Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Saksa) on esittänyt 29.4.2008 - Aydin Salahadin Abdulla v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-175/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesverwaltungsgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Aydin Salahadin Abdulla

Vastapuoli: Saksan liittotasavalta

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY¹ 11 artiklan 1 kohdan e alakohtaa - ottamatta huomioon 28.7.1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (Geneven yleissopimus) 1 artiklan C kohdan 5 alakohdan toista virkettä - tulkittava niin, että pakolaisasema lakkaa jo silloin, kun direktiivin 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettu pakolaisella oleva sellainen perusteltu pelko vainotuksi joutumisesta, jonka johdosta pakolaisasema myönnettiin, on lakannut eikä pakolaisella ole muita perusteita pelätä joutuvansa vainotuksi direktiivin 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla?

Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan kieltävästi, edellytetäänkö direktiivin 11 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulta pakolaisaseman lakkaamiselta lisäksi, että pakolaisen kansalaisuusmaassa:

a)    on olemassa direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suojelun tarjoaja, ja riittääkö tässä yhteydessä, että suojelun myöntäminen on mahdollista vain monikansallisten sotilasjoukkojen avustuksella,

b)    pakolaista ei uhkaa mikään sellainen direktiivin 15 artiklassa tarkoitettu vakava haitta, joka johtaa direktiivin 18 artiklassa tarkoitettuun toissijaisen suojelun myöntämiseen, ja/tai

c)    turvallisuustilanne on vakaa ja yleiset elinolot takaavat vähimmäiselintason?

Onko sellaisessa tilanteessa, jossa siihenastiset olosuhteet, joiden johdosta asianosaiselle myönnettiin pakolaisasema, ovat lakanneet, uusia toisenlaisia vainon perustavia olosuhteita arvioitava

a)    sen todennäköisyyden perusteella, jonka perusteella pakolaisasema tunnustettiin, vai sovelletaanko asianosaisten hyväksi jotakin toista perustetta, ja

b)    direktiivin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kevennetyn näyttövelvollisuuden valossa?

____________

¹ - EUVL L 304, s. 12.