Kanne 22.11.2023 – Slovak Telekom v. komissio

(asia T-1092/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Slovak Telekom, a.s. (Bratislava, Slovakia) (edustaja: asianajaja J. Azud)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

määräämään Euroopan unionin, jota edustaa komissio, maksamaan kantajalle korvausta 112 525,77 euroa aiheutuneesta vahingosta tai vaihtoehtoisesti – mikäli unionin yleinen tuomioistuin ei hyväksy tämänsuuruista korvausta – sitten määräämään Euroopan unionin, jota edustaa komissio, maksamaan kantajalle muun korvauksen, jonka määrän unionin yleinen tuomioistuin katsoo asianmukaiseksi

määräämään Euroopan unionin osalta, jota edustaa komissio, että unionin yleisen tuomioistuimen kantajalle myöntämää korvausta on korotettava vuotuisella viivästyskorolla Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa vahvistamalla, tämän kanteen jättämisen ajankohtana voimassa olleella korkokannalla, jota on korotettu kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä, siitä ajankohdasta lähtien, jolloin kantaja nosti tämän kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa, siihen saakka, kunnes komissio on maksanut korvauksen täysimääräisesti, tai vaihtoehtoisesti – mikäli unionin yleinen tuomioistuin ei hyväksy tällaista viivästyskorkoa – sitten määräämään Euroopan unionin osalta, jota edustaa komissio, että unionin yleisen tuomioistuimen kantajalle myöntämää korvausta korotetaan muulla viivästyskoron määrällä, jonka unionin yleinen tuomioistuin katsoo asianmukaiseksi

velvoittamaan Euroopan unionin komission edustamana korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja yhteen kanneperusteeseen, joka perustuu siihen, että tuomioiden Deutsche Telekom v. komissio¹ ja Printeos v. komissio² sekä niihin liittyvien ratkaisujen, joihin näissä tuomioissa viitataan, mukaan unionin yleisen tuomioistuimen kumoavan ratkaisun asianmukainen täytäntöönpano SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla on myös sisällettävä komission kantajalle suorittaman viivästyskoron maksaminen. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen, kun osa komission kantajalle määräämästä sakosta kumottiin, komissiolla oli SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla velvollisuus paitsi palauttaa sakon kumottu osa eli 776 037 euroa myös maksaa palautettuun sakkomäärään liittyvä viivästyskorko.

Se, ettei komissio maksanut tällaista viivästyskorkoa, merkitsi SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan ilmeistä rikkomista ja vahvisti Euroopan unionin sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun SEUT 266 artiklan toisen kohdan nojalla, luettuna yhdessä SEUT 340 artiklan toisen kohdan kanssa, sekä oikeutti kantajan nostamaan tämän kanteen SEUT 268 artiklan nojalla ja vaatimaan korvausta maksamattomasta viivästyskorosta aiheutuneesta vahingosta.

Kantaja väittää, toisin kuin komissio väittää, ettei delegoidun asetuksen¹ 90 artiklan 4 kohdan a alakohta vaikuta kantajan oikeuteen saada viivästyskorkoja koskeva maksu ja että viivästyskorkojen määrä on laskettava delegoidun asetuksen 83 artiklan 2 kohdan b alakohtaa vastaavasti.

____________

¹ Tuomio 19.1.2022, Deutsche Telekom v. komissio (T-610/19, EU:T:2022:15).

¹ Tuomio 12.2.2019, Printeos v. komissio (T-201/17, EU:T:2019:81) ja tuomio 20.1.2021, komissio v. Printeos (C-301/19 P, EU:C:2021:39).

¹ Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29.10.2012 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 (EUVL 2012, L 362, s. 1).