Kanne 9.3.2023 – VC v. EU-OSHA

(asia T-126/23)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: VC (edustajat: asianajajat J. Rodríguez Cárcamo ja S. Centeno Huerta)

Vastaaja: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

SEUT 263 artiklan nojalla kumoamaan kantajan jättämisestä sellaisia julkisia hankintoja koskevien menettelyjen, avustusten, palkintojen, hankintasopimusten ja rahoitusvälineiden, jotka katetaan unionin yleisestä talousarviosta, sekä julkisia hankintoja, jotka katetaan EKR:stä neuvoston asetuksen (EU) 2018/1877¹ perusteella, koskevien menettelyjen ulkopuolelle 18.1.2023 tehdyn EU-OSHAn  apulaisjohtajan päätöksen 2023/01 kokonaan,

toissijaisesti SEUT 261 artiklan ja asetuksen 2018/1046¹ (varainhoitoasetus) 143 artiklan 9 kohdan nojalla korvaamaan tällainen poissulkeminen taloudellisella seuraamuksella ja/tai kumoamaan julkaisemista koskeva riidanalaisen päätöksen 4 artikla,

velvoittamaan EU-OSHAn korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1.    Ensimmäinen kanneperuste perustuu asetuksen 966/2012¹ , sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2015/1929² (jäljempänä tammikuusta 2016 alkaen sovellettava varainhoitoasetus), 106 artiklan 2 kohdan, yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden ja SEU 19 artiklan 1 kohdassa vahvistetun oikeusvaltiota koskevan arvon, SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen ja SEUT 325 artiklan 1 kohdan kanssa, rikkomiseen. Tässä yhteydessä väitetään, että riidanalainen päätös ei ole sopusoinnussa toimivaltaisen kansallisen oikeusviranomaisen tekemän asian käsittelyn lopettamista koskevan päätöksen kanssa.

2.    Toinen kanneperuste perustuu tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 7 kohdan a alakohdan (joka vastaa varainhoitoasetuksen 136 artiklan 6 kohdan a alakohtaa) rikkomiseen ja ilmeisiin arviointivirheisiin. Tässä yhteydessä väitetään, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä katsoi ilmeisten arviointivirheiden seurauksena, että kantajan toteuttamat korjaustoimenpiteet olivat riittämättömät, jotta poissulkemista olisi voitu jättää soveltamatta.

3.    Kolmas kanneperuste perustuu tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan a ja d alakohdan, luettuna yhdessä suhteellisuusperiaatteen kanssa, rikkomiseen siitä syystä, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä teki ilmeisiä arviointivirheitä.

4.    Neljäs kanneperuste, joka perustuu varainhoitoasetuksen 140 artiklan 1 kohdan (joka vastaa tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 16 kohtaa), varainhoitoasetuksen 140 artiklan 2 kohdan b alakohdan (joka vastaa tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 17 kohdan b alakohtaa) ja varainhoitoasetuksen 136 artiklan 3 kohdan rikkomista siitä syystä, että julkaisemista koskevan päätöksen perustelut ovat puutteelliset.

5.    Viides kanneperuste perustuu tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 13 kohdan a alakohdan rikkomiseen. Tässä yhteydessä väitetään, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ei arvioinut taloudellisen seuraamuksen määräämistä vaihtoehtona poissulkemiselle, minkä vuoksi päätös on kantajan mielestä kumottava perustelujen puutteellisuuden vuoksi. Joka tapauksessa unionin yleistä tuomioistuinta pyydetään siinä tapauksessa, että se päättää olla kumoamatta riidanalaista päätöstä kokonaan, korvaamaan poissulkemisen SEUT 261 artiklan ja varainhoitoasetuksen 143 artiklan 9 kohdan nojalla sellaisella taloudellisella seuraamuksella, jota se pitää kyseessä olevan asian olosuhteissa perusteltuna.

____________

¹ Yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta 26.11.2018 annettu neuvoston asetus (EU) 2018/1877 (EUVL 2018, L 307, s. 1).

¹ Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).

¹ Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 966/2012 (EUVL 2012, L 298, s. 1).

¹ Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta 28.10.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/1929 (EUVL 2015, L 286, s. 1).