Language of document : ECLI:EU:T:2013:434





Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 13.9.2013 – Total vastaan komissio

(asia T‑548/08)

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Parafiinivahojen markkinat – Raakaparafiinin markkinat – Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan – Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen – Puolustautumisoikeudet – Nullum crimen, nulla poena sine lege -periaate – Syyttömyysolettama – Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen – Emoyhtiön vastuu tytäryhtiöidensä kilpailusääntöjen rikkomisista – Emoyhtiön ratkaiseva vaikutusvalta – Olettama, kun omistusosuus on lähes 100 prosenttia

1.                     Kilpailu – Unionin kilpailusäännöt – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Vastuuseen joutuminen – Emoyhtiö ja tytäryhtiöt – Taloudellinen kokonaisuus – Arviointiperusteet – Olettama siitä, että emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa kokonaan omistamiinsa tytäryhtiöihin – Kumottavuus – Seikat, jotka ovat omiaan kumoamaan tämän olettaman – Holdingyhtiön omistama tytäryhtiö – Seikka, joka ei riitä kumoamaan kyseistä olettamaa (SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta) (ks. 26–32, 35–37, 40–45, 61, 71, 72, 77, 83, 85, 92, 98 ja 152 kohta)

2.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Väitetiedoksianto – Välttämätön sisältö – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Päätös, joka ei ole identtinen väitetiedoksiannon kanssa – Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen – Edellytys (SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 1 kohta) (ks. 104–106, 110 ja 132–134 kohta)

3.                     Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Syyttömyysolettama – Kilpailualaa koskeva menettely – Sovellettavuus – Ulottuvuus (SEU 6 artiklan 1 kohta; SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohta) (ks. 121–123, 139 ja 140 kohta)

4.                     Kilpailu – Unionin kilpailusäännöt – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Vastuuseen joutuminen – Emoyhtiö ja tytäryhtiöt – Taloudellinen kokonaisuus – Arviointiperusteet – Olettama siitä, että emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa kokonaan omistamiinsa tytäryhtiöihin – Rangaistusten yksilökohtaisen määräämisen periaatetta ja nulla poena sine lege -periaatetta ei ole loukattu – Hyvän hallinnon periaatetta ei ole loukattu (SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta) (ks. 155, 156, 159–162 ja 168–170 kohta)

5.                     Kumoamiskanne – Kumoamisperusteet – Harkintavallan väärinkäyttö – Käsite (SEUT 101 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta) (ks. 175–177 kohta)

6.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission toimivalta – Tutkimus-, toimenpide- ja seuraamustenmääräämisvaltuuksien päällekkäisyys – Lainvastaisuusväite – Ristiriitaisuutta oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien periaatteiden kanssa ei ole (SEU 6 artiklan 1 kohta; SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003) (ks. 182–187 kohta)

7.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Täysi toimivalta – Vaikutus (SEUT 261 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohta ja 31 artikla) (ks. 188–190 kohta)

8.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Sakon varoittavuus (SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta) (ks. 199–203 kohta)

Aihe

Ensisijaisesti vaatimus [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/C.39181 – Kynttilävahat) 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K (2008) 5476 lopullinen kumoamiseksi ja toissijaisesti vaatimus kantajalle määrätyn sakon kumoamiseksi tai sen määrän alentamiseksi

Ratkaisu

1)

Kanne hylätään.

2)

Total SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.