Language of document : ECLI:EU:C:2018:209

Yhdistetyt asiat C-688/15 ja C-109/16

Asiat, jotka on panneet vireille Agnieška Anisimovienė ym.

(Lietuvos Aukščiausiasis Teismasin esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)

Ennakkoratkaisupyyntö – Talletusten vakuusjärjestelmät ja sijoittajien korvausjärjestelmät – Direktiivi 94/19/EY – 1 artiklan 1 alakohta – Talletukset – Tavanomaisesta pankkitoiminnasta syntyneet väliaikaiset tilanteet – Direktiivi 97/9/EY – 2 artiklan 2 kohdan toinen alakohta – Varat, jotka ollaan velkaa tai kuuluvat sijoittajalle ja joita säilytetään tämän lukuun sijoituspalveluyrityksessä sijoitustoimien yhteydessä – Luottolaitos, joka on siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskija – Varat, jotka yksityiset henkilöt ovat luovuttaneet luottolaitokselle uusien siirtokelpoisten arvopapereiden merkintää varten – Direktiivin 2004/39/EY soveltaminen – Luottolaitoksen konkurssi ennen kyseessä olevien siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseen laskua – Julkinen yhtiö, jonka tehtävänä on huolehtia talletusten vakuusjärjestelmistä ja sijoittajien korvausjärjestelmistä – Mahdollisuus vedota direktiiviin 94/19/EY ja direktiiviin 97/9/EY tällaista yhtiötä vastaan

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 22.3.2018

1.        Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Rahoitusvälineiden markkinat – Direktiivi 2004/39 – Sijoituspalvelut tai -toiminta – Toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaiden lukuun – Käsite – Uusia siirtokelpoisia arvopapereita koskevat merkintäsopimukset, jotka luottolaitos tekee asiakkaidensa kanssa, kuuluvat käsitteen alaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2008/32, 2 artiklan 27 ja 28 alakohta, 4 artikla ja liitteessä V oleva 2.2.1 kohta)

2.        Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Rahoitusvälineiden markkinat – Direktiivi 2004/39 – Sijoituspalvelut tai -toiminta – Käsite – Uusia siirtokelpoisia arvopapereita koskevat merkintäsopimukset, jotka luottolaitos tekee asiakkaidensa kanssa, kuuluvat käsitteen alaan – Sillä, että luottolaitos on arvopapereiden liikkeeseenlaskijana, ei ole merkitystä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/44, 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohta)

3.        Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Luottolaitokset – Talletusten vakuuksia ja sijoittajien korvauksia koskevat järjestelmät – Direktiivit 94/19 ja 97/9 – Soveltamisala – Sellaisiin varoihin perustuvat saatavat, jotka yksityiset ovat luovuttaneet luottolaitokselle uusien arvopaperien merkintää varten ja jotka on siirretty luottolaitoksen nimiin avatulle tilille, kuuluvat direktiivien soveltamisalaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/96, 8 ja 9 artikla)

4.        Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Luottolaitokset – Talletusten vakuuksia ja sijoittajien korvauksia koskevat järjestelmät – Direktiivit 94/19 ja 97/9 – Samalla kummankin direktiivin alaan kuuluvat rahoitusvälineet – Jäsenvaltio ei ole säätänyt tietyn tyyppisten saatavien osoittamisesta jommankumman direktiivin mukaisen järjestelmän alaan – Sovellettavan järjestelmän valinta kuuluu saatavan haltijalle

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/96, 8 ja 9 artikla)

5.        Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Luottolaitokset – Talletusten vakuuksia ja sijoittajien korvauksia koskevat järjestelmät – Direktiivit 94/19 ja 97/9 – Julkinen yhtiö, joka huolehtii näistä järjestelmistä – Mahdollisuus vedota direktiiveihin tätä yhtiötä vastaan – Vaikutus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/14, 1 artiklan 1 alakohta, 7 artiklan 2 kohta ja liitteessä I oleva 12 kohta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39 liitteessä I oleva C osa)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 62–64 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 66–69 kohta)

3.      Sijoittajien korvausjärjestelmistä 3.3.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY ja talletusten vakuusjärjestelmistä 30.5.1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 11.3.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/14/EY, säännöksiä on tulkittava siten, että sellaisiin varoihin perustuvat saatavat, jotka on veloitettu yksityisillä luottolaitoksessa olevilta tileiltä ja siirretty mainitun luottolaitoksen nimiin avatuille tileille sellaisten uusien joukkovelkakirjojen merkintää varten, joiden liikkeeseenlaskijana tämän piti olla, tilanteessa, jossa näiden arvopapereiden liikkeeseenlaskua ei lopulta tapahtunut luottolaitoksen konkurssin vuoksi, kuuluvat sekä direktiivissä 97/9 säädettyjen, sijoittajien korvausjärjestelmien alaan että direktiivissä 94/19 säädettyjen, talletusten vakuusjärjestelmien alaan.

(ks. 99 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

4.      Direktiivin 97/9 2 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa saatavat kuuluvat sekä direktiivissä 94/19 säädettyjen, talletusten vakuusjärjestelmien että direktiivissä 97/9 säädettyjen, sijoittajien korvausjärjestelmien alaan, eikä kansallinen lainsäätäjä ole säätänyt tällaisten saatavien osoittamisesta jommankumman direktiivin mukaisen järjestelmän alaan, tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, ei voi tämän säännöksen perusteella itse päättää siitä, kumpaan järjestelmään näiden saatavien haltijat voivat tukeutua. Tällaisessa tilanteessa saatavien haltijoiden on itse valittava, kummasta järjestelmästä, joista on kansallisessa lainsäädännössä säädetty näiden kahden direktiivin täytäntöönpanemiseksi, ne haluavat korvauksen.

(ks. 105 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

5.      Direktiivin 94/19 1 artiklan 1 alakohtaa sekä direktiivin 97/9 1 artiklan 4 alakohtaa ja 2 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että yksityiset voivat vedota niihin kansallisessa tuomioistuimessa sellaisten korvausvaatimustensa tueksi, jotka on kohdistettu julkiseen yhtiöön, joka huolehtii jäsenvaltiossa talletusten vakuusjärjestelmistä ja sijoittajien korvausjärjestelmistä.

(ks. 111 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)