Väliaikainen versio
UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (suuri jaosto)
4 päivänä kesäkuuta 2024 (*)
Kumoamiskanne – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 – Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17.6.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös – Toimi ei koske kantajaa suoraan – Tutkimatta jättäminen
Yhdistetyissä asioissa T‑530/22–T‑533/22,
Magistrats européens pour la démocratie ja les libertés (Medel), kotipaikka Strasbourg (Ranska), edustajinaan C. Zatschler, E. Egan McGrath, SC, sekä A. Bateman ja M. Delargy, solicitors,
kantajana asiassa T‑530/22,
International Association of Judges, kotipaikka Rooma (Italia), edustajinaan C. Zatschler, E. Egan McGrath, SC, sekä A. Bateman ja M. Delargy, solicitors,
kantajana asiassa T‑531/22,
Association of European Administrative Judges, kotipaikka Trier (Saksa), edustajinaan C. Zatschler, E. Egan McGrath, SC, sekä A. Bateman ja M. Delargy, solicitors,
kantajana asiassa T‑532/22,
Stichting Rechters voor Rechters, kotipaikka Haag (Alankomaat), edustajinaan C. Zatschler, E. Egan McGrath, SC, sekä A. Bateman ja M. Delargy, solicitors,
kantajana asiassa T‑533/22,
vastaan
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään M. Chavrier, J. Bauerschmidt, E. Rebasti ja A. Sikora-Kalėda,
vastaajana,
jota tukevat
Unkari, asiamiehenään M. Fehér,
Puolan tasavalta, asiamiehinään B. Majczyna ja S. Żyrek,
ja
Euroopan komissio, asiamiehinään S. Delaude, K. Herrmann ja T. Adamopoulos,
väliintulijoina,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti M. van der Woude sekä tuomarit S. Papasavvas, F. Schalin, R. da Silva Passos, J. Svenningsen, M. Kancheva, E. Buttigieg, V. Tomljenović, P. Škvařilová-Pelzl, I. Nõmm, G. Steinfatt, D. Kukovec (esittelevä tuomari), T. Tóth, B. Ricziová ja L. Spangsberg Grønfeldt,
kirjaaja: V. Di Bucci,
ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa esitetyn, muun muassa
– asioiden yhdistämisestä 11.11.2022 tehdyn päätöksen,
– oikeudenkäyntiväitteen, jonka neuvosto esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 13.12.2022 toimittamallaan asiakirjalla, sekä kantajien huomautukset siitä,
– asian ratkaisemisesta nopeutetussa menettelyssä 19.12.2022 tehdyn päätöksen,
– oikeudenkäyntiväitteen käsittelemisestä pääasian yhteydessä 31.3.2023 tehdyn päätöksen,
– Unkarin, Puolan tasavallan ja komission unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 17.7. ja 19.7.23 toimittamat väliintulokirjelmät sekä asianosaisten huomautukset niistä,
– unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 19.2.2024 jätetyn kannekirjelmien tarkistamista koskevan kirjelmän sekä neuvoston ja komission huomautukset,
on antanut seuraavan
määräyksen
1 Kantajat, asiassa T‑530/22 Magistrats européens pour la démocratie et les libertés (Medel), asiassa T‑531/22 Association of Judges (IAJ), asiassa T‑532/22 Association of European Administrative Judges (AEAJ) ja asiassa T‑533/22 Stichting rechters voor rechters, vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvilla kanteillaan kumoamaan Puolan tasavallan elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioinnin hyväksymisestä 17.6.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (jäljempänä alkuperäinen päätös), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston 8.12.2023 antamalla täytäntöönpanopäätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös).
Asian tausta ja riidanalainen päätös
2 Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12.2.2021 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (EUVL 2021, L 57, s. 17) käyttöön otetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä (jäljempänä tukiväline) voidaan myöntää jäsenvaltioille rahoitusta rahoitusosuutena, joka on mainitun asetuksen 2 artiklan 2 alakohdan mukaan rahoitustukea, jota ei makseta takaisin, tai lainana.
3 Neuvosto antoi 17.6.2022 alkuperäisen päätöksen. Sen antaminen julkistettiin samana päivänä annetulla neuvoston lehdistötiedotteella.
4 Puolan tasavalta toimitti 31.8.2023 komissiolle muutetun version elpymis- ja palautumissuunnitelmastaan.
5 Neuvosto antoi 8.12.2023 päätöksen alkuperäisen päätöksen muuttamisesta. Sillä muutetaan alkuperäistä päätöstä muun muassa sisällyttämällä siihen luku ”REPowerEU” ja mukauttamalla rahoitusosuutta ja lainaa varten käytettävissä olevaa määrää. Sitä vastoin riidanalaisen päätöksen liitteessä olevat välitavoitteet F1G, F2G ja F3G, jotka koskevat Puolan tuomioistuinjärjestelmän uudistamista, pysyivät muuttumattomina.
6 Riidanalainen päätös on sen 4 artiklan mukaan osoitettu Puolan tasavallalle.
7 Riidanalaisella päätöksellä neuvosto hyväksyi sen 1 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaan Puolan tasavallan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan arvioinnin.
8 Riidanalaisen päätöksen 1 artiklan toisen virkkeen mukaan välitavoitteet ja tavoitteet, jotka Puolan tasavallan pitää saavuttaa, täsmennetään kyseisen päätöksen liitteessä.
9 Riidanalaisen päätöksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan käytettävissä olevan rahoitusosuuden määräksi vahvistetaan lähtökohtaisesti 25 276 853 716 euroa.
10 Riidanalaisen päätöksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan komissio asettaa rahoitusosuuden Puolan tasavallan saataville useissa maksuerissä kyseisen päätöksen liitteen mukaisesti. Komissio voi suorittaa maksuerät useammassa osassa.
11 Riidanalaisen päätöksen 2 artiklan 3 kohdan mukaan maksettavien varojen vapauttaminen edellyttää muun muassa sitä, että komissio antaa asetuksen 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen, jossa todetaan, että Puolan tasavalta on tyydyttävästi saavuttanut kyseisen päätöksen liitteessä yksilöidyt välitavoitteet ja tavoitteet.
12 Riidanalaisen päätöksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan käytettävissä olevan rahoitusosuuden määräksi vahvistetaan lähtökohtaisesti 34 541 303 518 euroa.
13 Riidanalaisen päätöksen liitteessä on kolme osaa.
14 Osa 1 koskee elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia uudistuksia ja investointeja. Suoritettavat uudistukset ja investoinnit on ohjelmoitu siten, että Puolan tasavalta toteuttaa ne vuoden 2021 viimeisen vuosineljänneksen ja vuoden 2026 toisen vuosineljänneksen välisenä aikana.
15 Puolan oikeuslaitoksen uudistamista koskevat toimenpiteet täsmennetään välitavoitteissa F1G, F2G ja F3G.
16 Välitavoitteen F1G mukaan puolalaisten tuomareiden riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistamiseksi on toteutettava useita toimenpiteitä. Ohjeellisen aikataulun mukaan tämä osa uudistuksesta oli tarkoitus panna täytäntöön antamalla kyseinen lainsäädäntö vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä.
17 Välitavoitteen F2G mukaan on toteutettava toimenpiteitä sen takaamiseksi, että tuomareilla, joita Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) Izba Dyscyplinarnan (jäljempänä kurinpitojaosto) ratkaisut koskevat, on käytettävissään menettely, jossa heihin vaikuttavat mainitun jaoston päätökset voidaan tutkia uudelleen. Ohjeellisen aikataulun mukaan myös tämä osa uudistuksesta oli tarkoitus panna täytäntöön antamalla lainsäädäntö vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä.
18 Välitavoite F2G kuuluu seuraavasti:
”Uudistuksen, jolla varmistetaan, että tuomareilla, joihin ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, on käytettävissään menettely tapauksensa tutkimiseksi uudelleen, voimaantulo. Nämä kurinpitojaoston jo ratkaisemat asiat käsittelee tuomioistuin, joka täyttää SEU 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset edellä olevan välitavoitteen F1G perusteella annettavien säännösten mukaisesti. Säädöksessä säädetään, että näitä asioita käsittelevässä tuomioistuimessa pidetään ensimmäinen suullinen käsittely kolmen kuukauden kuluessa uudelleentutkintaa koskevan pyynnön vastaanottamisesta ja että asiat ratkaistaan 12 kuukauden kuluessa kyseisen pyynnön vastaanottamisesta. Kurinpitojaostossa vielä vireillä olevat asiat on siirrettävä tuomioistuimen tutkittaviksi edellä mainitussa menettelyssä annettavien säännösten mukaisesti.”
19 Välitavoitteen F3G mukaan välitavoitteessa F2G mainitut uudelleentutkintamenettelyt oli lähtökohtaisesti saatettava päätökseen ohjeellisen aikataulun mukaisesti vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä.
20 Lisäksi riidanalaisen päätöksen 45 perustelukappaleesta ilmenee, että välitavoitteet F1G ja F2G on saavutettava ennen kuin Puolan tasavalta voi esittää ensimmäisen maksupyynnön, eikä maksuja voida suorittaa ennen kuin nämä välitavoitteet on saavutettu. Riidanalaisen päätöksen liitteessä olevan 2 osan 2.1 kohdan mukaan rahoitustuen ensimmäisen maksuerän – määrältään 2 758 738 902 euroa – suorittamisen edellytyksenä on muun muassa se, että Puolan tasavalta on saavuttanut välitavoitteet F1G ja F2G.
21 Sen sijaan välitavoitteeseen F3G, jonka mukaan kaikki välitavoitteen F2G mukaisesti aloitetut menettelyt (jäljempänä uudelleentutkintamenettely) on lähtökohtaisesti saatettava päätökseen vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä, ei sisälly ehtoa rahoitusosuuden suorittamiselle tukivälineestä.
22 Riidanalaisen päätöksen johdanto-osan 45 perustelukappaleesta ilmenee myös, että välitavoitteet F1G, F2G ja F3G eivät vaikuta Puolan tasavallan velvollisuuteen noudattaa aina Euroopan unionin oikeutta ja erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut.
23 Muun muassa riidanalaisen päätöksen 50 perustelukappaleesta ilmenee vielä, että Puolan oikeuslaitoksen uudistamista koskevat välitavoitteet eli F1G, F2G ja F3G eivät vaikuta vireillä oleviin tai tuleviin jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeviin menettelyihin eivätkä yleisemmin Puolan tasavallan velvollisuuteen noudattaa unionin oikeutta ja erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja.
Asianosaisten vaatimukset
24 Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
25 Neuvosto vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen perusteettomana
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
26 Unkari vaatii, että kanteet jätetään tutkimatta.
27 Puolan tasavalta vaatii, että kanteet jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään perusteettomina.
28 Komissio vaatii, että kanteet jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään perusteettomina ja että kantajat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
Oikeusriidan kohde
29 Kantajat riitauttavat riidanalaisen päätöksen sillä perusteella, että sen ainoassa liitteessä mainitut välitavoitteet F1G, F2G ja F3G eivät ole sopusoinnussa unionin oikeuden kanssa.
30 Neuvosto väittää, että kantajat viittaavat kanteissaan todellisuudessa yksinomaan kyseisiin välitavoitteisiin ja erottavat ne keinotekoisesti riidanalaisen päätöksen päätösosasta.
31 Toisin kuin neuvosto väittää, kanteiden kohdetta ei voida ymmärtää siten, että niissä vaadittaisiin ainoastaan Puolan oikeuslaitoksen uudistamista koskevien välitavoitteiden F1G, F2G ja F3G kumoamista irrallaan riidanalaisen päätöksen päätösosasta.
32 Kyseiset välitavoitteet, erityisesti välitavoitteet F1G ja F2G ovat nimittäin erottamaton ja keskeinen osa riidanalaista päätöstä, koska yhtäältä ne on liitetty sen 1 artiklaan ja koska toisaalta mitään mainitun päätöksen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua maksua ei suoriteta, jos Puolan tasavalta ei ole tyydyttävästi saavuttanut kyseisiä välitavoitteita.
33 Kanteet on siten ymmärrettävä niin, että niissä vaaditaan riidanalaisen päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan.
Mahdollisuus ratkaista asia määräyksellä
34 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdan mukaan vastaaja voi pyytää unionin yleistä tuomioistuinta pääasian käsittelyä aloittamatta ratkaisemaan, onko kanne jätettävä tutkimatta. Työjärjestyksen 130 artiklan 7 kohdan mukaan unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee pyynnön mahdollisimman pian.
35 Unionin yleinen tuomioistuin päätti 31.3.2023 antamallaan määräyksellä käsitellä neuvoston esittämän oikeudenkäyntiväitteen pääasian yhteydessä.
36 Kun kuitenkin otetaan huomioon asianosaisten kirjelmät ja niiden unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin eri kysymyksiin antamat vastaukset, unionin yleinen tuomioistuin katsoo voivansa ratkaista neuvoston oikeudenkäyntiväitteen työjärjestyksen 130 artiklan 1 ja 7 kohdan nojalla annettavalla määräyksellä ilman, että on tarpeen aloittaa asian käsittelyn suullista vaihetta.
37 Niinpä unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että 31.3.2023 annettu määräys, jolla neuvoston esittämä oikeudenkäyntiväite päätettiin käsitellä pääasian yhteydessä, ei ole käsiteltävässä asiassa esteenä sen ratkaisemiselle määräyksellä.
Oikeudenkäyntiväite
38 Neuvosto esittää oikeudenkäyntiväitteensä tueksi yhtäältä, että kantajilla ei ole oikeutta nostaa kannetta omissa nimissään. Toisaalta neuvosto katsoo, etteivät kantajat voi myöskään tukeutua niiden tuomareiden tilanteeseen, joiden etuja ne puolustavat, koska näillä tuomareilla itsellään ei ole asiavaltuutta eikä oikeussuojan tarvetta.
39 Kantajat kiistävät nämä väitteet. Lisäksi ne väittävät niiden sekä omissa nimissään että niiden tuomareiden nimissä, joiden etuja ne puolustavat, esittämien kanteiden tutkittavaksi ottamisen osalta, että nyt käsiteltävän asian erityispiirteet huomioon ottaen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä – sellaisena kuin ne ilmenevät nykyisestä oikeuskäytännöstä – on lievennettävä.
40 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdistysten nostamat kumoamiskanteet voidaan ottaa tutkittaviksi kolmenlaisissa tilanteissa eli ensinnäkin silloin, kun säännöksessä nimenomaisesti tunnustetaan ammattiyhdistyksillä olevan tiettyjä menettelyllisiä oikeuksia, toiseksi silloin, kun yhdistys edustaa sellaisten jäsentensä etuja, jotka olisivat itse oikeutettuja nostamaan kanteen, ja kolmanneksi silloin, kun yhdistys voidaan yksilöidä sen perusteella, että toimi koskee sen omia etuja yhdistyksenä muun muassa siksi, että kumottavaksi vaadittu toimi on vaikuttanut sen asemaan neuvotteluosapuolena (ks. määräys 8.5.2019, Carvalho ym. v. parlamentti ja neuvosto, T‑330/18, ei julkaistu, EU:T:2019:324, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
Kantajien omissa nimissään toimien nostamien kanteiden tutkittavaksi ottaminen
41 Kantajat väittävät olevansa elimiä, joiden tehtävänä on puolustaa oikeusvaltion arvoja ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Ne käsittelevät säännöllisesti unionin toimielinten keskustelukumppaneina oikeusvaltioon liittyviä kysymyksiä, ja niillä itsellään on institutionaalinen intressi puolustaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja oikeusvaltion arvoja. Sen lisäksi, että ne ovat lähettäneet kirjeitä useille unionin toimielimille, ne ovat julkaisseet useita lausumia muun muassa puolalaisten tuomareiden oikeuksien puolustamiseksi. Lisäksi ne ovat tuomareita ja siis yhtä valtiovallan osaa edustavia elimiä, eikä niitä siten voida rinnastaa muihin yhdistyksiin niiden nostamien kumoamiskanteiden tutkittavaksi ottamisen osalta.
42 Edellä 40 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä esitetyn ensimmäisen tilanteen osalta voidaan todeta, että kantajat eivät vetoa sellaisten säännösten olemassaoloon, joissa niille tunnustettaisiin nimenomaisesti menettelyllisiä oikeuksia, eikä asiakirja-aineistoista voida päätellä tällaisten säännösten olemassaoloa.
43 Jos edellä 41 kohdassa esiteltyjä kantajien perusteluja on tulkittava siten, että niille on annettava tietyt menettelylliset oikeudet, jotta lainkäyttövaltaa voidaan suojata tehokkaasti tuomioistuimissa muun muassa SEU 2 artiklassa taattujen oikeusvaltion arvojen osalta, on todettava, että missään oikeussäännössä ei ole annettu kantajille oikeuksia, joilla olisi tarkoitus varmistaa tällainen suoja tukivälineen asiayhteydessä.
44 Niinpä kantajia ei tuomareita edustavina järjestöinä voida kohdella eri tavalla kuin mitä tahansa muuta yhdistystä.
45 Tässä tilanteessa kanteita ei voida ottaa tutkittavaksi edellä 40 kohdassa mainitun ensimmäisen tilanteen perusteella.
46 Edellä 40 kohdassa mainitun kolmannen tilanteen, joka liittyy vaikutukseen, joka kohdistuu yhdistysten omiin etuihin muun muassa neuvotteluosapuolena, osalta on todettava, etteivät kantajat ole osoittaneet tällaista vaikutusta tapauksissaan.
47 Se, että kantajat ovat väittämällään tavalla ”käyneet keskusteluja” unionin toimielinten kanssa yleisessä oikeusvaltioon liittyvien kysymysten asiayhteydessä, ei riitä siihen, että niille tunnustettaisiin riidanalaisen päätöksen antamiseen liittyvässä erityisessä asiayhteydessä neuvotteluosapuolen asema edellä 40 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.
48 Tämä pätee myös siihen asioiden T‑530/22, T‑531/22 ja T‑532/22 kantajien mainitsemaan seikkaan, että niillä on tarkkailijan asema Euroopan neuvoston eri elimissä, kuten oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevassa pysyvässä komiteassa (CEPEJ) ja eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivisessa neuvostossa (CCJE).
49 Samasta syystä merkitystä ei ole sillä asian T‑533/22 kantajan esiin tuomalla seikalla, että se on ollut väliintulijana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa puolalaisten tuomioistuinten vireille panemissa asioissa, jotka koskevat oikeusvaltiokriisiä Puolassa.
50 Myöskään asian T‑530/22 [luottamuksellinen](1) kantajan väitteellä ei voida osoittaa, että sen omiin etuihin kohdistuisi vaikutusta. Pelkästään kyseiseen väitteeseen [luottamuksellinen] vetoamisella ei nimittäin voida osoittaa, että toimi koskisi kyseistä kantajaa suoraan.
51 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että kantajat eivät täytä edellä 40 kohdassa mainittua ensimmäistä ja kolmatta tilannetta koskevia edellytyksiä, eikä niillä ole siten oikeutta toimia nyt käsiteltävissä asioissa omissa nimissään.
Kantajien jäsentensä, joiden etuja ne puolustavat, nimissä toimien nostamien kanteiden tutkittavaksi ottaminen
52 Edellä 40 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisessa toisessa tilanteessa yhdistyksillä on asiavaltuus, jos ne edustavat jäsentensä, joilla itsellä on asiavaltuus, etuja.
53 Neuvosto kiistää erityisesti kantajien väitteen, jonka mukaan niiden asiavaltuus perustuu siihen, että ne edustavat sellaisten tuomarien etuja, joilla itsellään on asiavaltuus.
54 Aluksi on ensinnäkin mainittava, että asioiden T‑530/22, T‑531/22 ja T‑532/22 kantajat täsmensivät vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen, että ne ovat tuomareita kansainvälisellä tasolla edustavia yhdistyksiä, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti kansallisia ammattiyhdistyksiä, mukaan lukien puolalaiset tuomariyhdistykset.
55 Tältä osin näiden kolmen asian kantajat esittävät, että edellä 40 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö jäsentensä nimissä toimivien yhdistysten asiavaltuudesta on ulotettava koskemaan myös edellä mainittua tilannetta. Ne viittaavat tässä yhteydessä muun muassa 28.11.2008 annettuun tuomioon Hôtel Cipriani ym. v. komissio (T‑254/00, T‑270/00 ja T‑277/00, EU:T:2008:537), jossa otettiin tutkittavaksi kanne, jonka oli nostanut jäsentensä etuja edustava yhdistys, joka koostui sellaisia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä edustavista yhdistyksistä, joilla itsellään olisi ollut asiavaltuus.
56 Toiseksi on myös mainittava, että koska kantaja asiassa T‑533/22 on säätiö eikä sillä siten ole jäseniä, se ei ole kanteessaan vedonnut asiavaltuuteensa sillä perusteella, että toimi vaikuttaa niiden tuomareiden etuihin, joiden etuja se puolustaa. Vastauksessaan neuvoston esittämään oikeudenkäyntiväitteeseen kyseisen asian kantaja väitti, ettei merkitystä ollut sillä, toimiiko elin jäsentensä nimissä, koska jäsenyyssuhde ei ole välttämätön, vaan riittää, että se toimii niiden henkilöiden nimissä, joiden etuja se puolustaa.
57 Edellä 40 kohdassa mainittua oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa edellä 54 ja 56 kohdassa mainittuihin erityisiin tilanteisiin siinä tapauksessa, että kantajayhdistysten jäsenyhdistysten jäsenillä itsellään on asiavaltuus. Käsiteltävässä asiassa on tutkittava kantajien jäsenyhdistysten jäseninä olevien tuomareiden asiavaltuus.
58 SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan ”luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi ensimmäisessä ja toisessa kohdassa määrätyin edellytyksin nostaa kanteen hänelle osoitetusta[toimesta] tai [toimesta], joka koskee häntä suoraan ja erikseen, sekä sääntelytoimesta, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä”.
59 Koska riidanalainen päätös on osoitettu Puolan tasavallalle, kanteiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset on tutkittava SEUT 263 artiklan neljännen kohdan toisen ja kolmannen osan perusteella, joissa edellytetään, että toimi koskee kantajaa suoraan.
60 Tältä osin kantajat vetoavat siihen, että toimi koskee suoraan tuomareita, joiden etuja ne puolustavat, erottamalla toisistaan kolme tuomariryhmää eli ensinnäkin ne puolalaiset tuomarit, joita koskevat kurinpitojaoston päätökset, joita välitavoitteissa F2G ja F3G tarkoitettu uudelleentutkintamenettely koskee suoraan, toiseksi kaikki puolalaiset tuomarit, joihin tämä uudelleentutkintamenettely ja välitavoite F1G vaikuttavat suoraan, ja kolmanneksi kaikki muut eurooppalaiset tuomarit, joihin nämä välitavoitteet myös vaikuttavat suoraan.
– Kysymys siitä, koskeeko toimi suoraan niitä puolalaisia tuomareita, joita kurinpitojaoston päätökset koskevat
61 On tutkittava, voivatko kantajat perustellusti tukeutua kanteidensa tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymisen osoittamiseksi sellaisten puolalaisten tuomareiden tilanteeseen, joihin välitavoitteissa F2G ja F3G tarkoitetun kaltaisen uudelleentutkintamenettelyn aloittaminen vaikuttaa suoraan.
62 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että jotta kanteen kohteena oleva toimenpide koskisi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, kahden kumulatiivisen edellytyksen on täytyttävä: yhtäältä kyseisellä toimella on oltava välittömiä vaikutuksia kyseisen henkilön oikeusasemaan ja toisaalta sillä ei saada jättää niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, lainkaan harkintavaltaa, vaan toimeenpanon on oltava täysin automaattista ja perustuttava yksinomaan unionin lainsäädäntöön ilman välissä olevien sääntöjen soveltamista (ks. tuomio 12.7.2022, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto, C‑348/20 P, EU:C:2022:548, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
63 Unionin tuomioistuin on muistuttanut ensimmäisestä edellytyksestä, että mikä tahansa toimi, oli se sitten sääntelytoimi tai muu toimi, voi lähtökohtaisesti koskea yksityistä suoraan ja vaikuttaa siten suoraan tämän oikeusasemaan riippumatta siitä, edellyttääkö se täytäntöönpanotoimenpiteitä (tuomio 12.7.2022, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto, C‑348/20 P, EU:C:2022:548, 74 kohta).
64 Lisäksi sen tutkimiseksi, voiko riidanalaisella päätöksellä olla välittömiä vaikutuksia niiden tuomareiden oikeusasemaan, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, on tarkasteltava kyseisen toimen ydinsisältöä ja arvioitava näitä vaikutuksia objektiivisten kriteerien, kuten mainitun toimen koko sisällön, kannalta ja ottamalla tarvittaessa huomioon toimen antamisen asiayhteys ja toimen toteuttaneen toimielimen toimivalta (ks. vastaavasti tuomio 12.7.2022, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto, C‑348/20 P, EU:C:2022:548, 63 ja 75 kohta).
65 Ensinnäkin riidanalaisen päätöksen ydinsisällöstä, kun sitä arvioidaan sen koko sisällön ja asiayhteyden perusteella, on muistutettava, että asetus 2021/241 annettiin SEUT 175 artiklan kolmannen kohdan, joka koskee jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen yhteensovittamista SEUT 174 artiklassa tarkoitettujen taloudellista, sosiaalista ja alueellista johdonmukaisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, nojalla.
66 Asetuksen 2021/241 1 artiklassa, joka koskee kyseisen asetuksen kohdetta, säädetään, että sillä perustetaan elpymis- ja palautumistukiväline sekä vahvistetaan tukivälineen tavoitteet, sen rahoitus, sen mukaiset unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt. Asetuksen 2021/241 johdanto-osan kahdeksannessa perustelukappaleessa täsmennetään, että tukiväline on innovatiivinen väline, jolla annetaan jäsenvaltioille suoraa rahoitustukea.
67 Mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että tukivälineen yleisenä tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta muun muassa parantamalla jäsenvaltioiden palautumiskykyä, kriisivalmiutta ja sopeutumiskykyä. Tukivälineen tarkoituksena on siten muun muassa myötävaikuttaminen taloudelliseen ja sosiaaliseen noususuuntaiseen lähentymiseen sekä unionin talouksien kestävän kasvun ja yhdentymisen palauttaminen ja edistäminen.
68 Tätä varten jäsenvaltioiden on laadittava elpymis- ja palautumissuunnitelmat, jotka komissio arvioi. Tämän jälkeen arviointi hyväksytään neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä. Tällaisessa päätöksessä asetetaan rahoitusosuuden maksamisen ehdoksi edellytysten noudattaminen eli mainittujen suunnitelmien täytäntöönpano, mukaan lukien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, jotka ovat asetuksen 2021/241 2 artiklan 4 kohdan mukaan uudistuksen tai investoinnin toteuttamisen edistymisestä kertovia mittareita.
69 Asetuksen 2021/241 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos komissio katsoo, että lainatukihakemus täyttää 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit, ja kun 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu neuvoston täytäntöönpanopäätös on annettu, komissio tekee lainasopimuksen asianomaisen jäsenvaltion kanssa.
70 Asetuksen 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa säädetään, että neuvoston annettua mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen komissio tekee asianomaisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen, joka muodostaa varainhoitoasetuksessa tarkoitetun yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen.
71 Asetuksen 2021/241 24 artiklan 9 kohdassa säädetään, että jos asianomainen jäsenvaltio ei ole saavuttanut konkreettista edistymistä minkään asiaankuuluvan välitavoitteen tai tavoitteen suhteen, komissio irtisanoo 15 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset ja vapauttaa sitoumuksen rahoitusosuuden määrän maksamisesta.
72 Riidanalaisen päätöksen asiayhteydessä välitavoitteilla asetetaan siis edellytykset, jotka Puolan tasavallan on täytettävä ja jotka komission on tämän jälkeen tutkittava päättääkseen, voidaanko Puolan tasavallalle myöntää varoja tukivälineestä. Välitavoitteiden merkityksellisyys liittyy siten menettelyyn, jossa varat vapautetaan tukivälineen nojalla, koska niiden tyydyttävä saavuttaminen on edellytyksenä mainittujen varojen maksamiselle.
73 Tässä yhteydessä on muistutettava, että riidanalaisessa päätöksessä on vahvistettu joukko välitavoitteita ja tavoitteita, jotka Puolan tasavallan on saavutettava. Esimerkiksi pelkästään tukivälineen ensimmäisen osan mukaisen rahoituksen maksaminen edellyttää, että Puolan tasavalta saavuttaa välitavoitteiden F1G ja F2G lisäksi 26 muuta välitavoitetta, kuten riidanalaisen päätöksen liitteessä olevan 2 osan 2.1.1 kohdasta ilmenee.
74 Tästä seuraa, että välitavoitteiden, mukaan lukien välitavoitteet F1G, F2G ja F3G, luonne liittyy talousarvion ehdollisuuteen, koska niiden saavuttaminen on edellytyksenä rahoitusosuuden maksamiselle tukivälineestä.
75 Riidanalaisen päätöksen asiayhteydessä välitavoitteiden F1G, F2G ja F3G tehtävänä on siis varmistaa yhtäältä asetuksen 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b ja j alakohdan kriteerien täyttyminen ja toisaalta mainitun asetuksen 22 artiklassa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 20 artiklan 5 kohdan e alakohdan kanssa, säädettyjen velvoitteiden noudattaminen sen varmistamiseksi, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin haasteisiin vastataan tehokkaasti ja että Puolan tuomioistuinjärjestelmän puutteet eivät vahingoita unionin taloudellisia etuja.
76 On totta, että neuvostoa sitoivat riidanalaisen päätöksen antamisen yhteydessä SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ja SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltion arvo sekä niihin liittyvä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.
77 Samalla tapaa välitavoitteet F1G, F2G ja F3G ilmentävät yhtäältä oikeusvaltion arvon kunnioittamisen ja toisaalta unionin talousarvion tehokkaan toteuttamisen, jossa noudatetaan moitteettoman varainhoidon periaatteita, sekä unionin taloudellisten etujen suojaamisen välistä yhteyttä (ks. analogisesti tuomio 16.2.2022, Puola v. parlamentti ja neuvosto, C‑157/21, EU:C:2022:98, 148 kohta).
78 Toisin kuin kantajat näyttävät esittävän, neuvosto ei pyrkinyt riidanalaisen päätöksen antamisella ja siten välitavoitteiden F1G, F2G ja F3G vahvistamisella kuitenkaan korvaamaan oikeusvaltion arvoa tai tehokasta oikeussuojaa koskevia oikeussääntöjä, sellaisina kuin niitä on selvennetty unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.
79 Tätä tukee lisäksi riidanalaisen päätöksen johdanto-osan 45 perustelukappale, jonka mukaan välitavoitteet F1G, F2G ja F3G eivät vaikuta Puolan tasavallan velvollisuuteen noudattaa aina unionin oikeutta ja erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, ja riidanalaisen päätöksen johdanto-osan 50 perustelukappale, jonka mukaan kyseiset välitavoitteet eivät vaikuta vireillä oleviin tai tuleviin jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeviin menettelyihin eivätkä yleisemmin Puolan tasavallan velvollisuuteen noudattaa unionin oikeutta, erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita.
80 Tästä seuraa, että yksilöimällä riidanalaisen päätöksen liitteessä välitavoitteet F1G, F2G ja F3G, jotka Puolan tasavallan oli määrä saavuttaa saadakseen rahoitusta tukivälineestä, neuvoston tarkoituksena ei ollut antaa kyseiselle jäsenvaltiolle lupaa olla noudattamatta Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita, joissa todetaan, että Puolan tasavalta ei ole kunnioittanut oikeusvaltion arvoa tai tehokkaan oikeussuojan periaatetta.
81 Edellä esitettyjen arviointien perusteella on tutkittava toiseksi sitä, vaikuttaako riidanalainen päätös sen ydinsisältö huomioon ottaen suoraan niihin tuomareihin, joita kurinpitojaoston päätökset koskevat, kun otetaan huomioon mainitun päätöksen liitteessä oleva välitavoite F2G.
82 Tältä osin on mainittava, että kantajat tukeutuvat sekä välitavoitteeseen F2G että välitavoitteeseen F3G väittääkseen, että uudelleentutkintamenettelyn aloittaminen vaikuttaa tuomareihin, joita kurinpitojaoston päätökset koskevat. Koska välitavoitteessa F3G asetetaan vain määräaika, jonka kuluessa uudelleentutkintamenettelyt on pantava täytäntöön, ja koska itse uudelleentutkintamenettelyn aloittamisesta määrätään välitavoitteessa F2G, se, koskeeko toimi näitä tuomareita suoraan, on tutkittava pelkästään välitavoitteen F2G kannalta, sellaisena kuin se on vahvistettu riidanalaisen päätöksen liitteessä.
83 Riidanalainen päätös on osoitettu Puolan tasavallalle, jonka on saavuttava sen liitteessä mainittu välitavoite F2G, jotta se voi saada rahoitusta tukivälineestä.
84 On totta, että edellä 63 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan se, että riidanalainen toimi edellyttää täytäntöönpanotoimenpiteitä, ei itsessään tarkoita, etteikö toimella voisi olla välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan.
85 Toimen ja sen kantajaan kohdistuvien vaikutusten välillä on kuitenkin oltava välitön yhteys (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 12.7.2022, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto, C‑348/20 P, EU:C:2022:548, 74 ja 76 kohta).
86 Esimerkiksi 12.7.2022 annetun tuomion Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto (C‑348/20 P, EU:C:2022:548) 75 kohdassa unionin tuomioistuin saattoi päätellä, että riidanalaisen toimen, joka oli direktiivi, ja sen vaikutusten välillä oli välitön yhteys, koska kyseessä olevissa säännöksissä säädettiin kantajaan sovellettavista erityisistä velvoitteista.
87 Nyt käsiteltävässä asiassa on sitä vastoin niin, että riippumatta Puolan tasavallan mahdollisesta harkintavallasta välitavoitteen F2G saavuttamisessa on muistutettava, että kyseisessä välitavoitteessa ainoastaan asetetaan yksi edellytys, joka Puolan tasavallan on täytettävä voidakseen saada rahoitusta, kuten edellä 74 kohdassa todettiin. Ei siis voida päätellä, että riidanalaisessa päätöksessä määrättäisiin välitavoite F2G asettamalla Puolan tasavallalle lopullisesti erityisiä velvoitteita sen suhteissa tuomareihin, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat.
88 Riidanalaisesta päätöksestä ei etenkään seurannut, että siinä säädetyt edellytykset asetettaisiin tuomareille, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttivat, eikä siitä seurannut, että heihin sovellettaisiin suoraan jotakin erityistä säännöstä. Niinpä riidanalaisen päätöksen – siltä osin kuin siinä yksilöidään välitavoite F2G – ja kurinpitojaoston päätösten kohteena olevien tuomareiden oikeusaseman välillä ei ole välitöntä yhteyttä.
89 Niiden tuomareiden tilanteeseen, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, sovelletaan siten myös riidanalaisen päätöksen antamisen jälkeenkin mainittuun tilanteeseen sovellettavia Puolan oikeuden merkityksellisiä säännöksiä sekä unionin oikeuden oikeussääntöjä ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita, eikä kyseisessä päätöksessä yksilöidyllä välitavoitteella F2G muuteta suoraan kyseisten tuomareiden oikeusasemaa SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa edellytetyllä tavalla.
90 Ei myöskään voida katsoa, että välitavoitteen F2G vaikutuksena olisi kantajien väittämällä tavalla sen, että uudelleentutkintamenettelystä säädetään Puolan oikeudessa, ”mahdollistaminen ellei jopa vaatiminen”, ja että komissio, joka osallistui riidanalaisen päätöksen antamiseen ja siten välitavoitteiden F1G, F2G ja F3G yksilöimiseen, olisi tästä syystä estynyt vetoamasta muun muassa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevissa menettelyissä uudelleentutkintamenettelyn yhteensopimattomuuteen unionin oikeuden kanssa.
91 Ensinnäkin riidanalaisella päätöksellä nimittäin vain hyväksytään joukko rahoituksen saamisen edellytyksiä – muun muassa välitavoite F2G – muuttamatta välittömästi niiden tuomareiden asemaa, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, sillä se muuttuu ainoastaan toimenpiteellä, joka Puolan tasavallan oli määrä myöhemmin toteuttaa kyseisen välitavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi, kun otetaan huomioon edellä 80 kohdassa mainittu toteamus, Puolan tasavallalle ei voida antaa riidanalaisen päätöksen liitteessä olevan välitavoitteen F2G nojalla oikeutta olla noudattamatta unionin oikeuteen ja erityisesti unionin tuomioistuimen tuomioihin ja määräyksiin perustuvia velvoitteitaan.
92 Toiseksi on todettava, että vaikka oletettaisiin, että – kuten kantajat väittävät – komission menettelylliset oikeudet olisivat rajoitetut sen roolin vuoksi, joka sillä oli välitavoitteiden asettamiseen johtaneessa menettelyssä, tämä ei nyt käsiteltävässä asiassa johtaisi siihen, että riidanalainen päätös koskisi suoraan tuomareita, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat.
93 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että riidanalaisella päätöksellä, jossa asetetaan edellytykset Puolan tasavallan mahdollisuudelle saada rahoitusta tukivälineestä, ei ole välittömiä vaikutuksia niiden tuomareiden oikeusasemaan, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, joten ensimmäinen edellytys sille, että toimen voidaan katsoa koskevan heitä suoraan, ei täyty.
– Kysymys siitä, koskeeko toimi suoraan kaikkia puolalaisia tuomareita sekä muiden jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueen (ETA) tuomareita
94 Kantajien mukaan riidanalainen päätös koskee suoraan kaikkia puolalaisia tuomareita sekä muiden jäsenvaltioiden ja ETA:n tuomareita.
95 Kantajat väittävät ensinnäkin siltä osin kuin on kyse siitä, koskeeko toimi puolalaisia tuomareita välitavoitteissa F2G ja F3G määrätyn uudelleentutkintamenettelyn vuoksi, että jopa tuomareihin, joihin kurinpitojaoston päätökset eivät vaikuta, ”kohdistuu heidän ammattinsa harjoittamiseen liittyvä ehkäisevä vaikutus” niin kauan kuin heidän tällaisten päätösten kohteena olevien kollegoidensa tilannetta ei ole selvitetty, ja heidän työmääränsä on suurempi niin kauan kuin heidän kollegansa ovat pidätettyinä viroistaan. Niiden mukaan lainvastaisten seuraamusten kohteeksi joutuneiden tuomareiden virasta pidättämisen jatkaminen ”voi heikentää luottamusta, joka oikeuslaitoksen on herätettävä oikeussubjekteissa demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa”. Se vaikuttaa suoraan kaikkien tuomareiden edellytyksiin täyttää asianmukaisesti se tarkoitus, joka heille työtehtäviään hoitaessaan kuuluu.
96 Tässä yhteydessä on mainittava, että koska välitavoitteilla F2G ja F3G ei ole välittömiä vaikutuksia niiden puolalaisten tuomarien, joihin kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, asemaan – kuten edellä 82–93 kohdassa todettiin –, sama koskee vielä suuremmalla syyllä niitä puolalaisia tuomareita, joihin kyseiset päätökset eivät vaikuta.
97 Kantajat väittävät siltä osin, vaikuttaako toimi kaikkiin puolalaisiin tuomareihin välitavoitteen F1G vuoksi, että välitavoitteella F1G, sellaisena kuin se on hyväksytty riidanalaisessa päätöksessä, on välittömiä vaikutuksia kaikkien puolalaisten tuomareiden oikeusasemaan, koska se ei riitä tehokkaan oikeussuojan palauttamiseen. Niinpä puolalaisilla tuomareilla on niiden mukaan velvollisuus ratkaista asioita, mukaan lukien sellaiset asiat, joissa on kyse tukivälineestä maksettavasta rahoituksesta, ”epäasiallisissa työskentelyolosuhteissa, sillä he joutuvat kärsimään lainvastaisesta paineesta sekä riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa horjuttamisesta”. ”Puolalaisten tuomarien on hoidettava tehtäviään olosuhteissa, jotka herättävät epäilyjä” muun muassa heidän edellytyksistään saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, soveltaa täysimääräisesti unionin oikeutta sekä antaa ratkaisuja, jotka ovat hallituksen tai Puolassa vallassa olevan poliittisen puolueen etujen vastaisia.
98 Tältä osin on todettava, että kantajat eivät ole osoittaneet, että kaikkien puolalaisten tuomareiden aseman ja välitavoitteen F1G välillä olisi riittävän läheinen yhteys, jotta voitaisiin päätellä, että kyseisellä välitavoitteella on välittömiä vaikutuksia kyseisten tuomareiden oikeusasemaan.
99 Kantajat arvostelevat nimittäin muun muassa välitavoitetta F1G sillä perusteella, että se ei riitä palauttamaan puolalaisten tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta eikä yleisemmin takaamaan sitä, että Puolan tuomioistuinjärjestelmä täyttää oikeusvaltion noudattamisen asettamat vähimmäisvaatimukset.
100 Kantajat tyytyvät näin ollen esittämään vain yleisluonteisia väitteitä siitä, mitä välitavoitteen F1G olisi niiden mukaan pitänyt sisältää. Ne eivät kuitenkaan täsmennä niitä kyseistä välitavoitetta koskevassa tekstissä olevia konkreettisia seikkoja, joista aiheutuisi suoraa vahinkoa puolalaisille tuomioistuimille.
101 Se, että riidanalaisessa päätöksessä ei ole määräyksiä, joita kantajat pitävät tarpeellisina, ei kuitenkaan voi merkitä sellaista välitöntä puuttumista puolalaisten tuomarien SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan perustuviin oikeuksiin, joka vaikuttaisi suoraan heidän oikeusasemaansa.
102 Kantajat katsovat vielä, että välitavoitteet F1G, F2G ja F3G, sellaisina kuin ne hyväksyttiin riidanalaisessa päätöksessä, vaikuttavat suoraan muiden jäsenvaltioiden ja ETA:n tuomareihin näiden valtioiden oikeusjärjestysten ja unionin oikeusjärjestysten välisten läheisten yhteyksien vuoksi.
103 Ne väittävät yhtäältä, että kyseisten tuomareiden tehtäviin kuuluu esimerkiksi tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano, paikallisen toimivallan määrittäminen turvapaikkamenettelyissä ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella esitettyjen henkilön luovuttamista koskevien pyyntöjen tutkiminen. Oikeusvaltion vaarantumisella yhdessä jäsenvaltiossa voi olla välittömiä vaikutuksia muiden valtioiden tuomareiden edellytyksiin hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.
104 Tältä osin on todettava, että vaikka puutteet jonkin jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä voivat vaikuttaa tuomiovallan käyttämiseen muissa valtioissa ja vaikka oletettaisiin, että nämä puutteet voisivat vaikuttaa näiden valtioiden tuomareiden päivittäiseen työhön, tällaiset vaikutukset eivät merkitse sitä, että riidanalainen päätös voisi vaikuttaa välittömästi kyseisten tuomareiden oikeusasemaan.
105 Toisaalta kantajat väittävät, että jäsenvaltioiden välillä on olemassa ”seurausvaikutuksen” vaara, koska kun jonkin jäsenvaltion lainsäätäjä suunnittelee lainsäädäntöuudistuksia – mukaan lukien sen tuomioistuinjärjestelmän organisaatioon liittyvät uudistukset –, se ottaa vaikutteita muiden jäsenvaltioiden kehityksestä.
106 On kuitenkin mainittava, että kantajien väitteet mahdollisesta seurausvaikutuksesta – niinkin tärkeitä kuin nämä seikat voivat olla poliittisesti – eivät ole omiaan osoittamaan, että riidanalainen päätös vaikuttaisi välittömästi muiden jäsenvaltioiden tai ETA:n tuomareiden asemaan.
107 Riidanalainen päätös ei siten koske puolalaisia tuomareita – vaikuttipa kurinpitojaoston päätös heihin tai ei – eikä muiden jäsenvaltioiden tai ETA:n tuomareita suoraan. Niinpä kantajat eivät voi tukeutua näiden tuomareiden tilanteeseen kanteidensa tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymisen osoittamiseksi.
108 Kantajat eivät voi myöskään tukeutua sääntelytoimia koskevaan SEUT 263 artiklan neljännen kohdan kolmanteen osaan sillä perusteella, että tuomareilla, joiden etuja ne jäsenyhdistystensä etujen välityksellä ajavat, on asiavaltuus kyseisen kolmannen virkkeen osan perusteella. Edellytyksellä, jonka mukaan riidanalaisen toimen on koskettava kantajaa suoraan, on nimittäin sama merkitys sekä SEUT 263 artiklan neljännen kohdan toisessa että sen kolmannessa osassa (ks. vastaavasti tuomio 12.7.2022, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto, C‑348/20 P, EU:C:2022:548, 73 kohta). Koska riidanalainen päätös ei koske kantajia suoraan, ei näin ollen ole tarpeen tutkia, onko se SEUT 263 artiklan neljännen kohdan kolmannessa osassa tarkoitettu sääntelytoimi.
109 Edellä esitetyn perusteella – ja koska tuomareilla, joiden etuja kantajat puolustavat, ei itsellään ole asiavaltuutta – myöskään kantajat eivät täytä edellytyksiä sille, että niiden kanteet voitaisiin ottaa tutkittavaksi edellä 40 kohdassa mainitun toisen tilanteen perusteella.
Tutkittavaksi ottamisen edellytysten lieventäminen
110 Kantajien mukaan esillä olevassa asiassa on syytä lieventää kanteiden tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.
111 Kantajat katsovat lähinnä, että tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä on sovellettava joustavasti muun muassa tehokasta oikeussuojaa ja oikeusvaltioperiaatetta, joka on itse unionin identiteettiin kuuluva perusarvo, koskevien pakottavien vaatimusten vuoksi. Kantajien mukaan kattava oikeussuojakeinojen järjestelmä perustuu implisiittisesti siihen lähtökohtaan, että jäsenvaltiot kunnioittavat oikeusvaltion arvoja. Tämä lähtökohta ei kuitenkaan enää päde Puolassa, koska sen tilanteelle ovat ominaisia systeemiset puutteet, jotka johtuvat tietoisesta valinnasta olla noudattamatta unionin oikeutta ja erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja. Tältä osin kantajat väittävät, että ennakkoratkaisupyyntö ei ole enää niiden itsensä tai tuomareiden, joiden etuja ne puolustavat, käytettävissä oleva oikeussuojakeino.
112 Neuvosto, jota Unkari tukee, kiistää kantajien perustelut.
113 Tältä osin on mainittava, että vaikka SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa asetettuja tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä on tulkittava tehokasta oikeussuojaa koskevan perusoikeuden valossa, tällainen tulkinta ei saa johtaa mainitussa perussopimuksessa nimenomaisesti määrättyjen edellytysten sivuuttamiseen (ks. vastaavasti tuomio 3.10.2013, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto, C‑583/11 P, EU:C:2013:625, 98 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 28.4.2015, T & L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio, C‑456/13 P, EU:C:2015:284, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
114 Erityisesti on todettava, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklalla myönnetyn suojan tarkoituksena ei ole muuttaa perussopimuksissa määrättyä tuomioistuinvalvontaa koskevaa järjestelmää eikä etenkään niitä sääntöjä, jotka koskevat Euroopan unionin tuomioistuimissa suoraan nostettujen kanteiden tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä (ks. vastaavasti tuomio 3.10.2013, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto, C‑583/11 P, EU:C:2013:625, 97 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
115 Perusoikeuskirjan 47 artiklassa annettu suoja ei etenkään edellytä, että yksityinen voi varauksettomasti nostaa unionin toimista kumoamiskanteen suoraan unionin tuomioistuimissa (tuomio 28.10.2020, Associazione GranoSalus v. komissio, C‑313/19 P, ei julkaistu, EU:C:2020:869, 62 kohta).
116 Nyt käsiteltävässä tapauksessa kantajat eivät voi väittää, että riidanalainen toimi koskisi niitä suoraan, kuten edellä 109 kohdassa todettiin.
117 Tässä tilanteessa kantajien vaatima tutkittavaksi ottamisen edellytysten lieventäminen merkitsisi tosiasiallisesti SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa nimenomaisesti ilmaistun edellytyksen, jonka mukaan toimen on koskettava kantajaa suoraan, sivuuttamista, mikä olisi edellä 113 kohdassa mainitun oikeuskäytännön vastaista. Puolan tuomioistuinjärjestelmän systeemisillä puutteilla, joihin kantajat vetoavat, ei siten voida missään tapauksessa perustella sitä, että unionin yleinen tuomioistuin poikkeaa edellytyksestä, jonka mukaan toimen on koskettava kantajaa suoraan ja jota sovelletaan luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden nostamiin kanteisiin SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla.
118 Tämä ei vaikuta Puolan tasavallan SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja SEUT 266 artiklan mukaiseen velvollisuuteen korjata mahdollisimman nopeasti puutteet, jotka Euroopan unionin tuomioistuin on todennut oikeusvaltiota koskevan kriisin osalta. Lisäksi SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan muun muassa jäsenvaltiot ja toimielimet voivat nostaa kanteen unionin toimielinten, elinten ja laitosten missä tahansa muodossa antamista säännöksistä, joiden tarkoituksena on tuottaa sitovia oikeusvaikutuksia, ilman, että niiden tarvitsisi osoittaa oikeussuojan tarvetta (ks. vastaavasti tuomio 13.10.2011, Deutsche Post ja Saksa v. komissio, C‑463/10 P ja C‑475/10 P, EU:C:2011:656, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Lisäksi komission on sille perussopimusten valvojana kuuluvan tehtävän – sellaisena kuin se ilmenee SEU 17 artiklan 1 kohdasta (ks. vastaavasti tuomio 20.9.2016, Ledra Advertising ym. v. komissio ja EKP, C‑8/15 P–C‑10/15 P, EU:C:2016:701, 59 kohta) – mukaisesti, ja kun otetaan huomioon, että SEU 2 artiklaan sisältyvät arvot, joihin oikeusvaltion arvo kuuluu, ovat itse unionin identiteettiä yhteisenä oikeusjärjestyksenä määrittäviä arvoja (tuomio 16.2.2022, Puola v. parlamentti ja neuvosto, C‑157/21, EU:C:2022:98, 145 kohta), toimittava – myös asetuksen 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaisen arviointinsa yhteydessä – sen varmistamiseksi, että Puolan tasavalta noudattaa SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta johdettavia vaatimuksia.
119 Kaiken edellä esitetyn perusteella kanteet on jätettävä tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulut
120 Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantajat ovat hävinneet asian ja neuvosto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantajat on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
121 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiassa väliintulijoina olleet jäsenvaltiot ja toimielimet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Puolan tasavalta, Unkari ja komissio vastaavat siis omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Kanteet jätetään tutkimatta.
2) Magistrats européens pour la démocratie et les libertés (Medel), International Association of Judges, Association of European Administrative Judges ja Stichting Rechters voor Rechters velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.
3) Puolan tasavalta, Unkari ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Annettiin Luxemburgissa 4 päivänä kesäkuuta 2024.
V. Di Bucci | | M. van der Woude |