JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
TAMARA ĆAPETA
24 päivänä marraskuuta 2O22 (1)
Asia C-574/21
QT
vastaan
O2 Czech Republic a.s.
(Ennakkoratkaisupyyntö – Nejvyšší soud (ylin tuomioistuin, Tšekin tasavalta))
Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 86/653/ETY – 17 artiklan 2 kohdan a alakohta – Itsenäiset kauppaedustajat – Oikeus hyvitykseen edustussopimuksen lakattua – Laskentatapa – Käsite ”kauppaedustajan menettämät provisiot” – Kertaprovisiot
I Johdanto
1. Jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta 18.12.1986 annetun neuvoston direktiivin 86/653/ETY(2) 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetaan kauppaedustajan oikeus saada edustussopimuksen lakattua päämieheltä rahamäärä, josta käytetään nimitystä hyvitys.
2. Tässä Nejvyšší soudin (ylin tuomioistuin, Tšekin tasavalta) esittämässä ennakkoratkaisupyynnössä pyydetään kyseisen säännöksen tulkintaa. Se koskee tarkemmin ottaen siihen sisältyvän käsitteen ”kauppaedustajan menettämät provisiot” (johon viittaan menetettynä provisiona) tulkintaa.
3. Käsiteltävässä asiassa tulee myös esille joitain laajempia kysymyksiä, jotka liittyvät hyvityksen saamisen edellytyksiin ja hyvityksen laskentatapaan direktiivissä 86/653.
II Pääasian tosiseikat, ennakkoratkaisukysymykset ja menettely unionin tuomioistuimessa
4. QT teki 1.1.1998 O2 Czech Republic a.s:n oikeudellisen edeltäjän (jäljempänä O2 Czech Republic) kanssa edustussopimuksen. Kyseisen sopimuksen mukaan QT oli kauppaedustaja ja O2 Czech Republic päämies.
5. Edustussopimus koski O2 Czech Republicin NMT 450- ja GSM-järjestelmissä tarjoamien tietoliikennepalvelujen tarjoamista ja myyntiä, matkapuhelimien, niiden lisävarusteiden ja mahdollisten muiden tuotteiden toimitusta ja myyntiä sekä asiakaspalvelutoimintoja.
6. Kauppaedustussopimuksen mukaan QT:lle maksettiin kertaprovisio jokaisesta yksittäisestä sopimuksesta, jonka hän teki O2 Czech Republicin hyväksi. Kuten O2 Czech Republic selitti unionin tuomioistuimen istunnossa, jos QT neuvotteli uuden sopimuksen tekemisestä saman asiakkaan kanssa, jonka hän oli jo hankkinut (esimerkiksi tilauksen jatkamiseksi), hän saisi kertaprovision tästä uudesta sopimuksesta. Jos O2 Czech Republic taas tekee uuden sopimuksen saman asiakkaan kanssa eri edustajan välityksellä, kertaprovisio maksettaisiin kyseiselle edustajalle. Jos O2 Czech Republic tekee uuden sopimuksen saman asiakkaan kanssa suoraan, provisiota ei maksettaisi.
7. O2 Czech Republic irtisanoi edustussopimuksen 31.3.2010.
8. QT nosti Obvodní soud pro Prahu 4:ssä (Prahan 4. kaupunginosan alioikeus, Tšekin tasavalta) kanteen, jossa hän vaati O2 Czech Republicia maksamaan hänelle 2 023 799 Tšekin korunaa (CZK) (noin 80 000 euroa) viivästyskorkoineen, koska hänellä on oikeus hyvitykseen direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan täytäntöön panevan Tšekin lainsäädännön perusteella.
9. Alioikeus Obvodní soud pro Prahu 4 hyväksyi QT:n kanteen osittain 14.9.2015 annetulla tuomiolla. toisen asteen tuomioistuin Městský soud v Praze (Prahan kaupunkioikeus, Tšekin tasavalta) kuitenkin kumosi kyseisen tuomion 16.3.2016 antamallaan ratkaisulla O2 Czech Republicin valituksen perusteella, koska tosiseikkojen selvittäminen oli ollut riittämätöntä, ja palautti asian alioikeuteen käsittelyn jatkamista varten.
10. Toisessa, 30.1.2019 antamassaan tuomiossa Obvodní soud pro Prahu 4 hylkäsi QT:n kanteen. Alioikeus katsoi, ettei QT ollut pystynyt osoittamaan, että O2 Czech Republic olisi saanut huomattavaa hyötyä QT:n hankkimista asiakkaista edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen. QT valitti kyseisestä tuomiosta.
11. Městský soud v Praze pysytti 27.11.2019 antamallaan tuomiolla alioikeuden tuomion, jossa QT:n kanne hylättiin. Toisen asteen tuomioistuin korosti, että välitetyistä liiketoimista saadut provisiot olivat kertaluonteisia ja että kaikki tällaiset provisiot oli maksettu QT:lle asianmukaisesti, ja lisäksi se katsoi, että QT:n väite provisioista, joihin hänellä olisi hypoteettisesti oikeus sillä perusteella, että hän oli päättänyt lisää liiketoimia uusien tai aikaisempien asiakkaiden kanssa, ei riittänyt perusteluksi oikeudelle hyvitykseen. Kyseisen tuomioistuimen mukaan on niin, että vaikka QT hankki uusia asiakkaita ja laajensi liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa, mistä O2 Czech Republic on saattanut hyötyä edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen, O2 Czech Republic oli jo maksanut näistä liiketoimista QT:lle edustussopimuksen mukaisen provision, joten hyvityksen maksaminen ei olisi kohtuullista.
12. QT valitti Městský soud v Prazen tuomiosta Nejvyšší soudiin, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin käsiteltävässä asiassa.
13. Ennakkoratkaisupyynnön mukaan QT oli hankkinut O2 Czech Republicille vuosina 2006 ja 2007 uusia asiakkaita ja tehnyt uusia sopimuksia aikaisempien asiakkaiden kanssa esimerkiksi muista tuotteista tai jatkanut nykyisiä sopimuksia, mutta ne eivät kuitenkaan ylittäneet edustussopimuksen irtisanomisajankohtaa, joka oli 31.3.2010, edes kyseisinä vuosina voimassa olleelle 30 kuukauden enimmäissopimuskaudelle tehtyjen sopimusten osalta. Mitä tulee vuosiin 2008 ja 2009, tältä osin päivämäärän 31.3.2010 ylittäviä sopimuksia oli 431, joista uusia sopimuksia oli 155 ja olemassa olevien sopimusten muutoksia 276. QT on siten osoittanut, että hän oli hankkinut O2 Czech Republicille uusia asiakkaita ja lisäksi laajentanut liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa. Tästä toiminnasta O2 Czech Republic maksoi QT:lle asianmukaisesti.
14. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin selittää, että Tšekin tasavallan lainsäädäntö perustuu hyvitysjärjestelmään, sillä direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdassa määritetty ratkaisu on otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
15. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin selittää myös, ja Tšekin hallitus toisti tämän unionin tuomioistuimen istunnossa, että se on oikeuskäytännössään tulkinnut menetettyjä provisioita sellaisiksi provisioiksi, joihin edustajalla on oikeus sellaisten liiketoimien perusteella, jotka tehtiin jo ennen edustussopimuksen lakkaamista.
16. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuitenkin huomauttaa, että Saksan oikeuskäytännössä ja ‑kirjallisuudessa on havaittavissa päinvastainen suuntaus. Siellä vallalla on käsitys, jonka mukaan menetettyihin provisioihin kuuluvat sopimusten tekemisestä saadut provisiot, jotka kauppaedustaja olisi muutoin saanut kaupallisen edustuksen jatkuessa päämiehen ja sellaisten asiakkaiden välisistä tulevista liiketoimista, jotka kauppaedustaja on joko hankkinut päämiehelle tai joiden kanssa hän on merkittävästi laajentanut liikesuhteita.
17. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee näin ollen, miten direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toiseen luetelmakohtaan sisältyvää menetetyn provision käsitettä on tulkittava. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kyseisen säännöksen tulkinta on olennainen sen ratkaisemisen kannalta, onko kauppaedustajalla oikeus hyvitykseen käsiteltävässä asiassa, joten viimeisenä oikeusasteena se katsoi olevansa velvollinen esittämään SEUT 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisupyynnön.
18. Tässä tilanteessa Nejvyšší soud päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”Onko [direktiivin 86/653] 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen alakohdan käsitettä ’kauppaedustajan menettämät provisiot’ tulkittava siten, että tässä provisioilla tarkoitetaan myös provisioita sellaisista tehdyistä asiakassopimuksista, jotka kauppaedustaja olisi tehnyt, jos kaupallinen edustus olisi saanut jatkua, sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka kauppaedustaja on hankkinut päämiehelle tai joiden kanssa kauppaedustaja on merkittävästi laajentanut liikesuhteita?
Jos vastaus edelliseen kysymykseen on myöntävä, millä ehdoin tätä periaatetta sovelletaan myös sopimuksen tekemisestä saataviin kertaprovisioihin?”
19. Kirjallisia huomautuksia unionin tuomioistuimelle esittivät QT, O2 Czech Republic, Tšekin ja Saksan hallitukset sekä Euroopan komissio. O2 Czech Republic, Tšekin ja Saksan hallitukset sekä komissio esittivät suullisia lausumia 15.9.2O22 pidetyssä istunnossa.
III Asiaa koskevat oikeussäännöt
A Unionin oikeus
20. Direktiivin 86/653 17 artiklassa säädetään merkityksellisin osin seuraavaa:
”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kauppaedustajalle suoritetaan edustussopimuksen lakattua 2 kohdassa tarkoitettu hyvitys tai 3 kohdassa tarkoitettu korvaus.
2. a) Kauppaedustajalla on oikeus hyvitykseen, jos ja siinä laajuudessa kuin:
– hän on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa ja päämiehelle koituu jatkuvasti merkittävää etua liikesuhteista tällaisten asiakkaiden kanssa; ja
– tämän hyvityksen maksaminen on kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja erityisesti kauppaedustajan näiden asiakkaiden kanssa päätettävistä liiketoimista menettämät provisiot huomioon ottaen kohtuullista. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tällaiseksi seikaksi katsotaan myös 20 artiklassa tarkoitetun kilpailunrajoitusehdon käyttäminen;
b) Hyvityksenä suoritetaan korkeintaan määrä, joka vastaa kauppaedustajan yhden vuoden palkkioita viiden viimeksi kuluneen vuoden palkkioiden keskimäärän mukaan laskettuna tai, jos edustussopimus on ollut voimassa viittä vuotta lyhyemmän ajan, hyvitys lasketaan sopimuksen koko voimassaoloaikana maksettujen palkkioiden keskimäärän mukaan;
c) Tällaisen hyvityksen saaminen ei vähennä kauppaedustajan oikeutta vaatia vahingonkorvausta.”
B Tšekin oikeus
21. Kauppalain nro 513/1991 (zákon č. 513/1991 Sb., obchodní zákoník), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 669 §:llä pannaan täytäntöön direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohta, ja siinä säädetään seuraavaa:
”(1) Kauppaedustajalla on oikeus hyvitykseen sopimuksen lakattua, jos
a) hän on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa ja päämiehelle koituu jatkuvasti merkittävää etua liikesuhteista tällaisten asiakkaiden kanssa; ja
b) tämän hyvityksen maksaminen on kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja erityisesti kauppaedustajan näiden asiakkaiden kanssa päätettävistä liiketoimista menettämät provisiot huomioon ottaen kohtuullista; näihin seikkoihin sisältyy myös kilpailukieltoehdon käyttäminen tai käyttämättä jättäminen lain 672a §:ssä tarkoitetulla tavalla.”
IV Asian tarkastelu
22. Kuten ratkaisuehdotuksessani Rigall Arteria Management(3) totesin, direktiivi 86/653 on poikkeuksellinen unionin säädös sikäli, että sillä säännellään yritysten välisiä sopimuksia. Sitä sovelletaan edustussopimuksiin, joita kauppaedustaja ja päämies, jotka molemmat toimivat itsenäisinä elinkeinonharjoittajina, tekevät keskenään. Sillä yhdenmukaistetaan kauppaedustajien ja päämiesten välisen suhteen tiettyjä näkökohtia, tarkemmin ottaen sopimuspuolten perustavanlaatuiset oikeudet ja velvollisuudet (II luku), kauppaedustajien palkkio (III luku) ja edustussopimusten tekeminen ja lakkaaminen (IV luku). Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohta sisältyy sen IV lukuun (13–20 artikla).
23. Vaikka unionin tuomioistuimelle on esitetty useita ennakkoratkaisupyyntöjä direktiivillä 86/653 käyttöön otetun hyvityssääntelyn tulkinnasta, tämä on ensimmäinen kerta, kun unionin tuomioistuinta on pyydetty selventämään, mitä kyseisen direktiivin 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toiseen luetelmakohtaan sisältyvä menetetyn provision käsite tosiasiassa tarkoittaa.(4)
24. Kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, siinä esitettyjen kysymysten taustalla on lähestymistapa, joka Tšekin oikeuskäytännössä on omaksuttu direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan täytäntöönpanevasta kansallisesta lainsäädännöstä. Kyseisen oikeuskäytännön mukaan menetettyä provisiota on tulkittava siten, että kauppaedustajalla ei ole mahdollisuutta saada hyvitystä provisioista, joita hän saisi päämiehen ja sellaisten asiakkaiden, jotka kyseinen kauppaedustaja on hankkinut tai joiden kanssa hän on merkittävästi laajentanut liikesuhteita, välisistä hypoteettisista tulevista liiketoimista. Viittaan käytännön syistä näihin asiakkaisiin jäljempänä ”kauppaedustajan luomana asiakaskuntana”. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko tällainen tulkinta hyväksyttävä direktiivin 86/653 valossa vai sisältyykö provisio hypoteettisista tulevista liiketoimista tähän käsitteeseen.
25. Jos provisio hypoteettisista tulevista liiketoimista sisältyy menetetyn provision käsitteeseen, ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa tulee lisäksi esille kysymys kertaluonteisista provisioista, sellaisina kuin pääasian asianosaiset ovat niistä sopineet. Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedusteleekin lähinnä, voiko menetetty provisio olla olemassa, jos, kuten käsiteltävässä asiassa, edustussopimuksessa määrätään, että kauppaedustajalle maksetaan kustakin päämiehen puolesta neuvotellusta tai päätetystä liiketoimesta.
26. Näitä kahta ennakkoratkaisukysymystä voidaan tarkastella yhdessä. Niissä on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta, joka koskee menetetyn provision merkitystä laskettaessa kauppaedustajalle direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti maksettavan hyvityksen määrää.
27. Vaikka kysymyksissä viitataan nimenomaisesti direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toiseen luetelmakohtaan, menetetyn provision merkityksen ymmärtäminen edellyttää koko kyseisen direktiivin 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan tulkintaa.
28. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi tarkastelen ensin unionin tuomioistuimen toimivaltaa antaa ennakkoratkaisu käsiteltävän asian olosuhteissa (A) ja ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamista (B). Sen jälkeen siirryn sisällölliseen arviointiini (C), jossa esitän ensin joitain alustavia huomautuksia direktiivissä 86/653 säädetyn hyvityksen luonteesta ja perusteista (C.1) ja hyvitysoikeuden edellytysten syntymisen ja menetettyä provisiota koskevan hyvityksen laskentatavan erottamisesta (C.2), minkä jälkeen tutkin ennakkoratkaisukysymyksiä (C.3). Lopuksi esitän muutamia pohdintoja hyvityksen laskentatavasta, jossa otetaan huomioon menetetty provisio (C.4).
A Unionin tuomioistuimen toimivalta
29. Direktiiviä 86/653 sovelletaan sen 1 artiklan 2 kohdan mukaan kauppaedustajiin, joiden tehtävänä on etenkin neuvotella ”tavaroiden myynnistä ja ostosta” tai tehdä sopimuksia tällaisista liiketoimista. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 5 kohdasta ilmenee, vaikuttaa kuitenkin siltä, että pääasian oikeudenkäynnissä on kyse tavaroiden ja palvelujen myyntiä koskevasta edustussopimuksesta. Näin ollen herää kysymys, onko unionin tuomioistuimella toimivalta antaa ennakkoratkaisu tässä asiassa,(5) koska direktiiviä 86/653 ei sovelleta palvelujen myyntiä tai ostoa koskeviin edustussopimuksiin.(6)
30. Kuten Saksan hallitus totesi, vaikuttaa siltä, että unionin tuomioistuimen toimivalta vastata käsiteltävässä asiassa esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin voidaan todeta ns. Dzodzi-oikeuskäytännön perusteella.(7)
31. Kyseisen oikeuskäytännön perusteella unionin tuomioistuin on nimittäin toistuvasti katsonut, että kun direktiivin 86/653 kansallisessa täytäntöönpanolainsäädännössä omaksutaan yksi ainoa ratkaisu kaikentyyppisiin edustussopimuksiin, sillä on toimivalta tulkita kyseistä direktiiviä, vaikka asian perustana oleva tilanne koskisikin palveluja eikä tavaroita. Toimivaltaisuuden toteamisen tällaisissa tapauksissa katsotaan olevan unionin oikeusjärjestyksen edun mukaista, jotta vältettäisiin myöhemmät tulkintaerot.(8)
32. Vaikka unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on tarkasteltu tilanteita, joissa kyseessä ollut edustussopimus koski ainoastaan palveluja,(9) en näe mitään syytä, miksi sitä ei voitaisi soveltaa tilanteeseen, jossa edustussopimus koskee tavaroita ja palveluja, kuten käsiteltävässä asiassa.(10)
33. Lisäksi unionin tuomioistuin on todennut, että se, että unionin tuomioistuin tulkitsee unionin oikeussääntöjä tilanteissa, jotka jäävät näiden sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, on perusteltua, kun unionin oikeussääntöjä sovelletaan kansallisen oikeuden nojalla tällaisiin tilanteisiin suoraan ja ehdottomasti, jotta voidaan taata, että mainittuja tilanteita sekä tilanteita, joihin sovelletaan unionin oikeussääntöjä, kohdellaan samalla tavoin.(11)
34. Käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimen käytettävissä olevista tiedoista ilmenee, että saattaessaan direktiivin 86/653 osaksi kansallista oikeutta Tšekin lainsäätäjä on kohdellut tavaroita ja palveluja koskevia edustussopimuksia yhtenäisesti. Vaikuttaakin siltä, että direktiivin 86/653 17 artiklaa sovelletaan Tšekin oikeuden nojalla suoraan ja ehdottomasti pääasiassa kyseessä olevaan tilanteeseen ja että on unionin oikeusjärjestyksen etujen mukaista, että unionin tuomioistuin lausuu ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämästä ennakkoratkaisupyynnöstä.
35. Katson näin ollen, että unionin tuomioistuin on toimivaltainen antamaan ennakkoratkaisun käsiteltävässä asiassa.
B Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottaminen
36. O2 Czech Republicin esittämien väitteiden mukaan käsiteltävässä asiassa esitettyjä ennakkoratkaisukysymyksiä ei voida ottaa tutkittavaksi, koska ne eivät ole merkityksellisiä pääasian oikeudenkäynnissä käsiteltävän riita-asian ratkaisemisen kannalta. Kuten O2 Czech Republic kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissaan väitti, koska QT ei pystynyt osoittamaan oikeuttaan hyvitykseen, hyvityksen maksamisen kohtuullisuuteen liittyvät kysymykset ovat merkityksettömiä käsiteltävässä asiassa annettavan ratkaisun kannalta.
37. Näitä väitteitä ei mielestäni voida hyväksyä.
38. On muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklalla käyttöön otetussa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyössä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. Jos esitetyt kysymykset koskevat unionin oikeuden tulkintaa, unionin tuomioistuimen on siten lähtökohtaisesti ratkaistava ne.(12)
39. Tästä seuraa, että unionin oikeutta koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä ratkaisemasta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisukysymyksen ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden säännösten ja määräysten tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin.(13)
40. Nyt käsiteltävässä asiassa, kuten tämän ratkaisuehdotuksen 14–17 kohdassa todettiin, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt pyynnössään riittävästi paitsi syyt, joiden vuoksi se on pyytänyt unionin tuomioistuinta tulkitsemaan direktiiviä 86/653, myös perusteet sille, miksi tämä tulkinta on tarpeen pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan riita-asian ratkaisemiseksi.
41. Lisäksi, kuten komissio totesi, ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 13 kohta), että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan O2 Czech Republicille koituu edelleen etua QT:n luomasta asiakaskunnasta edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen. Vaikuttaa näin ollen siltä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mielestä QT on oikeutettu hyvitykseen. Tämän hyvityksen määrä on kuitenkin eri asia. Kuten jäljempänä esitän, direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu menetetty provisio on osa hyvityksen laskentaa eikä edellytys hyvitysoikeuden syntymiselle (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 50–59 kohta).
42. Tässä tilanteessa olisi katsottava, ettei pyydetty tulkinta ole sellainen, ettei sillä ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, eivätkä esille tulevat kysymykset ole hypoteettisia.
43. Katson näin ollen, että käsiteltävässä asiassa esitetty ennakkoratkaisupyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi.
C Asiakysymys
1. Direktiiviin 86/653 sisältyvän hyvityksen luonne ja perusteet
44. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohta on osa kyseisen direktiivin 17–19 artiklalla luotua järjestelmää, joka koskee kauppaedustajan oikeutta hyvitykseen tai korvaukseen edustussopimuksen lakattua. Tämä järjestelmä on yksi direktiivin 86/653 monimutkaisimmista näkökohdista.(14)
45. Direktiivin 86/653 yhteydessä hyvitys ja korvaus ovat käsitteitä, jotka tarkoittavat laajasti ottaen edustajalle edustussopimuksen lakattua maksettavaa kertasummaa;(15) hyvitysjärjestelmä perustuu Saksan oikeuteen ja korvausjärjestelmä Ranskan oikeuteen.(16) Vaikka hyvitys- ja korvausjärjestelmillä on samankaltaiset perusteet,(17) niiden välillä on periaatteellisia ja käytännön eroja.(18) Direktiivin 86/653 17 artikla siis edustaa jäsenvaltioiden välistä kompromissia(19) ja antaa niille mahdollisuuden valita direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kriteerien mukaan määräytyvä hyvitys tai 17 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien mukaan määräytyvä korvaus.(20)
46. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn hyvityksen katsotaan yleisesti edustavan erityistä vaadetta kauppaedustajan menettämästä goodwill-arvosta, jonka hän on hankkinut päämiehelle.(21) Kyse on asiakaskunnasta, jonka kauppaedustaja on hankkinut ja jolla on edelleen arvoa päämiehelle edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen.
47. Tämä näkemys on tunnustettu jo pitkään tietyissä kansallisissa oikeusjärjestyksissä.(22) Se ilmaistiin myös komission kertomuksessa direktiivin 86/653 17 artiklan soveltamisesta: ”Hyvitys vastaa kauppaedustajan toiminnasta päämiehelle koituvaa jatkuvaa etua. Kauppaedustaja on kuitenkin saanut sopimuksen voimassaoloaikana ainoastaan provision, joka ei tavallisesti vastaa päämiehelle koituvaa goodwill-arvoa. Tästä syystä goodwill-hyvityksen suorittaminen on kaupallisesti perusteltua.”(23)
48. Direktiivissä 86/653 säädetyn hyvityksen perusteiden voidaan nimittäin katsoa liittyvän juuri kauppaedustussuhteen, sellaisena kuin siitä säädetään mainitussa direktiivissä, luonteeseen. Edustussopimuksella itsenäinen kauppaedustaja ja päämies perustavat pysyvän suhteen, jossa kauppaedustajan, joka toimii päämiehen puolesta eikä omissa nimissään, pääasiallisiin tehtäviin kuuluu uusien asiakkaiden hankkiminen päämiehelle ja liikesuhteiden laajentaminen aikaisempien asiakkaiden kanssa.(24) Päämies käyttää kauppaedustajan palveluja hyötyäkseen hänen strategiastaan, lähestymistavastaan ja taidoistaan saada asiakkaat päättämään liiketoimia päämiehen kanssa.(25)
49. Kuten julkisasiamies Poiares Maduro selitti ratkaisuehdotuksessaan Honyvem Informazioni Commerciali,(26) hyvityksellä on siten tarkoitus korvata edustajan hyvä työpanos siinä laajuudessa kuin päämiehelle koituu jatkuvasti taloudellista etua edustussopimuksen lakattua. Samanaikaisesti sillä puututaan vaaraan siitä, että päämies pyrkii hyötymään sopimuksen päättämisestä sen jälkeen, kun päämiehen ja edustajan hankkimien asiakkaiden välinen liikesuhde on kehittynyt, välttyäkseen maksamasta edustajalla provisioita liiketoimista, joiden syntymiseen edustaja oli myötävaikuttanut.
2. Direktiiviin 86/653 sisältyvän hyvityksen edellytykset ja sen laskenta
50. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaan sisältyvän sanamuodon ”jos ja siinä laajuudessa kuin” perusteella on katsottu, että kyseisessä säännöksessä vahvistetaan sekä hyvityksen myöntämisen edellytykset että tämän hyvityksen laskennassa tarvittavat seikat.(27)
51. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään, että kauppaedustajalla on oikeus hyvitykseen, jos hän on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa ja päämiehelle koituu jatkuvasti merkittävää etua liikesuhteista tällaisten asiakkaiden kanssa. Saman artiklan 2 kohdan a alakohdan toisesta luetelmakohdasta ilmenee, että hyvityksen maksamisen on kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja erityisesti kauppaedustajan näiden asiakkaiden kanssa päätettävistä liiketoimista menettämät provisiot huomioon ottaen oltava kohtuullista.
52. Vaikuttaa siltä, että vaikka direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ei eroteta selkeästi edellytyksiä hyvitysoikeuden syntymiselle ja hyvityksen määrän laskentatapaa, se sisältää molempia koskevia sääntöjä.
53. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäinen alakohta koskee edellytyksiä hyvitysoikeuden syntymiselle. Niissä edellytetään kumulatiivisesti ensinnäkin, että edustaja on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa, ja toiseksi, että päämiehelle koituu jatkuvasti merkittävää etua liikesuhteista tällaisten asiakkaiden kanssa.(28)
54. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta koskee sen hyvityksen määrän, johon edustaja on oikeutettu, laskemista, nimittäin sitä, että ”tämän hyvityksen maksaminen” on kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja erityisesti kauppaedustajan menettämät provisiot huomioon ottaen kohtuullista.
55. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu menetetty provisio ei siten ole edellytys oikeudelle hyvitykseen vaan kyseisen hyvityksen laskentatavan osatekijä.
56. Oikeutta hyvitykseen koskevat edellytykset on yhdenmukaistettu unionin lainsäädännössä.(29)
57. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan sen selvittämiseksi, onko edustaja oikeutettu hyvitykseen, kansallisen tuomioistuimen on tehtävä laadullinen (eikä määrällinen) arviointi ottaen huomioon, hankkiko edustaja päämiehelle uusia asiakkaita tai laajensiko hän merkittävästi liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa ja koituuko päämiehelle jatkuvasti merkittävää etua liikesuhteista tällaisten asiakkaiden kanssa. Jotta oikeuden hyvitykseen voidaan katsoa syntyneen, ei ole tarpeen laskea edustajan hankkimien uusien asiakkaiden määrää tai päämiehelle koituvan edun täsmällistä arvoa. Kun kansallinen tuomioistuin voi olla verrattain varma siitä, että päämiehelle koituu merkittävää etua kauppaedustajan aikaansaamista liikesuhteista, edustaja on oikeutettu hyvitykseen.
58. Kun hyvitysoikeuden edellytykset ovat täyttyneet, seuraavaksi tarkastellaan sen määrän laskemista. Hyvityksen määrän on oltava kohtuullinen.
59. Kohtuullisen hyvityksen laskentatavan osalta jäsenvaltioille on jätetty jonkin verran harkintavaltaa, jota kuitenkin rajoittavat direktiivin 86/653 17 artiklassa asetetut vaatimukset.(30) Tältä osin menetetty provisio on ainoastaan yksi, joskin tärkeä,(31) tämän laskennan osatekijä.
60. Näiden seikkojen valossa tutkin seuraavaksi ennakkoratkaisukysymyksiä.
3. Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
61. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 24 ja 25 kohdassa selitettiin, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset: i) onko provisio päämiehen ja edustajan luoman asiakaskunnan välisistä hypoteettisista tulevista liiketoimista otettava huomioon määritettäessä direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua menetettyä provisiota ja ii) voitaisiinko kertaprovisiot – käsiteltävässä asiassa kyseessä olevassa edustussopimuksessa määrätyn provision merkityksessä – ymmärtää menetetyksi provisioksi tältä osin.
62. O2 Czech Republicin ja Tšekin hallituksen esittämien väitteiden mukaan direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen menetetyn provision ei ole tarkoitus käsittää tulevia liiketoimia, jotka kauppaedustaja olisi päättänyt edustussopimuksen jatkuessa, vaan se koskee tilanteita, joissa edustaja ei ole saanut täysimääräisesti provisiota, joka hänelle on maksettava jo päätetyistä liiketoimista. QT, Saksan hallitus ja komissio ovat tästä eri mieltä.
63. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 20 kohdasta ilmenee, direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ei määritellä menetetyn provision käsitettä, kuten ei muissakaan sen säännöksissä.
64. Direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua menetetyn provision käsitettä on tulkittava nähdäkseni siten, että sillä tarkoitetaan provisiota päämiehen ja edustajan luoman asiakaskunnan välisistä hypoteettisista tulevista liiketoimista.
65. Tällainen tulkinta on ensinnäkin direktiivistä 86/653 ilmenevien hyvityksen perusteiden mukainen. Kuten edellä (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 46–49 kohta) tarkasteltiin, hyvityksen oikeuttaa se seikka, että kauppaedustaja on saanut provision ainoastaan edustussopimuksen voimassaoloaikana, kun taas goodwill, jonka edustaja on luonut päämiehelle, on usein edelleen olemassa edustussopimuksen lakattua. Hyvitys ei voi rajoittua provisioon jo päätetyistä liiketoimista, koska sillä on tarkoitus korvata edustajalle arvonlisät, joita päämies saa edelleen edustussopimuksen lakkaamisen jälkeenkin edustajan luoman asiakaskunnan ansiosta.(32)
66. Toiseksi direktiivin 86/653 tavoitteet tukevat tässä ratkaisuehdotuksessa ehdotettua tulkintaa kyseisen direktiivin 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaan sisältyvästä menetetystä provisiosta.
67. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan direktiivin 86/653 johdanto-osan toisesta ja kolmannesta perustelukappaleesta käy ilmi, että direktiivin tarkoituksena on suojella kauppaedustajan etua suhteessa tämän päämieheen sekä edistää kaupallisten sopimusten varmuutta ja helpottaa jäsenvaltioiden välistä tavarakauppaa lähentämällä näiden kaupallista edustusta koskevaa lainsäädäntöä. Näiden päämäärien saavuttamiseksi direktiivin 13–20 artiklassa säädetään edustussopimuksen tekemisestä ja lakkaamisesta.(33)
68. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin on todennut, että kyseisen direktiivin 17 ja 18 artikla ovat ratkaisevan tärkeitä, koska niissä määritetään se suojan taso, jonka unionin lainsäätäjä on katsonut asianmukaiseksi antaa kauppaedustajille yhtenäismarkkinoita luotaessa.(34)
69. Unionin tuomioistuin on myös täsmentänyt, että direktiivin 86/653 tavoitteen, joka on suojella kauppaedustajia heidän suhteissaan päämiehiinsä, valossa direktiivin 17 artiklaa koskeva tulkinta voidaan hyväksyä vain, jos on varmaa, ettei tällainen tulkinta koidu kauppaedustajan vahingoksi.(35)
70. Unionin tuomioistuin on etenkin katsonut, että direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan sanamuotoa on tulkittava tavalla, jolla edistetään kauppaedustajan suojelua ja jossa otetaan täysin huomioon kauppaedustajan ansiot niiden liiketoimien suorittamisessa, jotka on annettu hänen tehtäväkseen.(36)
71. Kuten komissio on todennut, käsiteltävässä asiassa direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohtaan sisältyvään menetetyn provision käsitteeseen olisi sovellettava samankaltaista logiikkaa. Menetetyn provision tulkitseminen siten, että sillä tarkoitetaan hypoteettisia tulevia liiketoimia, edistäisi kauppaedustajien suojelua heidän ja päämiehen välisen sopimussuhteen lakkaamisen jälkeen, kun otetaan täysimääräisesti huomioon edustajien päämiesten hyväksi suorittamat tehtävät.(37)
72. Tältä osin, kuten Saksan hallitus korosti, kun edustussopimus on lakannut, päämiehelle koituisi useissa tapauksissa edelleen etua kauppaedustajan luomasta asiakaskunnasta, kun se jatkaa liiketoimia tällaisten asiakkaiden kanssa. Näin ollen kyseisen direktiivin tavoite suojella kauppaedustajaa tehtäisiin tyhjäksi, jos provisiota hypoteettisista tulevista liiketoimista ei otettaisi huomioon.
73. Voitaisiin nimittäin huomauttaa, että käytännössä asiakkaiden kanssa tehtävät vähemmän tärkeät sopimukset kehittyvät usein ajan mittaan tärkeämmiksi ja tuottavammiksi sopimuksiksi. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että rakennustöihin kuluu aikaa, ensimmäiset sopimukset ovat tyypillisesti vähemmän tärkeitä ja päämies antaa kauppaedustajalle tehtäväksi saada asiakkaiden kanssa ”jalan oven rakoon” päämiehen puolesta kauppaedustajan strategioiden, taitojen ja kontaktien avulla. Jos menetetty provisio rajataan koskemaan vain jo päätettyjä liiketoimia, kauppaedustajalta riistettäisiin todennäköisesti merkittävä osuus voitoista, joita päämies saa edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen kauppaedustajan työn perusteella.
74. Toisin kuin O2 Czech Republic ja Tšekin hallitus väittävät, direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaan sisältyvän menetetyn provision ehdotetussa tulkinnassa otetaan huomioon taloudelliset realiteetit eikä sillä tuhota kauppaedustusmarkkinoita. Tässä yhteydessä ei jätetä huomiotta erityisolosuhteita, joihin O2 Czech Republic kiinnitti huomiota istunnossa, kuten televiestintäalan erityispiirteet ja markkinavaihtelut (muutokset tariffeissa ja kuluttajakäyttäytymisessä sekä mahdollisten kilpailijoiden määrän kasvu, mikä ilmeisesti johti sopimusten määrän pienemiseen kyseessä olevan edustussopimuksen voimassaoloaikana). Ne otetaan tosiasiassa huomioon arvioitaessa hyvityksen kohtuullisuutta (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 97 ja 98 kohta).(38)
75. Hypoteettisten tulevien liiketoimien sisällyttäminen menetetyn provision määrittämiseen ei myöskään ole ristiriidassa oikeusvarmuuden turvaamista kaupallisen edustuksen alalla koskevan direktiivin 86/653 tavoitteen kanssa.(39) Se seikka, että on laadittava ennusteita hypoteettisista tulevista liiketoiminta, ei ole mitenkään epätavallinen osa liiketoimintastrategioita. Samoin, kuten eräs julkisasiamies on todennut, tuomioistuimet tekevät jo tällaisia ennusteita.(40)
76. Lisäksi direktiivin 86/653 muut säännökset tukevat ehdotettua tulkintaa kyseisen direktiivin 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaan sisältyvästä menetetystä provisiosta.
77. Muistutan, että direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa edellytetään, että kauppaedustaja on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut liikesuhteita aikaisempien asiakkaiden kanssa ja että päämiehelle koituu jatkuvasti merkittävää etua liikesuhteista tällaisten asiakkaiden kanssa.
78. Kuten Saksan hallitus totesi, direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun päämiehelle koituvan merkittävän edun arviointi koskee kauppaedustajan päättämiä tai hänen myötävaikutuksellaan syntyneitä liiketoimia, joista päämiehelle ”koituu jatkuvasti merkittävää etua”. Tästä koituva etu voidaan lähtökohtaisesti laskea ainoastaan tarkastelemalla hypoteettisesti näiden liiketoimien, joihin viitataan myös direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa, tulevaa kehitystä.(41) Tämä viittaa siihen, että menetetty provisio seuraa siitä, että päämiehelle koituu etua edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen.(42)
79. Lisäksi, toisin kuin Tšekin tasavalta väitti ja kuten Saksan hallitus ja komissio totesivat, direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaan sisältyvän menetetyn provision ehdotettu tulkinta on yhdenmukainen kyseisen direktiivin 7 ja 8 artiklan kanssa.
80. Direktiivin 86/653 7 ja 8 artikla sisältyvät direktiivin III lukuun, joka koskee palkkiota. Direktiivin 86/653 7 artiklassa säädetään, että jollei sopimuksessa toisin määrätä, kauppaedustajalla on oikeus saada provisio edustussopimuksen voimassaoloaikana päätetystä liiketoimesta. Kyseisen direktiivin 8 artiklasta ilmenee, että kauppaedustajalla on oikeus provisioon tietyistä edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen päätetyistä liiketoimista, jos liiketoimi johtuu pääasiallisesti kauppaedustajan toiminnasta edustussopimuksen voimassaoloaikana.
81. Vaikuttaa siltä, että direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan olisi loogisesti käsitettävä tilanteet, jotka poikkeavat jo saman direktiivin 7 ja 8 artiklassa säädetyistä tilanteista.(43) Siten direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohtaa ei pitäisi soveltaa tilanteisiin, joissa kauppaedustaja ei ole saanut kaikkia provisioita, jotka päämiehen on maksettava hänelle, koska nämä tilanteet kuuluvat kyseisen direktiivin 7 ja 8 artiklan soveltamisalaan.
82. O2 Czech Republicin ja Tšekin hallituksen esittämää tulkintaa menetetystä provisiosta jo päätetyistä liiketoimista maksettavana provisiona olisi nimittäin vaikea erottaa provisiosta, joka edustajalle on jo maksettava direktiivin 86/653 7 ja 8 artiklan nojalla.(44) Viimeksi mainittuja provisioita, ellei niitä makseta, vaadittaisiin oletettavasti edustussopimuksen rikkomiseen perustuvalla kanteella.
83. Ehdotan siis, että unionin tuomioistuin sisällyttää menetetyn provision käsitteeseen provisiot hypoteettisista tulevista liiketoimista, mikä johtaakin minut käsittelemään toista kysymystä. Toisella kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voitaisiinko ja jos, niin missä olosuhteissa, kertaprovisioita pitää menetettynä provisiona, jos viimeksi mainittu koskee provisioita hypoteettisista tulevista liiketoimista edustussopimuksen lakattua.
84. Tältä osin on otettava huomioon, että käsiteltävä asia osoittaa, että kertaprovision käsite voi tarkoittaa eri asioita. Yhtäältä, kuten Saksan hallitus selitti, kertaprovisio tarkoittaa kertakorvausta uuden asiakkaan hankkimisesta päämiehelle. Tämä määrä ei riipu kyseistä samaa asiakasta koskevan kauppasuhteen kestosta ja kehityksestä. Toisin sanoen edustajalle maksetaan kerran asiakasta kohden. Toisaalta O2 Czech Republic ja Tšekin hallitus käyttävät kertaprovision käsitettä tarkoittaessaan QT:n ja O2 Czech Republicin välisessä sopimuksessa sovitun kaltaista provisiota. Kuten edellä (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 6 kohta) selitettiin, QT sai provision kustakin asiakkaan kanssa tehdystä (tai muutetusta) sopimuksesta, olipa kyseessä uusi tai olemassa oleva sopimus. Kyseistä määrää mukautettiin tiettyjen tekijöiden mukaan, joita olivat esimerkiksi tehdyn sopimuksen kesto, tariffi ja sopimuksen käsittämien palvelujen määrä, joka edustajan onnistui neuvotella. Siten QT:lle ei maksettu provisiota asiakasta vaan sopimusta kohden. Jos sama asiakas, joka alun perin allekirjoitti sopimuksen päämiehen kanssa, allekirjoittaa uuden sopimuksen eri edustajan välityksellä, tämä toinen edustaja on oikeutettu provisioon.
85. Kuten Saksan hallitus totesi, kertaprovisiot siinä merkityksessä, jossa se käyttää tätä käsitettä, eivät nimittäin voisi edustaa menetettyä provisiota. Hyvityksen ei pitäisi olla päämiehelle sälytettävä kohtuuton taakka, vaan se kuvastaa sitä etua, jota päämiehelle koituu jatkuvasti edustajan luomasta asiakaskunnasta. Jos edustajalle maksettiin jo tällaisesta tulevasta edusta, kuten voisi olla silloin, kun provisio on asiakaskohtainen, edustaja ei menetä mitään provisiota.
86. Hyvitys ei kuitenkaan ole riippuvainen yksinomaan kauppaedustajan menettämästä provisiosta. Tästä syystä kertaprovisioiden, sellaisena kuin tämä käsite ymmärretään Saksassa, jättäminen hyvityksen laskennan ulkopuolelle on täysin linjassa sen lähestymistavan kanssa, jota ehdotin ratkaisuehdotuksessani Rigall Arteria Management(45) direktiivin 86/653 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan osalta.(46) Kyseisessä ratkaisuehdotuksessa ehdotin, että kauppaedustajan oikeus provisioihin toistuvista liiketoimista olisi tulkittava dispositiiviseksi säännökseksi.(47) Tämä direktiivin 86/653 tulkinta antaa siten edustussopimuksen osapuolille mahdollisuuden tarjota kertaprovisioita edustajan palkitsemismuotona. Jos tällaiset provisiot sallitaan direktiivin 86/653 perusteella, hyvitys ei selvästikään voi olla riippuvainen siitä, oliko edustajalle oikeus provisioon kertaluonteisista vai toistuvista liiketoimista. Se, että edustajalle maksettiin jo päämiehelle koituvasta tulevasta edusta, olisi kuitenkin otettava huomioon kohtuullista hyvitystä laskettaessa.
87. Käänteisesti, jos kertaprovisiot ymmärretään QT:n ja O2 Czech Republicin käsiteltävässä asiassa sopimien kertaprovisioiden merkityksessä, edustajan luomasta asiakaskunnasta voi koitua päämiehelle etua, josta edustaja ei ole vielä saanut palkkiota. Siten, jos edustussopimusta ei olisi irtisanottu, edustaja olisi voinut saada provision. Ei ole varmuutta siitä, että kyseinen edustaja mahdollistaisi todellakin sen, että päämies allekirjoittaisi uuden sopimuksen hänen hankkimansa asiakkaan kanssa. Tällainen mahdollisuus oli kuitenkin olemassa. Näin ollen tällainen kertaprovisio saattaa edustaa menetettyä provisiota, joka on otettava huomioon hyvityksen määrää laskettaessa. Tällaisen menetetyn provision määrän määrittäminen riippuu edustajan päämiehelle luoman asiakaskunnan tulevaa arvoa koskevista arvioista ja sen todennäköisyydestä, että asiakkaan hankkinut edustaja pystyy neuvottelemaan tai päättämään uuden liiketoimen kyseisen asiakkaan kanssa (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 90–112 kohta).
88. Joka tapauksessa, kuten Saksan hallitus ja komissio huomauttivat ja kuten myös Tšekin hallitus vahvisti, hyvitystä ei voida automaattisesti sulkea pois siksi, että kertaprovisioista sovittiin sopimuksessa, sillä kuten direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdasta nimenomaisesti ilmenee, hyvitys ei perustu yksinomaan menetettyyn provisioon vaan kaikkiin edustussopimuksen lakkaamiseen vaikuttaviin seikkoihin. Kuten Saksan hallitus korosti, jos pelkkä kertaprovisioista määrääminen sopimuksessa sulkisi pois oikeuden hyvitykseen, tämän oikeuden pakottavaa luonnetta voitaisiin kiertää.
89. Näin ollen edellä esitetyistä syistä katson, että direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu menetetyn provision käsite tarkoittaa provisiota päämiehen ja edustajan luoman asiakaskunnan välisistä hypoteettisista tulevista liiketoimista. Tähän käsitteeseen ei vaikuta se, että edustajalle maksettiin kertaprovisioita. Ne eivät edustaisi menetettyä provisiota vain, jos sopimuksessa sovitut provisiot olisivat sen kaltaisia kertaprovisioita, että edustajalle maksettiin jo palkkio tulevasta edusta, jota päämies saisi jatkossakin edustajan luomasta asiakaskunnasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei edustajalla ole oikeutta hyvityksen maksamiseen, koska menetetty provisio on ainoastaan yksi osatekijä hyvityksen kohtuullisuuden arvioinnissa.
4. Hyvityksen laskentatapa ottaen huomioon menetetty provisio
90. Lisäksi on tarkasteltava sitä, miten menetetty provisio, joka ymmärretään palkkioksi päämiehelle edustajan luomasta asiakaskunnasta koituvasta tulevasta edusta, on otettava huomioon kohtuullisen hyvityksen laskennassa.
91. Oikeuskäytännön mukaan direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohtaan sisältyvän hyvityksen laskennassa voidaan erottaa kolme vaihetta: ”Ensimmäisessä vaiheessa pyritään aluksi määrittämään päämiehelle liikesuhteista kauppaedustajan hankkimien asiakkaiden kanssa koituvien etujen määrä kyseisen artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Toisessa vaiheessa pyritään tämän jälkeen tutkimaan saman säännöksen toisen luetelmakohdan mukaisesti, onko määrä, johon edellä kuvattujen perusteiden perusteella päädyttiin, kohtuullinen, kun otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja erityisesti kauppaedustajan menettämät provisiot. Lopuksi kolmannessa vaiheessa hyvityksen määrään sovelletaan direktiivin 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyä enimmäismäärää, jolla on merkitystä vain, mikäli kahdessa edellisessä vaiheessa laskettu määrä ylittää sen.”(48)
92. Nämä kolme vaihetta eivät välttämättä tarkoita, että laskettaessa hyvitystä niitä on noudatettava tässä järjestyksessä. Näiden vaiheiden olisi mielestäni ymmärrettävä osoittavan, että hyvityksen määrän laskennassa on viime kädessä kyse siitä, että jotta hyvitys on kohtuullinen, sen on kuvastettava sekä päämiehelle koituvaa tulevaa etua että edustajalle edustussopimuksen lakkaamisen seurauksena aiheutuvaa menetystä, jota edustajan menettämä provisio tyypillisesti edustaa. Kuten Saksan hallitus huomautti, nämä kaksi määrää – päämiehelle koituva tuleva etu ja edustajan menettämä provisio – ovat useimmiten verrannollisia toisiinsa. Tästä syystä ensimmäinen ja toinen vaihe, sellaisina kuin ne kuvattiin edellä mainitussa oikeuskäytännössä, sulautuvat käytännössä yhdeksi.
93. Kaikki kohtuullisen hyvityksen laskennan kannalta merkitykselliset osatekijät on määritettävä määrällisesti tässä yhteydessä. Koska monet näistä osatekijöistä voivat olla ainoastaan arvioita (koska ne liittyvät tulevaisuuteen), herää kysymys, miten hyvitys voitaisiin konkreettisesti laskea.
94. Tältä osin direktiiviin 86/653 ei sisälly erityisiä säännöksiä, vaan siinä jätetään laskentatavan valinta jäsenvaltioiden tehtäväksi.
95. Kertomuksessaan(49) komissio kuvaili hyvityksen hyväksyttävää laskentatapaa, joka perustui Saksan käytäntöön. Tätä käytäntöä mukautettiin sen jälkeen, kun tuomio Semen annettiin 26.3.2009.(50) Kuten Saksan hallitus selitti istunnossa, se aloitetaan kuitenkin edelleen arvioimalla niiden vuosien määrää, joina päämiehelle voitaisiin odottaa koituvan etua edustajan luomasta asiakaskunnasta. Sen jälkeen menetettyä provisiota arvioidaan suhteessa kyseiseen ajanjaksoon.(51)
96. Menetetyn provision laskeminen ensinnäkin perustuu edustajan ennen edustussopimuksen lakkaamista tosiasiallisesti saamiin aiempiin provisioihin. Se pohjautuu olettamaan siitä, että edustaja ansaitsisi samansuuruisen provision tiettyinä vuosina, ja tätä määrää sitten korjataan ottamalla huomioon kaikki seikat, jotka viittaavat siihen, ettei edustaja todellisuudessa ansaitsisi näin paljon tai että hän ansaitsisi jopa enemmän tulevaisuudessa. Viime kädessä menetetty provisio olisi siten olosuhteista riippuen suurempi tai pienempi kuin se, mitä edustaja tosiasiallisesti ansaitsi edustavana vuonna luomansa saman asiakaskunnan perusteella.
97. Tarkemmin ottaen laskenta alkaa siitä provision määrästä, jonka edustaja ansaitsi edeltävänä vuotena (tai muuna edustavana vuotena). Tätä provisiota sitten pienennetään kultakin seuraavalta vuodelta (sillä vuosien määrä riippuu sitä koskevasta arviosta, miten kauan päämiehelle koituu etua edustajan luomasta asiakaskunnasta) arvioidulla asiakkaiden vaihtuvuuden asteella (jolla tarkoitetaan edustajan luomaan asiakaskuntaan kuuluvia asiakkaita, joiden odotetaan siirtyvän käyttämään toisen päämiehen tavaroita tai palveluja). Tällä tavalla otetaan huomioon se, että edustajan luoman asiakaskunnan arvo saattaa pienentyä ajan mittaan. Lopuksi näin saatua määrää korjataan, jotta voidaan ottaa huomioon useita eri olosuhteita, kuten hinnanvaihtelut, kyseessä olevalla alalla tapahtuneet tärkeät muutokset ja kaikki muut merkitykselliset tekijät, jotka voisivat vaikuttaa edustajan luoman asiakaskunnan tulevaan arvoon ja vastaavaan menetettyyn provisioon.
98. Laskennassa voidaan ottaa huomioon O2 Czech Republicin istunnossa esittämien kaltaisia näkökohtia (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 74 kohta), joiden mukaan suuri määrä asiakkaita tekee televiestintäsopimuksia suoraan (allekirjoittamalla verkossa sopimuksia päämiehen kanssa) käyttämättä edustajia. Tällaiset näkökohdat voidaan ilmaista joko arvioidussa vaihtuvuuden asteessa tai lisätekijöinä, jotka voivat lisätä tai vähentää edustajan päämiehelle luoman asiakaskunnan arvoa tai arvioitua menetettyä provisiota, jonka edustaja olisi ansainnut, jos edustussopimusta ei olisi lakkautettu. Näin ollen, jos edustaja on esimerkiksi luonut asiakastietokannan yhden päämiehen tarjoamien tuotteiden osalta ja jos arvioidaan, että suuri määrä näistä asiakkaista jatkaa sopimusta suoraan päämiehen kanssa käyttämättä edustajaa tai lähtee allekirjoittaakseen sopimuksen toisen päämiehen kanssa, aiemman provision määrää voitaisiin perustellusti alentaa arvioitaessa menetettyä provisiota. Jos provisiosta sovittiin kunkin tehdyn sopimuksen perusteella, kuten käsiteltävässä asiassa, mikä tarkoitti, että seuraava saman asiakkaan kanssa tehtävä sopimus voi olla seurausta toisen edustajan toiminnasta, arvio tällaisten tilanteiden määrästä (myös aiempien kokemusten perusteella) voitaisiin ottaa huomioon laskettaessa menetettyä provisiota, jota voidaan tällöin pienentää.
99. Se, että laskennassa otetaan lähtökohdaksi se, että menetetty provisio vastaa päämiehelle koituvaa tulevaa etua, on järkevää, koska se tarjoaa mielestäni kansallisille tuomioistuimille yksinkertaisen ja käytännöllisen ratkaisun. Se alkaa tietystä ja helposti jäljitettävästä määrästä – edustajan aiemmin ansaitsemista provisioista. Se on myös sen tavoitteen mukainen, joka koskee kauppaedustajien suojelua heidän suhteissaan päämiehiinsä. Edustajien näkökulmasta tarkasteltuna aiempien provisioiden perusteella laskettua menetettyä provisiota on helppo arvioida, koska se on täysin heidän käsissään. Edustajan olisi äärimmäisen vaikea arvioida päämiehen, joka ei todennäköisesti luovuttaisi tällaisia tietoja, toiminnan kannattavuutta, ja lisäksi tämä on täysin päämiehen käsissä, koska edustaja ei voi vaikuttaa päämiehelle aiheutuviin kustannuksiin.
100. Tällä laskentatavalla myös varmistetaan riittävä ennakoitavuus päämiehelle, kun kyse on siitä päättämisestä, irtisanooko se edustussopimuksen, ja jos, niin milloin. Päämiehellä on myös tietoja edustajalle aiemmin maksetuista provisioista, ja se voi lisäksi, jos hyvityksestä syntyy kiistaa, toimittaa tuomioistuimelle merkityksellisiä tietoja muista näkökohdista, jotka olisi otettava huomioon osana alkuperäisen arvion mukauttamista.
101. Menetetyn provision ja siihen liittyvän päämiehelle koituvan tulevan edun alkuperäisen laskennan mukauttamisen jälkeen viimeisessä vaiheessa näin saatavaa määrää on vähennettävä, jos se ylittää direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa hyvitykselle asetetun enimmäismäärän.
102. Ennen päätelmieni esittämistä havainnollistan tätä laskentatapaa hypoteettisen esimerkin avulla, jonka innoittajana toimivat Tšekin hallituksen istunnossa esittämät perustelut. Kauppaedustaja ja päämies tekevät puun myyntiä koskevan edustussopimuksen. Kauppaedustajan tehtävänä on siten löytää asiakkaita, jotka ostavat päämieheltä puuta. Jonkin ajan kuluttua siitä, kun päämies on esitelty edustajan tuomille asiakkaille, edustussopimus irtisanotaan. Edustajalle on maksettu provisio jokaisesta puunmyynnistä. Provision määrä määräytyy puun myyntihintojen perusteella. Edustussopimuksen irtisanomisen jälkeen päämiehelle koituu etua edustajan luomasta asiakaskunnasta, jolle se voi edelleen myydä puuta. Näin ollen edellytykset edustajan oikeudelle hyvitykseen täyttyvät, ja on laskettava hyvityksen määrä.
103. Edustussopimuksen irtisanomista edeltävänä vuonna (tavanomainen vuosi, jona lämpötilat olivat keskimääräisiä) edustaja ansaitsi 10 000 euroa päämiehen maksamina provisioina. Useimmat asiakkaat ostivat puuta lämmitystarpeisiin. Arvioidaan, että päämies voisi käyttää edustajan luomaa asiakaskuntaa ainakin seuraavien kolmen vuoden ajan. Koska puunmyyntimarkkinoille tuli edellisenä vuonna kaksi uutta toimijaa, arvioidaan, että enintään 30 prosenttia asiakkaista siirtyy näiden uusien markkinatoimijoiden asiakkaiksi.
104. Laskelma olisi näin ollen seuraava:
ensimmäinen vuosi: 10 000 euroa – 30 % = 7 000 euroa
toinen vuosi: 7 000 euroa – 30 % = 4 900 euroa
kolmas vuosi: 4 900 euroa – 30 % = 3 430 euroa
Arvioitu menetetty provisio = 15 330 euroa
105. Jos havaitaan muita olosuhteita, jotka voivat vaikuttaa päämiehelle edustajan luomasta asiakaskunnasta koituvaan tulevaan etuun tai edustajan menettämän provision määrään, nämä olisi otettava huomioon.
106. Kuvitellaan esimerkiksi, että odotettavissa olevan kaasupulan vuoksi monet ihmiset aikovat lämmittää kotejaan puulla. Puun kysynnän arvioitu kasvu voisi kaksinkertaistaa sen hinnan. Koska edustajan provisio laskettiin edellisen vuoden puun myyntihintojen perusteella, laskelmaa voi olla tarpeen mukauttaa siten, että lähtökohdaksi otetaan kaksinkertainen provisio (20 000 euroa 10 000 euron sijasta). Lisäksi voi olla tarpeen ottaa huomioon kaasupulan odotettu kesto. Jos kaasupula jatkuu vuoden, puun hinta voi palata aiemmalle tasolleen toisena ja kolmantena vuonna. Näissä olosuhteissa menetetty provisio on suurempi kuin ensimmäisessä skenaariossa (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 104 kohta).
107. Laskelma olisi näin ollen seuraava:
ensimmäinen vuosi: 20 000 euroa – 30 % = 14 000 euroa
toinen vuosi: 7 000 euroa – 30 % = 4 900 euroa
kolmas vuosi: 4 900 euroa – 30 % = 3 430 euroa
Arvioitu menetetty provisio = 22 330 euroa
108. Kuvitellaanpa nyt, että juuri ennen edustussopimuksen irtisanomista ydinfuusion käyttöä koskevassa tutkimuksessa tapahtui läpimurto, jolloin energian odotetaan olevan hyvin edullista lyhyellä aikavälillä. Tämän seurauksena on odotettavissa, etteivät useimmat ihmiset enää käytä puuta lämmitykseen. Ainoat henkilöt, jotka ostavat puuta päämieheltä, olisivat niitä asiakkaita, jotka käyttävät puuta muihin tarkoituksiin, kuten puutöissä tai sisustuksessa. Tämä pienentäisi merkittävästi edustajan luoman asiakaskunnan arvoa, koska vaikka edustussopimusta ei olisi irtisanottu, edustaja ei voisi enää odottaa ansaitsevansa merkittäviä provisioita päämiehen puun myynnistä. Edustajan päämiehelle luoman asiakaskunnan arvonmenetyksen laskelman tulos vastaisi arvioidun menetetyn provision pienentymistä. Jos puuta muuta tarkoitusta kuin lämmitystä varten ostaneiden asiakkaiden osuus oli ainoastaan 2 prosenttia edustajan vuosittaisesta provisiosta, laskelman pohjaksi voitaisiin ottaa paljon alhaisempi määrä eli 200 euroa. Arvioitua muuttoastetta voitaisiin myös mukauttaa 10 prosenttiin, koska on todennäköistä, että jotkin puuta myyvistä yrityksistä poistuvat markkinoilta.
109. Laskelma olisi näin ollen seuraava:
ensimmäinen vuosi: 200 euroa – 10 % = 180 euroa
toinen vuosi: 180 euroa – 10 % = 162 euroa
kolmas vuosi: 162 euroa – 10 % = 145,80 euroa
Arvioitu menetetty provisio = 487,80 euroa
110. On myös huomautettava, että jos arvioidaan, ettei päämiehelle koidu merkittävää etua edustajan luomasta asiakaskunnasta edustussopimuksen lakattua (mikä voi hyvin olla syy sopimuksen irtisanomiseen), laskelmille ei ole tarvetta, koska hyvityksen edellytykset eivät täyty tällaisessa tilanteessa.
111. Lisäksi, jos edustussopimuksen mukaan edustaja sai kertaprovision jokaisesta asiakkaasta, jolloin edustaja ansaitsisi kustakin asiakkaasta määrän, jonka oli tarkoitus kattaa kaikki kyseisen asiakkaan tulevat puunostot, eikä edustajalle siten enää maksettaisi provisiota tästä asiakkaasta, on mahdollista katsoa, ettei provisioita ole menetetty. Jos esimerkiksi päämies myös suoritti maksuja edustajan eläkerahastoon, tämä olisi kuitenkin otettava huomioon laskettaessa edustajan kohtuullista hyvitystä, vaikka menetettyä provisiota ei olisikaan. Hyvityksen laskenta ei perustu menetettyyn provisioon vaan siihen seikkaan, että edustaja loi asiakaskunnan ja että tällä asiakaskunnalla on päämiehelle arvoa myös edustussopimuksen lakattua.
112. Laskennan viimeinen vaihe edellyttää, että hyvitystä mukautetaan, jotta se ei ylitä direktiivin 86/653 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetettua enimmäismäärää, nimittäin määrää, joka vastaa kauppaedustajan yhden vuoden palkkioita viiden viimeksi kuluneen vuoden palkkioiden keskimäärän mukaan laskettuna (tai alle viiden vuoden, jos sopimuksen kesto oli lyhyempi). Jos viimeisten viiden aikana hypoteettisen esimerkkimme edustaja ansaitsi palkkioina keskimäärin 12 000 euroa, arvioitu menetetty provisio ylittäisi enimmäismäärän ensimmäisessä ja toisessa skenaariossa (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 104 ja 107 kohta), ja hyvitys, joka edustajalle olisi maksettava, on pienempi kuin arvioitu menetetty provisio.
V Ratkaisuehdotus
113. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Nejvyšší soudin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:
Jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta 18.12.1986 annetun neuvoston direktiivin 86/653/ETY 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettua käsitettä ”kauppaedustajan – – menettämät provisiot” on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan provisioita, jotka kauppaedustaja olisi saanut päämiehen ja edustajan päämiehelle hankkimien uusien asiakkaiden tai aikaisempien asiakkaiden, joiden kanssa edustaja on merkittävästi laajentanut liikesuhteita, välisistä tulevista liiketoimista, jos edustussopimus ei olisi lakannut.
Tähän käsitteeseen ei vaikuta se, että edustajalle maksettiin kertaprovisioita. Ne eivät edustaisi menetettyä provisiota vain, jos sopimuksessa sovitut provisiot olisivat sen kaltaisia kertaprovisioita, että edustajalle maksettiin jo palkkio tulevasta edusta, jota päämiehelle koituisi jatkossakin edustajan luomasta asiakaskunnasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei edustajalla ole oikeutta hyvityksen maksamiseen, koska menetetty provisio on ainoastaan yksi osatekijä hyvityksen kohtuullisuuden arvioinnissa.