Asia T‑327/13
Konstantinos Mallis
ja
Elli Konstantinou Malli
vastaan
Euroopan komissio
ja
Euroopan keskuspankki (EKP)
Kumoamiskanne – Kyproksen vakaustukiohjelma – Euroryhmän julkilausuma Kyproksen pankkisektorin uudelleenjärjestelystä – Virheellinen maininta vastaajasta kannekirjelmässä – Tutkimatta jättäminen
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 16.10.2014
1. Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Vastaajan yksilöiminen – Se, että kantaja mainitsee vastaajana tietoisesti muun henkilön kuin riidanalaisen toimen laatijan – Tutkimatta jättäminen – Rajat – Seikat, joilla voidaan yksiselitteisesti yksilöidä vastaaja
(SEUT 263 artiklan ensimmäinen kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan b alakohta)
2. Talous- ja rahapolitiikka – Rahapolitiikka – Rahapolitiikan yhteensovittaminen – Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, epävirallinen kokoontuminen euroryhmässä – Itsenäinen elin – Annettujen julkilausumien ei katsota olevan peräisin komissiosta tai Euroopan keskuspankista
(SEUT 137 artikla; EU- ja EUT-sopimuksiin liitetty pöytäkirja N:o 14)
3. Talous- ja rahapolitiikka – Talouspolitiikka – Talouspolitiikan yhteensovittaminen – Euroopan vakausmekanismi – Komissiolla ja Euroopan keskuspankilla ei ole mahdollisuutta käyttää valvontavaltaa
(Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen 1 ja 2 artikla sekä 32 artiklan 2 kohta)
4. Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Näiden vaikutusten arviointi toimen sisällön mukaan – Euroryhmän julkilausumat eivät kuulu kyseiseen käsitteeseen
(SEUT 137 artikla ja SEUT 263 artiklan 1 kohta; EU- ja EUT-sopimuksiin liitetty pöytäkirja N:o 14)
5. Kumoamiskanne – Unionin tuomioistuinten toimivalta – Vaatimus vahvistavan tuomion saamisesta – Tutkimatta jättäminen
(SEUT 263 artikla)
1. Se, että kannekirjelmässä mainitaan erehdyksessä vastaajana muu kuin riidanalaisen toimen laatija, ei johda kanteen tutkimatta jättämiseen, jos kannekirjelmä sisältää riidanalaisen toimen ja sen laatijan mainitsemisen kaltaisia seikkoja, joilla voidaan yksiselitteisesti yksilöidä asianosainen, jota vastaan kanne nostetaan. Tällöin vastaajana on pidettävä riidanalaisen toimen laatijaa, vaikkei tätä mainittaisikaan kannekirjelmän johdanto-osassa. Tällainen tapaus on kuitenkin erotettava tapauksesta, jossa kantaja jatkaa viittaamista kannekirjelmän johdanto-osassa mainittuun vastaajaan täysin tietoisena siitä, ettei tämä ole riidanalaisen toimen laatija. Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa on otettava huomioon vastaaja, joka on mainittu kannekirjelmässä, ja tehtävä tästä maininnasta tarvittaessa päätelmät kanteen tutkittavaksi ottamisen kannalta.
(ks. 36 kohta)
2. SEUT 137 artiklassa ja pöytäkirjassa N:o 14 mainitun euroryhmän julkilausumien ei voida katsoa olevan peräisin komissiosta tai Euroopan keskuspankista. Ensinnäkin nimittäin euroryhmä on jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, edustajien ministeritason keskustelufoorumi eikä päätöksentekoelin. Tällä epävirallisella foorumilla, jonka tavoitteena on helpottaa näkemystenvaihtoa tietyistä siihen kuuluvien jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaisista erityiskysymyksistä, on tietty institutionaalinen rakenne siltä osin kuin sillä on määräajaksi valittu puheenjohtaja. Kyseisen rakenteen ei kuitenkaan ole mitään syytä katsoa sisältyvän komission tai Euroopan keskuspankin rakenteeseen.
Toiseksi on huomattava, että vaikka pöytäkirjan N:o 14 1 artiklan mukaan komissio ja Euroopan keskuspankki osallistuvat euroryhmän kokouksiin ja komissio voi myös myötävaikuttaa näiden kokousten valmisteluun, euroryhmässä on kyse asianomaisten jäsenvaltioiden ministerien epävirallisesta kokoontumisesta. Kolmanneksi on todettava, ettei euroryhmää koskevista säännöistä ilmene, että tälle elimelle olisi siirretty komission tai Euroopan keskuspankin toimivaltaa tai että mainitut toimielimet voisivat kohdistaa siihen valvontavaltaa tai osoittaa sille suosituksia eivätkä ne ainakaan voi antaa sille sitovia ohjeita. Niinpä ei ole mahdollista katsoa, että euroryhmä on komission tai Euroopan keskuspankin valvonnassa tai että se toimii näiden toimielinten valtuutuksella.
(ks. 39 ja 41–45 kohta)
3. Vaikka Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyssä sopimuksessa annetaan komissiolle ja Euroopan keskuspankille tiettyjä mainitussa sopimuksessa määrättyjen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä, minkään kyseisen sopimuksen määräyksen perusteella ei voida katsoa, että Euroopan vakausmekanismille olisi siirretty mainittujen toimielinten toimivaltaa tai että nämä voisivat kohdistaa siihen valvontavaltaa tai antaa sille määräyksiä.
Komissiolle ja Euroopan keskuspankille Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen yhteydessä annettuihin tehtäviin ei nimittäin sisälly omaa päätöksentekovaltaa, ja näiden kahden toimielimen saman sopimuksen puitteissa suorittamat toimet sitovat ainoastaan Euroopan vakausmekanismia.
(ks. 47 ja 48 kohta)
4. SEUT 263 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja, kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia ovat vain sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Sen selvittämiseksi, onko toimella tai päätöksellä sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi, on tarkasteltava toimen tai päätöksen sisältöä.
SEUT 137 artiklassa ja pöytäkirjassa N:o 14 mainitun euroryhmän julkilausumista on todettava, että koska euroryhmää ei voida pitää päätöksentekoelimenä siltä osin kuin sen toimintaa koskevissa määräyksissä ei anneta sille toimivaltaa antaa oikeudellisesti sitovia toimia, euroryhmän julkilausumaa ei lähtökohtaisesti voida pitää toimena, jolla olisi tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin. Tämä pätee luonteeltaan puhtaasti informatiiviseen euroryhmän julkilausumaan Kyproksen pankkisektorin uudelleenjärjestelystä.
(ks. 51–53 ja 60 kohta)
5. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 64 kohta)