Valitus, jonka Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt 19.12.2008 virkamiestuomioistuimen asiassa F-74/07, Meierhofer v. komissio, 14.10.2008 antamasta tuomiosta

(Asia T-560/08 P)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Muu osapuoli: S. Meierhofer (München, Saksa)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että

virkamiestuomioistuimen asiassa F-74/07, Meierhofer v. komissio, 14.10.2008 antama tuomio kumotaan

asianosaiset velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen asiassa F-74/07, Meierhofer v. komissio, 14.10.2008 antamaa tuomiota, jolla virkamiestuomioistuin kumosi avoimen kilpailun EPSO/AD/26/05 valintalautakunnan 19.6.2007 tekemän päätöksen sen vuoksi, että perusteluvelvollisuus oli laiminlyöty.

Kyseisellä päätöksellä hylättiin hakijan tekemä vaatimus, joka koski sen valintalautakunnan päätöksen uudelleen tutkimista, jossa todettiin, että kantaja ei läpäissyt valintamenettelyn suullista koetta. Hakijan suullisessa kokeessa saama pistemäärä alitti puolella pisteellä vaaditun vähimmäispistemäärän. Kilpailuilmoituksen mukaan suullinen koe arvosteltiin yhdellä kokonaisarvosanalla.

Valitus koskee valintalautakunnan perusteluvelvollisuuteen liittyviä vaatimuksia ja yhteisöjen tuomioistuinten valvontaperusteita. Valittaja arvostelee erityisesti virkamiestuomioistuimen tekemää päätelmää, jonka mukaan "erityisissä olosuhteissa", esimerkiksi silloin, kun arvosana alittaa vain niukasti vaaditun vähimmäispistemäärän, perusteluvelvollisuuden täyttämiseksi ei riitä se, että valintalautakunta ilmoittaa suullisessa kokeessa hylätylle hakijalle vain hylkäämiseen johtaneen arvosanan.

Valittaja esittää valituksensa tueksi, että tämä näkemys johtaa oikeudelliseen epävarmuuden tilaan:

-    Ensiksi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusteluvelvollisuus on sovitettava yhteen yhteisön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan mukaisen salassapitovelvollisuuden kanssa, joka sitoo valintalautakuntaa ja jonka mukaan valintalautakunnan yksittäisten jäsenten näkemyksiä ei saa paljastaa, kuten ei myöskään yksityiskohtia hakijaa koskevasta arvioinnista sinänsä tai muihin hakijoihin verrattuna

-    Toiseksi on mahdollista, että tuomioistuimen esittämä vertaus tapauksiin, joissa on kysymys oikeudesta tutustua asiakirjoihin, on erheellinen, koska henkilöstösääntöjen liitteessä III olevaan 6 artiklaan ei sisälly poikkeuksia tai intressipunnintaa koskevia säännöksiä

-    Kolmanneksi tuomioistuin ei ole ottanut huomioon oikeuskäytäntöä, jonka mukaan perusteluvelvollisuuden on oltava oikeassa suhteessa asianomaiseen toimenpiteeseen nähden ja tuomioistuimen on voitava ainoastaan tutkia päätöksen laillisuus. Koska yhteisöjen tuomioistuimet eivät voi valvoa suullisia kokeita jälkikäteen niiden luonteen vuoksi, on valvonta tähän mennessä rajoittunut pääasiallisesti sen tutkimiseen, että menettelysääntöjä ja kilpailuilmoitusta on noudatettu.

Tuomio synnyttää oikeudellisen epävarmuuden tilan myös siltä osin kuin kysymys on niiden eri prosessuaalisten toimenpiteiden välisestä erosta, jotka koskevat toimielimelle esitettyä vaatimusta esittää luottamuksellisia asiakirjoja, ja tilannetta, jossa niiden esittämisestä kieltäytymistä voidaan käyttää asianomaista vastaan (prosessinjohtotoimenpiteet ja selvittämistoimet). Käsiteltävänä olevassa asiassa tuomioistuin on tulkinnut komission kannan täysin väärin, koska komissio ei ole missään tapauksessa kieltäytynyt esittämästä asiakirjoja. Komissio on lisäksi selittänyt tuomioistuimelle, että se ei voi esittää kysymyksessä olevia asiakirjoja tuomioistuimen esittämien prosessinjohtotoimien perusteella, vaan se odottaa, että asian ratkaisukokoonpano määrää tältä osin selvittämistoimesta.

____________