(Asia T-220/20)

Petrus Kerstens

vastaan

Euroopan komissio

 Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 20.10.2021

Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitomenettely – SEUT 266 artikla – Hallinnolliset tutkimukset – Hyvän hallinnon periaate – Puolueettomuuden periaate – Kumoamis- ja vahingonkorvauskanteet

1.      Perusoikeudet – Euroopan unionin perusoikeuskirja – Oikeus hyvään hallintoon – Puolueettomuusvaatimus – Käsite – Sellaisten epäilyjen olemassaolo selkeän puolueettomuuden vaatimuksen vaarantumisesta, joka koskevat vain yhtä henkilöä kollegiaalisessa elimessä – Puolueettomuusolettaman olemassaolo, kunnes toisin todistetaan

(SEU 6 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta)

(ks. 32–35 kohta)

2.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Kurinpitomenettelyn aloittamista edeltävä tutkinta – Puolueettomuusvaatimus – Vaikutus – Tutkija tuntee tapaukseen liittyvät seikat entuudestaan – Menettelyn taustalla olevista teoista ilmoituksen tehnyt tutkija – Tutkijan puolueettomuudesta olemassa olevat epäilyt – Puolueettomuusvaatimuksen noudattamatta jättäminen

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta – henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 3 artikla)

(ks. 37–43 kohta)

Tiivistelmä

Kantajana oleva Petrus Kerstens on Euroopan komission entinen virkamies, jota vastaan komissio oli aloittanut eri ajankohtina ja eri syistä kolme kurinpitomenettelyä.

Nimittävä viranomainen totesi kolmen menettelyn päätteeksi tekemässään päätöksessä (jäljempänä riidanalainen päätös), että kantajan menettelyllä rikottiin Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 11, 12 ja 17 artiklaa.

Kantajan riidanalaisesta päätöksestä tekemä valitus hylättiin ja kantaja nosti päätöksestä kumoamiskanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa. Kantaja kyseenalaistaa erityisesti yhteisen tutkintamenettelyn puolueettomuuden sen vuoksi, että kolme kurinpitomenettelyä yhdistettiin ja tähän tutkimukseen osallistui vastuussa olevana henkilönä henkilö, joka oli tehnyt ilmoituksen erään kurinpitomenettelyn yhteydessä tutkituista teoista.

Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyy kanteen ja kumoaa riidanalaisen päätöksen. Unionin yleinen tuomioistuin täydentää tuomiossaan oikeuskäytäntöään subjektiivisesta puolueettomuudesta ja täsmentää objektiivisen puolueettomuuden käsitettä, jotka molemmat hallinnon on otettava hyvän hallinnon periaatteen perusteella huomioon kurinpitomenettelyssä.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa aluksi, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettu oikeus hyvään hallintoon merkitsee sitä, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi puolueettomasti Euroopan unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa. Hallinto on näin ollen velvollinen tutkimaan huolellisesti ja puolueettomasti kaikki käsiteltävänään olevaan tapaukseen liittyvät merkitykselliset seikat ja kokoamaan yhteen kaikki harkintavaltansa käyttämistä varten tarvittavat tosiseikat ja oikeudelliset seikat, sekä varmistamaan toteuttamiensa menettelyjen asianmukaisen kulun.

Lisäksi on muistettava, että puolueettomuusvaatimus kattaa yhtäältä subjektiivisen puolueettomuuden siinä mielessä, ettei yhdelläkään kyseessä olevan toimielimen jäsenistä, jonka hoidettavana asia on, saa olla ennakolta määritettyä kantaa tai henkilökohtaisia ennakkoluuloja, ja toisaalta objektiivisen puolueettomuuden siinä mielessä, että toimielimen on annettava riittävät takeet, jotta kaikki perustellut epäilykset voidaan sulkea pois tältä osin. Tutkittaessa kollegiaalisen menettelyn puolueettomuutta se seikka, että epäily selkeän puolueettomuuden vaatimuksen vaarantumisesta koskee vain yhtä henkilöä kollegiaalisessa elimessä, ei ole välttämättä ratkaisevaa, kun otetaan huomioon, että kyseisellä henkilöllä on voinut olla ratkaiseva vaikutusvalta päätöksenteossa.

Subjektiivisen puolueettomuuden oletetaan olevan olemassa, kunnes toisin todistetaan. Objektiivinen puolueettomuus puuttuu, koska on osoitettu, että yksi tutkijoista oli tiennyt ennen tutkimuksen aloittamista tutkimuksen kohteena olevista teoista ja että kyseinen toimielin pystyi nimeämään tutkijaksi henkilön, joka ei tuntenut lainkaan näitä seikkoja entuudestaan, jotta hänen puolueettomuudestaan toiseen osapuoleen nähden ei voisi herätä mitään epäilystä.

Tämän jälkeen unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että kyseessä olevaan tilanteeseen, jolle on ominaista se, että näiden kolmen menettelyn osalta aloitetun yhteisen tutkimuksen suorittamisesta vastaava henkilö on myös henkilö, joka oli tehnyt ilmoituksen yhdestä näiden kolmen menettelyn kohteena olevasta teosta, liittyy objektiivinen vaara siitä, että tällä henkilöllä on voinut olla ennen kuin tutkimusta oli edes suoritettu ennakolta määritelty kanta tai ennakkoluulo siitä, että kantaja oli osallistunut tekoihin, josta häntä moititaan. Kun otetaan erityisesti huomioon kyseisen henkilön rooli tutkimuksen suorittamisessa ja vaikutusvalta, jota hänellä on voinut olla sen loppuraportin sisältöön, tällainen tilanne on omiaan synnyttämään kantajassa perusteltuja epäilyjä tämän tutkimuksen objektiivisesta puolueettomuudesta. Näin ollen se, että komissio ei järjestänyt tutkintamenettelyä siten, että kantajalle olisi annettu riittävät takeet tämän menettelyn objektiivisesta puolueettomuudesta, voi johtaa siihen, että kurinpitomenettely on kokonaisuudessaan virheellinen.

Riidanalaisen päätöksen kumoamisen osalta unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa siitä, että sen, että toimen kumoaminen voidaan oikeuttaa menettelyllisillä sääntöjenvastaisuuksilla, edellytyksenä on, että kyseisessä menettelyssä olisi ilman tällaista sääntöjenvastaisuutta voitu päätyä erilaiseen lopputulokseen. Tällaisen tarkastelun yhteydessä on otettava huomioon kaikki tapaukseen liittyvät olosuhteet ja erityisesti väitteiden laatu ja menettelyllisten sääntöjenvastaisuuksien laajuus verrattuina niihin takeisiin, joita kyseisellä virkamiehellä on voinut olla.

Unionin yleinen tuomioistuin toteaa tältä osin, että hallinnollisen tutkimuksen rooli on merkittävä, ja se on omiaan vaikuttamaan kurinpitomenettelyyn. Nimittävä viranomainen arvioi näet tämän tutkimuksen ja asianomaisen virkamiehen kuulemisen perusteella ensinnäkin, onko kurinpitomenettelyä syytä aloittaa, toiseksi, onko sen johdettava käsittelyyn kurinpitolautakunnassa, ja kolmanneksi, jos se aloittaa menettelyn kurinpitolautakunnassa, kyseisen lautakunnan käsiteltäväksi saatettavat tosiseikat. Näin ollen ei voida sulkea pois sitä, että jos hallinnollinen tutkimus olisi suoritettu kaikkien puolueettomuuden takeiden mukaisesti, hallinnollinen tutkimus olisi voinut johtaa siihen, että tosiseikkoja olisi arvioitu eri tavalla ja olisi siten päädytty erilaisiin seurauksiin. Näissä olosuhteissa kantajalla saattoi olla perusteltuja epäilyjä tutkimuksen ja siten häneen kohdistuneiden kurinpitomenettelyjen objektiivisesta puolueettomuudesta.