komission työntekijä olisi heidän kanssaan keskustellessaan tähdentänyt tärkeää osaansa riidanalaisen tarjouspyynnön valmistelussa ja suhteitaan CLL-Allinguaan, on riittävää todeta, että tämän välitoimimenettelyn kannalta nämä lausunnot eivät ole luonteeltaan sellaisia, että yksinään niiden perusteella voitaisiin todeta vakava ja räikeä lainvastaisuus. Niiden arvoa laskee nimittäin yhtäältä se, että on hakijan työntekijöiden ilmeisen edun mukaista, että hakija saisi hankintasopimuksen ja siten menestyisi välitoimimenettelyssä. Toisaalta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että kyseinen entinen työntekijä on ollut yhteydessä hakijaan, jotta hakija palkkaisi hänet, mikä on voinut kannustaa häntä liioittelemaan osuuttaan saadakseen hakemansa työpaikan, joten hänen tässä yhteydessä esittämien väitteidensä painoarvoon on suhtauduttava varauksella.
48 Siltä osin kuin hakija vaatii hakemiaan välitoimia ja vetoaa yleiseen periaatteeseen oikeudesta täyteen ja tehokkaaseen oikeussuojaan, on lopuksi todettava, että se ei ole liittänyt pääasian kanteeseensa työjärjestyksen 76 a artiklan mukaista hakemusta nopeutetusta menettelystä. Koska hakija on luopunut mahdollisuudesta pääasian nopeutettuun käsittelyyn ja siten kiireellisestä oikeussuojasta, se ei voi väittää menestyksekkäästi, että sen välitoimihakemuksen hylkääminen loukkaisi sellaisenaan sen oikeutta tähän suojaan.
49 Välitoimihakemus on hylättävä edellä esitetyillä perusteilla.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on määrännyt seuraavaa:
1) Välitoimihakemus hylätään.
2) Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
Annettiin Luxemburgissa 11 päivänä maaliskuuta 2013.