YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN
TUOMIO (laajennettu viides jaosto)
15 päivänä lokakuuta 1998 (1)
Polkumyynti Asetus N:o 2423/88 Kalsium-metalli Polkumyyntitutkimuksen
aloittaminen uudelleen Puolustautumisoikeudet Samankaltainen tuote
Vahinko Yhteisön etu Perustelut Harkintavallan väärinkäyttö
Polkumyyntiasetusta ei voida soveltaa maahantuojaan
Asiassa T-2/95,
Industrie des poudres sphériques, Ranskan oikeuden mukaan perustettu yhtiö,
kotipaikka Annemasse (Ranska), edustajanaan asianajaja Chantal Momège, Pariisi,
prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Alex Schmitt, 7, val Sainte-Croix,
vastaan
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään aluksi oikeudelliset neuvonantajat
Ramón Torrent ja Jorge Monteiro, tämän jälkeen Torrent ja oikeudellinen
neuvonantaja Yves Cretien ja tämän jälkeen Torrent ja oikeudellisen yksikön
virkamies Antonio Tanca, avustajanaan barrister Philip Bentley, Lincoln's Inn,
prosessiosoite Luxemburgissa c/o Euroopan investointipankin pääjohtaja Alessandro
Morbilli, 100 boulevard Konrad Adenauer,
jota tukevat
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään oikeudellisen yksikön virkamiehet
Nicholas Khan ja Xavier Lewis, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen
yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,
Péchiney électrométallurgie, Ranskan oikeuden mukaan perustettu yhtiö,
kotipaikka Courbevoie (Ranska) ja
Chambre syndicale de l'électrométallurgie et de l'électrochimie, Ranskan oikeuden
mukaan perustettu yhdistys, kotipaikka Pariisi,
edustajinaan aluksi asianajajat Jacques-Philippe Gunther ja Hubert de Broca,
Pariisi, ja tämän jälkeen yksinomaan Gunther, prosessiosoite Luxemburgissa
asianajotoimisto Loesch & Wolter, 11 rue Goethe,
jossa kantaja vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan lopullisen
polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä
peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa 19 päivänä lokakuuta 1994 annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 2557/94 (EYVL L 270, s. 27) ja toissijaisesti
toteamaan, että kyseinen asetus ei sovellu kantajaan,
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN
(laajennettu viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. Azizi sekä tuomarit
B. Vesterdorf, R. García-Valdecasas, R. M. Moura Ramos ja M. Jaeger,
kirjaajat: johtava hallintovirkamies B. Pastor ja hallintovirkamies A. Mair,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 2.12.1997 pidetyssä suullisessa
käsittelyssä esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Kanteen taustalla olevat tosiseikat
A. Asia Extramet
- 1.
- Ranskan oikeuden mukaan perustettu yhdistys Chambre syndicale de
l'électrométallurgie et de l'électrochimie (jäljempänä Chambre syndicale), joka
toimii Ranskan oikeuden mukaan perustetun yhtiön Pechiney électrométallurgien
(jäljempänä PEM) lukuun, jätti heinäkuussa 1987 komissiolle valituksen, jossa se
vaati sitä toteuttamaan polkumyyntitoimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta ja
Neuvostoliitosta peräisin olevan kalsium-metallin tuontia vastaan.
- 2.
- Komissio aloitti 26.1.1988 polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan
talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 23 päivänä
heinäkuuta 1984 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2176/84 (EYVL L 209,
s. 1; jäljempänä perusasetus) mukaisen polkumyynnin vastaisen menettelyn.
- 3.
- Komissio määräsi oikeudenkäynnin kohteena olevalle tuotteelle 10,7 prosentin
suuruisen väliaikaisen polkumyyntitullin väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön
ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Neuvostoliitosta peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa 17 päivänä maaliskuuta 1989 annetulla asetuksella (ETY)
N:o 707/89 (EYVL L 78, s. 10).
- 4.
- Pidennettyään väliaikaisen polkumyyntitullin voimassaoloaikaa neuvosto määräsi
kyseiselle tuotteelle 21,8 prosentin ja 22 prosentin suuruiset tullit lopullisen
polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Neuvostoliitosta
peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa ja väliaikaisen polkumyyntitullin
lopullisesta kantamisesta tästä tuonnista 18 päivänä syyskuuta 1989 annetulla
asetuksella (ETY) N:o 2808/89 (EYVL L 271, s. 1; jäljempänä asetus N:o 2808/89).
- 5.
- Kantaja, jonka silloinen toiminimi oli Extramet Industrie SA, nosti 27.11.1989
kanteen, jossa se vaati tämän asetuksen kumoamista.
- 6.
- Yhteisöjen tuomioistuin otti kanteen tutkittavaksi asiassa C-358/89, Extramet
Industrie vastaan neuvosto, 16.5.1991 antamallaan tuomiolla (Kok. 1991, s. I-2501;
jäljempänä asia Extramet I). Yhteisöjen tuomioistuin kumosi riidanalaisen
asetuksen asiassa C-358/89, Extramet Industrie vastaan neuvosto, 11.6.1992
antamallaan tuomiolla (Kok. 1992, s. I-3813; jäljempänä asia Extramet II) sillä
perusteella, että yhteisön toimielimet eivät olleet ensinnäkään todellisuudessa
tutkineet, oliko kyseisessä asetuksessa tarkoitetun tuotteen yhteisön tuottaja eli
PEM itse myötävaikuttanut aiheutuneeseen vahinkoon kieltäytymällä myymästä
tuotetta, ja toiseksi ne eivät olleet osoittaneet, ettei vahinko perustunut kantajan
väittämiin seikkoihin, minkä vuoksi ne eivät olleet määritelleet vahinkoa
asianmukaisesti (tuomion 19 ja 20 kohta).
- 7.
- Ranskan Conseil de la concurrence (kilpailuneuvosto) tuomitsi 31.3.1992
tekemällään päätöksellä PEM:n siitä, että SA Société électrométallurgique du
Planet (SEMP), jonka PEM osti joulukuussa 1985, oli lokakuun 1982 ja vuoden
1984 lopun välisenä aikana käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa.
- 8.
- Cour d'appel de Paris (Pariisin valitustuomioistuin) pysytti tämän päätöksen
14.1.1993 antamallaan tuomiolla katsoen kuitenkin, että sen arvioitavaksi saatetuista
seikoista ei ilmennyt, että PEM olisi vuoden 1984 jälkeen syyllistynyt kilpailua
rajoittavaan menettelyyn.
B. Tuote
- 9.
- Primäärikalsium-metalli on kemiallinen aine, joka valmistetaan joko
kalsiumoksidista (kalkista) tai palasina tai hiutaleina olevasta kalsiumkloridista.
- 10.
- Primäärikalsium-metallia tuotetaan viidessä maassa eli Ranskassa (jossa sitä tuottaa
PEM), Kiinassa, Venäjällä, Kanadassa ja Amerikan Yhdysvalloissa. Tuottajat
käyttävät kahta eri valmistusmenetelmää: elektrolyyttistä menetelmää ja
alumiinitermistä menetelmää.
- 11.
- Kiinassa ja Venäjällä käytettävässä elektrolyyttisessä menetelmässä on kaksi
vaihetta: kalsiumkloridin elektrolyysi, jonka aikana kalsium laitetaan kupariselle
katodille ja siitä saadaan kuparin ja kalsiumin yhdistelmä, ja kupari-kalsium -yhdistelmän tislaus, jonka avulla nämä kaksi metallia voidaan erottaa toisistaan.
- 12.
- Alumiinitermisessä menetelmässä on yksi ainoa vaihe, jossa kalsiumoksidia
(kalkkia) pelkistetään alumiinilla kalsiumhöyryn kondensaation avulla. Kaikki
länsimaiset tuottajat käyttävät tätä suhteellisen joustavaa menetelmää sen alhaisten
investointi- ja käyttökustannusten vuoksi.
- 13.
- Edellä mainituissa kahdessa menetelmässä saadaan primäärikalsium-metallia, jota
lyijy-, lyijy-kalsium- ja rautateollisuus käyttävät sellaisenaan (40 prosenttia kalsium-metallin kokonaiskulutuksesta) ja jota terästeollisuus käyttää raaka-aineena jyviksi
tai rakeiksi hajotetun kalsiumin valmistuksessa (46 prosenttia kokonaiskulutuksesta)
ja jota käytetään korkean lämpötilan kalsiumkäsittelyssä (noin 11 prosenttia
kokonaiskulutuksesta).
- 14.
- Primäärikalsium-metallin erottaminen tapahtuu kahdella menetelmällä:
PEM ja muut yhteisön jalostajat suorittavat primäärikalsium-metallin
hiutaleiden tai palasten kylmäjauhatuksen mekaanisesti tuottaakseen
granuloitua kalsium-metallia;
menetelmä, jossa on sulatusuuni yhdistettynä granulointilaitteeseen ja jossa
granulointi tapahtuu sulametallin atomisaatiolla ja kokonaisuus toimii
inerttikaasulla (argonilla); kantaja on ottanut tämän menetelmän käyttöön
tuottaakseen hienoa kalsium-metallia reaktiivisina metallirakeina.
C. Kantajayhtiö Industrie des poudres sphériques
- 15.
- Industrie des poudres sphériques -yhtiö (jäljempänä IPS), entiseltä toiminimeltään
Extramet Industrie, on Annemassessa (Ranskassa) sijaitseva yritys, joka on
erikoistunut tuottamaan kalsium-metallista reaktiivisiksi metallirakeiksi hajotettua
kalsium-metallia. IPS on perustettu vuonna 1982 sen jälkeen, kun
granulointimenetelmä keksittiin vuonna 1980.
- 16.
- Hankkiakseen kalsium-metallia IPS otti heti aluksi yhteyttä yhteisön tuottajaan eli
ensin Société électrométallurgique du Planet -yhtiöön ja myöhemmin PEM:iin ensin
mainitun yhtiön sulauduttua vuonna 1985 viimeksi mainittuun yhtiöön.
D. Hallinnollinen menettely
- 17.
- Asiassa Extramet II annetun tuomion jälkeen PEM osoitti 1.7.1992 komissiolle
muistion tukeakseen, tutkimuksen uudelleenaloittamista koskevaa vaatimustaan ja
teknisluonteisen selvityksen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon
arvioinnista.
- 18.
- Koska komissio katsoi, että tutkimus oli lain nojalla aloitettava uudelleen, se kehotti
kantajaa 17.7.1992 päivätyllä kirjeellään esittämään huomautuksensa yhteisön
tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta. Tässä kirjeessään komissio täsmensi, että
se oli pyytänyt PEM:tä esittämään huomautuksensa samasta asiasta.
- 19.
- Kantaja ilmoitti 14.8.1992 päivätyllä kirjeellään pitävänsä virheellisenä komission
omaksumaa tulkintaa oikeudellisesta mahdollisuudesta aloittaa tutkimus uudelleen.
Kantaja pyysi, että sille osoitettaisiin asianmukaisessa muodossa oleva
kannekelpoinen päätös.
- 20.
- Kantaja vahvisti 21.8.1992 päivätyllä kirjeellään tämän viimeksi mainitun pyyntönsä.
- 21.
- Kantaja sai 14.10.1992 komissiolta vahinkoa koskevan selvityksen, jonka PEM oli
toimittanut komissiolle 1.7.1992.
- 22.
- Komissio julkaisi 14.11.1992 ilmoituksen polkumyynnin vastaisesta menettelystä,
joka koski Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin tuontia
(EYVL C 298, s. 3).
- 23.
- Komissio ilmoitti 18.11.1992 päivätyllä kirjeellään kantajalle ilmoituksen
julkaisemisesta ja pyysi sitä palauttamaan sille kyselylomakkeita 30 päivän
määräajassa. Komissio totesi, että uusi tutkimusajanjakso alkaisi 1.7.1991 ja päättyisi
31.10.1992.
- 24.
- Kantaja esitti 23.12.1992 päivätyllä kirjeellään komissiolle huomautuksensa PEM:n
1.7.1992 jättämästä vahinkoa koskevasta selvityksestä.
- 25.
- Komissio pyysi 29.7.1993 päivätyllä kirjeellään kantajaa ilmoittamaan sille kaikki
seikat, jotka voivat selventää sen kantaa erityisesti vahingon osalta. Kantaja vastasi
12.8.1993 päivätyllä kirjeellään, ettei sillä ollut esittävänä uutta tietoa tältä osin,
koska tilanne ei ollut muuttunut sen 23.12.1992 päivätyn kirjeen jälkeen.
- 26.
- Komissio antoi 21.4.1994 väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan
kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa
asetuksen (EY) N:o 892/94 (EYVL L 104, s. 5; jäljempänä väliaikainen asetus).
Käyttöön otettu tulli oli Kiinasta peräisin olevan kalsium-metallin osalta 2 074 ecuatonnilta ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin osalta 2 120 ecua tonnilta.
- 27.
- Kantaja jätti 31.5.1994 huomautuksensa väliaikaisesta asetuksesta ja esitti useita
varauksia sen osalta. Komissio vastasi näihin huomautuksiin 14.6.1994 päivätyllä
kirjeellään.
- 28.
- Komissio ilmoitti 11.8.1994 kantajalle keskeiset seikat ja harkintaperusteet, joiden
nojalla se aikoi ehdottaa lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamista Kiinasta
ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa.
- 29.
- Neuvosto antoi 19.10.1994 komission ehdotuksesta lopullisen polkumyyntitullin
käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevan
kalsium-metallin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 2557/94 (EYVL L 270, s. 27;
jäljempänä riidanalainen asetus). Tullin määrä vahvistettiin samansuuruiseksi kuin
väliaikaisessa asetuksessa. Neuvosto vahvisti myös väliaikaisella asetuksella käyttöön
otetun polkumyyntitullin.
Asian käsittely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa
- 30.
- Kantaja nosti 9.1.1995 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nyt esillä olevan
kanteen.
- 31.
- Samana päivänä kantaja jätti välitoimihakemuksen, jossa se vaati riidanalaisen
asetuksen täytäntöönpanon lykkäämistä. Tämä hakemus hylättiin ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimen presidentin 24.2.1995 antamalla määräyksellä asiassa
T-2/95 R, IPS vastaan neuvosto (Kok. 1995, s. II-485).
- 32.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen laajennetun neljännen jaoston
puheenjohtaja hyväksyi 28.4.1995 antamallaan määräyksellä komission väliintulijaksi
tukemaan vastaajan vaatimuksia.
- 33.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen laajennetun viidennen jaoston
puheenjohtaja hyväksyi 28.11.1995 antamallaan määräyksellä PEM:n ja Chambre
syndicalen väliintulijoiksi tukemaan vastaajan vaatimuksia ja hyväksyi hakemuksen
asian luottamuksellisesta käsittelystä näihin väliintulijoihin nähden kyseisen
määräyksen 9, 10, 14 ja 15 kohdassa ilmoitettuja tietoja koskevilta osin.
- 34.
- PEM ja Chambre syndicale toimittivat 16.4.1996 väliintulokirjelmänsä. Kantaja esitti
17.6.1996 huomautuksensa PEM:n ja Chambre syndicalen väliintulokirjelmästä.
- 35.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen laajennetun viidennen jaoston
puheenjohtaja hyväksyi 20.11.1996 antamallaan määräyksellä toisen hakemuksen,
joka koski asian luottamuksellista käsittelyä samoihin väliintulijoihin nähden
määräyksen 4 kohdassa ilmoitettuja tietoja koskevilta osin.
- 36.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (laajennettu viides jaosto) päätti esittelevän
tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn.
- 37.
- Asianosaisten ja väliintulijoiden suulliset lausumat ja vastaukset ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 2.12.1997 pidetyssä
istunnossa.
Asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset
- 38.
- Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
kumoaa riidanalaisen asetuksen;
toissijaisesti toteaa, että asetusta ei voida soveltaa kantajaan;
velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 39.
- Neuvosto vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
hylkää kanteen;
velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 40.
- Väliintulijana oleva komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
hylkää kanteen;
velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 41.
- Väliintulijoina olevat PEM ja Chambre syndicale vaativat, että ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin
hylkää kanteen;
velvoittaa kantajan korvaamaan niiden väliintulosta aiheutuneet
oikeudenkäyntikulut.
Tutkittavaksi ottaminen
Asianosaisten ja komission väitteet ja niiden perustelut
- 42.
- Neuvosto esittää vastineessaan oikeudenkäyntiväitteen. Se toteaa, että vakiintuneen
oikeuskäytännön mukaan maahantuoja ei voi yleensä vaatia polkumyyntitullin
käyttöön ottamisesta annetun asetuksen kumoamista. Vaikka se myöntääkin, että
joissakin tapauksissa yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että polkumyyntitullin
käyttöön ottamisesta annettu asetus on koskenut tiettyjä taloudellisia toimijoita
erikseen, joilla on siten ollut oikeus nostaa kumoamiskanne, se epäilee, voidaanko
nyt esillä oleva kanne ottaa tutkittavaksi, koska kantaja vaatii toissijaisesti sen
toteamista, ettei kyseistä asetusta voida soveltaa kantajaan. Muotoillessaan tämän
toissijaisen vaatimuksensa kantaja myöntää, että yksityiset voivat vedota EY:n
perustamissopimuksen 173 artiklaan ainoastaan, jos annettu toimi on niille
osoitetun päätöksen luonteinen.
- 43.
- Polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta annettu asetus ei neuvoston mukaan ole
maahantuojalle osoitettu nähden päätös, mutta se voi olla viejälle osoitetun
päätöksen luonteinen, koska polkumyyntitulli koskee sen oman tuotteen
maahantuontia. Kantaja on toissijaisen vaatimuksensa tehdessään olettanut, että
neuvosto olisi voinut tehdä päätöksen, jossa kantaja jätetään riidanalaisen asetuksen
soveltamisalan ulkopuolelle.
- 44.
- Koska tällä asetuksella ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön poikkeusjärjestelyä
kantajan hyväksi, asetus ei ole kantajaa koskeva päätös. Jos ensisijainen vaatimus
otettaisiin tutkittavaksi, annettaisiin virheellisesti mahdollisuus kumota yleisesti
sovellettava päätös sellaisen yksityisen vaatimuksesta, jota päätös koskee ainoastaan
objektiivisesti maahantuojana. Tällä estettäisiin siten yhteisön tuotannonalaa
palauttamasta rehdin kilpailun olosuhteita kaikkiin toimijoihin nähden yhden ainoan
maahantuojan vuoksi.
- 45.
- Komissio väittää, että nyt esillä olevassa asiassa ei ole asiassa Extramet I todetun
kaltaisia sellaisen erityisen tilanteen tunnusmerkkejä, jonka perusteella kantaja
erottuisi kaikista muista taloudellisista toimijoista. Komissio katsoo, ettei kantaja ole
näyttänyt tällaisen erityisen tilanteen olemassaoloa toteen.
- 46.
- Yksittäisen maahantuojan kanneoikeus ei ole henkilölle tai yhtiölle annettu oikeus
vaan erityiseen tilanteeseen perustuva oikeus, kuten asiassa Extramet I annetusta
tuomiosta ilmenee. Kantaja ei siten voi ainoastaan viitata kyseiseen tuomioon. Se,
että entisen Extramet-yhtiön asetuksesta N:o 2808/89 nostama kanne otettiin asiassa
C-358/89 tutkittavaksi, ei automaattisesti merkitse sitä, että Extrametin seuraajan
IPS:n nostama kanne olisi otettava nyt esillä olevassa asiassa tutkittavaksi.
- 47.
- Extrametin tilanteen muissa asioissa kantajina olleiden itsenäisten maahantuojien
tilanteesta erottavana tunnusmerkkinä oli kyseisessä asiassa annetun tuomion
sanamuodon mukaisesti (17 kohta) se, että Extrametillä oli vaikeuksia hankkia
tuotetta yhteisön ainoalta tuottajalta [PEM:ltä], joka oli lisäksi sen pääasiallinen
kilpailija jalostetun tuotteen osalta. Tällaista tunnusmerkkiä ei ole nyt esillä
olevassa asiassa. Ranskan Conseil de la concurrencen 31.3.1992 tekemästä
päätöksestä ilmenee näet, ettei PEM:n voitu katsoa syyllistyneen kilpailua
rajoittavaan menettelyyn vuoden 1984 jälkeen. Nykyisessä tilanteessa on komission
mukaan kyse pikemminkin siitä, että IPS kieltäytyy ostamasta kuin siitä, että PEM
kieltäytyisi myymästä.
- 48.
- Kantaja katsoo, ettei kanteen tutkittavaksi ottamista voida kyseenalaistaa asiassa
Extramet I annetun tuomion jälkeen, joka on sen mukaan lisäksi vahvistettu
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin 24.2.1995 antamalla
määräyksellä.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 49.
- Ainoa peruste tutkittavaksi ottamiselle, jonka yhteisöjen tuomioistuin hyväksyi
asiassa Extramet I antamassaan tuomiossa, oli se, että asia koskee kantajaa suoraan
ja erikseen. Yhteisöjen tuomioistuin totesi (tuomion 13 kohta), että vaikka
polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta annetut asetukset ovat
perustamissopimuksen 173 artiklan toisen kohdan edellytysten perusteella
todellisuudessa luonteeltaan ja sisällöltään normatiivisia, koska niitä sovelletaan
yleisesti asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin, ei ole poissuljettua, että asetusten
säännökset voivat koskea tiettyjä taloudellisia toimijoita erikseen. Tästä seuraa, että
polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta annetut säädökset voivat joissakin
olosuhteissa menettämättä asetuksen luonnettaan koskea erikseen tiettyjä
taloudellisia toimijoita, jotka voivat näin ollen nostaa näistä säädöksistä
kumoamiskanteen (tuomion 14 kohta). Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kantaja
oli näyttänyt toteen sellaisen erityisen tilanteen tunnusmerkkien olemassaolon, joka
erotti sen kyseisen toimen osalta kaikista muista taloudellisista toimijoista.
- 50.
- Näin ollen on hylättävä neuvoston väite, joka perustuu pääasiallisesti siihen, että
riidanalainen säädös on maahantuojiin nähden asetuksenluonteinen, ja siihen, että
on mahdotonta ottaa käyttöön yhtä maahantuojaa suosiva poikkeusjärjestely, joka
on päätöksenluonteinen.
- 51.
- Komission oikeudenkäyntiväitteensä tueksi esittämiä perusteluja ei voida hyväksyä.
- 52.
- Toisin kuin komissio väittää, yhteisöjen tuomioistuin ei nimittäin asiassa C-358/89
perustanut kanteen tutkittavaksi ottamista yksinomaan Extrametin vaikeuksiin
hankkia tuotetta yhteisön ainoalta tuottajalta. Todellisuudessa yhteisöjen
tuomioistuin perusti päätöksensä seuraaviin eri seikkoihin, jotka erityisen tilanteen
tunnusmerkkeinä erottivat Extramet-yhtiön kyseisen toimen osalta kaikista muista
taloudellisista toimijoista (asiassa Extramet I annetun tuomion 17 kohta): Extramet
oli polkumyynnin vastaisen toimenpiteen kohteena olleen tuotteen merkittävin
maahantuoja ja samanaikaisesti tämän tuotteen lopullinen käyttäjä; lisäksi sen
taloudellinen toiminta oli hyvin laajasti riippuvainen tästä tuonnista, ja riidanalainen
asetus vaikutti sen taloudelliseen toimintaan vakavalla tavalla, kun otetaan
huomioon kyseisen tuotteen tuottajien pieni lukumäärä ja se, että Extrametillä oli
vaikeuksia hankkia tuotetta yhteisön ainoalta tuottajalta, joka oli lisäksi sen
pääasiallinen kilpailija jalostetun tuotteen osalta.
- 53.
- Komissio ei toisaalta kiistä sitä, että PEM ei kykene toimittamaan vakiolaatuista
primäärikalsium-metallia, jolla olisi kantajan toivomat ominaisuudet, mikä osoittaa
selvästi, että kantajalla on edelleen vaikeuksia hankkia tuotetta PEM:ltä.
- 54.
- Koska olosuhteet, joiden perusteella asiassa C-358/89 kanne oli otettava
tutkittavaksi (ks. edellä 52 kohta), ovat edelleen voimassa, nyt esillä oleva kanne
on syytä ottaa tutkittavaksi.
Pääasia
1. Riidanalaisen asetuksen kumoamista koskeva kanne
- 55.
- Kantaja esittää kanteensa tueksi seitsemän kanneperustetta, jotka koskevat
ensinnäkin perusasetuksen 5 artiklan ja 7 artiklan 9 kohdan rikkomista,
oikeusvoiman periaatteen loukkaamista ja hallinnollisen toimen lailliseksi
korjaamista koskevien edellytysten huomiotta jättämistä, toiseksi perusasetuksen 7
ja 8 artiklan rikkomista sekä puolustautumisoikeuksien loukkaamista, kolmanneksi
perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ja 2 artiklan 12 kohdan rikkomista ja ilmeistä
arviointivirhettä tuotteiden samankaltaisuuden osalta, neljänneksi perusasetuksen
4 artiklan rikkomista ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa koskevaa
ilmeistä arviointivirhettä, viidenneksi perusasetuksen 12 artiklan rikkomista ja
ilmeistä arviointivirhettä, kuudenneksi perustamissopimuksen 190 artiklanrikkomista ja seitsemänneksi harkintavallan väärinkäyttöä.
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 5 artiklan ja 7 artiklan
9 kohdan rikkomista, oikeusvoiman periaatteen loukkaamista ja hallinnollisen
toimen lailliseksi korjaamista koskevien edellytysten huomiotta jättämistä
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 56.
- Kantajan mukaan asiassa Extramet II annettu tuomio estää sen, että lainvastaiseksi
todettu menettely aloitettaisiin uudelleen, varsinkin kun komission tarkoituksena on
muuttaa tutkimusajanjaksoa. Missään säännöksessä ei kielletä komissiota
aloittamasta uuden valituksen johdosta vakiolaatuisen kalsium-metallin markkinoista
uutta tutkimusmenettelyä, joka koskee uudempaa ajanjaksoa. Sitä vastoin missään
säännöksessä ei anneta komissiolle oikeutta aloittaa tutkimusta uudelleen, kuten se
on tehnyt nyt esillä olevassa asiassa.
- 57.
- Kantaja jakaa ensimmäisen kanneperusteensa kolmeen osaan. Ensinnäkään
tutkimuksen aloittamisella uudelleen ei ole mitään oikeudellista perustaa, koska
siitä ei ole säädetty perusasetuksessa. Toiseksi sillä loukataan oikeusvoiman
periaatetta siten, että siinä oikeusvarmuuden periaatteen vastaisesti korjataan
lailliseksi yhteisöjen tuomioistuimen pätemättömäksi toteama menettely.
Kolmanneksi, vaikka yhteisön oikeudessa hyväksyttäisiin tällaista lailliseksi
korjaamista koskeva periaate, tutkimuksen uudelleen aloittamista eli lailliseksi
korjaamista koskevat edellytykset eivät täyty tässä asiassa.
Kanneperusteen ensimmäinen osa: perusasetuksen 5 artiklan ja 7 artiklan 9 kohdan
rikkominen
- 58.
- Kantaja väittää ensinnäkin, että komissio voi käyttää toimivaltuuksiaan
polkumyynnin vastaisen menettelyn täytäntöönpanossa ainoastaan perusasetuksella
tarkkaan määriteltyjen oikeussääntöjen mukaisesti ja että komissio on aloittanut
tutkimuksen uudelleen ilman minkäänlaista oikeudellista perustaa. Perusasetuksessa
on säännöksiä ainoastaan tutkimuksen vireillepanosta ja sen lopettamisesta.
Tutkimuksen vireillepanon osalta kantaja toteaa, että komissio ei ole koskaan
väittänyt, että sille olisi tehty uusi valitus, jolla perusteltaisiin uuden menettelyn
aloittaminen. Sitä vastoin 14.11.1992 julkaistussa ilmoituksessa viitataan
nimenomaisesti asiassa Extramet II annettuun tuomioon. PEM:n 1.7.1992
toimittama asiakirja ei ole valitus vaan muistio tutkimuksen aloittamiseksi
uudelleen.
- 59.
- Perusasetuksen 7 artiklan 9 kohdan a alakohta koskee kantajan mukaan ainoastaan
tutkimuksen lopettamista. Nyt esillä olevassa asiassa alkuperäinen tutkimus on
päättynyt tämän säännöksen mukaisesti lopullisella toimenpiteellä eli asetuksella
N:o 2808/89, joka sen jälkeen on kumottu asiassa Extramet II annetulla tuomiolla.
- 60.
- Komissio ei voi kantajan mukaan vedota perusasetuksen 14 artiklaan, jossa
säädetään lopullisten polkumyyntitullien uudelleentarkastelusta tilanteessa, jossa
olosuhteet ovat riittävästi muuttuneet. Tämä uudelleentarkastelu koskee ainoastaan
lainmukaisesti käyttöön otettuja lopullisia polkumyyntitulleja.
- 61.
- Neuvosto huomauttaa perustamissopimuksen 176 artiklan perusteella, että
asetuksen N:o 2808/89 kumoaminen merkitsi ainoastaan velvollisuutta palauttaa sen
nojalla kannetut tullit.
- 62.
- Neuvosto toteaa, että tutkimus aloitettiin uudelleen asiassa Extramet II annetun
tuomion ja PEM:n 1.7.1992 laatiman muistion johdosta. Komissio halusi tutkimusta
suorittaessaan kunnioittaa sen yhteisön tuottajan oikeuksia, joka oli tehnyt
valituksen, joka sisälsi riittävästi todisteita ja jonka tämä tuottaja oli saattanut ajan
tasalle tutkimuksen uudelleen aloittamista tukevalla muistiolla, johon oli liitetty
selvitys vahingosta. Komissio on lisäksi pyrkinyt kunnioittamaan muiden
asianomaisten osapuolten oikeuksia siten, että se on antanut niille mahdollisuuden
toimittaa tietoja, jotka koskevat kalsium-metallin tuontia ja myyntiä yhteisössä, ja
esittää huomautuksensa.
- 63.
- Näin ollen komissio on asianmukaisesti aloittanut tutkimuksen alusta alkaen
uudelleen, koska kyseistä tutkimusta ei ole lopetettu sillä, että asetus N:o 2808/89
on kumottu. Asianomaisten osapuolten kannalta uudelleen aloitettu tutkimus on
jatkunut kuten uusi tutkimus, ja se perustuu 1.7.1992 laaditulla muistiolla ajan
tasalle saatettuun valitukseen ja siihen liitettyyn selvitykseen.
- 64.
- Neuvosto toteaa lisäksi perusasetuksen 7 artiklan 9 kohdan a alakohdan mukaisesti,
että tutkimus lopetetaan joko sen päätökseen saattamisella tai lopullisella
toimenpiteellä. Nyt esillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole ollut nimenomaista
päätökseen saattamista koskevaa toimenpidettä. Koska yhteisöjen tuomioistuin
kumosi ensimmäisen lopullisen toimenpiteen, voidaan katsoa, ettei sitä ole koskaan
ollut olemassa. Tutkimus on siis voitu hyväksyttävästi aloittaa uudelleen.
Kanneperusteen toinen osa: oikeusvoiman periaatteen loukkaaminen
- 65.
- Kantaja väittää, että komissio on aloittaessaan tutkimuksen uudelleen loukannut
oikeusvoiman periaatetta ja vääristänyt asiassa Extramet II annetun tuomion
sisältöä.
- 66.
- Kumotessaan asetuksen N:o 2808/89 yhteisöjen tuomioistuin ei ole ainoastaan
tehnyt taannehtivasti tyhjäksi polkumyynnin vastaisen menettelyn päättävän vaiheen
eli lopullisten polkumyyntitullien vahvistamisesta annetun asetuksen. Se on
todellisuudessa todennut kokonaisuudessaan pätemättömäksi komission kiirehtimän
vakiolaatuisen kalsium-metallin markkinoita koskevan menettelyn ajanjaksona
1.1.198731.12.1987, mukaan lukien lopullisen asetuksen antamista edeltävät
vaiheet. Koska pätemättömäksi toteamisen vaikutus on yleinen, tutkimusta ei ole
lykätty, vaan sitä ei katsota koskaan olleenkaan. Jos komissio olisi halunnut ottaa
asian uudelleen käsiteltäväkseen, sen olisi näin ollen pitänyt aloittaa uusi menettely
vaadittujen muotomääräysten mukaisesti. Mikäli polkumyynti olisi jatkunut
ensimmäisen tutkimuksen päättäneen, kumotun asetuksen antamisen jälkeen, uuden
tutkimuksen vireillepano uuden valituksen perusteella olisi ollut ainoa hyväksyttävä
menettelyä koskeva ratkaisu.
- 67.
- Kantaja katsoo, että jos komissio voisi tarvittaessa peittää toimintansa
sääntöjenvastaisuuksia, menettelyt voisivat kestää vuosia ilman, että yrityksillä olisi
minkäänlaista oikeusvarmuutta.
- 68.
- Neuvosto tuo esiin, että komissio on luvannut kaikille asianomaisille osapuolille,
että ne voivat käyttää oikeuksiaan samoin edellytyksin kuin jos olisi aloitettu uusi
menettely. Neuvosto korostaa, että Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä on
julkaistu ilmoitus, että osapuolille, joita asia koskee, on lähetetty kyselylomakkeita
ja että uutta viiteajanjaksoa on käytetty. Komissio on tehnyt tarkastuksia
tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä, osapuolet ovat voineet tutustua niihin
asiakirjoihin, jotka eivät ole luottamuksellisia, ja komissio on kuullut osapuolia,
jotka ovat sitä pyytäneet.
- 69.
- Uudet lopulliset tullit, jotka otettiin käyttöön 22.10.1994 alkaen eli riidanalaisen
asetuksen julkaisemista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä seuraavana päivänä,
perustuivat uuteen tutkimukseen, joka koski kumotun asetuksen päiväystä
myöhempää ajankohtaa. Kyseessä ei ollut asetuksen korjaaminen lailliseksi vaan
toimenpiteisiin ryhtyminen kumotun asetuksen antamisen jälkeen jatkuneen
polkumyynnin johdosta.
- 70.
- Neuvosto huomauttaa toissijaisesti, että kaikki kantajan väitteet perustuvat
virheelliseen olettamaan, jonka mukaan tutkimus olisi aloitettu uudelleen, kun
taas komission mukaan kyseessä oli uuden tutkimuksen vireillepano. Kantaja ei
myöskään ole näyttänyt, miten tutkimuksen vireillepanon määritteleminen (tavalla
tai toisella) olisi muuttanut tutkimuksen kulkua kantajaan nähden (asia 30/78,
Distillers Company v. komissio, tuomio 10.7.1980, Kok. 1980, s. 2229, 26 kohta ja
asia C-49/88, Al-Jubail Fertilizer ja Saudi Arabian Fertilizer v. neuvosto, tuomio
27.6.1991, Kok. 1991, s. I-3187, 23 ja 24 kohta).
- 71.
- PEM ja Chambre syndicale väittävät, että polkumyynnin vastaisen hallinnollisen
menettelyn aikana suurimmalla osalla toimenpiteistä, joiden pitäisi johtaa
menettelyn muodollisesti päättävän päätöksen tekemiseen, ei ole oikeusvaikutuksia
eikä niistä siten voi nostaa kumoamiskannetta. Näin on varsinkin menettelyn
aloittamista koskevan toimenpiteen osalta. Koska kyseisistä toimenpiteistä ei voida
nostaa kumoamiskannetta, niitä ei näin ollen voida kumota.
- 72.
- PEM ja Chambre syndicale huomauttavat toissijaisesti, että kumoamistuomioihin
liittyvän taannehtivan vaikutuksen perusteella lainvastaisuuden toteaminen ulottuu
kumotun säädöksen voimaantulopäivään. Koska nyt esillä olevassa asiassa asetuksen
N:o 2808/89 voimaantulopäivä on 22.3.1989, jolloin väliaikaisen polkumyyntitullin
käyttöön ottamisesta annettu asetus N:o 707/89 tuli voimaan, mikään ennen
22.3.1989 annettu säädös ei ole vaikuttanut asiassa Extramet II annettuun
tuomioon. Tämä koskee erityisesti 26.1.1988 päivättyä ilmoitusta
polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomiolla ei siis
ole peruutettu tällä ilmoituksella aloitettua menettelyä. Tämän vuoksi komissio on
voinut aloittaa tutkimuksen uudelleen tämän menettelyn yhteydessä (ks. vastaavasti
yhdistetyt asiat 97/86, 99/86, 193/86 ja 215/86, Asteris ym. v. komissio, tuomio
26.4.1988, Kok. 1988, s. 2181, 30 kohta).
- 73.
- Kantaja katsoo, että PEM arvioi täysin väärin valmistelevista toimista nostetun
kanteen tutkimatta jättämisen seuraukset. Oikeuskäytännössä ei ole koskaan
kielletty yritystä riitauttamasta valmistelevien toimien laillisuutta lopullisista
päätöksistä nostetun kumoamiskanteen yhteydessä (ks. yhdistetyt asiat C-89/85,
C-104/85, C-114/85, C-116/85, C-117/85 ja C-125/85C-129/85, Ahlström Osakeyhtiö
ym. v. komissio, tuomio 31.3.1993, Kok. 1993, s. I-1307 ja yhdistetyt asiat T-39/92
ja T-40/92, CB ja Europay v. komissio, tuomio 23.2.1994, Kok. 1994, s. II-49).
Kantaja kiistää lisäksi PEM:n väitteen, jonka mukaan kumottua toimenpidettä
edeltäneellä menettelyllä on edelleen oikeusvaikutuksia, koska kumoaminen tulee
voimaan vasta riidanalaisen toimen antamispäivästä. Kantaja katsoo, että tällaisella
ratkaisulla hyväksyttäisiin toimen korjaaminen lailliseksi kaikissa olosuhteissa ja
tehtäisiin kumoamiskanteiden sisältö tyhjäksi.
Kanneperusteen kolmas osa: hallinnollisen toimen lailliseksi korjaamista koskevien
edellytysten huomiotta jättäminen
- 74.
- Kantajan mukaan komissio ei ole ottanut huomioon edellytyksiä, joilla kumottu
toimi voidaan korjata lailliseksi. Vaikka oletettaisiin, että yhteisön oikeuden
periaatteet eivät estä lailliseksi korjaamista, sille asetettujen edellytysten olisi pitänyt
täyttyä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut tässä asiassa. Ensinnäkään kysymys ei
ole alasta, jolla lailliseksi korjaaminen hyväksytään. Toiseksi toimen lailliseksi
korjaamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ei ole noudatettu.
- 75.
- Nyt esillä olevassa asiassa toimen korjaaminen lailliseksi ei ole mahdollista, koska
yhteisöjen tuomioistuin ei kumonnut asetusta N:o 2808/89 muoto- ja
menettelyseikkojen vuoksi vaan yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon
arvioinnissa tapahtuneiden virheiden takia. Kysymyksessä on siten kumoaminen
sellaisen aineellisesti virheellisen arvioinnin vuoksi, joka on tehty yhdestä
polkumyyntitullien käyttöön ottamisen oikeuttavasta perusedellytyksestä.
- 76.
- Varmasti muoto- tai menettelyvirheiden oikaisemiseen voidaan vedota. Sitä vastoin
toimen korjaamista lailliseksi on vaikea hyväksyä silloin, kun aineellisia sääntöjä on
rikottu. Yhteisöjen tuomioistuin ei kuitenkaan tässä asiassa tutkinut tuomiossaan
muita kantajan esittämiä kanneperusteita, vaikka ne koskivat muita asetuksen
aineellisia edellytyksiä ja muun muassa tuotteiden samankaltaisuuden puuttumista.
Näin ollen kukaan, ei edes komissio, ei voi sanoa, miten yhteisöjen tuomioistuin
olisi ratkaissut muut esitetyt kanneperusteet.
- 77.
- Komissio ei ole kantajan mukaan noudattanut myöskään toimen lailliseksi
korjaamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, koska se on tutkimuksen uudelleen
aloittamisen jälkeen muuttanut tutkimusajanjaksoksi 1.7.199131.10.1992, vaikka
tutkimus koski alun perin ajanjaksoa 1.1.198731.12.1987.
- 78.
- Kantaja katsoo, että jos tarkoituksena oli ottaa käyttöön uusia tulleja valitsemalla
uusi viiteajanjakso, oli aloitettava uusi menettely.
- 79.
- Kantaja kiistää neuvoston, PEM:n ja Chambre syndicalen väitteen, jonka mukaan
menettelyvirheellä ei ole ollut vaikutusta, joten se ei voi olla kumoamisperuste. Se,
että komissio on aloittanut tutkimuksen uudelleen sen sijaan, että se olisi pannut
vireille uuden tutkimuksen, on hyvinkin vaikuttanut kantajan asemaan. Siihen
tekosyyhyn, että komissio on menetellyt samalla tavoin kuin jos uusi menettely olisi
pantu vireille, ei voida vedota.
- 80.
- Kantajan mukaan on siis virheellistä väittää, ettei tutkimuksen uudelleen
aloittaminen olisi ollut kantajalle vastainen menettelytapa. Uuden menettelyn
vireillepano edellyttää nimittäin valituksen tekemistä. Ainoastaan PEM, joka on
ainoa yhteisön tuottaja, olisi voinut tehdä valituksen. PEM ei kuitenkaan ollut
tehnyt valitusta. Asian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan Ranskan Conseil de la
concurrence oli juuri tuominnut 31.3.1992 PEM:n määräävän markkina-aseman
väärinkäytöstä, ja tätä päätöstä vastaan oli vireillä valituksia, joissa kantaja väitti,
että PEM oli tekemällä polkumyyntiä koskevan valituksen käyttänyt väärin
määräävää markkina-asemaansa.
- 81.
- Näin ollen olisi ollut erityisen vähän edellytyksiä sille, että Péchiney tekisi
välittömästi uuden valituksen, jossa se siis esittäisi Cour d'appel de Paris'lle IPS:n
väitteitä tukevia seikkoja, kun ensimmäinen polkumyynnin vastainen menettely oli
juuri päättynyt yhteisöjen tuomioistuimen antamaan tuomioon, jolla oli kumottu
lopullinen asetus.
- 82.
- Neuvosto huomauttaa, ettei kyseessä ole kumottujen tullien laillisiksi korjaaminen,
vaan uusien tullien käyttöön ottaminen riidanalaisen asetuksen voimaantulosta
alkaen. Neuvosto ei ole samaa mieltä kantajan kanssa siitä, että yhteisöjen
tuomioistuin ei olisi kumonnut asetusta N:o 2808/89 muoto- ja menettelyseikkojen
vuoksi. Neuvoston mukaan asiassa Extramet II annetun tuomion 20 ja 21 kohdasta
ilmenee selvästi, että kyseessä oli muotovirhe eikä aineellinen virhe. Vaikka
aineellista säännöstä olisi rikottu, komissio on aloittanut tutkimuksen alusta asti
uudelleen ja on siten voinut ottaa käyttöön uusia polkumyyntitulleja.
- 83.
- Tältä osin neuvosto toteaa, että yhteisöjen tuomioistuin ei todennut menettelyn
aloittamista eikä myöskään tutkimuksen vireillepanoa pätemättömiksi, vaan se
kumosi ainoastaan neuvoston menettelyn yhteydessä antaman asetuksen.
- 84.
- PEM ja Chambre syndicale selostavat, että perustamissopimuksen 176 artiklan
perusteella asianomaisen toimielimen on tehtävä kumotun säädöksen
oikeusvaikutukset tyhjiksi. Nyt esillä olevassa asiassa tämä vaatimus on täytetty,
koska yhteisöjen tuomioistuimen antaman tuomion jälkeen ne lopulliset ja
väliaikaiset polkumyyntitullit, jotka oli kannettu, on palautettu perusasetuksen
16 artiklan mukaisesti.
- 85.
- PEM ja Chambre syndicale katsovat edellä mainitussa asiassa Asteris ym. vastaan
komissio annettuun tuomioon vedoten, että säädöksen antaneen toimielimen ei pidä
ainoastaan poistaa lainvastaisella säädöksellä jo aiheutettuja seurauksia. Sen pitäisi
ottaa tulevassa toiminnassaan kumoamistuomio huomioon ja huolehtia siitä, ettei
kumotun säädöksen tilalle aiotussa säädöksessä ole yhteisöjen tuomioistuinten
toteamaa lainvastaisuutta. Nyt esillä olevassa asiassa toimivaltaiset yhteisön
toimielimet ovat kuitenkin huolehtineet yhteisöjen tuomioistuimen tuomion
täysimääräisestä täytäntöönpanosta, kun ne ovat tutkineet perusteellisesti
polkumyynnin ja vahingon välistä syy-yhteyttä.
- 86.
- Menettelyvirhe on kumoamisperuste ainoastaan, jos kanteen kohteena oleva
päätös olisi ilman tätä virhettä voinut olla sisällöltään erilainen (yhdistetyt asiat
209/78215/78 ja 218/78, Heintz van Landewyck ym. v. komissio, tuomio 29.10.1980,
Kok. 1980, s. 3125, 47 kohta ja asia 150/84, Bernardi v. parlamentti, tuomio
23.4.1986, Kok. 1986, s. 1375, 28 kohta). Nyt esillä olevassa asiassa sillä, että
komissio on jatkanut tutkimusta 26.1.1988 aloitetun menettelyn yhteydessä
panematta uutta tutkimusta vireille, ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta
toimivaltaisten yhteisön toimielinten lopullisen päätökseen sisältöön, koska kantaja
on samassa tai jopa paremmassa asemassa kuin jos komissio olisi aloittanut uuden
menettelyn.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 87.
- Perusasetuksesta ilmenee, että polkumyynnin vastainen menettely sisältää useita
vaiheita, joista yksi on tutkimus. Menettelyyn voi sisältyä yksi tai useita tutkimuksia.
- 88.
- Perusasetuksen 7 artiklan 9 kohdan b alakohdan mukaan menettely päättyy joko
tutkimuksen päätökseen saattamisella ilman tullien määräämistä ja sitoumusten
hyväksymistä perusasetuksen 9 artiklan mukaisesti tai tällaisten tullien
voimassaoloajan päättyessä tai kumottaessa ne, taikka sitoumusten päättyessä
perusasetuksen 14 tai 15 artiklan mukaisesti.
- 89.
- Vireillepantu tutkimus päättyy ainoastaan, jos toteutetaan lopullisia toimenpiteitä
tai jos tutkimus päätetään perusasetuksen 7 artiklan 9 kohdan a alakohdan
mukaisesti, ilman että menettely kuitenkaan lakkaisi olemasta vireillä.
- 90.
- Menettelyn jatkuessa perusasetuksen 16 artiklan nojalla voidaan esittää
palauttamisvaatimuksia, ja tutkimus voidaan panna uudelleen vireille lopullisten
toimenpiteiden uudelleentarkastelua varten.
- 91.
- Toisin kuin kantaja väittää, sitä, että perusasetuksessa ei ole erityisiä säännöksiä
kumoamistuomion oikeusvaikutuksista, ei voida tulkita siten, että yhteisön
toimielimiltä evättäisiin mahdollisuus aloittaa uudelleen sekä tutkimus että
menettely, jonka yhteydessä kumotut lopulliset toimenpiteet on annettu.
Perustamissopimuksen 176 artiklan mukaan asianomaisen toimielimen on nimittäin
toteutettava tarvittavat toimenpiteet kumoamistuomion johdosta. Näin ollen
sellaisen säädöksen kumoaminen, jolla päätetään useita vaiheita käsittävä
hallinnollinen menettely, ei välttämättä johda riidanalaisen säädöksen antamista
edeltävän koko menettelyn pätemättömäksi toteamiseen, riippumatta
kumoamistuomion aineellisista tai menettelyä koskevista perusteluista (ks.
vastaavasti em. asia Asteris ym. v. komissio, tuomion 30 kohta; asia C-331/88,
Fedesa ym., tuomio 13.11.1990, Kok. 1990, s. I-4023, 34 kohta; asia T-38/89,
Hochbaum v. komissio, tuomio 14.2.1990, Kok. 1990, s. II-43, 13 kohta ja yhdistetyt
asiat T-17/90, T-28/91 ja T-17/92, Camara Alloisio ym. v. komissio, tuomio
15.7.1993, Kok. 1993, s. II-841, 79 kohta).
- 92.
- Näiden periaatteiden valossa kantajan pääasiallisesti puoltama ratkaisu, jossa
polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta annetun asetuksen kumoamisesta
päätellään, että koko asetuksen antamista edeltävä hallinnollinen menettely olisi
kumoamisen väistämättömänä seurauksena todettu pätemättömäksi, on
oikeudellisesti virheellinen.
- 93.
- Arvioitaessa, onko kantajan esittämä kanneperuste hyväksyttävissä, on määriteltävä
yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Extramet II antamassaan tuomiossa toteaman
lainvastaisuuden seuraukset. Tältä osin on syytä huomauttaa, että yhteisön
toimielimen on kumoamistuomiota noudattaakseen ja pannakseen sen
täysimääräisesti täytäntöön noudatettava perustamissopimuksen 176 artiklan
mukaisesti paitsi tuomion tuomiolauselmaa, myös sen antamiseen johtaneita ja sitä
tarvittavalla tavalla tukevia perusteluja (em. asia Asteris ym. v. komissio, tuomion
27 kohta).
- 94.
- Asiassa Extramet II antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin kumosi
asetuksen N:o 2808/89 sillä perusteella, että yhteisön toimielimet eivät olleet
todellisuudessa tutkineet, oliko yhteisön tuottaja eli PEM itse myötävaikuttanut
aiheutuneeseen vahinkoon kieltäytymällä myymästä tuotetta, eivätkä ne olleet
näyttäneet toteen, ettei vahinko perustunut Extramet-yhtiön väittämiin seikkoihin.
Yhteisöjen tuomioistuin päätteli näistä toteamuksista, etteivät yhteisön toimielimet
olleet määritelleet vahinkoa asianmukaisesti (tuomion 19 kohta). Näin ollen
tutkimusta edeltäneet alustavat toimenpiteet ja muun muassa perusasetuksen
7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn aloittaminen eivät ole vaikuttaneet
yhteisöjen tuomioistuimen toteamaan lainvastaisuuteen.
- 95.
- Tästä seuraa, että komissio saattoi hyväksyttävästi aloittaa menettelyn uudelleen
kaikkien niiden menettelyä koskevien asiakirjojen perusteella, joihin yhteisöjen
tuomioistuimen toteama pätemättömyys ei ollut vaikuttanut, eli PEM:n heinäkuussa
1987 tekemän valituksen, neuvoa-antavan komitean kuulemisen ja menettelyn
aloittamista koskevan päätöksen perusteella suorittaakseen tutkimuksen samasta
viiteajanjaksosta kuin asetuksessa N:o 2808/89 (joka kumottiin asiassa Extramet II
annetulla tuomiolla) oli otettu huomioon, tutkimuksen rajoittuessa sen
selvittämiseen, oliko PEM kieltäytymällä myymästä tuotetta itse myötävaikuttanut
yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Koska komissio kuitenkin
päätti suorittaa uuden tutkimuksen, joka koski toista viiteajanjaksoa, on tutkittava,
onko käsiteltävässä asiassa noudatettu perusasetuksesta ilmeneviä edellytyksiä.
- 96.
- Aluksi on todettava, että yhteisön toimielimillä on laaja harkintavalta määriteltäessä
polkumyynnin vastaisen menettelyn yhteydessä vahingon toteamiseksi huomioon
otettava ajanjakso (asia C-121/86, Epicheiriseon Metalleftikon Viomichanikon Kai
Naftiliakon ym. v. neuvosto, tuomio 28.11.1989, Kok. 1989, s. 3919, 20 kohta ja asia
C-69/89, Nakajima v. neuvosto, tuomio 7.5.1991, Kok. 1991, s. I-2069, 86 kohta).
- 97.
- Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että sellaisten seikkojen olemassaolo,
jotka osoittavat yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä
harjoitettavan, on polkumyyntiä koskevan yhteisön toimen ja erityisesti tutkimuksen
vireillepanon välttämätön ja riittävä aineellinen edellytys.
- 98.
- Nyt esillä olevassa asiassa komissio ei voinut minkään seikan perusteella olettaa,
että polkumyyntiä olisi lakattu harjoittamasta tai että yhteisön tuotannonalalle ei
enää aiheutuisi vahinkoa. Sitä vastoin komissio sai PEM:ltä muistion, jossa tuettiin
tutkimuksen panemista uudelleen vireille, sekä selvityksen yhteisön tuotannonalalle
aiheutuneen vahingon arvioinnista. PEM on 1.7.1992 päivätyssä selvityksessään
saattanut ajan tasalle heinäkuussa 1987 tekemäänsä valitukseen sisältyneet tiedot
ja toimittanut yksityiskohtaisen analyysin eri seikoista, joihin polkumyynnin
vastaisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen perustuu, eli markkina-arvosta ja
vientihinnasta, hintavertailusta, polkumyyntimarginaalista ja vahingosta ajanjaksona
vuodesta 1987 joulukuuhun 1991 eli viimeisimmästä ajanjaksosta, josta oli
käytettävissä numeerisia tietoja.
- 99.
- Koska alkuperäistä menettelyä ei ollut todettu pätemättömäksi asiassa Extramet II
annetulla tuomiolla ja koska polkumyynnin harjoittaminen vain jatkui, komissio ei
ole ylittänyt harkintavaltaansa päättäessään jatkaa jo vuonna 1989 jo aloitettua
menettelyä ja suorittaessaan uuden tutkimuksen toisen viiteajanjakson perusteella.
- 100.
- Näin ollen kantajan esittämä kanneperuste, jonka mukaan komissio on
aloittaessaan tutkimuksen uudelleen toiminut ilman oikeudellista perustaa,
loukannut oikeusvoiman periaatetta, vääristänyt yhteisöjen tuomioistuimen tuomion
sisällön ja joka tapauksessa jättänyt noudattamatta hallinnollisten toimien laillisiksi
korjaamista koskevia edellytyksiä, on perusteeton.
- 101.
- Lisäksi on todettava, että tutkimusajanjakson muuttamisella ei ole loukattu IPS:n
oikeuksia, jotka se perustaa menettelyn aloittamiseen vuonna 1989. Komissio
nimittäin ilmoitti IPS:lle aikomuksestaan aloittaa tutkimus uudelleen ja kehotti sitä
17.7.1992 esittämään huomautuksensa vahingon osalta. Komissio antoi myös
14.10.1992 IPS:lle tiedoksi PEM:n toimittaman selvityksen vahingosta ja kuultuaan
neuvoa-antavaa komiteaa ilmoitti menettelyn jatkamisesta Euroopan yhteisöjen
virallisessa lehdessä 14.11.1992 julkaistussa ilmoituksessa, jossa se mainitsi tuotteen
ja asianomaiset maat, esitti yhteenvedon saaduista tiedoista ja täsmensi, että silleolisi ilmoitettava kaikki tarvittavat tiedot. Komissio ilmoitti asiasta virallisesti viejille
ja tuojille, joita asia tunnetusti koski, ja asetti lisäksi määräajan, jossa asianomaiset
osapuolet saattoivat ilmoittaa näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla suullisesti
kuulluksi. Lopuksi on todettava, että väliaikaisen asetuksen 47 kohdasta ilmenee
selvästi, että tutkimus koski samalla sekä polkumyyntiä että vahinkoa ja että
tutkimusajanjakso kattoi ajanjakson 1.7.199131.10.1992.
- 102.
- Näin ollen ensimmäinen kumoamisperuste on hylättävä.
Toinen kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 7 ja 8 artiklan rikkomista
- 103.
- Kantaja jakaa toisen kanneperusteen kolmeen osaan. Ensimmäinen osa koskee
puolustautumisoikeuksien loukkaamista: PEM:n 1.7.1992 toimittama selvitys
vahingosta on annettu kantajalle tiedoksi vasta 14.10.1992. Toinen osa koskee
perusasetuksen 7 artiklan 4 kohdan rikkomista ja saman asetuksen 8 artiklan
noudattamatta jättämistä: komissio ei ole toimittanut edelleen kantajalle tiettyjä
PEM:n jättämiä asiakirjoja. Kanneperusteen kolmas osa koskee perusasetuksen
7 artiklan 4 kohdan rikkomista ja puolustautumisoikeuksien loukkaamista: komissio
on kieltäytynyt antamasta kantajalle tiedoksi tiettyjä olennaisia seikkoja, jotka
olisivat olleet välttämättömiä asianmukaisten huomautusten tekemiseksi.
Kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee puolustautumisoikeuksien
loukkaamista annettaessa PEM:n 1.7.1992 toimittama selvitys myöhässä tiedoksi
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 104.
- Kantaja tuo esiin, että 10.7.1992, jolloin sille ilmoitettiin tutkimuksen aloittamisesta
uudelleen, ja 18.11.1992, jolloin se sai vahvistuksen tästä tiedosta, kun Euroopan
yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistiin sitä koskeva ilmoitus, välisenä aikana kului
kolme kuukautta, joiden aikana komissio ei kunnioittanut kantajan
puolustautumisoikeuksia. Kantaja sai 10.7.1992 sattumalta tietää PEM:n 1.7.1992
toimittaman vahinkoa koskevan selvityksen olemassaolosta. Silti sitä kehotettiin
esittämään huomautuksensa vahingon osalta ennen 17.8.1992 ilman, että kyseistä
selvitystä olisi annettu sille tiedoksi. Tämä asiakirja lähetettiin kantajalle lopulta
vasta 14.10.1992 eli sen omien huomautusten jättämisen jälkeen.
- 105.
- Asiassa ei ole kantajan mukaan kyse siitä, edellyttääkö tutkimuksen aloittaminen
uudelleen kontradiktorista vaihetta. Kantaja katsoo, että vaikka neuvoston, PEM:n
ja Chambre syndicalen väite, jonka mukaan vuonna 1989 aloitettua tutkimusta ei
ole päätetty, olisikin oikea, siitä olisi johdonmukaisesti pitänyt seurata, että
tutkimuksen vireillepanoa edeltävää vaihetta ei enää olisi tarvittu. Siten olisi oltu
perusasetuksen 7 artiklassa tarkoitetussa toisessa vaiheessa. Näin ollen menettelyn
olisi kantajan mukaan pitänyt tutkimuksen uudelleen aloittamisesta lähtien olla
kontradiktorinen.
- 106.
- Neuvosto huomauttaa, että komissio kehotti kantajaa 17.7.1992 päivätyllä
kirjeellään eli kaksi kuukautta ennen ilmoituksen julkaisemista Euroopan yhteisöjen
virallisessa lehdessä esittämään mahdolliset huomautuksensa kyseisen tuotteen
tuonnilla aiheutetusta vahingosta ja että kantaja vastasi 14.8.1992 päivätyllä
kirjeellä. Neuvosto tuo lisäksi esiin, ettei kantaja väitä, ettei se olisi voinut laatia
huomautuksiaan PEM:n 1.7.1992 päivätystä selvityksestä. Neuvosto muistuttaa, että
kantaja toimitti huomautuksensa 23.12.1992 komissiolle osoitetulla kirjeellään.
- 107.
- Kysymystä siitä, onko komission jatkettava tutkimusta, ei neuvoston mukaan tarvitse
selvittää kontradiktorisessa menettelyssä, koska tutkimuksen tarkoituksena on
määrittää, täyttyvätkö polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden edellytykset.
Oikeuskäytännöstä ilmenee (asia 60/81, IBM v. komissio, tuomio 11.11.1981,
Kok. 1981, s. 2639), että tutkimuksen uudelleen aloittaminen ei ole kannekelpoinen
toimi, koska se ei vaikuta kyseisten osapuolten asemaan.
- 108.
- PEM ja Chambre syndicale väittävät, että jos kantaja olisi esittänyt oman
tulkintansa muun muassa syy-yhteydestä se olisi mahdollisesti voinut toivoa
välttävänsä tutkimuksen uudelleen aloittamisen. Kantaja on kuitenkin komission
17.7.1992 päivättyyn kirjeeseen sisältyneestä nimenomaisesta kehotuksesta
huolimatta edelleen kieltäytynyt esittämästä huomautuksiaan vahingon osalta ennen
tutkimuksen uudelleen aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemista 14.11.1992.
Kantaja on siten luopunut vastustamasta tätä uudelleen aloittamista. Sillä, ettei
PEM:n 1.7.1992 päivättyä selvitystä ole annettu tiedoksi, ei näin ollen ole loukattu
kantajan puolustautumisoikeuksia.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 109.
- Komission 17.7.1992 päivätty kirje on kaksiosainen. Ensinnäkin siinä ilmoitetaan
kantajalle, että tutkimus aloitetaan lain nojalla uudelleen lopullisen asetuksen
N:o 2808/89 kumoamisesta asiassa Extramet II annetun tuomion jälkeen, ja toiseksi
kantajaa kehotetaan esittämään huomautuksensa yhteisön tuotannonalalle
aiheutuneen vahingon osalta.
- 110.
- Kirjeen ensimmäisestä osasta on todettava, että kantaja on voinut 14.8. ja 21.8.1992
päivätyissä kirjeissään ilmoittaa pitävänsä komission väitettä perusteettomana. Tältä
osin, kuten kantaja myönsi istunnossa vastatessaan ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen esittämään kysymykseen, PEM:n 1.7.1992 päivätyn, mitä
suurimmassa määrin teknisen selvityksen sisältöä ei ollut välttämätöntä tuntea eikä
se estänyt kantajaa esittämästä näkökantaansa siitä, onko komissiolla ollut oikeus
aloittaa tutkimus uudelleen. Näin ollen sillä, että PEM:n selvitys toimitettiin
edelleen kantajalle 14.10.1992, ei loukattu sen menettelyllisiä oikeuksia.
- 111.
- Kyseisen 17.7.1992 päivätyn kirjeen toisesta osasta on todettava, että kantaja on
voinut ainakin 17.7.1992 lähtien ja joka tapauksessa 14.10.1992 lähtien, jolloin se
sai PEM:n 1.7.1992 päivätyn selvityksen, eli kuukautta ennen polkumyynnin
vastaista menettelyä koskevan ilmoituksen julkaisemista 14.11.1992 voinut esittää
näkökantansa tutkimuksen uudelleen aloittamista koskevien aineellisten edellytysten
olemassaolosta, minkä se tekikin ensimmäisen kerran 23.12.1992, ja tämän jälkeen
se saattoi esittää kantansa koko hallinnollisen menettelyn ajan neuvoa-antavan
komitean kuulemiseen saakka.
- 112.
- Tämän vuoksi kantajan menettelyllisiä oikeuksia ei ole loukattu sillä, että PEM:n
1.7.1992 jättämä selvitys on toimitettu edelleen kantajalle 14.10.1992.
- 113.
- Asiakirja-aineistosta ei myöskään ilmene, että kantaja olisi pyytänyt kirjallisesti
komissiolta tietoa PEM:n 1.7.1992 päivätystä kirjeestä, vaikka se oli saanut tietää
sen olemassaolosta jo 19.7.1992. Koska tällaista perusasetuksen 7 artiklan 4 kohdan
a alakohdan mukaisesti esitettyä pyyntöä ei ole tehty, komissiolla ei ole kyseisen
säännöksen perusteella ollut velvollisuutta saattaa kirjeen sisältöä kantajan tietoon.
- 114.
- Näin ollen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä.
Kanneperusteen toinen osa, joka koskee ensinnäkin perusasetuksen 7 artiklan
4 kohdan rikkomista siltä osin kuin komissio ei ole toimittanut edelleen kantajalle
tiettyjä PEM:n esittämiä asiakirjoja ja toiseksi perusasetuksen 8 artiklan rikkomista
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 115.
- Kantaja väittää, että komissio on arvioinut virheellisesti tiettyjen asiakirjojen
luottamuksellisuutta.
- 116.
- Tämän virheen vuoksi komissio on seuraavaksi perusteettomasti kieltäytynyt
antamasta seuraavia asiakirjoja tiedoksi:
PEM:n 19.8.1993 komissiolle osoittama kirje, johon on liitetty PEM:n
19.8.1993 asianajajalleen Rambaud'lle osoittama kirje, PEM:n edustajan
Plassen vierailusta kantajan tehtaalle 17.8.1993 laadittu pöytäkirja, jonka
kantajayhtiön toimitusjohtaja oli varmentanut, ja viisi kirjettä PEM:n ja
kantajan välisestä kirjeenvaihdosta 10.17.8.1993;
PEM:n 11.8.1993 komissiolle osoittama kirje, johon oli liitetty kantajan
4.8.1993 päivätty kirje PEM:lle;
PEM:n 5.8.1993 komissiolle osoittama kirje, johon oli liitetty 13 kirjettä
PEM:n ja kantajan välisestä kirjeenvaihdosta 26.4.19934.8.1993;
PEM:n 5.8.1993 komissiolle osoittamaan kirjeeseen liitetty selvitys PEM:n
La Roche de Ramen tehtaalla suoritetusta teknisestä työstä.
- 117.
- PEM toimitti kaikki nämä asiakirjat vähitellen tutkimuksen aikana ilman, että
kantajalle olisi missään vaiheessa annettu siitä tietoa ja ilman, että perusasetuksen
8 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet. Kantaja sai vasta
29.9.1993 tietää, että asiakirjoihin oli liitetty joitakin luottamuksellisia asiakirjoja.
Kantaja oli silloin pyytänyt useaan otteeseen näiden asiakirjojen tiedoksi antamista.
- 118.
- Kantaja korostaa, että perusasetuksen 8 artiklan 2 kohdan b alakohdasta ilmenevän
säännön vastaisesti kyseisiin asiakirjoihin ja erityisesti PEM:n 5.8.1993 päivättyyn,
sen La Roche de Ramen tehtaalla suoritettua teknistä työtä koskevaan komissiolle
osoitettuun kirjeeseen, PEM:n sisäisiin selvityksiin sekä PEM:n 19.8.1993 päivättyyn
Rambaud'lle osoitettuun kirjeeseen ei ollut liitetty tietoja koskevaa yhteenvetoa,
joka ei ole luottamuksellinen.
- 119.
- Varsinkaan 5.8.1993 päivätyn kirjeen osalta ei voida katsoa, että sen viisi
johdantoriviä olisivat perusasetuksessa tarkoitettu yhteenveto, joka ei ole
luottamuksellinen, kun kyseessä oleva asiakirja oli 18 sivua sisältävä tekninen
selvitys.
- 120.
- Vaikka oletettaisiin, että tätä teknistä selvitystä tai sen tiettyjä osia ei olisi voitu
esittää yhteenvetona, joka ei olisi ollut luottamuksellinen, puolustautumisoikeuksien
kunnioittaminen edellyttää joka tapauksessa, että kyseiseen kirjeeseen olisi liitetty
luettelo PEM:n komissiolle toimittamista liitteistä, joihin olisi lisätty maininta
luottamuksellinen, ei annettu tiedoksi.
- 121.
- Lisäksi tämän teknisen selvityksen tiedoksi antaminen kantajalle oli kantajan
peräksiantamattomuuden tulos, eikä se täyttänyt mitään vaadituista edellytyksistä
päiväyksen, lähettäjän eikä sisällönkään osalta.
- 122.
- Kantaja sai teknisen selvityksen useita pyyntöjä sekä komissiolle että PEM:lle ja sen
asianajajalle esitettyään lopulta vasta 21.5.1994 eli päivänä, jolloin sille väliaikaista
asetusta koskevien huomautusten esittämistä varten asetettu määräaika päättyi.
Kantajan piti siis voimakkaasti vaatia komissiolta muutaman päivän ylimääräistä
määräaikaa, mikä selittää sen, että sen kirjelmä on jätetty 27.5.1994.
- 123.
- Kantaja toteaa lähettäjästä, että vaikka tiedoksiantovelvollisuus kuuluu komissiolle,
lopulta nimenomaan PEM on asianajajansa kiellosta huolimatta suostunut
antamaan sille asiakirjan. Komissio ei siis ole millään tavoin suorittanut tehtäväänsä
arvioida objektiivisesti, ovatko asiakirjat luottamuksellisia vai eivät.
- 124.
- Toimitettujen tietojen sisällön osalta kantaja väittää, että sille ei ilmoitettu kolmea
erittäin luottamuksellista seikkaa: tehtaan uunin piirustuksia, juoksutteista lankaa
koskevaa kirjeenvaihtoa ja paikallisen käsityöläisen laskua.
- 125.
- Kantaja katsoo, että teknisen selvityksen tiedoksi antaminen oli nyt esillä olevassa
asiassa olennaista, koska sen perusteella olisi ollut mahdollista arvioida, miten
suuriin ponnistuksiin PEM todellisuudessa oli ryhtynyt kyetäkseen toimittamaan
kantajalle tuotetta.
- 126.
- Neuvosto huomauttaa, että kantaja on tiennyt asiakirjojen olemassaolosta, koska
se on esittänyt niistä kannekirjelmänsä liitteessä 53 luettelon, jonka komissio oli
antanut sille tiedoksi.
- 127.
- Niiden asiakirjojen perusteella, jotka eivät ole luottamuksellisia, kantaja on saanutriittävästi tietoa asiakirjojen sisällöstä voidakseen käyttää
puolustautumisoikeuksiaan. Neuvoston mukaan 5.8.1993 päivätty tekninen selvitys
annettiin kantajalle tiedoksi 21.5.1994 kolmea erittäin luottamuksellista seikkaa
lukuunottamatta eli La Roche de Ramen tehtaan uunin piirustuksia, juoksutteista
lankaa koskevaa kirjeenvaihtoa ja paikallisen käsityöläisen laskua, joista ei olisi
voitu esittää yhteenvetoa tavalla, joka ei ole luottamuksellinen. Kantaja on toisaalta
esittänyt huomautuksensa teknisestä selvityksestä 27.5.1994 päivätyssä kirjelmässään
esittäessään huomautuksensa väliaikaisten tullien käyttöön ottamista koskevasta
asetuksesta.
- 128.
- Kantaja ei toisaalta kiistä asiakirjojen luottamuksellisuutta viejiin ja muihin
maahantuojiin nähden.
- 129.
- PEM ja Chambre syndicale yhtyvät neuvoston väitteisiin.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 130.
- Kantaja arvostelee komissiota ensinnäkin siitä, että se on virheellisesti katsonut
ainakin kantajaan nähden luottamuksellisiksi tiettyjä asiakirjoja, ja toiseksi siitä,
ettei se ole antanut sille tiettyjä asiakirja-aineistoon sisältyviä asiakirjoja tiedoksi,
ja väittää tietojensaantia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta, että komissio
on viivytellyt antaessaan sille tiedoksi tiettyjä luottamuksellisia asiakirjoja, eikä ei
ole toimittanut sille tietyistä luottamuksellisista asiakirjoista otetta tai yhteenvetoa,
joka ei olisi luottamuksellinen.
- 131.
- Nämä kolme väitettä koskevat ennen kaikkea neljää asiakirjaa, jotka on esitetty
komission kantajalle lähettämässä luottamuksellisia asiakirjoja koskevassa
luettelossa ja jotka on mainittu edellä 116 kohdassa.
- 132.
- On todettava, että kantaja ei väitä, etteivät nämä asiakirjat olleet luottamuksellisia
kolmansiin nähden. Se ainoastaan korostaa, etteivät ne olleet luottamuksellisia
siihen itseensä nähden.
- 133.
- Sen osalta, että tiettyjä asiakirjoja ei annettu tiedoksi tai että ne annettiin tiedoksi
liian myöhään ja ettei luottamuksellisiksi katsotuista asiakirjoista laadittu versiota,
joka ei olisi ollut luottamuksellinen, on erotettava ensinnäkin asiakirjat, jotka
mainittiin komission kantajalle toimittamassa luettelossa ja jotka olivat kantajan
käytettävissä, ja toiseksi asiakirjat, jotka siitä huolimatta, että ne mainitaan IPS:lle
toimitetuissa luetteloissa, eivät olleet sen käytettävissä.
- 134.
- Kantajan käytettävissä olivat seuraavat asiakirjat: Plassen vierailusta IPS:n tehtaalle
17.8.1993 laadittu pöytäkirja, PEM:n 19.8.1993 komissiolle osoittamaan kirjeeseen
liitetyt viisi kirjettä PEM:n ja IPS:n välisestä kirjeenvaihdosta 10.17.8.1993, IPS:n
4.8.1993 PEM:lle osoittama kirje, joka on PEM:n 11.8.1993 komissiolle osoittaman
kirjeen liitteenä, PEM:n 5.8.1993 komissiolle osoittamaan kirjeeseen liitetyt 13
kirjettä ja IPS:n 19.11.1992 PEM:lle osoittama kirje.
- 135.
- Koska komissio katsoi nämä asiakirjat luottamuksellisiksi ja toimitti niistä luettelon
kantajalle ja koska kantajalla oli näistä kirjeistä alkuperäiset kappaleet tai jäljennös,
komissiolla ei ollut velvollisuutta antaa tiedoksi jäljennöstä näistä asiakirjoista eikä
laatia niistä versiota, joka ei olisi luottamuksellinen ainakaan kantajaan nähden.
Komissio on nimittäin toimittaessaan luettelon PEM:n komissiolle esittämistä
PEM:n ja kantajan välisistä kirjeistä antanut kantajalle mahdollisuuden esittää
näkökantansa asianmukaisesti ja käyttää täysimääräisesti menettelyllisiä
oikeuksiaan.
- 136.
- Komission oli perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyydettävä PEM:ltä
versio, joka ei olisi luottamuksellinen, jollei tällaisen yhteenvedon laatiminen ollut
mahdollista, niistä asiakirjoista, jotka eivät olleet kantajan käytettävissä, eli PEM:n
19.8.1993 asianajajalleen Rambaud'lle osoittamasta kirjeestä, PEM:n 5.8, 11.8. ja
19.8.1993 komissiolle osoittamista saatekirjeistä ja PEM:n 5.8.1993 päivätystä
kirjeestä sen La Roche de Ramen tehtaalla suoritetusta teknisestä työstä.
- 137.
- Sillä, että yhteenvetoa, joka ei olisi luottamuksellinen, ei ole annettu tiedoksi,
loukataan menettelyllisiä oikeuksia siinä määrin, että riidanalainen asetus voidaan
sillä perusteella kumota, kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, että kantaja ei ole
saanut riittävästi tietoa kyseisen asiakirjan tai kyseisten asiakirjojen olennaisesta
sisällöstä eikä tästä syystä ole voinut asianmukaisesti esittää näkökantaansa niiden
oikeellisuudesta tai merkityksestä.
- 138.
- Näin ei kuitenkaan ole nyt esillä olevassa asiassa.
- 139.
- Kantaja ei ole osoittanut perusasetuksen 7 artiklan 4 kohdan a alakohdan
mukaisesti komissiolle kirjallista hakemusta, jossa se olisi pyytänyt erityisesti PEM:n
5.8, 11.8. ja 19.8.1993 komissiolle osoittamien kirjeiden tiedoksiantoa. Tämän vuoksi
komissiolla ei ole ollut velvollisuutta niiden toimittamiseen. Kantaja onkin 5.10.1993
päivätyssä kirjeessään todennut, että se oli tutustunut PEM:n komissiolle
toimittamien asiakirjojen luetteloon ja että osa näistä asiakirjoista oli sen
käytettävissä, koska kyse oli sen ja PME:n välisestä kirjeenvaihdosta. Kantaja on
siten rajoittanut komission luottamuksellisia asiakirjoja koskevan
tiedoksisaantipyyntönsä seuraaviin kolmeen asiakirjaan: PEM:n 19.8.1993
Rambaud'lle osoittamaan kirjeeseen, Plassen vierailusta kantajan luona 17.8.1993
laadittuun pöytäkirjaan ja PEM:n 5.8.1993 komissiolle osoittamaan kirjeeseen, joka
koski PEM:n La Roche de Ramen tehtaallaan suorittamaa teknistä työtä.
- 140.
- Komissio vahvisti lisäksi istunnossa vastauksena ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin, että PEM:n 5.8, 11.8. ja 19.8.1993
komissiolle osoittamat kirjeet olivat pelkkiä kantajan ja PEM:n väliseen
kirjeenvaihtoon liittyneitä saatekirjeitä. Näin ollen vaikka oletettaisiinkin, että
komission olisi pitänyt antaa nämä asiakirjat tiedoksi ilman tästä esitettyä kirjallista
hakemusta, kantajan menettelyllisiä oikeuksia ei ole loukattu tässä asiassa sillä, että
tiedoksiantoa ei ole tapahtunut.
- 141.
- Kantaja itse myönsi istunnossa, että PEM:n 19.8.1993 asianajajalleen osoittama kirje
on selvästi luottamuksellinen, kun otetaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen
asiassa 155/79, AM & S Europe vastaan komissio, 18.5.1982 antama tuomio
(Kok. 1982, s. 1575, 2123, 25 ja 28 kohta), joka koski asianajajan ja asiakkaan
väliselle kirjeenvaihdolle annettua suojaa.
- 142.
- PEM:n 5.8.1993 laatima selvitys La Roche de Ramen tehtaalla suoritetusta
teknisestä työstä voitaisiin perustellusti katsoa perusasetuksen 8 artiklassa
tarkoitetuksi luottamukselliseksi asiakirjaksi, koska se sisältää luottamuksellisia
tietoja PEM:n valmistusmenetelmistä. On kuitenkin todettava, että komissio ei ole
täyttänyt tietojen antamista koskevia velvollisuuksiaan. Ensinnäkin se vastasi
huomattavan myöhään kantajan lainmukaisiin hakemuksiin. Tämän jälkeen se ei
toimittanut kyseisestä kirjeestä todellista yhteenvetoa, joka ei olisi ollut
luottamuksellinen. Se ei myöskään ole näyttänyt pyrkineensä tarvittavissa määrin
saamaan kyseistä asiakirjaa annetuksi tiedoksi versiona, joka ei olisi
luottamuksellinen. PEM päätti lopulta kantajan eikä komission pyynnöstä toimittaa
IPS:lle riidanalaisen asiakirjan 21.5.1994.
- 143.
- Kantaja on kuitenkin kaikista näistä sääntöjenvastaisuuksista huolimatta voinut
esittää huomautuksensa ajoissa 27.5.1994 eli ennen riidanalaisen asetuksen
antamista. Näin ollen kyseiset säännönvastaisuudet eivät ole estäneet kantajaa
esittämästä näkökantaansa asiakirjan oikeellisuudesta tai merkityksestä.
- 144.
- Kolmea PEM:n 5.8.1993 laatimaan tekniseen selvitykseen sisältyvää
luottamuksellista seikkaa eli PEM:n uunin piirustuksia, juoksutteista lankaa
koskevaa kirjeenvaihtoa ja paikallisen käsityöläisen laskua ei ole ilmoitettu
kantajalle eikä niistä ole laadittu yhteenvetoa kantajaa varten, ja on todettava
ensinnäkin, ettei kantaja kiistä niiden luottamuksellisuutta, ja toiseksi, ettei se kiistä
myöskään sitä, etteikö olisi mahdotonta laatia yhteenvetoa, joka ei olisi
luottamuksellinen, kuten komissio on väittänyt. Kantaja ei väitä, etteikö sillä olisi
ollut mahdollisuutta esittää näkökantaansa teknisestä selvityksestä sen vuoksi, ettei
näitä kolmea luottamuksellista seikkaa ole annettu tiedoksi.
- 145.
- Näin ollen kanneperusteen toinen osa on hylättävä.
Kolmas kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 7 artiklan 4 kohdan rikkomista
ja puolustautumisoikeuksien loukkaamista siltä osin kuin komissio on kieltäytynyt
antamasta kantajalle tiedoksi tiettyjä asianmukaisten huomautusten tekemiseksi
olennaisia tietoja
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 146.
- Kantaja väittää, ettei sillä ole ollut mahdollisuutta riitauttaa tiettyjä riidanalaisten
tullien käyttöön ottamisen perustelemiseksi välttämättömiä seikkoja. Koko
tutkimuksen ajan se on todennut virheellisiksi joitakin komission polkumyyntitullien
käyttöön ottamiseksi hyväksymiä seikkoja, muun muassa Yhdysvaltojen valitsemisen
viitemaaksi ja PEM:n tuotantokapasiteetin vajaakäytön, ilman että sillä olisi missään
vaiheessa ollut käytettävissään niitä seikkoja, joihin komissio on perustanut
ratkaisunsa. Kantaja katsoo, että sen menettelyllisiä oikeuksia olisi loukattu, vaikka
se olisi muodollisesti voinut esittää näkökantansa asian riidanalaisista seikoista.
- 147.
- Kantaja on useaan otteeseen pyytänyt komissiota osoittamaan, minkä asiakirjojen
perusteella se on katsonut Yhdysvallat viitemaaksi, kun asiakirja-aineistossa ei ole
tästä mitään mainintaa. Tältä osin kantaja ei arvostele komissiota siitä, että se on
evännyt tietojensaantipyynnön, vaan siitä, ettei se ole toimittanut kantajalle tietoja,
joiden perusteella Yhdysvallat on valittu viitemaaksi. Nämä perustelut olisivat
kantajan mukaan olleet sitäkin tärkeämpiä, koska komissio on hyväksyessään
laskentaperustaksi Yhdysvaltojen hinnat päätynyt kohtuuttomiin marginaaleihin ja
polkumyyntitulleihin, jotka saattoivat ainoastaan lujittaa yhteisön tuottajan
monopoliasemaa. Kantaja on jo ensimmäisen tutkimuksen yhteydessä
kyseenalaistanut tämän maan valinnan ja pyytänyt, että kalsium-metallin
laskennallinen arvo otettaisiin huomioon.
- 148.
- Kantaja väittää, että komissio olisi voinut joko antaa sille tiedoksi amerikkalaisen
tuottajan asiakasluettelon, jotta se olisi voinut tarkistaa, minkä tyyppistä tuotetta se
jälleenmyy, tai ilmoittaa sille sellaisenaan myydyn tuotteen myyntimäärät
juoksutteisen langan myyntiin verrattuna. Tämä viimeksi mainittu seikka ei yksinään
olisi aiheuttanut luottamuksellisuuteen liittyvää ongelmaa, ja sen avulla IPS olisi
voinut tarkistaa, voitiinko Yhdysvaltojen markkinat valita viitemarkkinoiksi kuten
komissio väitti.
- 149.
- Kantaja väittää samoin todenneensa tutkimuksen aikana virheellisiksi PEM:n
tuotantokapasiteetin käyttöasteen, joka on kantajayrityksen mukaan vakiintunut
hieman yli 50 prosenttiin. Tältä osin kantaja on tutkimuksen aikana saanut tietää,
että todellisuudessa PEM ei ole kyennyt toimittamaan tavaraa tietyille asiakkaille.
- 150.
- Kantajan mielestä neuvosto ei voi moittia kantajaa siitä, ettei se ole esittänyt
mitään lukuja osoittaakseen komission määrittämän 50 prosentin käyttöasteen
virheelliseksi. Komission olisi nimittäin pitänyt antaa sille tiedot, joiden perusteella
se olisi voinut osoittaa tehneensä oikean arvion huomioon otetuista seikoista.
- 151.
- Komissio ei ole kantajan mukaan antanut minkäänlaista tietoa PEM:n
ponnistuksista ja investoinneista, joihin se sanojensa mukaan on ryhtynyt kyetäkseen
toimittamaan tuotetta kantajalle. Kantaja ihmettelee siis, miten komissio on itse
voinut todeta, että PEM oli esittänyt riittävästi näyttöä laitteistoihin tehdyistä
investoinneista, kun otetaan huomioon, että nämä tiedot ovat teknisiä eikä
komissiolla ole siitä syystä pätevyyttä arvioida niitä.
- 152.
- Neuvosto väittää, että kantajan asianajajan ja komission 12.8.199322.8.1994 käymä
kirjeenvaihto osoittaa, että kantaja on tosiaankin riitauttanut mainitsemansa seikat.
- 153.
- Neuvosto toteaa lisäksi, että komission on annettava tiedoksi ainoastaan
asianomaisen osapuolen pyytämät seikat ja silloinkin ainoastaan, jos niillä on
merkitystä sen puolustautumisen kannalta ja jos pyyntöön voidaan suostua
loukkaamatta luottamuksellisuuden periaatetta. Kantajaa on joka tapauksessa
todellisuudessa kuultu kontradiktorisessa menettelyssä sen puolustautumisen
kannalta merkityksellisistä seikoista.
- 154.
- PEM ja Chambre syndicale muistuttavat viitemaan osalta siitä, että tietojen
luottamuksellista käsittelyä koskevaa perusasetuksen 8 artiklaa sovelletaan myös
viitemaan yritysten toimittamiin tietoihin. On selvää, että normaaliarvon
määrittämiseen käytetyt tiedot ovat pääasiallisesti luottamuksellisia.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 155.
- Asiassa on tutkittava, onko kantajalle ilmoitettu riittävän täsmällisesti ne tosiseikat
ja harkintaperusteet, joiden nojalla aiottiin ehdottaa, että Kiinasta ja Venäjältä
peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa otettaisiin käyttöön lopulliset
toimenpiteet.
- 156.
- Kantaja on tutustunut viisi kertaa eli 27.4.1993, 4.10.1993, 17.5.1994, 8.7.1994 ja
26.7.1994 niihin komission asiakirjoihin, jotka eivät ole luottamuksellisia.
- 157.
- Tämän jälkeen komissio on 11.8.1994 päivätyllä kirjeellään (kannekirjelmän liite
115), joka on toimitettu perusasetuksen 7 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdan
mukaisesti, ilmoittanut kantajan asianajajalle pääasialliset seikat ja perustelut,
joiden nojalla aiottiin ehdottaa lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden
käyttöön ottamista Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa.
- 158.
- Yhdysvaltojen valitsemisesta viitemaaksi on todettava, että komissio on väliaikaisen
asetuksen 1218 perustelukappaleessa esittänyt yksityiskohtaisesti ne syyt, joiden
vuoksi se piti Yhdysvaltoja perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla
tavalla asianmukaisena ja kohtuullisena valintana.
- 159.
- Riidanalaisen asetuksen 15. perustelukappaleessa tuodaan puolestaan esiin, että
yhteisön toimielimet ovat tutkineet arvostelut, joita IPS oli esittänyt viitemaan
valinnasta huomioon otetun amerikkalaisen tuottajan myynnin edustavuuden ja
tuotteiden samankaltaisuuden osalta.
- 160.
- Näin ollen kantaja on saanut komissiolta riittävät tiedot niistä perusteista, joiden
vuoksi Yhdysvallat oli valittu viitemaaksi.
- 161.
- Ainoa asia, josta komissiota voitaisiin arvostella, on se, ettei se ole toimittanut
kantajalle todisteita, jotka osoittaisivat amerikkalaisen tuottajan kalsium-metallin
myynnin edustavuuden laskettaessa normaaliarvoa sen kotimarkkinoilla.
- 162.
- Tämän tuottajan kotimarkkinoilla myymiä määriä koskevat tiedot ovat kuitenkin
luottamuksellisia, mitä kantaja ei ole kiistänyt. Komissiolla ei siten ole ollut
velvollisuutta antaa niitä kantajalle tiedoksi.
- 163.
- Komissio ei ole voinut turvautua myöskään kahteen muuhun kantajan esittämään
tiedoksiantotapaan (ks. edellä 148 kohta), koska se ei ollut koskaan aikaisemmin
ehdottanut niitä.
- 164.
- Lisäksi on syytä todeta, että se, että kantajalle olisi toimitettu amerikkalaisen
tuottajan asiakasluettelo, jotta tämä olisi voinut tarkistaa, minkälaisia tuotteita se
jälleenmyy, olisi merkinnyt luottamuksellisten tietojen tiedoksiantoa, minkä kantaja
itsekin myöntää.
- 165.
- Kantaja ei toisaalta ole näyttänyt, ettei se saadessaan tietää amerikkalaisen
tuottajan sellaisenaan myytyä tuotetta koskevat myyntimäärät juoksutteisen langan
myyntiin nähden olisi epäsuorasti saanut tietää kyseisen tuottajan kalsium-metallin
myyntimäärät sen kotimarkkinoilla.
- 166.
- Kantaja ei myöskään ole näyttänyt, miten näiden tietojen paljastamatta jättäminen
on voinut vaikuttaa sen puolustautumismahdollisuuksiin tai menettelyn
lopputulokseen, varsinkaan kun se ei ole koskaan esittänyt vastaehdotusta
Yhdysvaltojen valinnalle viitemaaksi, kuten neuvosto perustellusti korostaa.
- 167.
- Näin ollen väite, joka koskee Yhdysvaltojen valintaa viitemaaksi, on hylättävä.
- 168.
- Kantajan väitteeseen, jonka mukaan komissio ei ole antanut kantajalle tietoja,
joiden perusteella se olisi voinut harkita, onko PEM:n tuotantokapasiteetin
käyttöastetta koskeva arviointi perusteltu, liittyvät seuraavat väliaikaisessa
asetuksessa (29.-31. perustelukappale) todetut seikat:
vuodesta 1989 yhteisön tuottaja on investoinut uusiin uuneihin ja hieman
lisännyt tuotantokapasiteettiaan (indeksi 103 vuonna 1990, 107 vuonna 1991
ja 111 vuonna 1992, kun se oli 100 vuonna 1989);
tuotanto on ollut vakaata: indeksi 88 vuonna 1990, 94 vuonna 1991 ja 101
vuonna 1992, kun se oli 100 vuonna 1989;
kapasiteetin käyttöaste heijasti vuonna 1989 polkumyyntitullien käyttöön
ottamisen myönteistä vaikutusta; sitten se on vakiintunut alemmalle tasolle,
hieman yli 50 prosenttiin.
- 169.
- Neuvosto täsmentää riidanalaisessa asetuksessa (20 kohta), että se on tutkinut
IPS:n esittämät epäilyt ja komission tekemät tarkistukset ennen kuin se on
päätellyt, että PEM:n kapasiteetin käyttöaste on asianomaisena ajanjaksona jäänyt
alhaiseksi vaihdellen 50 ja 60 prosentin välillä.
- 170.
- Edellä esitetystä ilmenee, että komissio on selostanut, mitä parametrejä se on
käyttänyt päätyessään siihen, että PEM:n kapasiteetin käyttöaste eli todellisen
tuotannon ja PEM:n tuotantokapasiteetin välinen suhde tutkimusajanjakson aikana
vaihteli 50 ja 60 prosentin välillä. Esitetystä ilmenee myös, että komissio on
arvioinut kysymystä uudelleen, kun väliaikaisen asetuksen antamisen jälkeen oli
väitetty ilman minkäänlaista näyttöä, ettei PEM ollut kyennyt toimittamaan tavaraa
tietyille asiakkaille.
- 171.
- Näin ollen kantajan väite, jonka mukaan komissio ei ole toimittanut sille sellaista
tietoa, jonka perusteella se olisi voinut arvioida PEM:n kapasiteetin käyttöasteesta
tehdyn arvion oikeellisuutta, on hylättävä.
- 172.
- Komissiolla ei ole ollut perusasetuksen 8 artiklan nojalla velvollisuutta antaa
kantajan tutustua edellä mainittujen laskelmien perusteena käytettyihin
asiakirjoihin, koska nämä asiakirjat olivat luottamuksellisia, mitä kantaja ei ole
kiistänyt, ja koska tiedoista ei ollut mahdollista laatia yhteenvetoa, joka ei olisi ollut
luottamuksellinen.
- 173.
- Kantaja ei ole myöskään näyttänyt toteen, miten se, ettei näistä asiakirjoista ole
annettu tietoa, on voinut vaikuttaa sen puolustautumismahdollisuuksiin tai
menettelyn lopputulokseen, varsinkaan kun se ei ole koskaan esittänyt näyttöä, jolla
se olisi pyrkinyt osoittamaan komission laskelmien olleen virheellisiä.
- 174.
- Myös väite, joka perustuu siihen, ettei kantajalle ollut annettu tietoja siitä, miten
suuriin ponnistuksiin ja investointeihin PEM oli ryhtynyt kyetäkseen toimittamaan
tuotetta kantajalle, on hylättävä edellä 142144 kohdassa kanneperusteen toisen
osan käsittelyn yhteydessä esitetyin perustein.
- 175.
- Sen osalta, onko kantajalla ollut mahdollisuus lausua niistä tosiseikoista ja
harkintaperusteista, joiden nojalla aiottiin ehdottaa lopullisten toimenpiteiden
käyttöön ottamista Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa,
on todettava, että kantaja pyysi saada tulla kuulluksi perusasetuksen 7 artiklan
5 kohdan mukaisesti. Tämä kuuleminen järjestettiin 4.5.1993.
- 176.
- Lisäksi kantaja antoi komissiolle tiedoksi näkökantojaan koko tutkimuksen ajan,
kuten kantajan asianajajan ja komission välisestä kirjeenvaihdosta ilmenee,
sellaisena kuin neuvosto on esittänyt siitä yhteenvedon:
31.5.1994 päivätty kirje (kannekirjelmän liite 40): kantaja ilmoittaa
väliaikaisesta asetuksesta huomautuksensa, jotka eivät ole luottamuksellisia;
tässä asiakirjassa se vastustaa Yhdysvaltojen valitsemista viitemaaksi,
yhteisön tuottajan kapasiteetin käyttöasteen vahvistamista 50 prosentiksi,
PEM:n toteuttamien investointien hyödyllisyyttä ja komission hyväksymää
96 prosentin puhtausastetta koskevaa kriteeriä; komission vastaus on
toimitettu kantajalle 14.6.1994 päivätyllä kirjeellä;
11.7.1994 päivätty kirje (kannekirjelmän liite 42): kantaja vastaa komission
14.6.1994 päivättyyn kirjeeseen ja vahvistaa 31.5.1994 päivätyssä kirjeessään
esittämänsä arvostelun;
22.8.1994 päivätty kirje (kannekirjelmän liite 62): kantaja esittää
huomautuksensa 11.8.1994 päivätystä kirjeestä, jossa komissio on esittänyt
ne pääasialliset seikat ja harkintaperusteet, joiden nojalla oli tarkoitus
ehdottaa lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottamista; kantajan havainnot
koskevat muun muassa viitemaan valintaa, PEM:n kapasiteetin
käyttöastetta, kalsiumin puhtausastetta ja PEM:n pyrkimyksiä toimittaa
vaatimusten mukaista tuotetta.
- 177.
- Kantajalla näyttää siten olleen täysin riittävä mahdollisuus lausua viitemaan
valinnasta, PEM:n tehtaan tuotantokapasiteetin käyttöasteen määrittämisestä sekä
tiedoista, jotka koskevat investointeja, joihin PEM oli ryhtynyt kyetäkseen
toimittamaan tuotetta IPS:lle.
- 178.
- Siten myös kanneperusteen kolmas osa hylättävä.
- 179.
- Näin ollen kanneperuste on hylättävä kokonaisuudessaan.
Kolmas kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ja 2 artiklan
12 kohdan rikkomista ja ilmeistä arviointivirhettä
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 180.
- Kantaja väittää, että neuvosto ja komissio ovat virheellisesti päätelleet, että yhtäältä
Kiinasta ja Venäjältä peräisin oleva kalsium-metalli ja toisaalta PEM:n valmistama
kalsium-metalli olisivat käyttötarkoituksiltaan korvaavia tuotteita ja siten
perusasetuksen 2 artiklan 12 kohdassa tarkoitetulla tavalla samankaltaisia.
Samankaltaisuuden käsite vastaa kantajan mukaan korvaavuuden käsitettä.
Kyseisten tuotteiden samankaltaisuutta on siten tutkittava niiden fyysisten ja
teknisten ominaisuuksien ja niiden käyttötarkoitusten perusteella.
- 181.
- Kantajan mukaan Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevalla vakiolaatuisella kalsiumilla
ja PEM:n tuottamalla kalsiumilla ei ole samoja fyysisiä ominaisuuksia. Ensiksi
mainittu on kiiltävien ja tasakoosteisten lastujen (hiutaleiden) muodossa, kun taas
jälkimmäinen on kalsiumia epäyhtenäisinä palasina, jotka ovat säikeisiä ja huokoisia
ja pinnaltaan aina sameita.
- 182.
- Tuotteiden tekniset ominaisuudet ovat täysin erilaiset. Kemialliset tutkimukset
alumiini- ja magnesiumpitoisuuksista osoittavat, että kyseessä eivät ole samat
tuotteet. Yhteisön kalsiumissa on paljon korkeampi happipitoisuus kuin Kiinasta
tai Venäjältä peräisin olevassa kalsiumissa. Eri happipitoisuuksista ilmeneekin, että
PEM:n kalsiumin hapettumisaste on neljäviisi kertaa korkeampi.
- 183.
- Kantaja ei voi käyttää PEM:n kalsiumia juuri sen vuoksi, että sen happipitoisuus
on korkeampi maailman muiden tuottajien kalsiumiin verrattuna. Liian korkea
happipitoisuus johtaa siihen, että uuneihin kertyy kalkkia, joka tukkii kantajan
laitteistot. Myös PEM myöntää, että sen kalsiumin happipitoisuus on paljon
korkeampi.
- 184.
- Kantajan mielestä tämä PEM:n kalsiumin ominaisuus on perustavanlaatuinen. Näin
on varsinkin sen vuoksi, että koska kyseessä on sivutuotteen valmistukseen
tarkoitettu teollisuustuote eikä lopulliselle käyttäjälle tarkoitettu tuote, tämäominaisuus määrittää tuotteen käyttöedellytykset ja sillä on tuntuva vaikutus
tuotantoprosessiin ja -kustannuksiin. Happipitoisuutta koskeva fyysinen ero on
taloudellisesti merkittävä.
- 185.
- PEM:n väitettä, jonka mukaan näiden kahden tuotteen välinen ero ei johdu
kalsiumista itsestään, vaan kantajan käyttämästä erityisestä menetelmästä, ei voida
kantajan mukaan hyväksyä oikeudellisista eikä tosiseikkojakaan koskevista syistä.
- 186.
- Se, että muut käyttäjät voivat käyttää PEM:n kalsium-metallia, osoittaa vain sen,
että samaa tuotetta voidaan käyttää eri tarkoituksiin ja erilaisissa olosuhteissa.
Vakiolaatuinen kalsium-metalli voi kuulua eri markkinoille. Sitä voivat käyttää lyijy-
ja rautateollisuus tai sitä voidaan käyttää raaka-aineena hajotetun kalsiumin
valmistuksessa. Ensimmäisessä tapauksessa puhtausasteen eroilla ei ole merkitystä
kuten ei happipitoisuudenkaan eroilla. Sitä vastoin happipitoisuus on
perustavanlaatuista jälkimmäisessä tapauksessa, joka muodostaa kalsiumin käytön
merkittävän osuuden.
- 187.
- Kalsium-metalli on raaka-aine, joka on jalostettu käytettäväksi edellä mainitulla
kolmella alalla eli lyijyteollisuudessa (340 tonnia eli 40 prosenttia kalsiumin
käytöstä), terästen käsittelyssä (570 tonnia eli 46 prosenttia kalsiumin käytöstä) ja
korkean lämpötilan kalsiumkäsittelyssä (100 tonnia eli 11 prosenttia kalsiumin
käytöstä). PEM:n vakiolaatuista kalsiumia voidaan vaikeuksitta käyttää
lyijyteollisuudessa, mutta se on sitä vastoin täysin käyttökelvotonta korkean
lämpötilan kalsiumkäsittelyssä ja lähes puolessa niistä tuotteista, joita käytetään
terästen käsittelyssä.
- 188.
- PEM:n perustelut ovat kantajan mukaan virheellisiä. Kantajan mukaan raaka-aineena käytettävästä kalsium-metallista ei voida siirtyä raaka-aineen sivutuotteen
lopulliseen käyttöön ottamatta huomioon sen välivaiheen käyttöä hajotetun kalsium-metallin valmistuksessa. Käyttöedellytyksiä on arvioitava suhteessa näihin
välivaiheen markkinoihin, koska kysymys on vakiolaatuisen kalsium-metallin eikä
hajotetun kalsiumin tuonnista.
- 189.
- Kun otetaan huomioon nämä tiedot ja terästen käsittelyn merkittävä osuus
kalsiumin käsittelyssä, ei kantajan mukaan voida päätellä, että käytön erot olisivat
vähämerkityksisiä tai jopa marginaalisia. Päinvastoin ainoastaan yhdessä näistä
kolmesta käyttötarkoituksesta lyijyteollisuudessa PEM:n vakiolaatuinen kalsium
ja Kiinasta tai Venäjältä peräisin oleva vakiolaatuinen kalsium ovat samankaltaisia.
Kahdessa muussa käyttötarkoituksessa PEM:n on turvauduttava uudelleen tislattuun
kalsiumiin. Näin ollen yhteisön lainsäätäjä ei voi pitää näitä kahta tuotetta
samankaltaisina.
- 190.
- Kantaja toteaa johtopäätöksenään, että tuotteet eivät ole korvaavia.
- 191.
- Neuvoston mukaan kantajan kaltainen toimija, joka kehittää uuden menetelmän
pelkistääkseen tiettyä rakeina olevaa tuotetta, ei valmista perusasetuksessa
tarkoitetulla tavalla kahta eri tuotetta yksinkertaisesti sen vuoksi, että erotuksena
olemassa olevista menetelmistä sen menetelmä on erityisen altis tietyille
epäpuhtauksille. Laatu- tai käyttöerot eivät yksinään riitä erottamaan kahta
tuotetta. On tutkittava, käsitetäänkö laatu- tai käyttöerot markkinoilla yleisesti kaksi
tuotetta erottaviksi tekijöiksi.
- 192.
- Neuvoston mukaan kantajan ei ole mahdotonta käyttää PEM:n tuotetta, mutta
tämä käyttö aiheuttaisi sille lisäkuluja.
- 193.
- Kantaja ei voi neuvoston mukaan vedota oman käyttönsä kustannuseroihin
ottamatta huomioon sitä, että kiinalaiset ja venäläiset tuotteet saadaan
elektrolyyttisellä menetelmällä, joka johtaisi markkinataloudessa korkeampiin
tuotantokustannuksiin.
- 194.
- Neuvoston mukaan ei pidä sekoittaa kysymystä kemiallisen alkuaineen tai yhdisteen
samanlaisuudesta epäpuhtauksien olemassaoloa koskevaan kysymykseen.
Epäpuhtausasteen vaihtelu ei välttämättä vaikuta tuotteiden samankaltaisuuteen.
PEM:n tuottama kalsium-metalli on siten sama kemiallinen yhdiste kuin Kiinan tai
Venäjän tuottama kalsium-metalli. Yhteisön toimielimet eivät ole mieltäneet, että
epäpuhtauksien vaihteluasteella olisi vaikutusta PEM:n vakiolaatuisen tuotteen
käyttöön muiden jalostajien kuin kantajan osalta.
- 195.
- Kiinasta tai Venäjältä tuotu kalsium-metalli on korvattavissa PEM:n tuottamalla
kalsium-metallilla kaikilla aloilla, koska 86 prosenttia kalsium-metallin teollisista
käyttäjistä (lyijy-, rauta- ja terästeollisuus) katsoo, että
termiittikuumennusmenetelmällä saatu kalsium ja varsinkin elektrolyyttisellä
menetelmällä saatu kalsium täyttää niiden tekniset vaatimukset. Teollisista
käyttäjistä 11 prosenttia (korkean lämpötilan kalsiumkäsittely) pitää parempana
elektrolyyttistä kalsiumia, jota PEM voi toimittaa tislaamalla vakiolaatuista
tuotettaan. Teollisista käyttäjistä kolme prosenttia (ydinteollisuus) edellyttää
korkeaa puhtausastetta, ja PEM voi toimittaa sille ydinlaatuista kalsiumiaan.
- 196.
- PEM ja Chambre syndicale väittävät komission päätöksentekokäytäntöön vedoten,
että tuotteiden samankaltaisuuteen riittää, että yhteisön tuotteilla ja kolmansista
maista peräisin olevilla tuotteilla on perustavanlaatuisia yhteisiä fyysisiä ja teknisiä
ominaisuuksia ja samat tehtävät ja peruskäyttömahdollisuudet, joiden vuoksi ne
ovat pitkälti korvaavia, vaikka ominaisuuksien, ulkomuodon tai laadun erot
heikentäisivät korvaavuutta.
- 197.
- Nyt esillä olevassa asiassa yhteisön kalsium-metalli ja Kiinasta tai Venäjältä peräisin
oleva kalsium-metalli ovat niiden mukaan samankaltaisia tuotteita.
- 198.
- Huolimatta puhtausasteen pienestä vaihtelusta ja vastaavasti happipitoisuuden
vaihtelusta käytetystä tuotantomenetelmästä riippuen, yhteisön kalsium-metallin ja
kiinalaisen tai venäläisen kalsium-metallin fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ovat
niiden mukaan riittävän lähellä toisiaan, jotta niitä voidaan pitää samankaltaisina
tuotteina.
- 199.
- Näillä kahdella tuotteella on myös samat lopulliset käyttäjät.
- 200.
- Molempien tuotantomenetelmien avulla saadaan niin sanottua vakiolaatuista
primäärikalsiumia, jota käytetään pääasiallisesti joko kokonaisena, kuten lyijy- ja
rautateollisuudessa tai hajotetussa muodossa.
- 201.
- Käytettäessä kalsium-metallia kokonaisena (40 prosenttia tarpeesta) yhteisön
kalsium-metalli ja kiinalainen tai venäläinen kalsium-metalli ovat täysin korvaavia.
Käytettäessä kalsium-metallia hajotetussa muodossa korkean lämpötilan
kalsiumkäsittelyyn on tarpeen käyttää puhtaampaa kalsiumia. Tämä kalsium-metalli
voi olla peräisin yhtä hyvin Kiinassa tai Venäjällä toimivilta tuottajilta, jotka
käyttävät elektrolyyttistä menetelmää, kuin termiittikuumennusmenetelmää
käyttäviltä tuottajilta, kuten PEM:ltä. Myös jälkimmäisellä menetelmällä voidaan
saada erittäin puhdasta kalsiumia, jolloin ainoana erona on hinta, koska kiinalainen
tai venäläinen kalsium on erittäin puhdasta ja halvempaa polkumyynnin vuoksi.
Yhteisön kalsium-metallilla ja tuodulla kalsium-metallilla on lopulta 86 prosentissa
käyttötarkoituksista samat tehtävät ja peruskäyttömahdollisuudet, koska korkean
lämpötilan kalsiumkäsittelyssä käytettävää puhtaampaa kalsium-metallia
11 prosenttia tarvittavasta määrästä saadaan sekä PEM:ltä että Kiinassa ja
Venäjällä toimivilta tuottajilta. Nämä tuotteet ovat siten perusasetuksessa
tarkoitetulla tavalla samankaltaisia.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 202.
- Perusasetuksen 4 artiklan 1 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:
Vahinko voidaan määrittää ainoastaan, jos polkumyynnillä tai vientituella
tapahtuvan tuonnin vaikutukset aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa polkumyynnin
tai vientituen vaikutusten vuoksi vakavaa vahinkoa yhteisön vakiintuneelle
tuotannolle tai merkittävästi hidastavat tämän tuotannon vakiintumista
Polkumyynnillä tai vientituella tapahtuneen tuonnin vaikutus on arvioitava suhteessa
samankaltaisen tuotteen tuotantoon yhteisössä
- 203.
- Saman asetuksen 2 artiklan 12 kohdassa täsmennetään seuraavaa:
samankaltaisella tuotteella tarkoitetaan samanlaista tuotetta, joka on
kaikissa suhteissa samanlainen kyseisen tuotteen kanssa, tai jos tällaista tuotetta ei
ole, sellaisen toisen tuotteen kanssa, jonka ominaisuudet läheisesti muistuttavat
kyseisen tuotteen ominaisuuksia.
- 204.
- On syytä tuoda esiin, että yhteisön toimielimillä on laaja harkintavalta monitahoisia
taloudellisia tilanteita eriteltäessä (ks. esim. asia T-164/94, Ferchimex v. neuvosto,
tuomio 28.9.1995, Kok. 1995, s. II-2681, 66 kohta) ja että tällaisesta tilanteesta on
kysymys silloin, kun määritellään samankaltaisia tuotteita (asia T-170/94, Shanghai
Bicycle v. neuvosto, tuomio 25.9.1997, Kok. 1997, s. II-1383, 63 kohta).
- 205.
- Tämän vuoksi on tarkistettava, ovatko yhteisön toimielimet tehneet tosiseikkoja
koskevan virheen tai oikeudellisen virheen taikka arvioineet tosiseikkoja ilmeisen
virheellisesti, minkä vuoksi tuotteiden samankaltaisuutta koskeva arvio ei olisi oikea
(ks. vastaava asia 188/85, Fediol v. komissio, tuomio 14.7.1988, Kok. 1988, s. 4193,
6 kohta).
- 206.
- Nyt esillä olevassa asiassa neuvosto on tuotteiden samankaltaisuutta koskevassa
tutkimuksessaan ottanut huomioon PEM:n tuotteen ja Kiinasta tai Venäjältä
tuodun tuotteen väliset sekä fyysiset että tekniset erot samoin kuin niiden
vaikutuksen kantajan kaltaisiin väliportaan tuottajiin.
- 207.
- Yhteisön toimielimet voivat pitää yhteisön tuotetta ja polkumyynnillä tuotua
tuotetta samankaltaisina, vaikka niissä olisi fyysisiä tai teknisiä tai muita eroja, jotka
rajoittavat lopullisten ostajien käyttömahdollisuuksia. Yhteisöjen tuomioistuin on
katsonut Japanista peräisin olevien kopiokoneiden polkumyyntitullien osalta (ks.
esim. asia C-171/87, Canon v. neuvosto, tuomio 10.3.1992, Kok. 1992, s. I-1237, 47,
48 ja 52 kohta; asia C-174/87, Ricoh v. neuvosto, tuomio 10.3.1992, Kok. 1992,
s. I-1335, 35, 36 ja 40 kohta ja asia C-179/87, Sharp Corporation v. neuvosto,
tuomio 10.3.1992, Kok. 1992, s. I-1635, 25, 26 ja 30 kohta), että yhteisön toimielimet
eivät olleet tehneet arviointivirhettä, kun ne arvioidessaan yhteisön tuotannonalalle
aiheutunutta vahinkoa olivat pitäneet kaikkien kopiokoneiden tuotantoa
kuuluivatpa ne mihin segmenttiin hyvänsä samankaltaista tuotetta koskevana
yhteisön tuotantona lukuun ottamatta koneita, joiden osalta ei ollut yhteisön
tuotantoa, vaikka eri kopiokoneiden välillä oli teknisiä eroja.
- 208.
- Riidanalaisessa asetuksessa (11 ja 12 perustelukappale) neuvosto katsoo, eikä
kantaja ole esittänyt tästä vastalauseita, että lyijy- ja rautateollisuuden sekä
terästeollisuuden käytössä PEM:n valmistama vakiolaatuinen kalsium-metalli ja
Kiinasta tai Venäjältä tuotu kalsium-metalli ovat täysin toisensa korvaavia ja siten
perusasetuksen 2 artiklan 12 kohdassa tarkoitetulla tavalla samankaltaisia.
- 209.
- Tämä tuotteiden samankaltaisuus koskee siten 86:aa prosenttia yhteisön kalsium-metallimarkkinoista, koska lyijy- ja rautateollisuus edustaa 40:ää prosenttia ja
terästeollisuus 46:ää prosenttia näistä markkinoista.
- 210.
- Terästeollisuuden osalta kantaja katsoo kuitenkin lähinnä, että arvioitaessa
tuotteiden samankaltaisuutta ei saa ottaa huomioon lopullisia ostajia vaan
väliportaan ostajat eli kalsium-metallia hajotetuksi kalsium-metalliksi jalostavat
jalostusyritykset. Kantaja ei kuitenkaan kalsium-metallia hajotetuksi kalsium-metalliksi jalostavana yrityksenä voi käyttää PEM:n tuottamaa vakiolaatuista
kalsium-metallia. Tätä tuotetta ja Kiinasta tai Venäjältä peräisin olevaa tuotetta ei
siis kantajan mukaan voida pitää samankaltaisina.
- 211.
- Tämä johtopäätös on perusteeton.
- 212.
- Yhteisön toimielinten eli komission ja neuvoston päätyessä siihen, että kyseessä
oleva tuonti tapahtuu polkumyynnillä, niiden on perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan
mukaisesti arvioitava tämän tuonnin vaikutus samankaltaisten tuotteiden tuotantoon
yhteisössä.
- 213.
- Perustuotteiden (raaka-aineiden) samankaltaisuutta eli niiden korvattavuutta on
arvioitava siten, että huomioon otetaan muun muassa lopullisten käyttäjien
mieltymykset, koska jalostusyritysten perustuotteeseen kohdistuva kysyntä riippuu
lopullisten käyttäjien kysynnästä.
- 214.
- Sitä vastoin ei riitä, että tutkitaan jalostusyritysten mieltymyksiä, vaikka ne saattavat
teknisistä tai taloudellisista syistä pitää jotakin perustuotetta parempana kuin toista.
- 215.
- On myös tutkittava, kilpailevatko tähän perustuotteeseen liittyvät tuotteet
keskenään, erityisesti silloin, kun käsiteltävän asian tavoin perustuotteen
jalostusprosessista saatava jalostusarvo on suhteellisen heikko lopulliseen
tuotteeseen nähden.
- 216.
- Tällaisessa tapauksessa perustuotteen tässä asiassa Kiinasta tai Venäjältä peräisin
olevan kalsium-metallin kysynnän kasvu, joka johtuu polkumyynnin
harjoittamisesta, voi aiheuttaa jalostetun tuotteen eli IPS:n tuottaman hajotetun
kalsiumin hinnan alenemisen. Tämä tilanne voi vuorostaan laskea toisen jalostetun
tuotteen eli PEM:n hajotetun kalsiumin kysyntää, mikä puolestaan on omiaan
laskemaan toisen perustuotteen eli PEM:n tuottaman kalsium-metallin kysyntää.
- 217.
- Tämän jälkimmäisen perustuotteen, jonka käyttö ei aiheuta erityisiä ongelmia
lopulliselle käyttäjälle, tuottajat kärsivät siten vahinkoa.
- 218.
- Jalostusyritykset, jotka käyttävät PEM:n perustuotetta, voivatkin joutua lopettamaan
tämän tuotteen ostamisen, sillä se on kalliimpi kuin Kiinasta tai Venäjältä peräisin
oleva perustuote. Ne voivat siis joko kääntyä näiden kolmansien maiden tuottajien
puoleen tai, jos ne ovat PEM:n tavoin vertikaalisesti integroituneita, laskea
hintojaan kannattavuuttaan vähentäen ja todennäköisesti tappioita eli
perusasetuksen 4 artiklassa tarkoitettua vahinkoa kärsien (ks. asia T-166/94, Koyo
Seiko v. neuvosto, tuomio 14.7.1995, Kok. 1995, s. II-2129, 3242 kohta ja erityisesti
35 ja 36 kohta).
- 219.
- Näin ollen on katsottava, että yhteisön toimielimet eivät ole tehneet tosiseikkoja
koskevaa virhettä eivätkä rikkoneet perusasetuksen 4 artiklan 1 ja 4 kohtaa ja
2 artiklan 12 kohtaa eivätkä tehneet ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan, että
PEM:n tuottama kalsium-metalli ja kiinalainen ja venäläinen kalsium-metalli ovat
perusasetuksen 2 artiklan 12 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.
- 220.
- On ilmeistä, että korkean lämpötilan kalsiumkäsittelyihin on tarpeen käyttää
kalsium-metallia, joka on puhtaampaa kuin yhteisön tuottajan vakiolaatuinen
hajotettu kalsium-metalli. Nämä käsittelyt muodostavat kuitenkin ainoastaan pienen
osuuden (11 prosenttia) kaikista käsittelyistä, joihin tuotetta käytetään yhteisössä.
Yhteisön toimielinten tutkimusta kyseisen tuotteen samankaltaisuudesta ei voida
asettaa kyseenalaiseksi sillä perusteella, ettei PEM:n vakiolaatuista hajoitettua
kalsiumia voida käyttää tähän tarkoitukseen.
- 221.
- Näin ollen kolmas kanneperuste on hylättävä.
Neljäs kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan rikkomista
ja ilmeistä arviointivirhettä
- 222.
- Kantajan mukaan PEM ei voi vedota perusasetuksen 4 artiklassa tarkoitettuun
vahinkoon, koska ensinnäkään se ei ole tehnyt mitään yrittääkseen toimittaa
tuotetta IPS:lle, toiseksi se ei voi väittää, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti olisi
pakottanut sen laskemaan hajotetun kalsiumin hintojaan, ja kolmanneksi suurin osa
kyseisestä tuonnista johtui siitä, että IPS ei kyennyt hankkimaan tuotetta PEM:ltä.
- 223.
- Kieltämättä yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa kantaja ainoastaan
väittää, että joko polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä tai että tämä vahinko ei ole suuruudeltaan merkittävä. Näitä vastaväitteitä
on syytä tutkia peräkkäin.
1. Syy-yhteys
- 224.
- Kantaja väittää, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön
tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä. Väitteensä tueksi
se vakuuttaa ensinnäkin, ettei PEM ole vakavissaan pyrkinyt toimittamaan sille
vakiolaatuista primäärikalsium-metallia, ja toiseksi, että PEM on vastuussa yhteisön
tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syynä olevasta primäärikalsium-metallin
hinnan laskusta.
a) Väite, jonka mukaan PEM ei ole vakavissaan pyrkinyt toimittamaan kantajalle
vakiolaatuista kalsium-metallia
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 225.
- Kantaja muistuttaa ensimmäisen kohdan osalta, että kahden vuoden yritysten
jälkeen PEM ei edelleenkään pystynyt toimittamaan sille kiinalaista tai venäläistä
kalsium-metallia vastaavaa tuotetta, vaikka
se tunsi jo kauppasuhteen uudelleen aloittamisesta alkaen IPS:n vaikeuksien
syyt käytettäessä PEM:n tuottamaa vakiolaatuista kalsium-metallia;
se oli ilmoittanut pystyvänsä tuottamaan IPS:lle sitä tyydyttävää tuotetta;
kanadalaiset tuottajat olivat ratkaisseet samanlaiset tekniset ongelmat vain
muutamassa viikossa;
PEM väittää kuluttaneensa huomattavia summia tutkimukseen ja
investointeihin kyetäkseen toimittamaan tuotetta IPS:lle;
Pechineyn konserni on merkittävä konserni, jolla on huomattavan suuret
tutkimusresurssit.
- 226.
- Tämän kyvyttömyyden toimittaa vakiolaatuista kalsium-metallia osoittaa se, että
PEM on lopullisesti luopunut sen toimittamisesta, koska viimeiset kokeet ovat
koskeneet ydinkalsiumia.
- 227.
- PEM ei todellisuudessa ole tehnyt mitään kyetäkseen toimittamaan tuotetta
kantajalle. Se on sitä vastoin nimenomaisesti päättänyt olla toimittamatta sitä sille,
minkä osoittavat paitsi IPS:n ja PEM:n kauppasuhteiden ajallinen kehitys ja
edellisessä kohdassa mainitut tosiseikat, myös seuraavat tekijät:
vaikka PEM tiesi joulukuusta 1992 alkaen, ettei sen tuote soveltunut IPS:n
valmistusmenetelmään korkean happipitoisuutensa vuoksi, se kirjoitti
elokuussa 1993, että se ottaisi (kalsium)harkkovalunsa uunista kuumana
(mikä auttaa kalsiumin hapettumista);
PEM:n 5.8.1993 päivätty, sen La Roche de Ramen tehtaalla suoritetusta
teknisestä työstä laadittu selvitys, jossa selostetaan tuotteen kehittämiseksi
suoritetut investoinnit, oli pitkän aikaa luottamuksellinen;
PEM on voinut kokeidensa aikana saada IPS:ltä arkaluontoisia tietoja,
joiden avulla se on saanut polkumyyntitullit vahvistetuiksi sen suuruisiksi,
että sen kilpailija on suljettu pois markkinoilta (tämän osoittavat
toimenpiteet, joihin PEM on ryhtynyt lopullisten tullien käyttöön ottamista
edeltävänä päivänä sekä tämän yrityksen määräävän markkina-aseman
väärinkäyttö, joka muodostuu pääasiallisesti menettelyn väärinkäyttämisestä,
mitä seitsemäs kanneperuste koskee).
- 228.
- Kantaja pyysi useaan kertaan tutkimuksen aikana asiantuntijan määräämistä, jotta
selvitettäisiin, mitä mukautuksia PEM oli tehnyt ja voitiinko niillä kehittää sen
tuotetta. Kantajan pyyntöön asiantuntijan määräämiseksi ei koskaan suostuttu.
Kantaja pyysi siten lausuntoa riippumattomalta asiantuntijalta Laurentilta, joka
antoi selvityksensä 19.5.1995. Laurentin mukaan PEM oli jo alusta alkaen tiennyt
kalsiumiinsa sisältyvän hapen haitallisesta vaikutuksesta. Lisäksi sillä oli omissa
tehtaissaan ollut kaikki mahdollisuudet korjata tilanne ilman, että sen olisi täytynyt
turvautua kantajan tiloissa tehtyihin kokeisiin, joiden kielteinen lopputulos oli
ennustettavissa. Se on myös vaikeuttanut ja viivyttänyt kaikkein ilmeisimpien
havaintojen tekemistä, koska tarkan tutkimusmenetelmän avulla, tarvittaessa
riippumattomien asiantuntijoiden valvonnassa, olisi voitu välttää kalliit kokeet ja
päästä nopeasti selviin johtopäätöksiin.
- 229.
- Neuvoston mukaan kysymykseen siitä, onko PEM:n ollut mahdotonta toimittaa
tuotetta kantajalle, liittyy yksi tosiseikka ja yksi oikeudellinen seikka. Sen mukaan
tosiseikkana on ratkaistava, eikö PEM pystynyt toimittamaan tuotetta kantajalle,
jolloin oikeudellisena seikkana on selvitettävä, olisiko vahinko kuitenkin voitu estää.
Neuvosto myöntää, että PEM ei pystynyt toimittamaan vakiolaatuista tuotetta, joka
olisi täyttänyt kantajan vaatimukset. Kantaja ei kuitenkaan voi väittää, että sen
asenne, sellaisena kuin se käy ilmi asiakirja-aineistosta, olisi ollut kovinkaan
rakentava.
- 230.
- Neuvosto väittää sen osalta, että PEM:n väitetään kieltäytyneen tekemästä
tarvittavia mukautuksia voidakseen toimittaa tuotetta kantajalle, että asiakirja-aineistosta ei ilmene, että PEM ei olisi toteuttanut kohtuullisia toimenpiteitä tässä
tarkoituksessa.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 231.
- Kantajan esittämän väitteen mukaan PEM ei ole tehnyt mitään kyetäkseen
toimittamaan IPS:lle sen tarpeisiin mukautettua kalsium-metallia. Jotta voidaan
ratkaista, perustuuko tämä väite tosiseikkoihin, on tutkittava kantajan ja PEM:n
välisten kauppasuhteiden kokonaisuutta.
- 232.
- Extrametin, josta tuli myöhemmin IPS, ja PEM:n väliset kauppasuhteet keskeytyivät
vuosina 19851991 ainakin kalsiumin osalta.
- 233.
- Asiakirja-aineiston perusteella voidaan selvittää kantajan ja PEM:n väliset
kauppasuhteet ajanjakson 19911994 ajalta.
- 234.
- IPS teki heinäkuussa 1991 PEM:lle 500 kilogrammaa kalsiumia koskevan tilauksen.
Tavara toimitettiin samana kuukautena, ja mukana oli 50 kilogramman suuruinen
näyte neulamaista kalsium-metallia. Kantaja myöntää itse, ettei se jatkanut tuona
ajanjaksona kauppasuhteitaan, jotta se ei olisi vaikuttanut Conseil de la
concurrencessa vireillä olevaan menettelyyn, koska PEM:n asianajaja oli käyttänyt
tätä tilausta kantansa tueksi. Viisi päivää polkumyynnin vastaista menettelyä
koskevan, 14.11.1992 julkaistun ilmoituksen jälkeen eli 19.11.1992 kantaja kirjoitti
PEM:lle arvostellakseen heinäkuussa 1991 toimitetun kalsiumin laatua.
- 235.
- Nyt esillä olevassa asiassa ei siis voida katsoa, että PEM olisi tutkimusajanjakson
1.7.199131.10.1992 aikana aiheuttanut oman vahinkonsa. Tämän ajanjakson aikana
kantaja ei nimittäin katsonut tarpeelliseksi uusia kauppasuhteitaan sen kanssa ja
hankki Kiinasta tai Venäjältä peräisin olevaa kalsium-metallia polkumyyntitullien
käyttöön ottamisesta huolimatta.
- 236.
- Oikeuskäytännöstä (asia T-161/94, Sinochem Heilongjiang v. neuvosto, tuomio
11.7.1996, Kok. 1996, s. II-695, 88 kohta) kuitenkin ilmenee, että tietoja, jotka
koskevat tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa, voi olla tarpeen tutkia, jos näistä
tiedoista käy ilmi kehityksen muutos, jonka perusteella polkumyyntitullin suunniteltu
käyttöönotto olisi ilmeisen aiheetonta.
- 237.
- On syytä tarkastella kantajan väitteitä, joilla se pyrkii osoittamaan, että
tutkimusajanjakson päättymistä seuranneen kehityksen perusteella
polkumyyntitullien käyttöönotosta tuli ilmeisen aiheetonta.
- 238.
- Tässä tarkoituksessa on otettava huomioon ainoastaan ennen riidanalaisen
asetuksen antamispäivää 19.10.1994 tapahtuneet tosiseikat. Sen sijaan sen jälkeen
tapahtuneita tosiseikkoja, jotka joko vahvistaisivat tai osoittaisivat pätemättömäksi
yhteisön toimielinten syy-yhteyttä koskevan tutkimuksen sisällön, ei pidä ottaa
huomioon.
- 239.
- PEM:n kalsiumin tuotannosta vastaava johtaja tapasi 21.12.1992 IPS:n
toimitusjohtajan IPS:n toimipaikassa.
- 240.
- Tämän tapaamisen aikana nämä kaksi johtajaa sopivat seuraavista kysymyksistä:
myönnettiin, että happipitoisuus saattoi olla IPS:n vaikeuksien syynä;
PEM tarjoaisi IPS:lle kalsium-metallieriä sellaisten kokeiden tekemiseksi,
joilla pyrittäisiin alentamaan happipitoisuutta;
myönnettiin lisäksi, että hapen mittausta ja näytteiden ottoa oli erityisen
vaikeaa suorittaa ja että siihenastiset tulokset eivät olleet kovin luotettavia,
koska näitä kahta seikkaa on kehitettävä erityisesti, jotta voidaan pysyvästi
arvioida PEM:n edistymistä kalsiumin happipitoisuuden alentamisessa.
- 241.
- Nämä kaksi yritystä suorittivat siten vuonna 1993 useita kokeita. PEM esitti
ensimmäisen kokeen tulosten perusteella 26.4.1993 päivätyllä kirjeellään IPS:lle
ensimmäisen kauppasopimuksen luonnoksen.
- 242.
- IPS ilmoitti 3.5.1993 päivätyllä telefaksillaan, joka on PEM:n väliintulokirjelmän
liitteenä 15, että PEM:n näytteistä ilmenevä enimmäishappipitoisuus oli
0,36 prosenttia eikä 0,4 ja 0,5 prosenttia, jotka olivat ensimmäisten kokeiden
tuloksia. IPS korosti, että se hyväksyi korkeintaan 0,36 prosentin pitoisuuden.
PEM:n mukaan IPS:n hyväksymä kalsiumin vähimmäispuhtausaste oli kyseisenä
aikana 97 prosenttia, ja vaikeutena oli määrittää kalsiumin happipitoisuus hyvin
tarkkaan ja ilman virheriskiä.
- 243.
- IPS suositteli samassa 3.5.1993 päivätyssä telefaksissaan, että kalsiumin
happipitoisuuden tutkimusmenetelmän kehittäminen annettaisiin tehtäväksi sen
tavanomaisesti käyttämälle laboratoriolle Centre Européen de Recherche en
métallurgie des poudres de Grenoblelle (Euroopan jauhemetallurgian
tutkimuskeskus; jäljempänä Cermep). PEM ja IPS vierailivat tässä laboratoriossa
4.6.1993. IPS:n tuolloin ehdottama tutkimusmenetelmä hylättiin. Useita
tutkimusmenetelmiä esitettiin. PEM ja IPS sopivat lopulta menetelmästä, jossa
metallinäytteen kalsium hapetetaan kokonaan, jotta voidaan määritellä
alkuperäinen kalkki ja siten happipitoisuus.
- 244.
- Ne tekivät 6.5.1993 sopimuksen siitä, että PEM toimittaisi viisi tonnia neulamaista
kalsiumia (eikä palasina olevaa kalsiumia kuten huhtikuussa 1993 tehdyssä
kokeessa). Kesäkuussa 1993 tehtiin toinen koe viiden tonnin erästä neulamaista
kalsiumia. Neulamaisella kalsiumilla tehty koe epäonnistui, koska siinä todettiin,
että koeastia likaantui kaksi kertaa niin paljon kuin ensimmäisessä kokeessa.
- 245.
- PEM vahvisti 2.7.1993 päivätyllä kirjeellään halunsa jatkaa kauppaneuvotteluita
hankintasopimuksen tekemiseksi ilmaisten samalla huolensa menetelmästä, jolla
kalsiumin happipitoisuutta voitaisiin valvoa. PEM toi myös esiin aikomuksensa
toteuttaa tehtaallaan teknologisia uudistuksia vähentääkseen tuntuvasti kalsiuminsa
kalkin määrää. Nämä teknologiset uudistukset koskivat PEM:n tehtaan uunien
varustamista argonilla toimivalla jäähdytysjärjestelmällä.
- 246.
- Cermep ilmoitti 15.7.1993 IPS:lle tutkimustensa tulokset. Näistä tutkimuksista
ilmeni, että PEM:n kalsiumin happipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin
kiinalaisen tai venäläisen kalsiumin happipitoisuus. Ilmaistuaan epäilevänsä
Cermepin käyttämän menetelmän luotettavuutta PEM tarjosi uuden kokeen
suorittamista varten toimitettavaksi tonnin kalsiumia, joka olisi jäähdytetty argonilla
eikä täysin peittämättä. IPS ilmoitti 11.8.1993 PEM:lle osoittamassaan kirjeessä
yhtyvänsä sen Cermepin analyyseistä esittämiin epäilyihin ja olevansa yhtä mieltä
näytteen toimittamisesta tälle laboratoriolle tutkimusta varten.
- 247.
- IPS:n tiloissa tehtiin 13.16.9.1993 kolmas koe kahden tonnin erästä argonilla
jäähdytettyä kalsiumia. Koe epäonnistui. Koska IPS:n työntekijät olivat kuitenkin
asentaneet sulatusuunin korkeiden ja matalien alueiden säädön termoelementit
väärinpäin IPS:n laitteistojen tyhjennyksen yhteydessä, PEM katsoi, että näiden
laitteistojen säädöt eivät voineet vastata sellaisia säätöjä, jotka olivat tarpeen muun
kuin Kiinasta tai Venäjältä peräisin olevan kalsiumin hyväksymiseksi. IPS myönsi,
että kyseessä oli virhe, mutta katsoi, ettei sillä ollut mitään vaikutusta
lopputulokseen.
- 248.
- Tällä välin IPS:n tehtyä PEM:n vakiolaatuisen kalsiumin ja kanadalaisen tuottajan
kalsiumin välillä vertailevia tutkimuksia, jotka näyttivät osoittavan, että PEM:n
kalsiumin korkean happipitoisuuden perimmäisenä syynä oli sen vähäinen tiiviys,
PEM teetti tutkimukset näistä kahdesta kalsiumista. Huolimatta tuloksista, jotka
olivat ristiriidassa IPS:n tutkimustulosten kanssa, PEM ryhtyi lisäämään
kalsiumharkkovalujensa tiiviysastetta. Se valmisti kuusi tonnia tiivistä kalsium-metallia, joka saatiin aikaan kondensaatiolla käyttämällä kahta avarrinta. Tätä
tuotetta ei lopulta tarjottu ISP:lle, koska sen happipitoisuudeksi luokiteltiin
myöhemmin 0,40,5 prosenttia eli selvästi IPS:n uunin toleranssia suurempi
prosenttimäärä.
- 249.
- Neljäs koe tehtiin IPS:n suostumuksella 15. ja 16.11.1993 viidestä tonnista argonilla
jäähdytettyä kalsiumia. Koska koe epäonnistui jälleen, PEM katsoi, että IPS:n
tiloissa voitaisiin suorittaa tuloksellisempia kokeita sen ydinkalsiumilla (kalsium N).
- 250.
- PEM valmisti siten IPS:lle viiden tonnin suuruisen erän kalsium N:ää, jonka
happipitoisuus oli keskimäärin 0,22 prosenttia, jotta voitaisiin vahvistaa se, että
happipitoisuus ja IPS:n uunin likaantumisaste olisivat suoraan yhteydessä toisiinsa.
IPS hyväksyi tämän erän vasta helmikuussa 1995 28.2.3.3.1995 suoritettujen
kokeiden yhteydessä eli riidanalaisen asetuksen antamisen jälkeen.
- 251.
- PEM jatkoi samanaikaisesti ajanjaksona joulukuusta 1993 huhtikuuhun 1994
teoreettista tutkimustaan kaikista mahdollisista kalsiumin hapettumissyistä (uunien
tiiviys, kalkin karbonaattijäämät, sekundaarisissa kemiallisissa reaktioissa alipaineen
ja lämpötilan vaikutuksesta syntyvä happi, kalsiumin alumiinipitoisuuden vaikutus
happeen). IPS ei ole väittänyt, ettei näitä tutkimuksia olisi tehty, mutta on valittanut
siitä, ettei sille ilmoitettu täsmällisesti näiden tutkimusten ja kokeiden sisältöä ja
tuloksia.
- 252.
- PEM teki 21.7.1994 päivätyllä kirjeellään IPS:lle uuden kaupallisen ehdotuksen,
jonka pääasiallinen sisältö oli seuraava: se oli valmis osallistumaan vuoden 1993
lopusta alkaen valmista viiden tonnin kalsiumerää koskevan kokeen kustannuksiin,
ja kokeen onnistuessa se sitoutuisi toimittamaan IPS:lle 100150 tonnia vuosittain
viiden vuoden ajan. Nämä määrät huomioon ottaen se myönsi IPS:lle erityisen
edulliset hintaehdot ydinkalsium N:n osalta. IPS:n mukaan nämä hintaehdot olivat
kuitenkin vielä selvästi vakiolaatuista kalsiumia korkeammat, joten PEM:n tarjous
ei ollut kilpailukykyinen.
- 253.
- Maaliskuun 1994 lopussa PEM sijoitti IPS:n vaatimukset täyttääkseen 1,5 miljoonaa
Ranskan frangia (FRF) seuraaviin kohteisiin: investoinnit/uunit 0,5 miljoonaa FRF;
happipitoisuuden mittauslaitteistot 0,1 miljoonaa FRF; muut kuin rakenteelliset
tutkimus- ja kehityskulut 0,9 miljoonaa FRF. PEM:n mukaan tutkimus- ja
kehityskuluja koskeva momentti oli sen vuoden 1993 talousarviossa 8 prosenttia
PEM:n keskustutkimuslaboratorion vuositason momentista tutkimukset, kun taas
muut kulut olivat 25 prosenttia PEM:n vuositason investoinneista sen La Roche de
Ramen tehtaalla.
- 254.
- Kantaja väittää toisaalta, että PEM:n teknikoiden suullisten ilmoitusten mukaan
tutkimus- ja kehityskulut vastasivat yhtiön eri toimintoihin kiinteinä summina
jaettuja yleiskuluja. Tältä osin riittää, kun todetaan, ettei kantaja kiistä näiden
kulujen olemassaoloa, vaan se yksinkertaisesti vastustaa todisteita esittämättä niiden
kohdistamista millekään talousarvion momentille.
- 255.
- Edellä esitetyn perusteella on näytetty, että yhteisön tuottaja PEM on vakavasti
pyrkinyt tekemään mukautuksia täyttääkseen kantajan tekniset vaatimukset.
- 256.
- Näin ollen yhteisön toimielimet eivät ole tehneet tosiseikkoja koskevaa virhettä
eivätkä ilmeistä tosiseikkoja koskevaa arviointivirhettä PEM:n halukkuudesta
toimittaa tuotetta kantajalle. Jos katsottaisiin, etteivät PEM:n pyrkimykset osoittaisi
sen halukkuutta toimittaa tuotetta IPS:lle ja että näin ollen syy-yhteys olisi
katkennut yhteisön tuottajan menettelyn vuoksi, polkumyyntitullien käyttöön
ottaminen polkumyynnillä tuotujen raaka-aineiden tuonnissa tehtäisiin
mahdottomaksi silloin, kun yhteisön tuottaja ei kykene toimittamaan tuotetta
tietyille maahantuojille niiden tuotantomenetelmien omaleimaisuuden vuoksi.
Tällainen ratkaisu olisi yhteensopimaton perusasetuksen tarkoituksen eli yhteisön
tuottajien suojaamiseen kolmansien maiden epärehdiltä hintakäytännöltä tähtäävän
pyrkimyksen kanssa.
- 257.
- Kantajan esittämät väitteet eivät muuta tätä johtopäätöstä.
- 258.
- Kantaja esittää ensinnäkin, että PEM:n tehtaalla suoritetut investoinnit vastaavat
PEM:n omia tarpeita. On kuitenkin todettava, että kyseisten investointien
tarkoituksena on ollut myös IPS:n vaatimusten täyttäminen. Kantajan omien
ilmoitusten mukaan kalsiumharkkovalujen uunista ottaminen kuumana on ollut
omiaan edistämään kalsiumin hapettumista. Vaikka oletettaisiinkin, että PEM olisi
mahdollisesti kyennyt ratkaisemaan tämän ongelman aikaisemmin, sen
harkkovalujen uunista ottaminen kylmänä saattoi kuitenkin ratkaista PEM:n
kalsium-metallin hapettumisongelman, kuten kantaja itsekin on esittänyt.
- 259.
- Kantaja vetoaa myös valtuuttamansa asiantuntijan Laurentin 19.5.1995 laatimaan
selvitykseen, jossa tuodaan esiin ongelmanratkaisussa käytetyn tutkimusmenetelmän
epäjohdonmukaisuudet ja hyödyttömät sivupoikkeamat sekä PEM:n erittäin selvä
halu vaikeuttaa ja viivyttää ilmeisten havaintojen tekemistä, kuten ongelman syyn
toteamista. Tämä selvitys laadittiin kuitenkin riidanalaisen asetuksen antamisen
jälkeen, joten yhteisön toimielimet eivät ole voineet ottaa sitä huomioon. Tämä
selvitys ei ole myöskään ratkaiseva siltä osin kuin siinä tehdyt johtopäätökset ovat
ristiriidassa PEM:n valtuuttaman asiantuntijan, professori Winandin selvityksen
kanssa.
- 260.
- Kantaja katsoo, että viimeksi mainitun asiantuntijan 18.12.1995 päivätty lausunto
perustuu yhteen ainoaan PEM:n kirjeeseen IPS:lle eli sen 20.5.1994 päivättyyn
kirjeeseen, kun taas Laurentin lausunto perustuu koko asiakirja-aineistoon. Tältä
osin riittää, kun todetaan, että professori Winandin tutkimassa PEM:n kirjeessä
selostetaan keskeiset seikat näiden kahden yrityksen välisistä kauppasuhteista
ajanjaksona joulukuusta 1992 huhtikuuhun 1994. Näin ollen professori Winandin
selvitykselle ei voida antaa vähemmän painoarvoa kuin Laurentin selvitykselle.
- 261.
- Kantaja ei voi arvostella komissiota siitä, ettei se ole tässä yhteydessä käyttänyt
riippumatonta asiantuntijaa tarkistaakseen, miten suuriin ponnistuksiin PEM on
todellisuudessa ryhtynyt kyetäkseen toimittamaan kantajalle sille sopivaa tuotetta.
Perusasetuksessa ei ensinnäkään velvoiteta komissiota ryhtymään tällaiseen
toimenpiteeseen ennen lopullisten toimenpiteiden ehdottamista. Toiseksi komission
yksiköt ovat tarkistaneet asiakirja-aineistosta ilmenevät tosiseikat ja niitä on
käsitelty kontradiktorisesti PEM:n ja kantajan välillä. Lisäksi yhteisön toimielinten
on toimittava määräajoissa, joita on tarpeellista rajoittaa lopullisten toimenpiteiden
antamiseksi, ja niiden on aina viime kädessä arvioitava asianomaisten osapuolten
esittämät seikat polkumyynnin vastaisessa menettelyssä.
- 262.
- Näin ollen komissio ei ole ylittänyt sillä tässä asiassa olevaa harkintavaltaansa.
- 263.
- Sen vuoksi kyseessä oleva väite on hylättävä.
b) Väite, jonka mukaan PEM oli vastuussa hajotetun kalsium-metallin hinnan
laskusta, josta seurasi yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 264.
- Kantaja väittää, että sen komissiolle 25.8.1994 osoittamassaan kirjeessä
toimittamien tietojen mukaan PEM on omasta aloitteestaan laskenut hintoja ilman,
että se olisi ollut siihen pakotettu, koska IPS:n hinnat ovat aina olleet PEM:n
hintoja korkeammat, toisin kuin riidanalaisen asetuksen 19. perustelukappaleessa
väitetään. Tutkittaessa pääosasto (jäljempänä PO) IV:lle ilmoitettuja PEM:n hintoja
ilmenee sitä vastoin, että tämä yritys on harjoittanut IPS:n syrjäyttämispolitiikkaa
sopeuttaen hintatasonsa systemaattisesti 1015 prosenttia IPS:n hintatasoa
alemmaksi ottamatta koskaan todellisia kustannuksiaan huomioon.
- 265.
- Neuvosto väittää, että PEM hinnat eivät ole hintoja, jotka PEM olisi vain
ilmoittanut, kuten kantaja on ilmoittanut PO IV:lle, vaan ne ovat komission paikan
päällä PEM:n tiloissa tarkistamia kirjanpitotietoja. Sen sijaan kantaja on kieltäytynyt
toimittamasta jälleenmyyntihintojaan koskevia tietoja, ja komission on täytynyt
käyttää käytettävissä olevia tietoja eli sitä, että PEM:n hinta oli laskenut
17 prosenttia. Komissio on näin toimiessaan noudattanut perusasetuksen 7 artiklan
7 kohdan b alakohtaa.
- 266.
- Kantaja vastaa väitteeseen, jonka mukaan se ei olisi ilmoittanut
jälleenmyyntihintojaan, että nämä luvut olivat käytettävissä, koska ne olivat PO
IV:llä 12.7.1994 tehdystä kantelusta lähtien, ja että ne ovat myös neuvostolla, koska
ne oli liitetty kumoamiskanteeseen. Kantaja ei kuitenkaan ole nähnyt vielä mitään
sellaista, joka osoittaisi, etteivät nämä luvut pidä paikkaansa.
- 267.
- Neuvosto huomauttaa IPS:n PO IV:lle 25.8.1994 toimittamasta kirjeestä, johon
kantaja vetoaa sen väitteensä tueksi, että PEM olisi ensimmäisenä laskenut
hintojaan, että kyseinen kirje on osoitettu komission PO IV:lle ilman että PO I:lle
olisi toimitettu siitä jäljennöstä.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 268.
- Perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa:
Jos osapuoli, jota asia koskee, tai kolmas maa kieltäytyy antamasta tarvittavia
tietoja tai ei toimita niitä kohtuullisessa ajassa taikka merkittävällä tavalla
vaikeuttaa tutkimuksia, alustavat tai lopulliset päätelmät, riippumatta siitä, ovatko
ne myönteisiä vai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Jos komissio toteaa, että joku, jonka etua asia koskee, tai kolmas maa on
toimittanut sille vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, se voi jättää tällaiset tiedot
huomioon ottamatta ja evätä vaatimuksen, johon kyseinen tieto liittyy.
- 269.
- Kantaja vetoaa sen väitteensä tueksi, jonka mukaan PEM on ensimmäisenä
laskenut hintojaan ja on sen vuoksi aiheuttanut oman vahinkonsa, 25.8.1994
päivättyyn kirjeeseensä PO IV:lle, johon on liitetty yhteenveto kantajan käyttämistä
hinnoista hajotetun kalsiumin markkinoilla.
- 270.
- Kuten neuvosto perustellusti huomauttaa, kantaja ei kuitenkaan ole toimittanut tätä
yhteenvetoa PO I:lle, joka ainoana pääosastona vastaa polkumyynnin vastaisten
menettelyjen tutkinnasta.
- 271.
- Näin ollen komissio ei ole voinut saada näitä tietoja kantajalta, koska se on
edelleen kieltäytynyt toimittamasta tietoja sen myynnistä hajotetun kalsiumin
markkinoilla. Tämän vuoksi kantaja ei voi tässä oikeudenkäynnissä vedota tällaisiin
tietoihin riidanalaista asetusta vastaan.
- 272.
- Kyseinen yhteenveto on lisäksi toimitettu PO IV:lle ilman sitä tukevia todisteita.
Sitä vastoin PEM:n hajotetun kalsiumin markkinoilla käyttämät hinnat ovat
komission paikan päällä, PEM:n tiloissa tarkistamia kirjanpitotietoja. Näin ollen
kantajan kieltäydyttyä toimittamasta jälleenmyyntihintojaan koskevia tietoja
komissio on voinut käytettävien tietojen perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan
7 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksyttävästi katsoa, että PEM:n hinta oli
laskenut 17 prosenttia venäläisten ja kiinalaisten tuottajien harjoittaman
polkumyynnin vuoksi.
- 273.
- Kyseessä oleva väite on näin ollen hylättävä.
2. Vahingon merkitys
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 274.
- Kantaja väittää, että suurin osa kyseisestä tuonnista johtuu siitä, ettei se onnistunut
hankkimaan tuotetta PEM:ltä. Kantaja korostaa, että se vastasi vuosien 1989 ja
1993 välisenä aikana 6297 prosentista ja keskimäärin 70 prosentista Kiinasta ja
Venäjältä peräisin olevan tuotteen tuonnista yhteisöön ja tutkimusajanjakson aikana
65,7 prosentista eikä 50 prosentista, kuten neuvosto väittää riidanalaisessa
asetuksessa. Näin ollen PEM ei vedota mihinkään tästä tuonnista aiheutuneeseen
vahinkoon, koska sen on mahdotonta tuottaa kalsiumia samaan käyttötarkoitukseen.
Kaiken lisäksi PEM:n mahdollisesti kärsimä vahinko voi koskea ainoastaan niitä
30:a prosenttia, jonka muut yhteisön käyttäjät ovat tuoneet.
- 275.
- Neuvosto tuo esiin, että vahinko on määritettävä paitsi ottamalla huomioon tuodun
kalsium-metallin myynti, myös rakeiksi jalostetun kalsiumin myynti. Muussa
tapauksessa päädyttäisiin siihen järjenvastaiseen johtopäätökseen, ettei rehdin
kilpailun olosuhteita voida palauttaa silloin, jos polkumyynnillä tuotu tuote
jalostetaan aina ennen sen jälleenmyyntiä.
- 276.
- Vaikka oletettaisiin, ettei PEM kykenisi toimittamaan kantajalle sille sopivaa
tuotetta, kantajan tuonti olisi kuitenkin aiheuttanut PEM:lle vahinkoa, koska tuotu
tuote on jälleenmyyty rakeina, jotka kilpailevat PEM:n rakeina myymän kalsiumin
kanssa. Tuontia koskeva polkumyyntihinta heijastuu (pallomaisten) kalsiumrakeiden
jälleenmyyntihintaan ja tästä syystä aiheuttaa vahinkoa PEM:lle, joka myy myös (ei-pallomaisia) kalsiumrakeita yhteisön markkinoilla. Kantaja väittää siten
perusteettomasti, että vahinko voisi koskea ainoastaan muiden käyttäjien tuontia
yhteisöön.
- 277.
- Neuvosto katsoo sen kantajan väitteen osalta, jonka mukaan se on tuonut
6297 prosenttia Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevista tuotteista eikä
riidanalaisessa asetuksessa ilmoitettua 50:tä prosenttia, että vaikka näiden lukujen
oletettaisiin olevan oikeita, mitä ne eivät ole, vahinko olisi silloin suurempi, koska
markkinoilla jälleenmyytäisiin suurempi määrä kalsiumia (pallomaisina) rakeina.
- 278.
- PEM:lle rakeiksi jalostetun kalsiumin markkinoilla aiheutuneen vahingon osalta
neuvosto katsoo, että kantaja ei ole näyttänyt, että neuvosto olisi tehnyt ilmeisen
virheen arvioidessaan yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 279.
- Kantajan väitteisiin liittyy tosiseikkoja eli kantajan tuonnin täsmällistä määrää
koskeva ongelma sekä oikeudellinen ongelma eli se, onko kantajan väite
paikkansapitävä, kun sen mukaan sen tuontia ei pidä ottaa huomioon vahinkoa
määritettäessä sen vuoksi, että PEM:n oli mahdotonta toimittaa sille vakiolaatuista
kalsium-metallia. Koska tosiseikkaa koskevalla ongelmalla on merkitystä asian
ratkaisun kannalta ainoastaan, jos kantajan oikeudellinen väite ilmenee
paikkansapitäväksi, tätä oikeudellista väitettä on tutkittava ensiksi.
- 280.
- Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta koskevassa asianmukaisessa
tutkimuksessa on tältä osin otettava huomioon paitsi sellaisenaan tuodun kalsium-metallin myös rakeiksi jalostetun kalsium-metallin myynti, kuten riidanalaisen
asetuksen 19. perustelukappaleessa todetaan. Muussa tapauksessa ei nimittäin olisi
mahdollista esimerkiksi palauttaa rehtiä kilpailua tilanteessa, jossa polkumyynnillä
tuotu tuote on jalostettu ennen sen jälleenmyyntiä.
- 281.
- Kantajan tuonti on omiaan aiheuttamaan vahinkoa PEM:lle, koska tuotu tuote
jalostetaan ja jälleenmyydään sen jälkeen jauheena, jolloin se kilpailee PEM:n
rakeina myymän kalsiumin kanssa. Kuten edellä 212219 kohdassa on todettu,
polkumyynti hinnat heijastuvat kantajan tuottaman pallomaisen kalsiumjauheen
jälleenmyyntihintoihin ja aiheuttavat tästä syystä vahinkoa PEM:lle, joka myy (ei-pallomaisia) kalsiumrakeita yhteisön markkinoilla käyttäen yhteisöstä peräisin
olevaa primäärikalsium-metallia. Kantaja väittää siten perusteettomasti, ettei
vahinko voisi liittyä sen yhteisöön suuntautuvaan tuontiin.
- 282.
- Näin ollen Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin tuontia koskevien
lukujen paikkansapitävyydellä ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta. Vaikka
oletettaisiin, että kantajan esittämät luvut ovat oikeita, sen tuoma määrä olisi ollut
suurempi ja vahinko vähintään yhtä suuri, koska tämä tuotu määrä olisi
jälleenmyyty yhteisön markkinoilla pallomaisena kalsiumjauheena.
- 283.
- Tämän vuoksi myös nyt kyseessä oleva väite on hylättävä.
- 284.
- Näin ollen neljäs kanneperuste on hylättävä kokonaisuudessaan.
Viides kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 12 artiklan rikkomista ja ilmeistä
arviointivirhettä
A Johdanto
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 285.
- Kantaja väittää, että neuvosto on virheellisesti päätellyt, että lopullisten
toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön edun mukaista. Todellisuudessa yhteisön
etu ei ole edellyttänyt sellaisten polkumyyntitullien käyttöön ottamista, joilla on
voitu luoda PEM:n määräävä asema Euroopan primäärikalsium-metallimarkkinoilla
ja hajotetun kalsium-metallin markkinoilla tai vahvistaa sitä siten, että kantaja on
samalla lähes hävinnyt hajotetun kalsium-metallin Euroopan markkinoilta.
- 286.
- Se, että PEM:n määräävä asema kalsium-metallimarkkinoilla on syntynyt tai että
sitä on vahvistettu, johtuu seuraavista seikoista:
kiinalaisen tai venäläisen kalsium-metallin tuonti on mahdotonta, kun
otetaan huomioon muun muassa asetettujen polkumyyntitullien määrä ja se,
että ne ovat paljoustulleja eivätkä arvon mukaan määriteltyjä tulleja;
pohjoisamerikkalaisilta tuottajilta on mahdotonta hankkia tuotetta;
PEM:n tuottaman ydinlaatuisen kalsium-metallin hinta on liian korkea.
- 287.
- Tämän vuoksi yhteisön etujen yhteensovittaminen olisi kantajan mukaan
edellyttänyt, että neuvosto olisi tarkistanut, ovatko toimenpiteiden myönteiset
vaikutukset kielteisiä vaikutuksia suuremmat. Riidanalaisessa asetuksessa esille
tuodut myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin erittäin vähäisiä, kun niitä verrataan
PEM:n määräävän aseman todelliseen vahvistumiseen kalsium-metallimarkkinoilla
ja sen pääasiallisen kilpailijan IPS:n yhtä todelliseen sulkemiseen pois hajotetun
kalsiumin markkinoilta.
- 288.
- Neuvosto katsoo riidanalaisessa asetuksessa esitetyin perustein, että lopullisten
polkumyyntitullien käyttöönottaminen oli yhteisön edun mukaista.
- 289.
- Neuvosto katsoo, että yhteisön tuottajan määräävää markkina-asemaa ei ole
näytetty toteen ja että näin ollen kantajan väite ei perustu tosiseikkoihin.
- 290.
- PEM ja Chambre syndicale yhtyvät neuvoston väitteisiin. Niiden mielestä
toimenpiteiden toteuttamatta jättämisestä olisi erittäin vakavia seurauksia yhteisölle,
koska ainoan yhteisön tuottajan toiminnan jatkuvuus välittömästi vaarannettaisiin.
Toimenpiteiden puuttuminen johtaisi mitä todennäköisimmin siihen, että PEM
ostaisi kalsium-metallin Kiinasta ja Venäjältä ja lopettaisi tästä syystä yhteisön
kalsium-metallin tuotannon kokonaisuudessaan. Lyhyellä aikavälillä tämä merkitsisi
pelottavaa tuotannollista ongelmaa PEM:lle, jonka olisi pakko sulkea La Roche de
Ramen tehtaansa. Tehtaan sulkemisella olisi kielteisiä vaikutuksia yhdelle
kokonaiselle Ranskan alueelle. Pitkällä aikavälillä polkumyyntitullien puuttuminenmahdollistaisi sen, että Kiinassa ja Venäjällä toimivat tuottajat voisivat vapaasti
määrätä hintansa kalsium-metallin yhteisön markkinoilla. Tämä johtaisi siihen, että
tuotteesta saattaisi tulla pulaa ja hinnat saattaisivat äkillisesti nousta, kuten vuonna
1993/94 tapahtui molybdeenin, volframin ja antimonin osalta. Vielä pidemmällä
aikavälillä Kiinassa ja Venäjällä toimivat tuottajat saisivat hajotetun kalsium-metallin markkinat, joilla ne jo ovat mukana, ja sen väistämättömänä seurauksena
yhteisön jalostajat ja käyttäjät tulisivat tästä tuotteesta riippuvaisiksi.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 291.
- Perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan lopullinen polkumyyntitulli voidaan
ottaa käyttöön ainoastaan, jos lopullisesti todetut tosiseikat osoittavat, että on
esiintynyt polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ja että tämä on aiheuttanut
vahinkoa ja että yhteisön edut edellyttävät yhteisön toimia .
- 292.
- Oikeuskäytännön mukaan selvitettäessä, edellyttävätkö yhteisön edut ryhtymistä
toimenpiteisiin, on arvioitava monitahoisia taloudellisia tilanteita, ja tällaista arviota
koskevassa tuomioistuinvalvonnassa on rajoituttava tarkistamaan, että
menettelysääntöjä on noudatettu, että riitautetun valinnan perustaksi hyväksytyt
tosiseikat ovat aineellisesti paikkansapitäviä, että näitä tosiseikkoja arvioitaessa ei
ole tehty ilmeistä virhettä ja että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin (asia C-179/87, Sharp Corporation v. neuvosto, tuomio 10.3.1992, Kok. 1992, s. I-1635,
58 kohta).
- 293.
- Ensiksi on siten tarkistettava, ovatko yhteisön toimielimet tehneet tosiseikkoja
koskevan virheen tai arvioineet ilmeisen virheellisesti siihen tutkimukseen liittyviä
tosiseikkoja, jonka perusteella ne ovat katsoneet, ettei polkumyyntitulleilla ole luotu
PEM:n määräävää asemaa kalsium-metallimarkkinoilla tai vahvistettu sitä.
2. PEM:n asema kalsium-metallimarkkinoilla ennen riidanalaisten tullien käyttöön
ottamista
- 294.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että ensimmäisenä on selvitettävä,
onko PEM:llä ollut määräävä markkina-asema ennen riidanalaisten tullien käyttöön
ottamista.
- 295.
- Tältä osin on syytä todeta, kuten komissio on tuonut esiin ilman, että kantaja olisi
sitä kiistänyt, että väliaikaisesta asetuksesta ilmenee (26. ja 32. perustelukappale),
että yhteisön primäärikalsium-metallimarkkinoilla toimivien yritysten
markkinaosuudet olivat vuosina 19891992 seuraavat:
Vuosi Kiina ja Venäjä PEM Muut
1989 35,3 % 50,2 % 14,5 %
1990 40,7 % 44,0 % 15,3 %
1991 48,8 % 34,7 % 16,5 %
1992 52,8 % 31,7 % 15,5 %
- 296.
- Näistä tiedoista ilmenee, että ajanjaksona 19891992 PEM on menettänyt
18,5 prosenttia yhteisön markkinoista, kun Kiinasta ja Venäjältä tulevan tuonnin
osuus markkinoista kasvoi 17,5 prosenttia ja muiden valmistajien osuus 1 prosentin.
Tämän ajanjakson aikana PEM ei siten ole voinut toimia kilpailijoistaan
riippumatta, koska se on menettänyt merkittävän osan yhteisön
markkinaosuudestaan huolimatta siitä, että vuonna 1989 on otettu käyttöön
polkumyyntitullit Kiinasta ja Venäjältä tulevassa tuonnissa.
- 297.
- Näin ollen, ja koska muuta näyttöä ei ole esitetty, ei voida katsoa, että neuvosto
olisi tehnyt tosiseikkoja koskevan virheen tai arviointivirheen katsoessaan, että
PEM:llä ei ollut määräävää asemaa yhteisön kalsium-metallimarkkinoilla ennen
riidanalaisten tullien käyttöön ottamista.
3. PEM:n asema primäärikalsium-metallimarkkinoilla ja hajotetun kalsium-metallin
markkinoilla riidanalaisten tullien käyttöön ottamisen jälkeen
- 298.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että asiassa on lisäksi selvitettävä,
onko PEM voinut hankkia riidanalaisten polkumyyntitullien käyttöön ottamisen
seurauksena määräävän markkina-aseman paitsi primäärikalsium-metallimarkkinoilla, myös hajotetun kalsiumin johdannaismarkkinoilla.
- 299.
- Riidanalaisen asetuksen (30. ja 31. perustelukappale) mukaan vaaraa tehokkaan
kilpailun voimakkaasta vähenemisestä yhteisön markkinoilla ei ole seuraavien
seikkojen perusteella:
väliportaan käyttäjillä on edelleen mahdollisuus ostaa kiinalaista tai
venäläistä kalsium-metallia asianmukaisilla hinnoilla;
kalsium-metallia on mahdollista ostaa pohjoisamerikkalaisilta tuottajilta;
tilannetta on mahdollista tarkastella uudelleen kuuden kuukauden tai
viimeistään vuoden kuluttua riidanalaisten tullien käyttöön ottamisesta.
A) PEM:n asema primäärikalsium-metallimarkkinoilla
a) Väliportaan käyttäjien mahdollisuus hankkia Kiinasta tai Venäjältä tuotua kalsium-metallia
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 300.
- Kantaja väittää, että otettaessa käyttöön paljoustulli eikä arvon mukaan
määriteltyä polkumyyntitullia voidaan ainoastaan vahvistaa PEM:n määräävää
markkina-asemaa, koska yhteisöön ei enää tuoda lainkaan kiinalaista tai venäläistä
kalsium-metallia. Riidanalaisten tullien käyttöön ottamisen jälkeen venäläisen
kalsiumin tuonti laski 84 prosenttia (56,5 tonnista/kuukausi vuoden 1994 neljänä
ensimmäisenä kuukautena 8,9 tonniin/kuukausi kahdeksana seuraavana
kuukautena). Tuonti Kiinasta laski 98 prosenttia (29 tonnista/kuukausi 0,6
tonniin/kuukausi).
- 301.
- Neuvosto selittää määränneensä tullit paljoustulleina minimoidakseen riskin tullien
kiertämisestä hintamanipulaatiolla. Asetuksen N:o 2808/89 antamisen jälkeen
Kiinassa ja Venäjällä toimivat tuottajat laskivatkin vientihintojaan sisällyttääkseen
niihin asetuksella käyttöön otetut tullit. Paljoustulleissa kannetun tullin määrää ei
alenneta viejien laskiessa hintojaan. Tulleja ei ole vahvistettu tuonnin kynnyshinnan
perusteella, minkä seurauksena on taattu kalsiumin vähimmäishinta yhteisössä.
- 302.
- Neuvosto katsoo, että väite kiinalaisen tai venäläisen kalsium-metallin tuonnin
keskeytymisestä on pelkkää spekulaatiota, varsinkin kun tuontitilastojen mukaan
71 tonnia venäläistä kalsiumia on saatettu vapaaseen vaihdantaan vuoden 1994
toukokuun ja joulukuun välisenä aikana. Tullit eivät ole myöskään vaikuttaneet
väliaikaiseen tuontiin. Kun tämä väliaikainen tuonti otetaan huomioon, vuoden 1994
toukokuun ja joulukuun välisenä aikana Venäjältä on tuotu 298 tonnia ja Kiinasta
209 tonnia, joista 219 tonnia + 208 tonnia = 427 tonnia on tuotu Ranskaan.
- 303.
- Polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta huolimatta kantaja voi neuvoston mukaan
edelleen hankkia vapaasti tuotetta Kiinasta tai Venäjältä. Sen seurauksena, että
normaaliarvo on laskettu amerikkalaisen tuottajan kotimarkkinoillaan käyttämien
hintojen perusteella, vaihtoehtoiset hankintalähteet Kiinassa ja Venäjällä ovat
tullien käyttöön ottamisella tavallaan vaihtuneet markkinatalousmaista oleviksi
hankintalähteiksi.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 304.
- Kantajan väitettä paljoustullien käyttöön ottamisen vaikutuksista ei voida hyväksyä.
Kuten neuvosto perustellusti huomauttaa, paljoustullin käyttöön ottamisella, toisin
kuin tullin vahvistamisella tuonnin kynnyshinnan perusteella, voidaan minimoida
riski tullien kiertämisestä hintamanipulaatiolla, koska kannettujen tullien määrä ei
pienene, jos tuojat laskevat hintojaan. Tällä menettelytavalla voidaan taata
kalsiumin vähimmäishinta yhteisössä, kuitenkin siten, että tuonti asianmukaisilla
hinnoilla eli hinnoilla, joilla yhteisön tuottaja voi saada riittävän katetuoton, on
mahdollista.
- 305.
- Näin ollen neuvosto on voinut pätevästi katsoa, että paljoustullin käyttöön
ottamisesta sellaisenaan ei ole aiheutunut Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan
tuonnin estyminen.
- 306.
- Arvioitaessa, ovatko yhteisön toimielimet tehneet tosiseikkoja koskevan virheen tai
arvioineet ilmeisen virheellisesti tosiseikkoja, jotka koskevat mahdollisuutta jatkaa
tuotteen hankkimista Kiinasta ja Venäjältä, ei voida ottaa huomioon
polkumyyntitullien käyttöön ottamisen jälkeen todellisuudessa tapahtuneita seikkoja.
On tutkittava ainoastaan sitä, saattoivatko yhteisön toimielimet riidanalaista
asetusta annettaessa niiden käytettävissä olleiden tietojen perusteella katsoa, että
polkumyyntitullien käyttöön ottamisen jälkeen Kiina ja Venäjä olisivat edelleen
eurooppalaisten käyttäjien hankintalähteitä.
- 307.
- Ainoa tällaista ennustetta vastaan esitetty väite perustuu siihen, että tuontihinnat
nousivat riidanalaisten tullien käyttöön ottamisen jälkeen. Sillä ei kuitenkaan voida
asettaa neuvoston alkuperäistä ennustetta kyseenalaiseksi. Onkin selvää, että tullien
taso on laskettu yhteisön tuottajan keskimääräisten tuotantokustannusten
perusteella viiden prosentin katetuotolla korotettuna, mikä merkitsee sitä, että
PEM:n kanssa kilpailevat jalostusyritykset, kantaja mukaan lukien, ovat voineet
jatkaa tuotteen hankkimista Kiinasta ja Venäjältä ilman, että se olisi kuitenkaan
haitannut niiden kilpailuasemaa jalostetun tuotteen markkinoilla, edellyttäen tietysti,
etteivät niiden tuotantokustannukset ole olennaisesti PEM:n tuotantokustannuksia
korkeammat. Koska kantaja ei ole toimittanut komissiolle tietoja
tuotantokustannuksistaan riidanalaisten tullien määräämistä edeltäneen
hallinnollisen menettelyn aikana, yhteisön toimielimiä ei voida arvostella siitä, että
ne eivät ole ottaneet tätä seikkaa huomioon yhteisön etua arvioitaessa.
- 308.
- Lisäksi se, että polkumyyntitulleja ei otettaisi käyttöön pelkästään siitä syystä, että
tullien käyttöön ottamisen seurauksena markkinoilta suljettaisiin pois ne kilpailevat
yritykset, joilla on korkeimmat tuotantokustannukset, on ristiriidassa
yhteismarkkinoilla ylläpidettävän vääristymättömän kilpailun kanssa. Koska
perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohdassa määrätyllä järjestelmällä, jolla
taataan, ettei kilpailu yhteismarkkinoilla vääristy, pyritään pääasiallisesti siihen, että
taloudelliset resurssit voidaan kohdentaa oikein, taloudellisesti elinkelpoisten
yritysten sulkeminen pois sen varmistamiseksi, että yritys, jolla on korkeammat
tuotantokustannukset, pysyy markkinoilla, ei ole perusteltua.
- 309.
- Näin ollen yhteisön toimielimet eivät ole tehneet tosiseikkoja koskevaa virhettä
eivätkä ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan, että yhteisössä toimivat kalsium-metallin väliportaan käyttäjät saattoivat jatkaa tuotteen hankkimista Kiinasta ja
Venäjältä.
- 310.
- Näin ollen kyseessä oleva väite on hylättävä.
b) IPS:n mahdollisuudet hankkia tuotetta pohjoisamerikkalaisilta toimittajilta
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 311.
- Kantaja väittää pääasiallisesti, että pohjoisamerikkalaiset toimittajat eivät voineet
olla vaihtoehtoisia hankintalähteitä, kun otetaan huomioon kantajan vaikeudet
hankkia tuotetta niiltä.
- 312.
- Amerikkalainen tuottaja valmistaa tuotetta pääasiallisesti omaan käyttöönsä ja tuo
itse huomattavia määriä kiinalaista tai venäläistä kalsium-metallia. Se on myös
juoksutteisen langan eli kalsiumia ilman muita lisäaineita sisältävän tuotteen
tuottaja, ja se vie osan tästä tuotannosta Eurooppaan. Juoksutteinen lanka ja
palasina oleva kalsium on kuitenkin luokiteltu samaan tullikoodeksiin, mikä
suurentaa epänormaalilla tavalla jälkimmäisen tuotteen tilastolukuja (tms.). Lisäksi
Yhdysvalloissa on kolme muuta juoksutteisen langan tuottajaa, jotka käyttävät
kalsiumjauhetta ja jotka vievät edelleen Eurooppaan kalsium-metallin kanssa
samaan tullikoodeksiin kuuluvia käsiteltyjä tuotteita. On siten mahdotonta tutkia
asianmukaisesti Yhdysvalloista Eurooppaan tuotuja tuotteita koskevia tilastoja.
Yhdysvalloista peräisin olevan palasina olevan kalsiumin saatavuus ei toisaalta ole
parantunut. Kantajan mukaan sen joulukuussa 1994 tekemä tilaus toimitettiin vasta
joulukuussa 1995.
- 313.
- Kanadalainen tuottaja puolestaan jatkaa tärkeimpään tuotteeseensa eli
magnesiumiin keskittyvää strategiaa. Toisin kuin neuvosto väittää, ennen
polkumyyntitullien käyttöön ottamista edeltäviin vuosiin nähden ei voida havaita
suurta kasvua. Kantaja toi nimittäin vuonna 1994 Kanadasta maahantuoduista 126
tonnista 47 tonnia kattaakseen 700 tonnin suuruisen tarpeen. Kanadasta peräisin
olevan tuonnin ylijäämä eli 79 tonnia on lukuna verrattavissa neuvoston vuoden
1992 osalta esittämään 61 tonniin. Tämän jälkeen kyseinen tuottaja keskeytti
toimituksensa. Vuonna 1995 se ei tehnyt yhtään tarjousta IPS:n lukuisista
pyynnöistä huolimatta. Vuonna 1996 se tarjosi 100:aa tonnia mainitsematta
kuitenkaan hintaa. Se noudatti siten strategiaa, jonka mukaan se toimitti tuotetta
vain silloin kun se sille sopi ja suosi magnesiumin tuotantoa kalsiumin tuotantoon
nähden. Kaikki nämä seikat on kantajan mukaan näytetty useaan otteeseen PO
IV:lle toteen.
- 314.
- Näin ollen primäärikalsium-metallin käyttäjät ja jalostajat ovat kantajan mukaan
täysin riippuvaisia eurooppalaisesta tuottajasta.
- 315.
- Neuvosto huomauttaa, että Eurostatin tilastot osoittavat tuonnin Yhdysvalloista
kasvaneen selvästi. Vuonna 1994 vapaaseen vaihdantaan tuotiin 76 tonnia, kun
vuonna 1993 tuotiin 18 tonnia, vuonna 1992 49 tonnia ja vuonna 1991 60 tonnia.
Samat tilastot osoittavat myös tuonnin Kanadasta kasvaneen selvästi. Vuonna 1994
vapaaseen vaihdantaan tuotiin 126 tonnia kalsium-metallia, kun vuonna 1992 tuotiin
61 tonnia, vuonna 1991 30 tonnia ja vuonna 1988 49 tonnia. Nämä luvut
kyseenalaistavat kantajan väitteet, joiden mukaan amerikkalainen tuottaja valmistaa
pääasiallisesti tuotetta omaan käyttöönsä ja kanadalainen tuottaja keskittyy nykyään
magnesiumin tuotantoon. Yhdysvallat ja Kanada ovat siten kaksi muuta
hankintalähdettä.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 316.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että neuvosto on katsonut
(riidanalaisen asetuksen 30. perustelukappaleessa), että yhteisön jalostajat, IPS
mukaan lukien, ovat voineet jatkaa tuotteen hankkimista Yhdysvalloista ja
Kanadasta.
- 317.
- Kuten edellä 306 kohdassa on todettu, tutkittaessa, ovatko yhteisön toimielimet
tehneet tältä osin tosiseikkoja koskevan virheen tai arvioineet tosiseikkoja ilmeisen
virheellisesti, ei voida ottaa huomioon polkumyyntitullien käyttöön ottamisen
jälkeen tapahtuneita seikkoja. Huomioon on otettava ainoastaan ne tiedot, jotka
olivat yhteisön toimielinten käytettävissä riidanalaista asetusta annettaessa.
- 318.
- Väitteensä tueksi kantaja esittää pääasiallisesti ainoastaan yhden perustelun, jonka
mukaan sillä oli polkumyyntitullien käyttöön ottamisen jälkeen vaikeuksia hankkia
tuotetta pohjoisamerikkalaisilta tuottajilta. Tältä osin on syytä todeta ensinnäkin,
että kantaja ei ole tuonut esiin riidanalaisen asetuksen antamista edeltävän
hallinnollisen menettelyn aikana pohjoisamerikkalaisten tuotteiden laatuun liittyviä
vaikeuksia eikä pohjoisamerikkalaisten tuottajien soveltamiin hintoihin liittyviä
vaikeuksia eikä myöskään niiden tuotantokapasiteettiin liittyviä ongelmia, ja
toiseksi, että luvut, jotka koskevat Yhdysvalloista ja Kanadasta peräisin olevan
kalsium-metallin tuontia sen jälkeen kun ensimmäiset polkumyyntitullit oli vuonna
1989 otettu käyttöön, mutta ennen riidanalaista asetusta kuitenkin osoittavat
esimerkiksi sen, kuten kantaja itsekin myöntää PEM:n väliintulokirjelmästä
esittämiensä huomautusten liitteessä 18, että vuonna 1990 tuotu määrä (78 tonnia)
kasvoi vuonna 1991 (90 tonnia) ja vuonna 1992 (110 tonnia) ja väheni sitten vuonna
1993 (67 tonnia) seurauksena kiinalaisten ja venäläisten tuottajien polkumyynnillä
tapahtuneesta viennistä, josta ei vuoden 1993 aikana kannettu polkumyyntitulleja.
- 319.
- Näin ollen yhteisön toimielimet ovat voineet perustellusti katsoa, että sama tuonnin
kasvukehitys tulisi jatkumaan, kun paljoustulleilla olisi palautettu rehdin kilpailun
olosuhteet yhteisössä.
- 320.
- Näin ollen kyseessä oleva väite on hylättävä.
c) Mahdollisuus tarkastella uudelleen markkinatilannetta kuuden kuukauden tai
viimeistään vuoden kuluttua riidanalaisten tullien käyttöön ottamisesta
Kantajan väitteet ja niiden perustelut
- 321.
- Kantaja kyseenalaistaa sen, onko riidanalaisessa asetuksessa (31. perustelukappale)
tarkoitettu mahdollisuus tarkastella asetusta uudelleen kuuden kuukauden kuluttua
sen voimaantulosta, jos kilpailuolosuhteet sitä edellyttävät, tai muussa tapauksessa
vuoden kuluttua riidanalaisten tullien käyttöön ottamisesta, tarkoituksenmukainen.
Koska markkinaolosuhteet ovat kantajan mukaan muuttuneet täysin väliaikaisten
tullien käyttöönottamisen jälkeen, sen mielestä on vaikea ymmärtää, missä
tilanteessa uudelleentarkastelu olisi voitu suorittaa.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 322.
- Neuvosto on perustelukappaleella, jonka mukaan kyseinen uudelleentarkastelu on
mahdollista, säätänyt keinosta, jolla se voi tarvittaessa muuttaa tai jopa poistaa
riidanalaiset tullit, jos niiden voimassapitäminen aiheuttaisi vaaran
kilpailuolosuhteiden merkittävästä heikkenemisestä yhteisössä.
Uudelleentarkastelusta säätäminen on kaikkea muuta kuin hyödytöntä, koska sillä
vahvistetaan, että yhteisön toimielimet ovat ottaneet huomioon huolen
mahdollisesta kilpailuolosuhteiden heikkenemisestä yhteisössä riidanalaisten tullien
käyttöön ottamisen jälkeen ja että ne ovat sovittaessaan kyseisiä intressejä yhteen
asianmukaisesti ottaneet yhteisön kilpailupolitiikan tavoitteet huomioon.
- 323.
- Tästä seuraa, että kyseessä oleva väite on hylättävä.
d) Johtopäätös
- 324.
- Näin ollen pääteltävä, että yhteisön toimielimet eivät ole ylittäneet
harkintavaltaansa katsoessaan, että riidanalaisten polkumyyntitullien käyttöön
ottaminen ei ole ollut omiaan luomaan PEM:n määräävää asemaa yhteisön
primäärikalsium-metallimarkkinoilla tai vahvistamaan sitä.
B. PEM:n asema hajotetun kalsium-metallin markkinoilla
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 325.
- Kantaja väittää, että PEM on sen suurin kilpailija hajotetun kalsium-metallin
markkinoilla. Riidanalaisten tullien käyttöön ottamisesta lähtien kantaja on
menettänyt 76 prosenttia markkinaosuudestaan yhteisössä. PEM on siten näiden
tullien käyttöön ottamisen ansiosta voinut saada saman määräävän markkina-aseman kuin primäärikalsium-metallimarkkinoilla, koska Euroopan markkinoita on
pidettävä maantieteellisinä viitemarkkinoina ottaen huomioon näiden tullien
käyttöön ottamisella luodut tullimuurit rajoilla.
- 326.
- Neuvosto huomauttaa, ettei ole epätavallista, että maahantuoja menettää
markkinaosuuksia polkumyyntitullien käyttöön ottamisen vuoksi. Sen väitteen
osalta, jonka mukaan kantaja olisi lähes hävinnyt markkinoilta, ja kantajan
toistuvan väitteen osalta, jonka mukaan PEM:llä olisi määräävä markkina-asema,
neuvosto viittaa aikaisempiin huomautuksiinsa ja korostaa lisäksi, että merkittävä
osa kantajan toiminnasta koostuu tullivapaan väliaikaisen tuontijärjestelmän
mukaisesti tuodun kalsiumin granuloinnista, jota PEM ei voisi suorittaa omalla
kalsiumillaan. Eurostatin tilastojen mukaan tämä osa kantajan toiminnasta ei
kuitenkaan ole vähentynyt tullien käyttöön ottamisen vuoksi, vaan se on jopa
kasvanut.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 327.
- Kantaja ei ole näyttänyt toteen, että kun otetaan huomioon riidanalaisessa
asetuksessa tähdennetyt yhteisön ulkopuoliset hankintamahdollisuudet, neuvosto
olisi voinut ennakoida silloin käytettävissä olleiden tietojen perusteella PEM:n
mahdollisen määräävän aseman syntymisen hajotetun kalsium-metallin markkinoilla
polkumyyntitullien käyttöön ottamisen jälkeen.
- 328.
- Kantaja ainoastaan väittää esittämättä väitettään tukevia todisteita, että se on
menettänyt 76 prosenttia markkinaosuudestaan hajotetun kalsium-metallin
markkinoilla asetuksen antamisen jälkeen. Kantaja ei myöskään ole esittänyt
seikkoja, jotka osoittaisivat, että tämä väitetty markkinaosuuden menettäminen
johtuisi juuri polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta eikä siitä, että kantaja ei ole
kyennyt tuottamaan tuotetta kilpailukykyisillä hinnoilla.
- 329.
- Yhteisön toimielimet eivät näin ollen ole ylittäneet harkintavaltaansa katsoessaan,
että riidanalaisten polkumyyntitullien käyttöön ottaminen ei ole ollut omiaan
luomaan PEM:n määräävää asemaa yhteisön hajotetun kalsium-metallin
markkinoilla tai vahvistamaan sitä.
- 330.
- Näin ollen kyseinen väite on hylättävä.
4. Väliportaan käyttäjien ja muiden muassa kantajan sekä lopullisten käyttäjien etujen
ja PEM:n menettelyn huomioon ottaminen tutkittaessa, onko riidanalaisten tullien
käyttöön ottaminen yhteisön edun mukaista
- 331.
- Kantaja väittää, että yhteisön toimielinten olisi pitänyt vertailla intressejä, mikä olisi
edellyttänyt, että ne tarkistavat, ovatko polkumyyntitoimenpiteiden myönteiset
vaikutukset kielteisiä vaikutuksia eli väitettyä PEM:n hankkimaa määräävää
markkina-asemaa suuremmat. Tältä osin kantaja arvostelee neuvoston
riidanalaisessa asetuksessa esittämiä väitteitä, joilla se on pyrkinyt perustelemaan
polkumyyntitullien käyttöön ottamisen olevan yhteisön edun mukaista; nämä
väitteet koskevat a) kantajan mahdollisuuksia myydä tuotetta ulkomaille sisäistä
jalostusta koskevan järjestelmän mukaisesti; b) polkumyynnillä tapahtuvasta
tuonnista PEM:lle aiheutuvien vaikutusten huomioon ottamista; c)
polkumyyntitullien vaikutusta lopullisiin käyttäjiin ja väliportaan käyttäjiin; d)
riidanalaisella asetuksella käyttöön otettujen tullien vaikutusta PEM:n liikevaihtoon
IPS:n liikevaihtoon verrattuna sekä e) sitä, ettei PEM:n tuotantokapasiteetin
vajaakäyttöä ja sen vaikutusta hinnan laskuun ole otettu huomioon.
- 332.
- Vaikka on jo todettu, että polkumyyntitullien käyttöön ottaminen ei ole ollut
omiaan luomaan PEM:n määräävää asemaa yhteisön primäärikalsium-metallimarkkinoilla ja hajotetun kalsium-metallin markkinoilla tai vahvistamaan sitä,
on syytä tutkia kantajan näistä viimeksi mainituista väitteistä esittämä arvostelu.
A. Kantajan mahdollisuudet myydä tuotetta ulkomaille sisäistä jalostusta
koskevan järjestelmän mukaisesti
- 333.
- Riidanalaisen asetuksen (30. perustelukappale) mukaan kantajalla on mahdollisuus
myydä tuotetta ulkomailla sisäistä jalostusta koskevan järjestelmän mukaisesti. Tältä
osin kantaja huomauttaa, että se on aina toiminut yhteisön ulkopuolisilla
markkinoilla mutta että niin on PEM:kin. Tähän väitteeseen ei siten voida vedota
vain toisen osapuolen eduksi.
- 334.
- Tältä osin riittää, kun todetaan, että sisäistä jalostusta koskevaa järjestelmää
voidaan lähtökohtaisesti soveltaa ainoastaan kalsium-metallin tuontiin eikä yhteisön
tuotantoon. Sillä, että PEM toimii vientimarkkinoilla ei siis kyseenalaisteta sitä
neuvoston riidanalaisessa asetuksessa esiin tuomaa seikkaa, että yhteisön
väliportaan käyttäjät voivat paitsi edelleen ostaa kiinalaista tai venäläistä kalsium-metallia asianmukaisin hinnoin sen jalostamiseksi ja myymiseksi yhteisössä, ne
voivat myös edelleen ostaa tätä kalsiumia polkumyyntihinnoin ilman
polkumyyntitulleja tuotteen jalostamiseksi tullivarastoon ja myymiseksi yhteisön
ulkopuolisille markkinoille. Riidanalaisten tullien käyttöön ottamisella ei mitenkään
vaikuteta tähän kantajan toiminnan merkittävään osaan. Koska kantajan asema
kiinalaisen tai venäläisen kalsium-metallin tuojana ja PEM:n asema yhteisön
kalsium-metallin tuottajana ovat sisäistä jalostusta koskevan järjestelmän
käyttömahdollisuuksien kannalta erilaiset, yhteisön toimielimet ovat perustellusti
ottaneet tämän eron huomioon arvioidessaan, onko riidanalaisten tullien käyttöön
ottaminen yhteisön edun mukaista.
- 335.
- Näin ollen kyseinen väite on hylättävä.
B. Polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista PEM:lle aiheutuvien vaikutusten
huomioon ottaminen
- 336.
- Neuvosto katsoo riidanalaisessa asetuksessa (28. perustelukappale), että
polkumyyntitulleilla voidaan estää PEM:n tehtaan sulkeminen. Kantaja väittää, että
se itse toimii samalla alueella Ranskassa, että sillä on PEM:n
kalsiumintuotantoyksikköön verrattavissa oleva määrä työntekijöitä, että se ei ole
koskaan kuulunut valtiolliseen konserniin ja että se pyrkii kaikin voimin
kehittämään uusia tuotteita, jotta se ei syrjäytyisi markkinoilta.
- 337.
- Tältä osin on syytä todeta, että kantaja tuo ainoastaan esille joitakin tehtaansa ja
PEM:n tehtaan välisiä yhtäläisyyksiä sekä sen, ettei se kuulu valtiolliseen konserniin,
osoittamatta kuitenkaan, etteivät yhteisön toimielimet olisi ottaneet näitä tekijöitä
huomioon. Neuvosto on sitä vastoin riidanalaisen asetuksen 30.
perustelukappaleessa viitannut riidanalaisten tullien vaikutukseen useisiin
käyttäjäryhmiin, joihin myös kantaja kuuluu.
- 338.
- Näin ollen kyseessä oleva väite on hylättävä.
C. Polkumyyntitullin vaikutus lopullisiin käyttäjiin ja väliportaan käyttäjiin
- 339.
- Polkumyyntitullista lopullisille käyttäjille ja väliportaan käyttäjille aiheutuvien
vaikutusten osalta (riidanalaisen asetuksen 30. perustelukappale) kantaja ainoastaan
arvostelee neuvostoa siitä, että se ei ole ottanut lainkaan huomioon väliportaan
tuottajien olemassaoloa, vaikka yksi niistä on lähes poistunut Euroopan
markkinoilta ja toinen vahvistanut asemaansa niin, että se määrää tällä hetkellä
yksin kalsiumin hinnasta Euroopan markkinoilla, olipa kyse kalsium-metallista tai
granuloidusta kalsiumista.
- 340.
- Lisäksi kantaja katsoo, että neuvosto ei voinut enemmittä perusteluitta pelkästään
mainita, että tullien käyttöön ottamisella olisi ainoastaan hyvin pieni vaikutus
lopullisiin käyttäjiin sen vuoksi, että lyijytonnin hinta nousisi vain 0,3 prosenttia ja
terästonnin hinta ennen valssausta alle 0,2 prosenttia. Kantaja väittää, että PEM:n
nettotulos vuonna 1993 oli 0,31 prosenttia sen liikevaihdosta. Näin ollen PEM olisi
ollut vuonna 1993 kriittisessä tilanteessa, jos kaikkia PEM:n tuotteiden
myyntihintoja olisi laskettu 0,3 prosenttia.
- 341.
- Väliportaan käyttäjien osalta riittää, kun todetaan, että neuvosto on ottanut niiden
edut huomioon, kuten edellä 304310, 316320 ja 333335 kohdassa on todettu
niiden mahdollisuudesta hankkia kalsium-metallia yhteisön ulkopuolelta ja käyttää
sisäistä jalostusta koskevaa järjestelmää hyväkseen.
- 342.
- On todettava, että kantaja ei ole näyttänyt, miten PEM:n tuotteiden myyntihinnan
0,3 prosentin lasku kyseenlaistaisi neuvoston arvioinnin, kun neuvoston mukaan
riidanalaisten tullien käyttöön ottamisella on ainoastaan hyvin pieni vaikutus
lopullisiin käyttäjiin, koska lyijytonnin hinta nousisi vain 0,3 prosenttia ja terästonnin
hinta ennen valssausta alle 0,2 prosenttia.
- 343.
- Tästä seuraa, että kyseinen väite on hylättävä.
D. Riidanalaisella asetuksella käyttöön otettujen tullien vaikutus PEM:n
liikevaihtoon IPS:n liikevaihtoon verrattuna
- 344.
- Kantaja pohtii, millä perusteilla neuvosto on päätynyt katsomaan, että on yhteisön
edun mukaista suojata yhtä yhteisön tuottajaa toisen kustannuksella. Kalsium-metalli muodostaa 0,05 prosenttia PEM:n liikevaihdosta, kun taas granuloitu
kalsium muodostaa 85 prosenttia kantajan liikevaihdosta.
- 345.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo kuitenkin, että polkumyynnin
harjoittamista ei voida oikeuttaa perustelulla, jonka mukaan ainoastaan yhteisön
tuottaja voi tukea tuotantoaan muiden tuotteidensa tuotannosta peräisin olevilla
voitoilla, ja että polkumyyntiasetuksen tarkoituksena on turvata rehdin kilpailun
olosuhteet eri tuotannonaloilla silloin, kun niille aiheutuu vahinkoa polkumyynnillä
tapahtuvasta tuonnista.
- 346.
- Näin ollen kyseinen väite on hylättävä.
E. PEM:n tuotantokapasiteetin vajaakäytön ja siitä johtuvan hintojen laskun
huomiotta jättäminen
- 347.
- Kantajan mukaan riidanalaisen asetuksen 28. perustelukappaleella, jossa vedotaan
jo muutoinkin heikkoon yhteisön teollisuuden tilanteeseen ja tuotannon
mahdollisesta pysäyttämisestä kilpailuun aiheutuvaan vahingolliseen vaikutukseen
ei voida perustella riidanalaisten tullien käyttöön ottamista, kun otetaan huomioon,
ettei PEM ole ollut kovinkaan innokas ja johdonmukainen yrittäessään
väittämällään tavalla toimittaa tuotetta IPS:lle, vaikka IPS:n pyytämillä määrillä olisi
pitkälti katettu PEM:n laitosten tuotantokapasiteetin väitetty vajaakäyttö.
- 348.
- Lopuksi kantaja väittää, että hintasodan on aloittanut PEM, joka 1980-luvulla
systemaattisesti laski hintoja Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevien tuotteiden
hintoihin nähden.
- 349.
- Kantajan mukaan olisi siten vähintäänkin virheellistä väittää tällaisin perusteluin,
että intressivertailun perusteella tullien käyttöön ottaminen olisi ollut aiheellista.
- 350.
- Nämä väitteet on hylättävä yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa
koskevan neljännen kanneperusteen yhteydessä esitetyin perusteluin (ks. edellä
231263 ja 268273 kohta).
- 351.
- Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että viides kanneperuste on kokonaisuudessaan
hylättävä.
Kuudes kanneperuste, joka koskee perustamissopimuksen 190 artiklan rikkomista
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 352.
- Kantaja katsoo, että neuvosto ei ole täyttänyt perusteluvelvoitettaan kantajan
12.7.1994 komissiolle tekemän kantelun osalta, joka koski PEM:n määräävän
markkina-aseman väärinkäyttöä. Riidanalaisessa asetuksessa ei ole yhtään viittausta
kyseiseen kanteluun. Kun otetaan huomioon muut laiminlyönnit tässä asiassa,
tällaisen viittauksen puuttuminen riittää asetuksen kumoamiseksi olennaisen seikan
perustelematta jättämisen vuoksi. Neuvoston olisikin kantajan mukaan pitänyt ottaa
tähän valitukseen kantaa.
- 353.
- Kantaja huomauttaa, että sen kantelu oli erityisen hyvin perusteltu ja että se oli
toimittanut asiantuntijan selvityksen PEM:n ja IPS:n kauppasuhteista vuosina
19921995. Tässä selvityksessä on tuotu esiin PEM:n toiminnan äkilliset käänteet,
tarkkojen tutkimusmenetelmien puuttuminen, PEM:n systemaattisesti liian aikaisin
tekemät ilmoitukset tutkimustulosten herättämistä vääristä toiveista, tiettyjen
myyntitarjousten hätiköity lähettäminen ilman takeita tuotteen sopivuudesta tai
toimituskyvystä, epäilemättä sen perustelemiseksi kolmannelle osapuolelle, että
PEM kykenee täyttämään IPS:n vaatimukset.
- 354.
- PO IV on kantajan mukaan ilmoittanut PO I:lle polkumyyntitoimenpiteiden
toteuttamista koskevista epäilyistään tässä asiassa esiin tuotujen kilpailuun liittyvien
seikkojen vuoksi.
- 355.
- Neuvosto väittää, että se on ottanut huomioon kilpailupolitiikkaan kuuluvia seikkoja
eikä sen siten ole tarvinnut mainita 12.7.1994 tehtyä kantelua riidanalaisen
asetuksen perusteluissa, varsinkaan sen vuoksi, että se on säätänyt
uudelleentarkastelusta.
- 356.
- Neuvosto väittää, että kantelun tarkastelu osoittaa, että kantaja ei vetoa siinä
seikkoihin, joihin se ei olisi jo vedonnut polkumyyntitutkimuksessa.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 357.
- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 190 artiklassa
määrätyissä perusteluissa on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistava yhteisön
toimielimen tekemän riidanalaisen toimenpiteen perustelut siten, että henkilöille,
joita toimenpide koskee, selviää sen syyt, jotta he voivat puolustaa oikeuksiansa, ja
että yhteisöjen tuomioistuimet voivat valvoa toimenpiteen laillisuutta. Silloin kun
asetukset ovat osa järjestelmällistä säädöskokonaisuutta, niiden perusteluissa ei
kuitenkaan tarvitse eritellä kaikkia niiden taustalla olevia erilaisia tosiseikkoja ja
oikeudellisia seikkoja, jotka toisinaan ovat erittäin lukuisia ja monimutkaisia
(asia 203/85, Nicolet Instrument, tuomio 26.6.1986, Kok. 1986, s. 2049, 10 kohta;
asia 240/84, NTN Toyo Bearing ym. v. neuvosto, tuomio 7.5.1987, Kok. 1987,
s. 1809, 31 kohta; asia 255/84, Nachi Fujikoshi v. neuvosto, tuomio 7.5.1987,
Kok. 1987, s. 1861, 39 kohta; yhdistetyt asiat C-63/90 ja C-67/90, Portugali ja
Espanja v. neuvosto, tuomio 13.10.1992, Kok. 1992, s. I-5073, 16 kohta;
asia C-353/92, Kreikka v. neuvosto, tuomio 14.7.1994, Kok. 1994, s. I-3411, 19 kohta
ja yhdistetyt asiat T-466/93, T-469/93, T-473/93, T-474/93 ja T-477/93, O'Dwyer ym.
v. neuvosto, tuomio 13.7.1995, Kok. 1995, s. II-2071, 67 kohta).
- 358.
- Polkumyyntiasetusten perustelujen osalta on erityisesti todettava, että yhteisön
toimielimillä ei pääsääntöisesti ole velvollisuutta vastata polkumyynnillä tuotujen
tuotteiden maahantuojien 6 päivänä helmikuuta 1962 annetun neuvoston asetuksen
N:o 17 (perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäinen
täytäntöönpanoasetus; EYVL 1962, 13, s. 204) 3 artiklan mukaisesti tekemiin
kanteluihin, jotka perustuvat siihen, että yhteisön tuottajat ovat mahdollisesti
rikkoneet perustamissopimuksen kilpailusääntöjä. On riittävää, että yhteisön
toimielimet ilmaisevat selkeästi ja yksiselitteisesti asetusten perustelut.
- 359.
- Nyt esillä olevassa asiassa on syytä todeta lisäksi, että yhteisön toimielimet tunsivat
12.7.1994 tehdyn kantelun keskeiset seikat, koska niihin oli vedottu
polkumyyntitutkimuksessa ja koska niitä käsitellään riidanalaisessa asetuksessa.
- 360.
- Kyseisessä kantelussa kantaja vetoaa pääasiallisesti ainoastaan PEM:n määräävän
aseman väärinkäyttöön, joka yhtäältä liittyy kieltäytymiseen toimittamasta
vakiolaatuista kalsium-metallia ja toisaalta polkumyyntiä koskevan valituksen
jättämiseen ja polkumyynnin vastaisen menettelyn väärinkäyttämiseen.
- 361.
- Neuvosto on tutkinut riidanalaisen asetuksen 23.25. perustelukappaleessa PEM:n
menettelytapoja, joiden on väitetty merkitsevän määräävän aseman väärinkäyttöä
ja joihin kantajan mukaan kuuluvat tekniset yritykset vaikeuttaa tarpeettomasti
kantajan teknisten ongelmien ratkaisua ja tästä syystä viivyttää vakiolaatuisen
kalsium-metallin toimittamista kantajalle.
- 362.
- Kantelun tämän osan suhteen ei siten ole jätetty noudattamatta
perusteluvelvollisuutta.
- 363.
- PEM:n väitetään käyttäneen väärin polkumyynnin vastaista menettelyä siten, että
se olisi tietoisesti harhauttanut komissiota polkumyynnin vastaisen menettelyn
aikana antaen ymmärtää, että sille oli aiheutunut vahinkoa, ja käyttänyt
polkumyynnin vastaista menettelyä hyväkseen saadakseen tietää relevanteilla
markkinoilla olevien kilpailijoiden aseman ja kustannukset. Tältä osin on syytä
todeta, että sekä väliaikaisen asetuksen 1.7. perustelukappaleeseen ja riidanalaisen
asetuksen 2.5. perustelukappaleeseen sisältyvästä menettelyn kuvauksesta että
riidanalaisen asetuksen systematiikasta kokonaisuudessaan ilmenee, että neuvosto
ei ole katsonut, että polkumyyntivalituksen jättämisellä tai toimielimissä käydyllä
menettelyllä olisi luotu määräävä asema kalsiummarkkinoilla tai vahvistettu sitä.
- 364.
- Komissio on väliaikaisen asetuksen 1.7. perustelukappaleessa vedonnut siihen, että
se on tarkistanut sekä PEM:n että mahdollisuuksien mukaan kantajan toimittamat
tiedot ja että se on kuullut kaikkia asianomaisia osapuolia, kantaja mukaan lukien,
koko menettelyn ajan neuvoa-antavan komitean kuulemiseen asti.
- 365.
- Koska kantaja ei ole vedonnut siihen, että perusasetuksessa vahvistettuja
luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä olisi rikottu sen hallinnollisen menettelyn
aikana toimittamien tietojen osalta, eikä myöskään ilmeiseen arviointivirheeseen
riidanalaisten tullien tasoa vahvistettaessa, neuvostolla ei ole ollut velvollisuutta
lausua nimenomaisesti tästä kantajan kanteluun sisältyvästä näkökohdasta.
- 366.
- Näin ollen riidanalaiseen asetukseen ei liity perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä
kantelun toisessa osassa esitettyyn nähden.
- 367.
- Kuudes kanneperuste on siten hylättävä.
Seitsemäs kanneperuste, joka koskee harkintavallan väärinkäyttöä
Asianosaisten ja väliintulijan väitteet ja niiden perustelut
- 368.
- Kantaja väittää, että komissio on osaltaan syyllistynyt polkumyynnin vastaisen
menettelyn käyttämiseen kilpailua rajoittaviin tarkoituksiin.
- 369.
- PEM on kantajan mukaan ainoa yhteisön tuottaja raaka-ainemarkkinoilla ja
edustaa siten yhteisön tuotannonalaa. PEM toimii myös kaikilla
johdannaismarkkinoilla ja muun muassa hajotetun kalsiumin markkinoilla, joilla IPS
on sen suurin kilpailija. Kantajan tultua näille markkinoille PEM ei kuitenkaan ole
lakannut kaikin keinoin yrittämästä syrjäyttää sitä markkinoilta.
- 370.
- Kantaja väittää osoittaneensa 12.7.1994 tekemässään kantelussa sekä vastauksena
antamassaan vastineessa, miten PEM on tosiasiallisesti käyttänyt polkumyynnin
vastaista menettelyä yksinomaan vahvistaakseen määräävää markkina-asemaansa
ja syrjäyttääkseen kilpailijan.
- 371.
- Edellä esitetyn ja asiassa Extramet II annetussa tuomiossa vahvistetun perusteella,
jossa yhteisöjen tuomioistuin arvosteli toimielimiä sitä, etteivät ne olleet vahinkoa
arvioidessaan ottaneet huomioon PEM:n kilpailua rajoittavaa käyttäytymistä,
kantaja oli toivonut, että tässä uudessa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä
komissio toimisi huolellisemmin ja tutkisi täysin objektiivisesti sen väitteet ja niiden
perustelut. Näin ei kantajan mukaan ole tapahtunut, vaan pikemminkin päinvastoin.
Tapa, jolla tätä menettelyä on käyty heinäkuusta 1992 lähtien, osoittaa riittävästi
PEM:n ja komission välisen vehkeilyn ja komission osallisuuden tässä menettelyn
väärinkäyttämisessä.
- 372.
- Kantaja vetoaa kanneperusteensa tueksi ensimmäisen ja toisen kanneperusteen
yhteydessä esiin tuomiinsa menettelyvirheisiin eli tutkimuksen lainvastaiseen
uudelleen aloittamiseen, peruutettujen tullien palauttamiseen liittyneisiin vaikeuksiin
ja vaikeuksiin saada tutustua asiakirjoihin. Lisäksi kantaja vetoaa virheisiin, joita
komissio on tehnyt arvioidessaan kolmannen ja neljännen kanneperusteen
yhteydessä esitettyjä aineellisia perusteita, muun muassa siltä osin kuin kyseessä
olivat IPS:n mahdollisuus käyttää PEM:n tuottamaa ydinlaatuista kalsiumia, PEM:n
yritykset mukauttaa laitteistojaan, se, että PEM oli vain toistanut teknisiä väitteitä
ja kieltäytynyt asiantuntijan määräämisestä sen tutkimiseksi, miten suuriin
ponnistuksiin PEM oli ryhtynyt kyetäkseen toimittamaan tuotetta IPS:lle. Lopuksi
kantaja vetoaa kuudennessa kanneperusteessa esiin tuotuun seikkaan eli siihen,
ettei sen 12.7.1994 tekemää kantelua, joka koski perustamissopimuksen 86 artiklan
rikkomista, ole otettu huomioon, sekä siihen, että tietyt PO I:n virkamiehet
vetosivat samanaikaisesti PEM:n kanssa henkilökohtaisesti tiettyihin
polkumyyntikomitean vaikutusvaltaisiin jäseniin.
- 373.
- Neuvosto huomauttaa, että kantaja esittää seitsemännessä kanneperusteessaan
yhteenvedon muista kanneperusteistaan ja päättelee siitä, että komissio on osaltaan
syyllistynyt menettelyn väärinkäyttämiseen, johon PEM on ryhtynyt yksinomaisena
tarkoituksenaan vakiinnuttaa määrääväksi väitettyä markkina-asemaansa. Kantaja
syyttää siten vakavasti yhteisön toimielimiä näyttöä esittämättä.
- 374.
- Komissio korostaa, että kantajan vihjailut ovat riittämättömiä, jotta sen
kanneperusteella olisi minkäänlaista merkityssisältöä.
- 375.
- Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan ehdotus
lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta on tehtävä neuvostolle neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen ja että saman asetuksen 6 artiklan
1 kohdan mukaan neuvoa-antavan komitean puheenjohtajana on komission
edustaja. Kantaja on esittänyt huomautuksensa komitealle. Henkilökohtaiseen
vetoamiseen liittyvän viittauksen osalta, millä kantaja saattaa antaa ymmärtää, että
komission virkamiehet olisivat toiminnallaan ylittäneet tehtäviensä suorittamista
koskevat tavanomaiset rajat, komissio korostaa, että epämääräisiin vihjailuihin on
mahdotonta ottaa kantaa, kun vetoamisten ajankohtaa, kyseisiä henkilöitä tai
väärinkäytösten luonnetta ei ole ilmoitettu.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 376.
- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön päätös tai muu toimenpide täyttää
harkintavallan väärinkäytön tunnusmerkit ainoastaan, jos objektiivisten,
asiaankuuluvien ja johdonmukaisten tekijöiden perusteella ilmenee, että toimella
tavoitellaan muita kuin sen perusteeksi esitettyjä päämääriä (asia C-323/88, Sermes,
tuomio 11.7.1990, Kok. 1990, s. I-3027, 33 kohta ja asia T-167/94, Nölle v. neuvosto
ja komissio, tuomio 18.9.1995, Kok. 1995, s. II-2589, 66 kohta).
- 377.
- Kuten neuvosto perustellusti korostaa, kantaja esittää seitsemännessä
kanneperusteessaan ainoastaan yhteenvedon muista kumoamisperusteistaan
esittämättä muita kuin jo niiden yhteydessä esitettyjä seikkoja. Koska näihin muihin
kanneperusteisiin sisältyvät väitteet on hylätty niitä tutkittaessa, ne on hylättävä
myös tämän kanneperusteen yhteydessä.
- 378.
- Kantajan väitteeseen, jonka mukaan eräät PO IV:n virkamiehet olisivat
henkilökohtaisesti vedonneet samanaikaisesti PEM:n kanssa tiettyihin
polkumyyntikomitean vaikutusvaltaisiin jäseniin, ei liity mitään tietoja vetoamisten
ajankohdasta, kyseisistä henkilöistä tai väärinkäytösten luonteesta. Kantajan
väitteellä ei osoiteta, että komissio olisi osallistunut polkumyynnin vastaisen
menettelyn käyttämiseen kilpailun vastaisiin tarkoituksiin ja että se tästä syystä olisi
käyttänyt väärin harkintavaltaansa.
- 379.
- Näin ollen seitsemäs kanneperuste on hylättävä.
2. Toissijainen vaatimus, jonka mukaan riidanalaista asetusta ei voida soveltaa
kantajaan
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 380.
- Kantaja vaatii toissijaisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta toteamaan,
että riidanalaista asetusta ei voida soveltaa kantajaan, koska neuvosto on tehnyt
ilmeisen arviointivirheen ottaessaan käyttöön yleisesti sovellettavat polkumyyntitullit
kaikessa Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan kalsium-metallin tuonnissa.
- 381.
- Kantaja ei nimittäin voi käyttää PEM:n vakiolaatuista kalsium-metallia ilman, että
sen tuotantokustannukset nousisivat yli 70 prosenttia, mikä osoittaa, että yhteisön
tuottajan kalsium-metalli ja Kiinasta tai Venäjältä peräisin oleva kalsium-metalli
eivät ole samankaltaisia. Yhteisön tuottaja ei myöskään voi vedota IPS:n tuonnista
aiheutuneeseen vahinkoon, koska IPS:n tuonnin osuus oli 6297 prosenttia Kiinasta
ja Venäjältä tulevasta tuonnista vuosina 19891993. Vaikka oletettaisiin, että PEM
voisi vedota vahinkoon, tämä vahinko ei kuitenkaan voi johtua kantajan tuonnista.
- 382.
- Kantaja toimii jalostajana ainoastaan hajotetun kalsium-metallin markkinoilla.
PEM:llä on kuitenkin 48 prosenttia näistä markkinoista. Kiinasta ja Venäjältä
tuodun kalsium-metallin jalostajilla on puolestaan alle 13 prosenttia markkinoista.
Nämä jalostajat voivat toisaalta valita toimittajansa. Ne voivat vapaasti hankkia
tuotetta PEM:ltä välttääkseen tullien maksamisen, mikä vahvistaa entisestään
PEM:n asemaa toimittajana. Näin ollen ei voida katsoa, että kantaja saisi näihin
jalostajiin nähden kilpailusääntöjen vastaista kilpailuetua. Sitä vastoin tullien
maksaminen johtaa siihen, että kantaja joutuu PEM:hen nähden epäedulliseen
kilpailuasemaan, mikä on juuri PEM:n pyrkimyksenäkin.
- 383.
- Kantajan mukaan perusasetuksessa ei ole säännöksiä, joilla nimenomaisesti
kiellettäisiin tietyn maahantuojan vapauttaminen maksamasta polkumyyntitulleja.
- 384.
- Kun lisäksi otetaan huomioon oikeuskäytännössä yhteisön toimielimille tunnustettu
laaja harkintavalta polkumyyntisääntöjen täytäntöönpanossa, mikään ei estä sitä,
että IPS:lle annettaisiin erityiskohtelu.
- 385.
- Neuvosto katsoo, että vaikka toissijainen vaatimus olisi perusteltu, mitä se ei ole,
kantaja itse saa kilpailusääntöjen vastaista kilpailuetua Kiinasta ja Venäjältä tuodun
kalsium-metallin muihin jalostajiin nähden, joiden on maksettava tullit.
- 386.
- Vaatimus ei ole perusteltu, koska neuvosto ei voi perusasetuksen nojalla jättää
tiettyä maahantuojaa polkumyyntiasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Ainoa
mahdollinen poikkeus koskee tilannetta, jossa toimittaja eli viejä esittää
perusasetuksen 10 artiklan mukaisen sitoumuksen.
- 387.
- Vaikka perusasetuksessa ei ole säännöksiä, joilla kiellettäisiin tietyn maahantuojan
vapauttaminen maksamasta polkumyyntitulleja, tullitariffeja ja kauppaa koskevan
yleissopimuksen (GATT) VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen 8 artiklan
2 kohdassa määrätään, että polkumyyntitullit on kannettava tavalla, joka ei ole
syrjivä. Yhteisön toimielimillä oleva laaja harkintavalta ei vapauta niitä
noudattamasta tätä periaatetta.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 388.
- Millään perusasetuksen säännöksellä ei nimenomaisesti kielletä tietyn
maahantuojan vapauttamista maksamasta polkumyyntitulleja. Kuitenkin sekä
GATTin VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (EYVL 1980 L 71, s. 90)
8 artiklan 2 kohta että yhteisön oikeuden yleiset periaatteet estävät sen, että
polkumyyntitulleja kannettaisiin syrjivällä tavalla. Yhteisön toimielimillä oleva laaja
harkintavalta ei vapauta niitä noudattamasta tätä periaatetta.
- 389.
- Tämän vuoksi kantajan väitettä ei voida hyväksyä. Sillä, ettei kantajalta kannettaisi
polkumyyntitullia, syrjittäisiin PEM:ää ja muita jalostajia. Jos kantaja voisi tuoda
tuotetta polkumyynnillä ilman, että tuonnista kannettaisiin polkumyyntitulleja,PEM:n tehtaan saattaisi ennemmin tai myöhemmin olla pakko pysäyttää
tuotantonsa, kuten riidanalaisessa asetuksessa tuodaan esiin ilman, että kantaja sitä
vakavasti kiistäisi. Tämä olisi kuitenkin polkumyyntisäännöstön ja riidanalaisten
polkumyyntitullien tavoitteiden vastaista, ja PEM ja muut jalostajat saatettaisiin
epäedulliseen kilpailuasemaan, koska ne eivät voisi toisin kuin kantaja ostaa
kiinalaista tai venäläistä kalsium-metallia polkumyyntihinnoin kilpaillakseen
kantajan kanssa hajotetun kalsium-metallin markkinoilla.
- 390.
- Kantajan esittämää kahta muuta väitettä, jotka koskevat sitä, että PEM:n
vakiolaatuista kalsiumia on mahdotonta käyttää ja sitä, ettei PEM:lle ole aiheutunut
vahinkoa (ks. edellä 381 kohta), ei voida hyväksyä kolmatta ja neljättä
kanneperustetta tutkittaessa esitetyin perustein, joissa ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuin on todennut, että yhteisön toimielimet eivät ole tehneet tosiseikkoja
koskevaa virhettä, oikeudellista virhettä eivätkä ilmeistä arviointivirhettä
määrittäessään samankaltaista tuotetta tai tutkiessaan yhteisön tuotannonalalle
aiheutunutta vahinkoa (ks. edellä 202221, 231263, 268273 ja 279283 kohta).
- 391.
- Näin ollen toissijainen vaatimus on hylättävä.
- 392.
- Kaiken edellä esitetyn perusteella kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
- 393.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan
mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan
oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt
asian, se on velvoitettava korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut,
välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien, koska
vastaaja on sitä vaatinut.
- 394.
- Väliintulijat PEM ja Chambre syndicale ovat vaatineet, että kantaja velvoitetaan
korvaamaan niiden väliintulosta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
- 395.
- Esillä olevaan asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen kantaja on velvoitettava
korvaamaan PEM:n oikeudenkäyntikulut.
- 396.
- Chambre syndicale on esiintynyt esillä olevassa asiassa väliintulijana ainoastaan
yhteisön tuotannonalan yleisiä etuja ajavana järjestönä eikä yhteisön tuottajana,
johon venäläisten ja kiinalaisten tuottajien harjoittama polkumyynti välittömästi
vaikuttaisi. Näin ollen ei ole perusteltua, että kantaja vastaisi sen väliintulosta
aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. Chambre syndicale vastaa siten omista
oikeudenkäyntikuluistaan.
- 397.
- Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan toimielimet,
jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Näin
ollen komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN
(laajennettu viides jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
- 1.
- Kanne hylätään.
- 2.
- Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoitetaan
korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien
välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, sekä väliintulija
Péchiney électrométallurgien oikeudenkäyntikulut.
- 3.
- Chambre syndicale de l'électrométallurgie et de l'électrochimie ja komissio
vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
AziziVesterdorf
García-Valdecasas
Moura Ramos Jaeger
|
Julistettiin Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 1998.
H. Jung
J. Azizi
kirjaaja
jaoston puheenjohtaja
Sisällys
Kanteen taustalla olevat tosiseikat
II - 3
A. Asia Extramet
II - 3
B. Tuote
II - 5
C. Kantajayhtiö Industrie des poudres sphériques
II - 6
D. Hallinnollinen menettely
II - 7
Asian käsittely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa
II - 9
Asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset
II - 10
Tutkittavaksi ottaminen
II - 11
Asianosaisten ja komission väitteet ja niiden perustelut
II - 11
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 13
Pääasia
II - 15
1. Riidanalaisen asetuksen kumoamista koskeva kanne
II - 15
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 5 artiklan ja
7 artiklan 9 kohdan rikkomista, oikeusvoiman periaatteen loukkaamista
ja hallinnollisen toimen lailliseksi korjaamista koskevien edellytysten
huomiotta jättämistä
II - 15
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
II - 15
Kanneperusteen ensimmäinen osa: perusasetuksen 5 artiklan ja 7 artiklan
9 kohdan rikkominen
II - 16
Kanneperusteen toinen osa: oikeusvoiman periaatteen loukkaaminen
II - 18
Kanneperusteen kolmas osa: hallinnollisen toimen lailliseksi korjaamista
koskevien edellytysten huomiotta jättäminen
II - 21
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 24
Toinen kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 7 ja 8 artiklan
rikkomista
II - 28
Kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee puolustautumisoikeuksien
loukkaamista annettaessa PEM:n 1.7.1992 toimittama selvitys myöhässä
tiedoksi
II - 28
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
II - 28
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 30
Kanneperusteen toinen osa, joka koskee ensinnäkin perusasetuksen
7 artiklan 4 kohdan rikkomista siltä osin kuin komissio ei ole
toimittanut edelleen kantajalle tiettyjä PEM:n esittämiä asiakirjoja ja
toiseksi perusasetuksen 8 artiklan rikkomista
II - 31
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
II - 31
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 34
Kolmas kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 7 artiklan 4 kohdan
rikkomista ja puolustautumisoikeuksien loukkaamista siltä osin kuin
komissio on kieltäytynyt antamasta kantajalle tiedoksi tiettyjä
asianmukaisten huomautusten tekemiseksi olennaisia tietoja
II - 38
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
II - 38
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 40
Kolmas kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ja
2 artiklan 12 kohdan rikkomista ja ilmeistä arviointivirhettä
II - 45
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
II - 45
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 50
Neljäs kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan
rikkomista ja ilmeistä arviointivirhettä
II - 54
1. Syy-yhteys
II - 55
a) Väite, jonka mukaan PEM ei ole vakavissaan pyrkinyt toimittamaan
kantajalle vakiolaatuista kalsium-metallia
II - 55
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 55
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 57
b) Väite, jonka mukaan PEM oli vastuussa hajotetun kalsium-metallin
hinnan laskusta, josta seurasi yhteisön tuotannonalalle aiheutunut
vahinko
II - 65
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 65
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 66
2. Vahingon merkitys
II - 67
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 67
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 68
Viides kanneperuste, joka koskee perusasetuksen 12 artiklan rikkomista ja
ilmeistä arviointivirhettä
II - 70
A Johdanto
II - 70
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
II - 70
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 71
2. PEM:n asema kalsium-metallimarkkinoilla ennen riidanalaisten tullien
käyttöön ottamista
II - 72
3. PEM:n asema primäärikalsium-metallimarkkinoilla ja hajotetun
kalsium-metallin markkinoilla riidanalaisten tullien käyttöön
ottamisen jälkeen
II - 73
A) PEM:n asema primäärikalsium-metallimarkkinoilla
II - 74
a) Väliportaan käyttäjien mahdollisuus hankkia Kiinasta tai Venäjältä
tuotua kalsium-metallia
II - 74
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 74
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 75
b) IPS:n mahdollisuudet hankkia tuotetta pohjoisamerikkalaisilta
toimittajilta
II - 77
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 77
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 79
c) Mahdollisuus tarkastella uudelleen markkinatilannetta kuuden
kuukauden tai viimeistään vuoden kuluttua riidanalaisten tullien
käyttöön ottamisesta
II - 80
Kantajan väitteet ja niiden perustelut
II - 80
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 80
d) Johtopäätös
II - 81
B. PEM:n asema hajotetun kalsium-metallin markkinoilla
II - 81
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 81
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 82
4. Väliportaan käyttäjien ja muiden muassa kantajan sekä lopullisten
käyttäjien etujen ja PEM:n menettelyn huomioon ottaminen
tutkittaessa, onko riidanalaisten tullien käyttöön ottaminen
yhteisön edun mukaista
II - 82
A. Kantajan mahdollisuudet myydä tuotetta ulkomaille sisäistä
jalostusta koskevan järjestelmän mukaisesti
II - 83
B. Polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista PEM:lle aiheutuvien
vaikutusten huomioon ottaminen
II - 84
C. Polkumyyntitullin vaikutus lopullisiin käyttäjiin ja väliportaan
käyttäjiin
II - 85
D. Riidanalaisella asetuksella käyttöön otettujen tullien vaikutus
PEM:n liikevaihtoon IPS:n liikevaihtoon verrattuna
II - 86
E. PEM:n tuotantokapasiteetin vajaakäytön ja siitä johtuvan hintojen
laskun huomiotta jättäminen
II - 86
Kuudes kanneperuste, joka koskee perustamissopimuksen 190 artiklan
rikkomista
II - 87
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 87
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 88
Seitsemäs kanneperuste, joka koskee harkintavallan väärinkäyttöä
II - 91
Asianosaisten ja väliintulijan väitteet ja niiden perustelut
II - 91
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 93
2. Toissijainen vaatimus, jonka mukaan riidanalaista asetusta ei voida soveltaa
kantajaan
II - 94
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
II - 94
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
II - 95
Oikeudenkäyntikulut
II - 96