YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN
TUOMIO (laajennettu toinen jaosto)
15 päivänä syyskuuta 1998 (1)
Valtiontuki - Perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukainen virallinen
tutkintamenettely - Ehdollinen päätös erinä maksettavan pääomasijoituksen
hyväksymisestä - Tuen toisen erän maksamiselle asetetun ehdon noudattamatta
jättäminen - Myöhempi päätös, jolla annetaan lupa tuen toisen erän
maksamiseen - Kumoamiskanne
Asiassa T-140/95,
Ryanair Ltd, Irlannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Dublin,
edustajinaan solicitor Trevor Soames ja solicitor Alan Ryan, prosessiosoite
Luxemburgissa asianajotoimisto Arendt & Medernach, 8-10 rue Mathias Hardt,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään oikeudellisen yksikön virkamiehet
Nicholas Khan ja Anders Christian Jessen, prosessiosoite Luxemburgissa c/o
oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner,
Kirchberg,
jota tukevat
Irlanti, asiamiehenään Chief State Solicitor Michael Buckley, avustajanaan Joseph
Finnegan, SC, Irlannin asianajajayhteisö, prosessiosoite Luxemburgissa Irlannin
suurlähetystö, 28 route d'Arlon,
ja
Aer Lingus Group plc, Irlannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka
Dublin, edustajinaan Paul Gallagher, SC, Irlannin asianajajayhteisö, sekä solicitor
James O'Dwyer ja solicitor Patrick McGovern, prosessiosoite Luxemburgissa
asianajotoimisto René Faltz, 6 rue Heine,
jossa kantaja vaatii 21 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn komission sen päätöksen
(EYVL C 399, s. 1) kumoamista, jolla Irlannin hallitukselle on annettu lupa maksaa
Aer Lingus -konsernille toinen erä tuesta, joka on hyväksytty Irlannin Aer Lingus
-konsernille myöntämästä tuesta 21 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä komission
päätöksellä 94/118/EY (EYVL 1994, L 54, s. 30),
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN
TUOMIOISTUIN (laajennettu toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti A. Kalogeropoulos sekä tuomarit C. P. Briët,
C. W. Bellamy, A. Potocki ja J. Pirrung,
kirjaaja: hallintovirkamies A. Mair,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 27.5.1998 pidetyssä suullisessa
käsittelyssä esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Kanteen perustana olevat tosiseikat
- 1.
- Vuoden 1993 elokuussa Irlannin hallitus ilmoitti perustamissopimuksen 93 artiklan
3 kohdan mukaisesti komissiolle aikomuksestaan tehdä Aer Lingus -konserniin
175 miljoonan Irlannin punnan (IEP) suuruisen pääomasijoituksen Strategy for the
Future -nimisen rakennemuutossuunnitelman (jäljempänä Cahill-suunnitelma)yhteydessä. Pääomasijoitus oli tarkoitus tehdä kolmena eränä siten, että vuonna
1993 maksetaan 75 miljoonaa IEP, vuonna 1994 50 miljoonaa IEP ja vuonna 1995
50 miljoonaa IEP.
- 2.
- Kun perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan perusteella aloitettu menettely,
johon Irlannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö Ryanair Ltd, kotipaikka Dublin,
oli osallistunut, oli saatettu päätökseen, komissio teki 21.12.1993 päätöksen
94/118/EY Irlannin Aer Lingus -konsernille myöntämästä tuesta (EYVL 1994, L 54,
s. 30, jäljempänä vuoden 1993 päätös).
- 3.
- Vuoden 1993 päätöksen päätösosan 1 artiklassa määrätään seuraavaa:
Aer Lingusin rakennemuutostuen, joka myönnetään 175 miljoonan Irlannin
punnan pääomasijoituksena, joka maksetaan kolmena eränä vuosina 1993, 1994 ja
1995, katsotaan soveltuvan yhteismarkkinoilla 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan
mukaisesti sillä edellytyksellä, että Irlannin hallitus
a) noudattaa sitoumustaan olla maksamatta toista ja kolmatta erää, jollei Aer
Lingus onnistu leikkaamaan kustannuksiaan 50 miljoonalla Irlannin
punnalla, ja hankkii riippumattoman tahon lausunnon, jossa todetaan
kustannussäästöjen toteutuneen täysimääräisinä;
b) noudattaa sitoumustaan esittää komissiolle selonteko
rakennemuutosohjelman edistymisestä ja Aer Lingus -konsernin ja siihen
kuuluvien yhtiöiden taloudellisesta kehityksestä, etenkin 24.11.1993
päivätyssä kirjeessä tarkoitetun tuottavuuden kasvun osalta. Selonteko on
esitettävä viimeistään neljä viikkoa ennen kuin toinen ja kolmas tukierä
maksetaan vuosina 1994 ja 1995, jotta komissiolla olisi tarvittaessa tilaisuus
esittää kantansa asiasta;
- -
d) noudattaa sitoumustaan olla laajentamatta Aer Lingusin aluskantaa koko
sinä aikana, jota rakennemuutossuunnitelma koskee, lukuun ottamatta
Atlantin ylittävää liikennettä, jossa aluksia saatetaan tarvita lisää
kapasiteetin säilyttämiseksi;
- -
g) noudattaa sitoumustaan, jonka mukaan Aer Lingusin reittiliikenteen
matkustajapaikkoja saa kalenterivuoden 1994 aikana tarjota kaikilla
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin välisillä reiteillä yhteensä enintään
3,42 miljoonaa sekä Dublinin ja Lontoon Heathrow'n välisillä reiteillä
enintään 1,43 miljoonaa;
h) noudattaa sitoumustaan, jonka mukaan vuoden 1994 puolivälissä nimetään
komission ja Irlannin sopimuksen mukaisesti riippumattomat arvioijat, jotka
tutkivat yhtiön toteutuneita ja ennakoituja suorituksia vuonna 1994. Mikäli
Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen liikenteen markkinoiden
kasvu edellyttää, edellä g alakohdassa mainittuja lukuja tarkistetaan siten,
että ne vastaavat markkinoiden kasvua. On laadittava myös riippumaton
arvio markkinoiden kasvusta ja kasvuodotuksista, ja tämän arvion
perusteella ratkaistaan, kuinka paljon lisäkapasiteettia Aer Lingus voi
odottaa saavansa vuonna 1995, kun otetaan huomioon
kokonaismarkkinoiden mahdollinen kasvu;
- -
- 4.
- Irlannin hallitus merkitsi 23.12.1993 Aer Lingus Group plc:n uusia osakkeita
75 miljoonalla IEP:lla.
- 5.
- Irlannin hallitus esitti 3.11.1994 ensimmäisen vuosittaisen selonteon vuoden 1993
päätöksen 1 artiklan b alakohdan mukaisesti. Se esitti komission pyynnöstä
lisätietoja 17.11.1994.
- 6.
- Komissio teki vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan h alakohdan mukaisesti 30.11.1994
päätöksen 94/997/EY vuoden 1993 päätöksellä Aer Lingusille määrättyjen
matkustajapaikkoja koskevien kapasiteettirajoitusten tarkistamisesta (EYVL L 379,
s. 21). Tällä päätöksellä komissio korotti sitä vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan
g alakohdassa määrättyä matkustajapaikkojen määrää, jota Aer Lingus sai tarjota
Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan sekä Dublinin ja Lontoon Heathrow'n
välisillä reiteillä vuosina 1994 ja 1995.
- 7.
- Kantajan pyynnöstä pidettiin 8.12.1994 kantajan ja komission yksiköiden kokous
erityisesti sen selvittämiseksi, oliko Aer Lingus noudattanut vuoden 1993 päätöstä.
- 8.
- Komissio teki Irlannin hallitukselle osoitetun kirjeen muodossa 21.12.1994
päätöksen, jonka nimi on Komission [vuonna 1993] tekemällä päätöksellä
hyväksymän tuen C 34/93 toisen erän (50 miljoonaa Irlannin puntaa) maksaminen
(EYVL C 399, s. 1, jäljempänä riidanalainen päätös).
- 9.
- Tässä päätöksessä komissio toteaa, ettei Aer Lingus -konserni ole onnistunut
leikkaamaan kustannuksiaan 50 miljoonalla IEP:lla, siten kuin vuoden 1993
päätöksen 1 artiklan a alakohdassa edellytettiin. Tarkasteltuaan sekä
rakennemuutossuunnitelman toteuttamista etenkin itse lentoyhtiössä ja
huoltopalveluihin erikoistuneessa tytäryhtiössä Team Aer Lingusissa (jäljempänä
Team) että konsernin taloudellista tilannetta, Copthorne-hotelliketjun suunniteltua
myyntiä ja Aer Lingusin liikennöimien eri reittiryhmien kannattavuutta komissio
päätteli seuraavaa (25. kohta):
- - rakennemuutoksen edistyminen ja tähän mennessä saavutetut tulokset ovat
tyydyttäviä, vaikka vuosittainen kustannussäästötavoite on saavutettu ainoastaan
lentoyhtiössä eikä koko konsernissa, mikä johtuu edellä esiin tuoduista syistä, joita
ei voitu ennakoida rakennemuutossuunnitelmaa valmisteltaessa. Komissio on tämän
vuoksi päättänyt poiketa [vuoden 1993] päätöksestä ja sallia, että Irlanti saa maksaa
tuen toisen erän Aer Lingusille. Jotta 21.12.1993 tehdyn päätöksen tehokkuus
varmistettaisiin, Irlannin on ennen tuen kolmannen erän maksamista
- esitettävä komissiolle viimeistään 30.6.1995 selonteko
rakennemuutosohjelman etenemisestä Teamissa ja Teamin taloudellisesta
kehityksestä, mukaan lukien ne taloudelliset ennusteet, joihin yrityksen
strategia perustuu. Teamia koskeva rakennemuutosohjelma on toteutettava
välittömästi asianmukaisten strategian ja terveen pääomarakenteen pohjalta;
- esitettävä komissiolle [vuoden 1993] päätöksen 1 artiklan b alakohdan
mukaisesti selonteko viimeistään kahdeksan viikkoa ennen kuin kolmas
tukierä maksetaan vuonna 1995. Selonteossa on selvitettävä
yksityiskohtaisesti, kuinka vuosittainen 50 miljoonan IEP:n kustannussäästö
toteutetaan, ja siinä on mainittava, mitä kustannussäästöjä mistäkin
liikkeenjohdollisesta toimenpiteestä syntyy, ja esitettävä konsernin ja
konserniyhtiöiden vuotuiset talousennusteet 31.12.1999 päättyvälle ajalle
(sekä 31.3.1995 päättyvälle 12 kuukauden siirtymäajalle tilikauden
päättymispäivän muuttumisen johdosta), siten että selonteossa otetaan
huomioon rakennemuutostoimenpiteiden vaikutukset, tarkistetun
suunnitelman seuraukset Teamille ja Copthorne-hotelliketjun myynnin
seuraukset. Selonteossa on oltava myös analyysi eri reittiryhmien
kannattavuudesta.
- 10.
- Irlannin hallitus merkitsi 22.12.1994 Aer Lingus Group plc:n uusia osakkeita
50 miljoonalla IEP:lla.
- 11.
- Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 399, jonka päivämäärä on 31.12.1994 ja jossa
oli riidanalaisen päätöksen teksti, julkaistiin 13.4.1995.
Oikeudenkäyntimenettely sekä asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset
- 12.
- Kantaja on nostanut tämän kanteen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimeen 5.7.1995 jättämällään kannekirjelmällä.
- 13.
- Komissio on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 18.12.1995 jättämällään
kirjeellä peruuttanut vastineessaan tekemänsä oikeudenkäyntiväitteen, jonka
mukaan määräaika kanteen nostamiselle oli päättynyt, ja se on 25.3.1996
jättämässään vastauskirjelmässä täsmentänyt virkamiestensä ilmoittaneen kantajalle,että perustamissopimuksen 173 artiklan mukainen määräaika kanteen nostamiselle
alkaa kulua riidanalaisen päätöksen julkaisemisesta.
- 14.
- Laajennetun toisen jaoston puheenjohtaja on 14.2.1996 antamillaan määräyksillä
hyväksynyt Irlannin ja Aer Lingus Group plc:n väliintulijoiksi tukemaan komission
vaatimuksia.
- 15.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (laajennettu toinen jaosto) päätti
esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn ilman
edeltäviä asian selvittämistoimia.
- 16.
- Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat ja vastaukset ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 27.5.1998 pidetyssä istunnossa.
- 17.
- Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
- kumoaa riidanalaisen päätöksen ja
- velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 18.
- Komissio ja väliintulijat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
- hylkää kanteen ja
- velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Kanteen tutkittavaksi ottaminen
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 19.
- Aer Lingus väittää, että kanne on pantu vireille EY:n perustamissopimuksen
173 artiklan viidennen kohdan mukaisen määräajan jälkeen. Tämä väliintulija
toteaa komission väittäneen vastineessaan, että kantaja oli saanut tiedon
riidanalaisen päätöksen olemassaolosta vuoden 1994 joulukuussa tai viimeistäänsilloin, kun se vastaanotti komission 12.1.1995 päivätyn kirjeen, ja ettei kantaja ollut
kohtuullisessa määräajassa pyytänyt jäljennöstä riidanalaisen päätöksen koko
tekstistä.
- 20.
- Kantaja väittää, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, koska perustamissopimuksen
173 artiklan viidennen kohdan mukainen määräaika alkoi kulua siitä, kun
riidanalainen päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 13.4.1995.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 21.
- EY:n tuomioistuimen perussäännön 37 artiklan neljännen kohdan mukaan, jota
perussäännön 46 artiklan nojalla sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimessa, väliintulokirjelmässä saadaan esittää vain jonkun asianosaisen
vaatimuksia tukevia vaatimuksia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen
työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohdan mukaan väliintulijan on lisäksi hyväksyttävä
asia sellaisena kuin se on väliintulohetkellä.
- 22.
- Koska vastaaja peruutti oikeudenkäyntiväitteensä kirjeellä, joka saapui ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimeen 18.12.1995 eli ennen kuin Aer Lingus oli hyväksytty
väliintulijaksi tukemaan komission vaatimuksia, Aer Lingusilla ei ole oikeutta tehdä
oikeudenkäyntiväitettä, eikä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin näin ollen ole
velvollinen tutkimaan väliintulijan kyseisen väitteensä tueksi esittämiä perusteita
(asia T-290/94, Kaysersberg v. komissio, tuomio 27.11.1997, Kok. 1997, s. II-2137,
76 kohta).
- 23.
- Koska kyseessä kuitenkin on ehdoton prosessiedellytys, ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuin voi työjärjestyksen 113 artiklan nojalla milloin tahansa omasta
aloitteestaan tutkia, voidaanko kanne ottaa tutkittavaksi.
- 24.
- Perustamissopimuksen 173 artiklan viidennen kohdan mukaan kanne on pantava
vireille kahden kuukauden kuluessa säädöksen julkaisemisesta tai siitä, kun se on
annettu kantajalle tiedoksi, taikka jollei säädöstä ole julkaistu, kahden kuukauden
kuluessa siitä, kun kantaja on saanut siitä tiedon.
- 25.
- Määräyksen sanamuodosta ilmenee, että päivä, jona säädöksestä saadaan tieto, on
kanteen nostamista koskevan määräajan alkamispäivänä toissijainen säädöksen julkaisemis- tai tiedoksiantamispäivään verrattuna (ks. asia C-122/95, Saksa v. neuvosto, tuomio
10.3.1998, Kok. 1998, s. I-973, 35 kohta ja valtiontukien osalta julkisasiamies
Capotortin ratkaisuehdotus asiassa 730/79, Philip Morris v. komissio, tuomio
17.9.1980, Kok. 1980, s. 2671, 2693 ja 2695).
- 26.
- On kiistatonta, että riidanalainen päätös on tässä tapauksessa julkaistu Euroopan
yhteisöjen virallisessa lehdessä. Koska riidanalaisella päätöksellä poiketaan vuoden
1993 päätöksestä, joka oli julkaistu, ja koska komission virkamiehet olivat
ilmoittaneet kantajalle, että määräaika kanteen nostamiselle alkaa kulua siitä, kun
riidanalainen päätös julkaistaan, kantaja saattoi perustellusti uskoa, että
riidanalainen päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
- 27.
- Tästä seuraa, että määräaika kanteen nostamiselle on tässä tapauksessa alkanut
kulua julkaisemispäivästä eli 13.4.1995.
- 28.
- Perustamissopimuksen 173 artiklan viidennen kohdan mukainen kahden kuukauden
määräaika alkaa työjärjestyksen 102 artiklan 1 kohdan mukaan kulua
viidentenätoista päivänä säädöksen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa
lehdessä, ja määräaikaa pidennetään työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohdan mukaankymmenellä päivällä etäisyyden vuoksi, koska kantajan kotipaikka on Irlannissa,
joten määräaika on päättynyt 7.7.1995. Koska kannekirjelmä on jätetty ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimeen 5.7.1995, kanne on pantu vireille määräajassa.
- 29.
- Kanne voidaan siis ottaa tutkittavaksi.
Pääasia
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
Kantajan väitteet ja niiden perustelut
- 30.
- Kantaja on kanteessaan vedonnut pääasiallisesti kahteen kanneperusteeseen, joista
ensimmäisen mukaan komissio on rikkonut olennaisia menettelymääräyksiä, koska
se ei ole ennen riidanalaisen päätöksen tekemistä aloittanut uudelleen
perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä eikä kuullut
kantajaa, ja toisen kanneperusteen mukaan komission arvio, jonka mukaan tuen
toisen erän maksaminen soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen
92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, on ilmeisen virheellinen.
Kantaja vetoaa lisäksi eräisiin muihin kanneperusteisiin.
- 31.
- Ensimmäisessä, olennaisten menettelymääräysten rikkomista koskevassa
kanneperusteessa kantaja väittää, ettei komissio olisi saanut tehdä riidanalaista
päätöstä aloittamatta uudelleen perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan
mukaista menettelyä, tai sen olisi ainakin pitänyt kuulla kantajaa uudelleen.
Kantajan mukaan tuen toisen erän maksaminen oli kiellettyä vuoden 1993
päätöksen 1 artiklan a alakohdan perusteella, koska tässä kohdassa määrättyyn
50 miljoonan IEP:n vuosittaiseen kustannussäästöön ei ollut päästy. Kantajan
mukaan tuen toinen erä olisi tämän vuoksi voitu maksaa ainoastaan siinä
tapauksessa, että komissio olisi kaikki asia olosuhteet uudelleen tutkittuaan tehnyt
uuden päätöksen, jossa todettaisiin, että tuen toisen erän maksaminen soveltuu
yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa
tarkoitetulla tavalla.
- 32.
- Kantaja viittaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan
komissiolla on velvollisuus aloittaa uudelleen perustamissopimuksen 93 artiklan
2 kohdan mukainen menettely, jos tukea koskevassa alustavassa tutkinnassa ei ole
pystytty ratkaisemaan kaikkia vaikeuksia, joita liittyy sen arvioimiseen, soveltuuko
tuki yhteismarkkinoille (asia C-198/91, Cook v. komissio, tuomio 19.5.1993,
Kok. 1993, s. I-2487, 29 kohta). Kantajan mukaan komission alustavassa
tutkinnassa, joka koski tuen toisen erän soveltuvuutta yhteismarkkinoille, ei olisi
voitu ratkaista eikä siinä tosiasiallisesti ratkaistu kaikkia näitä vaikeuksia, etenkään
niitä vaikeuksia, joita liittyy sen ratkaisemiseen, täyttyvätkö perustamissopimuksen
92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa asetetut edellytykset.
- 33.
- Tukeakseen väitettään, jonka mukaan komission olisi pitänyt epäillä tuen toisen
erän soveltuvuutta yhteismarkkinoille, kantaja vetoaa eräisiin seikkoihin, jotka
liittyvät Teamiin, Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille
lennettäviin reitteihin, BAe 146 -lentokoneisiin, Aer Lingus -konsernin ja
lentoyhtiön taloudelliseen tilanteeseen sekä Copthorne-hotelliketjun myyntiin.
- 34.
- Kantaja vetoaa näihin samoihin seikkoihin tukeakseen toista kanneperustettaan,
jonka mukaan komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen päättäessään, että tuen
toisen erän maksaminen soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen
92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
- 35.
- Väitteitä ja perusteita, joita kantaja on esittänyt molempien kanneperusteiden
yhteydessä, on käsiteltävä yhdessä molempien kanneperusteiden osalta.
- Team
- 36.
- Kantaja väittää tytäryhtiö Teamin osalta, että riidanalaisesta päätöksestä ilmenee
komission itsekin epäilleen, täyttyvätkö perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan
c alakohdassa asetetut edellytykset ja erityisesti se edellytys, että tuen on edistettävä
tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä. Tältä osin kantaja tähdentää komission
toteavan riidanalaisen päätöksen 14. kohdassa, että sillä, ettei Teamin jatkuvien
tappioiden ongelmaan puututa, voi olla vaikutuksia rakennemuutossuunnitelmaan.
- 37.
- Kantajan mukaan komissio on tällä myöntänyt, ettei se tiedä, toteuttaako Team
tarpeelliset kustannussäästöt. Komissio ei näin ollen voinut tutkia, käytetäänkö tuen
toinen erä todellakin rakennemuutokseen ja edistääkö se tietyn taloudellisen
toiminnan - - kehity[stä] perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan
c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
- 38.
- Jo se, että komissio velvoitti riidanalaisessa päätöksessä Irlannin viranomaiset
esittämään sille viimeistään 30.6.1995 selonteon rakennemuutosohjelman
etenemisestä Teamissa ja strategiasta, jolla oli tarkoitus ratkaista yhtiön ongelmat
pidemmällä aikavälillä, osoittaa kantajan mukaan, ettei komissio riidanalaista
päätöstä tehdessään voinut todeta, että tuen toinen erä oli omiaan edistämään
tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan
c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
- 39.
- Kantaja toteaa lisäksi, että Cahill-suunnitelmasta luovuttiin Teamin osalta vuoden
1994 kesällä alkaneen lakon ja Labour Courtin vuoden 1994 marraskuussa
antamien suositusten johdosta, sillä nämä olivat estäneet kustannussäästöt ja
erityisesti enemmät irtisanomiset. Silloin kun riidanalainen päätös tehtiin, sen
enempää Aer Lingus kuin Irlannin hallituskaan eivät tienneet, voitiinko
rakennemuutos toteuttaa Teamissa. Tämän väittämänsä tueksi kantaja lainaa Aer
Lingusin hallituksen puheenjohtajan toteamuksia, jotka sisältyvät yhtiön 31.12.1994
päättyneeltä tilikaudelta laadittuun ja 31.3.1995 hyväksyttyyn vuosikertomukseen,sekä liikenne-, energia- ja viestintäministerin Irlannin parlamentin alahuoneelle
21.2.1995 esittämiä toteamuksia.
- 40.
- Kantajan mukaan tämä merkitsee, että silloin kun riidanalainen päätös tehtiin,
Team ei ollut eikä niin muodoin Aer Linguskaan elinkelpoinen, eikä olemassa ollut
sellaista rakennemuutossuunnitelmaa, jonka avulla Team olisi voinut tulla
elinkelpoiseksi. Koska tällaista rakennemuutossuunnitelmaa ei ollut, komissiolla ei
ollut toimivaltaa hyväksyä tuen toista erää (ks. esim. komission suuntaviivat EY:n
perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 91 artiklan
soveltamisesta ilmailualan valtion tukiin, EYVL 1994, C 350, s. 5, 38 kohta), eikä
komissio ainakaan ollut voinut ratkaista vaikeuksia siten, ettei sen olisi tarvinnut
aloittaa perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä.
- 41.
- Kantaja kiistää lisäksi päätöksessä olevan seuraavan toteamuksen (13. kohta)
paikkansapitävyyden:
Viimeisten ennusteiden mukaan Aer Lingus arvioi, että Teamin liiketoiminta
saattaa jälleen olla kannattavaa vuodesta 1995 lähtien.
- 42.
- Labour Courtin käsittelyn jälkeen sovitut ehdot töihin palaamiselle olivat kantajan
mukaan nimittäin estäneet Cahill-suunnitelman täytäntöönpanon ja näin ollen ne
kustannussäästöt, joita olisi tarvittu Teamin kannattavuuden palauttamiseksi.
- 43.
- Kantaja kiistää samasta syystä väittämän, joka on riidanalaisessa päätöksessä
välittömästi edellä lainatun kohdan jälkeen ja jonka mukaan tämä ennuste
perustuu siihen, että yhtiön kustannuksia leikataan jatkuvasti, sekä siihen, että yhtiö
tekee uusia huoltosopimuksia ulkopuolisten yhtiöiden kanssa.
- 44.
- Kantajan mukaan Team ei ammattiyhdistysten vastustuksen vuoksi pystynyt
lainkaan leikkaamaan kustannuksiaan vuonna 1994. Kantaja lainaa tältä osin
lehtiartikkelia (Irish Independent, 27.3.1995), jonka mukaan liikenne-, energia- ja
viestintäministeri oli ilmoittanut, ettei Teamin työntekijämäärä ollut milloinkaan
alittanut 1 750:tä. Lisäksi kantaja toteaa, että Team oli vuoden 1994 lakon vuoksi
menettänyt kaikki ulkopuolisten yhtiöiden, muun muassa Virgin Atlantic Airwaysin
ja Federal Expressin, kanssa tehdyt huoltosopimukset.
- 45.
- Kantaja katsoo lopuksi, että riidanalaisen päätöksen 25. kohdassa oleva toteamus,
jonka mukaan Teamin vaikeuksia ei ollut voitu ennakoida
rakennemuutossuunnitelmaa laadittaessa, on ilmeisen virheellinen. Vaikka vuoden
1993 päätöksessä on väitetty, että kustannussäästöohjelmasta oli sovittu yhtiön ja
ammattiyhdistysten välillä, asiasta ei ollut sovittu Teamin ammattiyhdistysten kanssa.
Kantajan mukaan oli siis ennakoitavissa, ettei Teamin johto saisi aikaan tällaista
sopimusta.
- Kilpailu Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettävillä
reiteillä
- 46.
- Kantaja katsoo, ettei komissio ole tuen toisen erän soveltuvuutta yhteismarkkinoille
tutkiessaan pystynyt ratkaisemaan vaikeuksia, jotka liittyvät Aer Lingusin toimintaan
Dublinin ja Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisten lentoasemien välisillä reiteillä.
- 47.
- Kantaja tähdentää, että riidanalaisen päätöksen mukaan (s. 3 ja 4) Aer Lingusin
toiminta näillä reiteillä oli tappiollista ja että näyttää siltä, että yhtiön strategiaa
(21. kohta) perustellaan lyhyen aikavälin näkökohdilla. Komission olisi näissä
olosuhteissa pitänyt tutkia, pystyikö Aer Lingus järjestelemään toimintansa näillä
reiteillä uudelleen siten, että se saattoi saavuttaa tietyn elinkelpoisuustason
perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Komissio ei
kuitenkaan ole toiminut näin, vaan se on pelkästään asettanut uuden ehdon, jonka
mukaan Irlannin hallituksen on osoitettava, että liikennöinti näillä reiteillä on
perusteltua pitkällä aikavälillä, samalla kun Irlantia on pyydetty toimittamaan
komissiolle yksityiskohtaisia tietoja kyseisten reittien kannattavuudesta sen
osoittamiseksi, että - kuten alunperin sovittiin - tuella ei subventoida sellaisia
reittejä tai reittiryhmiä, jotka eivät kaiken todennäköisyyden mukaan muutu
kannattaviksi ennakoitavissa olevana aikana (22. kohta).
- 48.
- Kantajan mukaan tämä merkitsee, että silloin kun riidanalainen päätös tehtiin,
komissio epäili Aer Lingusin Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille
lennettävillä reiteillä harjoittaman toiminnan elinkelpoisuutta pitkällä aikavälillä,
joten se ei pystynyt varmistumaan siitä, että tuki edistää tietyn taloudellisen
toiminnan kehitystä.
- 49.
- Kantaja huomauttaa lisäksi, että kyseiset reitit olivat olleet tappiollisia sen vuoksi,
että Aer Lingus oli vuoden 1993 päätöksen jälkeen lisännyt huomattavasti edullisten
paikkojen tarjontaansa kantajan marraskuusta 1993 liikennöimällä reitillä Dublin-Birmingham, minkä vuoksi kantaja oli tehnyt komissiolle virallisen kantelun
perustamissopimuksen 86 artiklan perusteella. Aer Lingus menetteli samalla tavalla
reiteillä Dublin-Glasgow ja Dublin-Manchester, joilla se samoin joutui kilpailemaan
kantajan kanssa. Kantajan mukaan Aer Lingusin toimintatavan tunnusomaisia
piirteitä ovat halvat hinnat ja suuri volyymi, millä se pyrkii saavuttamaan
mahdollisimman suuren markkinaosuuden erityisesti lomaliikenteen markkinoilla
eli kantajan pääasiallisilla markkinoilla, mikä on vastoin Irlannin hallituksen
vakuutteluja, jotka on toistettu vuoden 1993 päätöksessä.
- 50.
- Kantaja väittää lisäksi, että se päätöksessä (21. kohta) esiin tuotu seikka, jolla
perustellaan Aer Lingusin näillä reiteillä omaksumaa lyhyen aikavälin strategiaa,
eli se, että näin esimerkiksi hankitaan lisämatkustajia Yhdistyneen kuningaskunnan
syöttöliikenteestä Aer Lingusin Pohjois-Atlantin reiteille, on selvästi virheellinen,
koska ainoastaan kahdella kaikkiaan 16 päivittäisestä Birmingham-Dublin-,
Manchester-Dublin- ja Glasgow-Dublin-lennosta kuljetettiin matkustajia Atlantin
ylittäville reiteille.
- Uudet BAe 146 -lentokoneet
- 51.
- Kantaja väittää, että silloin kun riidanalainen päätös tehtiin, komissio tiesi, että Aer
Lingus aikoi käyttää tukea korvatakseen neljä 34-paikkaista Saab SF 340
-lentokonetta kolmella 110-paikkaisella BAe 146-300 -lentokoneella, joita oli
tarkoitus käyttää erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisten lentoasemien
ja Irlannin välisillä reiteillä. Riidanalaisessa päätöksessä (22. kohta) komissio
kuitenkin toteaa, että pienten potkurikoneiden korvaaminen suihkukoneilla
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvilla liikematkareiteillä voi herättää
epäilyjä sen suhteen, onko tarjottavan kapasiteetin lisääminen asianmukaista.
Tämän vuoksi komissio pyysi (sama kohta) Irlantia esittämään sille yksityiskohtaisia
tietoja kyseisten reittien kannattavuudesta sen osoittamiseksi, että tuella ei
subventoida sellaisia reittejä - - , jotka eivät kaiken todennäköisyyden mukaan
muutu kannattaviksi ennakoitavissa olevana aikana. Kantajan mukaan tämä
osoittaa komission epäilleen, että tuki voi aiheuttaa sellaisen ylikapasiteettitilanteen,
joka saattaa vaikuttaa kauppaan yhteisön edun vastaisesti, tai pahentaa tällaista
ylikapasiteettitilannetta (em. asia Philip Morris v. komissio, tuomion 26 kohta ja
yhdistetyt asiat 62/87 ja 72/87, Exécutif régional wallon ja Glaverbel v. komissio,
tuomio 8.3.1988, Kok. 1988, s. 1573, 30 ja 31 kohta).
- 52.
- Kantaja toteaa lisäksi, että Aer Lingusin tappio ennen veroja oli 31.12.1994
päättyneeltä tilikaudelta 128,8 miljoonaa IEP, joten sillä ei ollut riittävästi likvidejä
varoja BAe 146 -lentokoneiden hankkimiseen, ja sen on tarvinnut käyttää siihen
tuen toista erää. Aer Lingusin tilinpäätöksestä ilmenee sen tehneen 6,5 miljoonan
IEP:n suuruisen varauksen neljää Saab SF 340 -lentokonetta koskevien sopimusten
irtisanomisesta aiheutuviin kuluihin. Kantajan mukaan Aer Lingus ei olisi voinut
tehdä tällaista varausta ilman kyseistä tukea.
- 53.
- Kantaja viittaa myös tilastotietoihin näyttääkseen toteen, että kapasiteetin lisäys
kyseisillä reiteillä oli täysin epäasianmukainen, kun otetaan huomioon erityisesti Aer
Lingusin näillä reiteillä harjoittaman matkustajaliikenteen väheneminen ja sen
alhaiset täyttöasteet. Kantajan mukaan komissiolla ei tällaisessa
ylikapasiteettitilanteessa ollut toimivaltaa hyväksyä tukea perustamissopimuksen
92 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla (em. asia Philip Morris v. komissio; em.
asia Exécutif régional wallon ja Glaverbel v. komissio ja asia C-303/88, Italia v.
komissio, tuomio 21.3.1991, Kok. 1991, s. I-1433, 38 kohta).
- 54.
- Lopuksi kantaja väittää, että BAe 146 -koneiden käyttöön ottamisella rikottiin
vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan d alakohtaa. Tätä määräystä on nimittäin
tulkittava niin, että siinä kielletään Aer Lingusia lisäämästä lentokalustonsa
matkustajapaikkojen kokonaiskapasiteettia koko sinä aikana, jota
rakennemuutossuunnitelma koskee. Koska Irlannin hallitus on vuoden 1993
päätöksen mukaan vakuuttanut, ettei Aer Lingus kasvata markkinaosuuksiaan eikä
harjoita laajentumispolitiikkaa, ja koska markkinaosuus ei riipu tietylle reitille
asetettujen lentokoneiden lukumäärästä vaan käytettävissä olevien
matkustajapaikkojen määrästä, vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan d alakohtaa
voidaan kantajan mukaan tulkita ainoastaan niin, että sillä pyritään varmistamaan,
ettei Aer Lingus lisää lentokalustonsa matkustajapaikkojen kokonaismäärää.Muussa tapauksessa Aer Lingus voisi jatkaa ylettömän laajentumisen politiikkaa
rajattomiin.
- Lentoyhtiön ja Aer Lingus -konsernin taloudellinen tilanne
- 55.
- Kantajan mukaan komissio on tehnyt ilmeisen virheen, kun se on riidanalaisessa
päätöksessä katsonut, että Aer Lingus -lentoyhtiö oli saavuttanut tavoitteen 50
miljoonan IEP:n kustannussäästöistä.
- 56.
- Vuoden 1993 päätöksessä oli arvioitu, että lentoyhtiöstä irtisanotaan 1 280
työntekijää, mutta Aer Lingusin 31.12.1994 päättynyttä tilikautta koskevan
vuosikertomuksen mukaan ainoastaan 841 työntekijää oli irtisanottu. Kantaja
katsoo, että vaikka hyväksyttäisiin komission väite, jonka mukaan yrityksestä oli
irtisanomisohjelman yhteydessä lähtenyt 935 työntekijää, tämä on silti alle kaksi
kolmasosaa Cahill-suunnitelmassa asetetusta tavoitteesta.
- 57.
- Se, että Teamille maksettaviin huoltopalveluihin ryhdyttiin soveltamaan
markkinahintoja, ja tästä aiheutunut Teamin ennakoidun tappion kasvu, mihin
seikkoihin riidanalaisessa päätöksessä viitataan, merkitsevät kantajan mukaan
todennäköisesti sitä, että tarkistuksen jälkeen hinnat alittavat markkinahinnat.
Tällaisen siirtohinnoittelukäytännön jatkaminen vaarantaa lentoyhtiön
rakennemuutoksen. Se osoittaa myös, ettei lentoyhtiön todellisia kustannuksia -
eikä niin muodoin kustannussäästöjäkään - voitu saada selville.
- 58.
- Riidanalaisessa päätöksessä olevan toteamuksen, jonka mukaan lentoliikenteen
tulokset, jotka ovat rakennemuutoksen varsinaisen tavoitteen mukaisia, osoittavat,
että konserni pystyy saavuttamaan elinkelpoisuuden (23. kohta), tueksi ei ole
esitetty mitään selvityksiä tai viittauksia komission analysoimiin tietoihin. Kantajan
mukaan tällainen selvitys olisi ollut erittäin tarpeellinen, koska Aer Lingusin
kirjanpitokäytäntö oli aikaisemmin sekava.
- 59.
- Komission päätelmä, jonka mukaan Aer Lingus -konserni pystyi saavuttamaan
elinkelpoisuuden, on kantajan mukaan ilmeisen virheellinen, mistä todistaa
lentoyhtiön vuonna 1994 saaman tuen suuruus, mikä ilmenee 31.12.1994
päättyneeltä tilikaudelta julkaistussa tilinpäätöksessä, jossa on 30 miljoonan IEP:n
(siirto - lentoliikenne ja Team) ja 5,4 miljoonan IEP:n (muut) suuruiset
satunnaiserät. Aer Lingusin tappio ennen veroja oli sen kirjanpidon mukaan
147 miljoonaa IEP (lukuun ottamatta lentokoneiden leasingtoimintaa harjoittavaan
yhtiöön tehdyn sijoituksen poistoa) 31.3.1993 päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta
ja 128,8 miljoonaa IEP 31.12.1994 päättyneeltä 21 kuukauden jaksolta. Nämä luvut
ovat ristiriidassa Cahill-suunnitelmaan sisältyneiden ennusteiden kanssa, joiden
mukaan Aer Lingusin tappion piti olla 31.3.1994 päättyvältä 12 kuukauden jaksolta
63 miljoonaa IEP ja voiton 31.3.1995 päättyvältä 12 kuukauden jaksolta miljoona
IEP.
- Copthorne-hotelliketjun myynti
- 60.
- Kantaja toteaa, että vuoden 1993 päätöksen mukaan se, että Aer Lingus myy
omistamansa Copthorne-hotelliketjun, on keskeinen osa Cahill-suunnitelmaa.
Riidanalaisen päätöksen (18. kohta) mukaan hotelliketju on tärkein niistä
varallisuuseristä, joiden myyntiä rakennemuutossuunnitelmassa edellytetään.
- 61.
- Komissio on riidanalaisessa päätöksessä todennut, että myynti lykkääntyi, minkä
vuoksi vuoden 1997 maaliskuulle ennakoitu velkaantumisaste ja korkokate
saavutetaan vasta vuoden 1999 puolivälissä. Komissio on riidanalaisessa päätöksessä
(19. kohta) vain todennut, että hotelliketju on myytävä heti, kun markkinatilanne
sallii, joten se on täysin vapauttanut Aer Lingusin velvollisuudesta myydä
Copthorne-hotellit tietyn määräajan kuluessa. Tämän vahvistaa Aer Lingusin
31.12.1994 päättyneeltä tilikaudelta laadittu vuosikertomus, jossa todetaan, että
yhtiön johto aikoo säilyttää tämän sijoituksen lähitulevaisuudessa, jotta
varmistettaisiin, että siitä saadaan mahdollisimman hyvä myyntihinta.
- 62.
- Kantajan mukaan komissio ei näissä olosuhteissa olisi voinut päätellä, että tuen
toisen erän myöntäminen edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä. Komissio
ei tiennyt, milloin Aer Lingusin tase saadaan terveelle pohjalle, tai saadaanko sitä
ollenkaan. Tukea ei siis olisi voitu hyväksyä rakennemuutostukena. Koska Aer
Lingus ei vähentänyt suurta velkataakkaansa hotelliketjun myynnillä, valtiontukea
käytettiin sen lyhytaikaisten velkojen rahoittamiseen, muun muassa suuriin
lainanottokuluihin. Kantajan mukaan tuen toinen erä ei tämänkään vuoksi voinut
olla todellista rakennemuutostukea.
- 63.
- Kantajan mukaan Copthorne-hotellien myynti ei olisi riittänyt tervehdyttämään Aer
Lingusin tasetta. Sunday Independent -sanomalehden 10.7.1994 ilmestyneessä
numerossa todetaan seuraavaa: Tuloslaskelmaa valmistelevien laskentaekonomien
sanotaan olevan huolissaan siitä, että Aer Lingusin Copthorne-hotelliketjun arvo on
taseessa ehkä ilmoitettu liian suureksi. Aer Lingus teki 31.12.1994 päättyneen
tilikauden kirjanpidossaan tältä osin 17,2 miljoonan IEP:n suuruisen poiston.
Kantajan mukaan komissio teki näin ollen ilmeisen arviointivirheen, kun se päätteli,
että Copthorne-hotellien myynnin vuoksi Aer Lingusin velat vähenisivät alun perin
suunnitellulle tasolle, eikä vaatinut Aer Lingusia myymään vielä muuta varallisuutta
17,2 miljoonan IEP:n arvosta. Komissio ei ole myöskään selittänyt, miten
suunniteltu velkaantumisaste ja korkokate voitiin saavuttaa.
- 64.
- Kantaja päättelee kaiken edellä esitetyn perusteella, ettei komissio ollut pystynyt
ratkaisemaan vaikeuksia, joita liittyi tuen toisen erän soveltuvuuteen
yhteismarkkinoille, joten komissio on rikkonut olennaisia menettelymääräyksiä, kun
se ei ole aloittanut perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaistamenettelyä, tai se on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, kun se on riidanalaisessa
päätöksessä katsonut, että tuen toinen erä soveltuu yhteismarkkinoille. Kantajan
mukaan tämä merkitsee, että kaksi tärkeintä kanneperustetta, joista toinen koskeeolennaisten menettelymääräysten rikkomista ja toinen ilmeistä arviointivirhettä, ovat
perusteltuja.
- 65.
- Kantaja on näiden kahden tärkeimmän kanneperusteen lisäksi esittänyt seuraavat
väitteet:
- riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, ettei komissio ollut missään vaiheessa
todella tutkinut, miten kyseinen tuki vaikuttaa kilpailuun, eikä ottanut
huomioon vuoden 1993 päätöksen jälkeen kilpailutilanteessa tapahtunutta
muutosta;
- Irlanti on rikkonut vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan b alakohtaa, jossa
Irlannin hallitusta vaaditaan valvomaan, että Aer Lingus toteuttaa Cahill-suunnitelman sellaisena kuin se ilmoitettu komissiolle;
- komissio on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se on hyväksynyt tuen toisen
erän siitä huolimatta, että vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohtaa on
rikottu, joten se on väistämättä käyttänyt jotain muuta arviointiperustetta
kuin päätöksessä sovellettua;
- riidanalainen päätös on perusteltu puutteellisesti erityisesti seuraavilta osin:
komission Irlannin hallitukselle osoittama pyyntö esittää Teamia ja Aer
Lingusia koskeva täydentävä selonteko viimeistään 30.6.1995; päätelmä,
jonka mukaan Aer Lingus -konserni pystyi saavuttamaan elinkelpoisuuden;
päätelmä, jonka mukaan tuen toinen erä saattoi soveltua yhteismarkkinoille,
vaikkei ollut rakennemuutossuunnitelmaa Aer Lingusin elinkelpoisuuden
palauttamiseksi pitkällä aikavälillä; syy, jonka vuoksi komissio ei vaatinut
Aer Lingusia myymään Copthorne-hotelleja; päätelmä, jonka mukaan tuki
voitiin hyväksyä Aer Lingus -konsernin ja lentoyhtiön taloudellisesta
tilanteesta huolimatta; rakennemuutossuunnitelman loppuun saattamiseksi
tarvittava aika.
Komission ja väliintulijoiden väitteet ja niiden perustelut
- 66.
- Komissio toteaa ensinnäkin, että riidanalainen päätös on itse asiassa sekamuotoinen
toimenpide, koska siinä poiketaan vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdasta
ja esitetään samalla vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan b alakohdan mukaisesti
komission kanta. Tällainen kanta ei ole perustamissopimuksen 191 artiklassa
tarkoitettu kannekelpoinen toimi, eikä sitä siis voida saattaa tuomioistuinten
harjoittaman valvonnan kohteeksi (asia 35/80, Denkavit Nederland, tuomio
14.1.1981, Kok. 1981, s. 45, 35 kohta).
- 67.
- Perusarviointi siitä, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille perustamissopimuksen
92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna rakennemuutostukena, oli tehtyvuoden 1993 päätöksessä. Lupa 175 miljoonan IEP:n maksamiseen Aer Lingusille
oli annettu jo tässä päätöksessä.
- 68.
- Komission mukaan tästä seuraa, että kun se arvioi, voidaanko jo hyväksyttyyn
rakennemuutossuunnitelmaan kuuluvan tukierän maksamiseen antaa lupa, sillä ei
ole toimivaltaa ja vielä vähemmän velvollisuutta tutkia uudelleen, onko uuden
tukierän maksaminen yhteensoveltuvaa perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan
c alakohdan kanssa (ks. asia C-47/91, Italia v. komissio, tuomio 5.10.1994,
Kok. 1994, s. I-4635). Komissiolla on toimivalta suorittaa tällainen tutkinta vain, jos
se on tuen hyväksymistä koskevassa alkuperäisessä päätöksessä tehnyt tältä osin
varauman tai jos se on alustavassa tutkinnassa päätellyt, että alkuperäisessä
päätöksessä asetettuja ehtoja ei ole kaikilta osin noudatettu.
- 69.
- Uusi päätös olisi komission mukaan ollut siis tarpeen vain siinä tapauksessa, että
vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdassa edellytettyjä 50 miljoonan IEP:n
kustannussäästöjä ei olisi saavutettu. Kun komissio tutki uudelleen tuen
soveltuvuutta näissä erityisissä olosuhteissa, sen piti ottaa huomioon ne seikat, joita
on jo arvioitu vuoden 1993 päätöksessä, ja ne velvollisuudet, joita tällä
aikaisemmalla päätöksellä mahdollisesti on asetettu jäsenvaltioille (asia C-261/89,
Italia v. komissio, tuomio 3.10.1991, Kok. 1991, s. I-4437). Komissio ei mielestään
ollut velvollinen tutkimaan uudelleen kaikkia rakennemuutossuunnitelman liittyviä
näkökohtia. Riitti, että se keskittyi niihin tekijöihin, jotka olivat muuttuneet sen
jälkeen kun tuki oli alun perin hyväksytty.
- 70.
- Komissiolla oli mielestään velvollisuus aloittaa perustamissopimuksen 93 artiklan
2 kohdan mukainen menettely vain, jos se epäili tuen soveltuvuutta ja jos näitä
epäilyjä ei voitu poistaa alustavan tutkinnan aikana. Vaikka komissiolla olisi alussa
ollut mitä tahansa epäilyjä, ne eivät komission mukaan missään vaiheessa olleet
vakavia, ja alustava tutkinta oli joka tapauksessa hälventänyt ne.
- 71.
- Komissio tähdentää, että ennen kuin se teki riidanalaisen päätöksen, se oli saanut
3.11.1994 Irlannin hallituksen selonteon, jossa vahvistettiin, että vuoden 1993
päätöksessä asetettuja ehtoja oli noudatettu (lukuun ottamatta 50 miljoonan IEP:n
kustannussäästöjä konsernissa), Aer Lingusin selonteon rakennemuutosohjelman
etenemisestä sekä lausunnon Arthur Andersen & Co:lta, jolle Irlannin hallitus oli
antanut tehtäväksi tarkastaa Aer Lingusin toimittamat taloudelliset tiedot
riippumattomana tilintarkastajana. Komissio on lisäksi antanut alaan perehtyneen
konsulttiyhtiön Coopers & Lybrandin tarkastaa toimitetut tiedot, ja tämä oli
antanut lausuntonsa 9.12.1994.
- 72.
- Komission mukaan näistä selonteoista ja lausunnoista ilmenee, että Cahill-suunitelmassa edellytetyt eri rakennemuutostoimenpiteet olivat edistyneet
merkittävästi. Arthur Andersen & Co:n sekä Coopers & Lybrandin tekemissä
tarkastuksissa oli todettu erityisesti, että suunnitelmassa asetetut tavoitteet oli
ylitetty velkojen vähenemisen ja lentoyhtiön kannattavuuden osalta. Vaikka
satunnaiserät olivat ennakoitua suurempia - irtisanomista aiheutuvien kustannustenylitettyä ennakoidun tason -, konsultit katsoivat, että tulokset olivat Teamiin
liittyvistä vaikeuksista ja viivästyksistä huolimatta yhdenmukaisia sen tavoitteen
kanssa, että Aer Lingusin elinkelpoisuus palautetaan.
- 73.
- Komissio toteaa, että 50 miljoonan IEP:n vuosittaisen kustannussäästön osalta
asiantuntijoiden lausunnoista ilmenee, että lentoyhtiö oli pystynyt toteuttamaan
61,1 miljoonan IEP:n kustannussäästöt. Tätä 50 miljoonan IEP:n tavoitetta ei
kuitenkaan ollut saavutettu konsernin tasolla, koska eräät lentoyhtiön
kustannussäästöt olivat tapahtuneet Teamin kustannuksella. Ennen kuin lentoyhtiön
ja Teamin välillä vuonna 1993 tehtyjä huoltosopimuksia tarkistettiin, lentoyhtiön
Teamille maksamat hinnat ylittivät markkinahinnat, mikä merkitsi ristisubventiota
Teamille, mutta sopimusten tarkistuksen jälkeen lentoyhtiö maksoi Teamille
huoltotöistä markkinahinnan. Koska komissio katsoi, ettei niitä kustannussäästöjä,
jotka liittyivät lentoyhtiön ja Teamin väliseen sopimukseen, voitu pitää todellisina
kustannussäästöinä konsernin tasolla, se päätteli, että todellinen kustannussäästö
konsernin tasolla oli 42,4 miljoonaa IEP, joten 50 miljoonan IEP:n tavoite alittui
7,6 miljoonalla IEP:llä. Tällä varauksella komissio katsoi, että Aer Lingus oli suurin
piirtein saavuttanut Cahill-suunnitelman tavoitteet ja että kaikkia muita vuoden
1993 päätöksessä asetettuja ehtoja oli noudatettu.
- 74.
- Koska sellainen uudelleenjärjestely, johon Aer Lingus on ryhtynyt, on
monimutkaista ja koska uudelleenjärjestely jo luonteensa puolesta perustuu aina
ennusteisiin, joista eräät voivat osoittautua virheellisiksi, komissio totesi, että
todelliset poikkeamat Cahill-suunnitelmasta olivat melko pieniä ja että ne liittyivät
ainoastaan yhteen niistä ehdoista, joita rakennemuutostuen hyväksymiselle oli
asetettu, joten sen enempää Cahill-suunnitelman kuin tämän suunnitelman
tavoitteen eli sen, että koko Aer Lingus -konsernista tulisi jälleen taloudellisesti
elinkelpoinen ja omavarainen, toteutuminen eivät olleet uhattuina.
- 75.
- Erityisesti sen osalta, edistääkö tuki tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä siten
kuin perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetaan,
komissio on katsonut, että rakennemuutosohjelma edistyi hyvin ja että
kokonaistavoite voitiin vielä saavuttaa, vaikkei tavoiteltuun kustannussäästöön
ollutkaan päästy.
- 76.
- Tuen vaikutuksista kaupankäynnin edellytyksiin komissio toteaa, että se, että
rakennemuutoksen kustannukset olivat ennakoitua suurempia, ei vaikuttanut
lentoliikenteen harjoittajien väliseen kilpailuun. Suurin osa tuen ensimmäisestä
erästä (57 miljoonaa IEP 75 miljoonasta IEP:sta) käytettiin irtisanomisten ja niihin
liittyvien kulujen rahoittamiseen ja loppuosa käytettiin velkojen maksuun. Sillä, ettei
50 miljoonan IEP:n kustannussäästötavoitetta saavutettu, ei ollut haitallisia
vaikutuksia Aer Lingusin kilpailijoihin.
- 77.
- Lopuksi komissio kiistää niiden kantajan yksittäisten väitteiden
paikkansapitävyyden, jotka koskevat Teamia, Yhdistyneen kuningaskunnanalueellisille lentoasemille lennettäviä reittejä, BAe 146 -koneita, lentoyhtiön ja Aer
Lingus -konsernin taloudellista tilannetta ja Copthorne-hotelleja. Komissio katsoo,
ettei päätöstä ole perusteltu puutteellisesti.
- 78.
- Aer Lingus ja Irlanti tukevat komission väitteitä. Aer Lingus tähdentää erityisesti
sitä, ettei Teamissa ollut lakkoa, vaan kyse oli pikemminkin siitä, että yhtiön johto
lomautti suurimman osan henkilökuntaa. Rakennemuutossuunnitelma on sittemmin
saatettu päätökseen, kun komissio antoi luvan tuen kolmannen erän maksamiseen
20.12.1995 tekemällään päätöksellä, jonka nimi on Komission [vuoden 1993]
päätöksellä hyväksymän tuen kolmannen erän maksaminen Aer Lingusille (EYVL
1996, C 70, s. 2). Copthorne-hotellit myytiin vuonna 1995. Aer Lingus toteaa vielä
BAe 146 -koneista, että ne otettiin käyttöön vasta vuoden 1995 touko- ja
kesäkuussa. BAe 146 -koneista maksettavat kuukausivuokrat olivat pienempiä kuin
näillä koneilla korvatuista Saab-lentokoneista aiheutuneet kulut.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
Riidanalaisen toimen luonne
- 79.
- Aluksi on tutkittava komissio väite, jonka mukaan riidanalainen päätös on
sekamuotoinen ja siinä on yhtäältä tiettyjä toteamuksia, jotka koskevat sitä, ettei
Aer Lingus ollut noudattanut vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdassa
asetettua ehtoa, ja toisaalta komission vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan
b alakohdan mukaisesti esittämä kanta, joka koski muita rakennemuutosohjelman
edistymiseen ja Aer Lingus -konserniin liittyviä näkökohtia ja joka ei ole
kannekelpoinen toimi.
- 80.
- Riidanalaisesta päätöksestä ilmenee tältä osin, että ennen kuin komissio hyväksyi
tuen toisen erän maksamisen, se ei tutkinut ainoastaan niitä syitä, joiden vuoksi Aer
Lingus ei ollut pystynyt noudattamaan vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan
a alakohdassa asetettua ehtoa, vaan myös rakennemuutossuunnitelman etenemistä
kaikilta osin, Aer Lingus -konsernin ja lentoyhtiön taloudellista tilannetta,
Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettävien reittien osalta
omaksuttua strategiaa, ehdotettuja muutoksia Aer Lingusin lentokalustoon ja
Copthorne-hotelliketjun myyntihankkeen etenemistä. Riidanalaisen päätöksen
25. kohdasta ilmenee lisäksi, että komissio on vasta kaikkia edellä mainittuja
seikkoja koskevan arvioinnin valossa poikennut vuoden 1993 päätöksestä ja
antanut Irlannin hallitukselle luvan maksaa tuen toisen erän Aer Lingusille.
- 81.
- Riidanalaisen päätöksen samasta kohdasta ilmenee lisäksi, että Irlannille asetetut
uudet velvollisuudet eivät liittyneet ainostaan vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan
a alakohdassa tarkoitettuihin 50 miljoonan IEP:n kustannussäästöihin vaan kaikkiin
niihin seikkoihin, joita komissio oli päätöksessä arvioinut.
- 82.
- Niitä päätöksessä olevia perusteluja, jotka eivät liity suoraan vuoden 1993
päätöksen 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin 50 miljoonan IEP:n vuosittaisiinkustannussäästöihin, ei näin ollen voida pitää pelkkänä oikeudellisia vaikutuksia
vailla olevana kantana, vaan nämä perustelut ovat olennainen osa tässä
tapauksessa riitautettua tointa. Tästä seuraa myös, että riidanalainen päätös on jo
luonteensa puolesta sellainen, että se kokonaisuutena on kantajalle vastainen toimi.
- 83.
- Riidanalainen päätös kuuluu siis kokonaisuudessa ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen harjoittaman valvonnan alaisuuteen perustamissopimuksen
173 artiklan toisessa kohdassa määrätyin edellytyksin.
Olennaisten menettelymääräysten rikkomista koskeva kanneperuste
- 84.
- On kiistatonta, että Irlanti oli vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdassa
asetetun ehdon mukaisesti sitoutunut olemaan maksamatta tuen toista erää, jollei
Aer Lingus saavuta tavoitetta 50 miljoonan IEP:n vuosittaisista kustannussäästöistä.
Vuoden 1993 päätöksen VI jaksosta ilmenee myös, että päätöksen 1 artiklan
a alakohdassa tarkoitetut ehdot oli asetettu sen varmistamiseksi, että tuki ei
vaikuta kauppaan yhteisön edun vastaisesti. Vuoden 1993 päätöksen V jakson
21. kohdan 4 alakohdan mukaan rakennemuutossuunnitelmassa tarkoitettu
kustannussäästö oli komission kannalta erittäin tärkeä ehto sille, että tuen toinen
ja kolmas erä voidaan maksaa.
- 85.
- Tässä tapauksessa on siis kysyttävä, mitä hallinnollista menettelyä komission pitää
noudattaa, kun se on perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaisen
menettelyn jälkeen perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla
hyväksynyt erinä maksettavan valtiontuen sillä edellytyksellä, että tiettyjä ehtoja
noudatetaan, ja kun se sittemmin toteaa, ettei jotakin ehtoa ole noudatettu.
- 86.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo ensinnäkin, että jos päätöksessä,
jolla tuki on hyväksytty perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan
perusteella, asetettua ehtoa ei noudateta, tuen myöhempien erien on oletettava
olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia. Tuen myöhempiä eriä ei siis saa
maksaa, ellei komissio tee uutta päätöstä, jolla annetaan virallinen lupa poiketa
kyseisestä ehdosta.
- 87.
- Komission on tällaisessa tilanteessa aluksi tutkittava, voidaanko poikkeus myöntää,
ja varmistuttava siitä, että tuen myöhemmät erät edelleen soveltuvat
yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan
mukaisesti (ks. vastaavasti em. asia Italia v. komissio, tuomio 5.10.1994,
24-26 kohta). Jos komissio on tutkimuksen jälkeen vakuuttunut, etteivät tuen
myöhemmät erät enää sovellu yhteismarkkinoille, tai jollei se pysty ratkaisemaan
kaikkia niitä vaikeuksia, joita liittyy sen arvioimiseen, soveltuvatko tuen myöhemmät
erät yhteismarkkinoille, sillä on velvollisuus hankkia kaikki tarpeelliset selvitykset
ja tarpeen vaatiessa aloittaa tätä varten uudelleen 93 artiklan 2 kohdan mukainen
menettely (ks. vastaavasti em. asia Cook v. komissio, tuomion 29 kohta ja asia
C-367/95 P, komissio v. Sytraval ja Brink's France, tuomio 2.4.1998, Kok. 1998,s. I-1719, 38-40 kohta). Tästä seuraa myös, että - samoin kuin
perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisissa tapauksissa - tuen
maksamista on lykättävä, kunnes komissio tekee lopullisen päätöksen.
- 88.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo lisäksi, että kun komissio on
perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn päätteeksi tehnyt
päätöksen, jolla tuki hyväksytään tietyin ehdoin, sillä ei ole toimivaltaa mennä
aikaisemman päätöksensä ulkopuolelle aloittamatta kyseistä menettelyä uudelleen.
Tästä seuraa, että silloin kun jotakin tuen hyväksymiselle asetetuista ehdoista ei
noudateta, komissio yleensä voi tehdä päätöksen ehdosta poikkeamisesta
perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä uudelleen
aloittamatta vain siinä tapauksessa, että poikkeama alkuperäisestä ehdosta on
suhteellisen pieni eikä komissio epäile sitä, etteikö kyseinen tuki edelleen soveltuisi
yhteismarkkinoille.
- 89.
- On lisättävä, että silloin kun tämän tapauksen tavoin on kyse jo periaatteessa
hyväksytystä tuesta, joka maksetaan useana eränä melko pitkän ajan kuluessa ja
joka liittyy rakennemuutossuunnitelmaan, jonka tulokset saavutetaan vasta joidenkin
vuosien kuluttua, komissiolla on oltava tiettyä johto- ja valvontavaltaa tällaisen tuen
täytäntöönpanon osalta erityisesti sen vuoksi, että se voisi ottaa huomioon
muutokset, joita ei voitu ennakoida alkuperäistä päätöstä tehtäessä. Ei siis ole
poissuljettua, etteikö komissio voisi alkuperäisen päätöksen jälkeen ulkoisissa
olosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta muuttaa
rakennemuutossuunnitelman toteuttamista koskevia ehtoja tai sitä, miten se valvoo
suunnitelman toteutumista, aloittamatta uudelleen perustamissopimuksen
93 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä, jos tällaiset mukautukset eivät herätä
epäilyjä kyseisen tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.
- 90.
- On siis selvitettävä, onko kantaja tässä tapauksessa näyttänyt toteen, että komissio
on mennyt vuoden 1993 päätöksen ulkopuolelle aloittamatta uudelleen
perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä tai että niihin
arviointeihin, joihin komission riidanalainen päätös perustui, liittyi sellaisia
vaikeuksia, että edellä mainitun menettelyn uudelleen aloittaminen olisi ollut
perusteltua (asia C-225/91, Matra v. komissio, tuomio 15.6.1993, Kok. 1993,
s. I-3203, 34 kohta). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen
93 artiklan 3 kohtaa ja 92 artiklan 3 kohdan c alakohtaa sovellettaessa komissiolla
on laaja harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää taloudellisia ja yhteiskunnallisia
arviointeja. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen harjoittamassa valvonnassa
on tämän vuoksi rajoituttava sen tutkimiseen, onko komissio ylittänyt tosiseikkoja
koskevaan harkintavaltaansa erottamattomasti liittyvät rajat tai käyttänyt
harkintavaltaansa väärin taikka rikkonut menettelysääntöjä (em. asia Matra v.
komissio, tuomio 23-25 kohta). Tätä oikeuskäytäntöä voidaan analogisesti soveltaa
tässä asiassa.
- 91.
- Siitä, onko komissio mennyt vuoden 1993 päätöksen ulkopuolelle antaessaan luvan
poiketa tämän päätöksen 1 artiklan a alakohdassa asetetusta ehdosta, ensimmäisenoikeusasteen tuomioistuin toteaa ensinnäkin, että riidanalaisesta päätöksestä
ilmenee, että komissio oli Arthur Andersen & Co:n ja Coopers & Lybrandin
tekemien tarkastusten perusteella päätellyt seuraavaa:
- lentoliikenteen toiminnan tulokset, jotka ovat rakennemuutoksen
varsinaisen tavoitteen mukaisia, osoittavat, että konserni pystyy
saavuttamaan elinkelpoisuuden ja siten myötävaikuttamaan lentoliikenteen
kehittymiseen eräällä yhteisön reuna-alueista, joten ellei edellä olevista,
lähinnä rakenteiden ja strategian muutoksiin liittyviä ongelmia koskevista
seikoista muuta johdu, komissio katsoo, että Aer Lingus on saavuttanut
ohjelman tavoitteet tarkastelun kohteena olevalta ajalta (23. kohta);
- vuoden 1993 päätöksen 1 artiklassa asetettuja ehtoja on noudatettu,
1 artiklan a alakohdan ehtoa lukuun ottamatta (24. kohta);
- rakennemuutoksen edistyminen ja tähän mennessä saavutetut tulokset ovat
tyydyttäviä, vaikka vuosittainen kustannussäästötavoite on saavutettu
ainoastaan lentoyhtiössä eikä koko konsernissa, mikä johtuu edellä esiin
tuoduista syistä - - (25. kohta).
- 92.
- Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, ettei komissio ole
riidanalaisessa päätöksessä antanut Aer Lingusille lupaa olla noudattamatta vuoden
1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdassa asetettua ehtoa vaan ainoastaan
pidentänyt määräaikaa, jonka kuluessa ehto on täytettävä. Kun riidanalaista
päätöstä tarkastellaan kokonaisuutena, siitä nimittäin ilmenee, että vaikka komissio
poikkesi vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdan sanamuodosta, jonka
mukaan 50 miljoonan IEP:n vuosittaiset kustannussäästöt on toteutettava, ennen
kuin tuen toinen erä maksetaan - suunnitelman mukaan - vuoden 1994 lopulla, se
kuitenkin korosti sitä, että tämä ehto on täytettävä ennen tuen kolmannen erän
maksamista, minkä oli tarkoitus tapahtua vuoden 1995 lopulla.
- 93.
- Kolmanneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että vuoden 1993
päätöksen 1 artiklan a alakohdassa asetetun ehdon tarkoitus oli huomattavassa
määrin täyttynyt, vaikka 50 miljoonan IEP:n kustannussäästöjen rajaa ei ollutkaan
saavutettu. Ei nimittäin ole aihetta epäillä komission väitettä, jonka mukaan
lentoyhtiö oli vuoden 1994 loppuun mennessä toteuttanut 61 miljoonan IEP:n
kustannussäästöt. Koska tämä tulos johtui osittain siitä, että lentoyhtiön ja Teamin
välisessä huoltosopimuksessa sovittuja hintoja laskettiin (ks. edellä 73 kohta), jolloin
Teamin tappiot kasvoivat, komissio katsoi, että todellinen kustannussäästö
konsernin tasolla oli 42,4 miljoonaa IEP. Konsernin tasolla saavutetut
kustannussäästöt alittivat 50 miljoonan IEP:n virallisen rajan näin ollen vain
7,6 miljoonalla IEP:lla. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että tämä
poikkeama vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdassa asetetusta ehdosta on
suhteellisen pieni.
- 94.
- Neljänneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa olevan kiistatonta, että
se, ettei 50 miljoonan IEP:n vuosittaisten kustannussäästöjen rajaa saavutettu, johtui
pääasiallisesti siitä, että Teamissa oli vuoden 1994 jälkimmäisellä puoliskolla
työtaistelu. Vaikka on valitettavaa, että Aer Lingusin ja sen työntekijöitä edustavien
ammattiyhdistysten Cahill-suunnitelman yhteydessä käymissä neuvotteluissa ei ollut
mukana Teamin työntekijöiden edustajia, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
katsoo, että Teamissa vuonna 1994 tapahtunut työtaistelu ja asian saattaminen
Labour Courtin ratkaistavaksi eivät olleet sellaisia tapahtumia, jotka olisi voitu
ennakoida vuoden 1993 päätöstä tehtäessä.
- 95.
- Viidenneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tähdentää, että sen lisäksi, että
riidanalaisessa päätöksessä tehdään poikkeus vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan
a alakohtaan, siinä asetetaan myös ehtoja, jotka ovat tiukempia kuin vuoden 1993
päätöksen b alakohdassa alun perin asetetut ehdot. Riidanalaisessa päätöksessä
nimittäin määrätään uusista ehdoista, joilla Aer Lingus velvoitetaan yhtäältä
esittämään viimeistään 30.6.1995 uusi yksityiskohtainen selonteko Teamia koskevan
rakennemuutosohjelman etenemisestä ja toteuttamaan ohjelma viivytyksettä ja
toisaalta esittämään komissiolle viimeistään kahdeksan viikkoa ennen kolmannen
tukierän maksamista erittäin yksityiskohtainen taloudellinen selonteko erityisesti
50 miljoonan IEP:n kustannussäästöistä, Copthorne-hotelliketjun myynnistä ja Aer
Lingusin eri reittiryhmien kannattavuudesta.
- 96.
- Edellä olevasta ilmenee, että kun komissio myönsi ajallisesti rajoitetun poikkeuksen
vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan a alakohdasta, se ei mennyt tämän päätöksen
ulkopuolelle. Se ainoastaan tasapainotti uudelleen vuoden 1993 päätöksen
1 artiklan a ja b alakohdassa asetetut ehdot erityisesti ottaakseen huomioon
tilanteessa päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset, joita ei ollut voitu ennakoida,
ja ne seikat, jotka olivat tulleet esiin komission yhdessä asiantuntijoiden kanssa
tekemässä yksityiskohtaisessa tutkimuksessa, joka koski
rakennemuutosjärjestelysuunnitelman edistymistä vuoden 1994 loppuun mennessä.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että tällainen lähestymistapa oli
kaiken lisäksi yhdenmukainen vuoden 1993 päätöksellä hyväksytyn
rakennemuutossuunnitelman tavoitteen kanssa eli sen kanssa, että Aer Lingus
-konsernista ja erityisesti lentoyhtiöstä tehdään jälleen elinkelpoinen.
- 97.
- Näissä olosuhteissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että oli
perusteltua, että komissio teki riidanalaisen päätöksen, jos se pystyi ratkaisemaan
kaikki vaikeudet, joita liittyi sen arvioimiseen, soveltuuko kyseinen tukierä
yhteismarkkinoille.
- 98.
- On siis tutkittava, olisiko niiden erityisten seikkojen, joihin kantaja vetoaa, pitänyt
- ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen edellä esittämistä toteamuksista
huolimatta - saada komissio epäilemään tuen toisen erän soveltuvuutta
yhteismarkkinoille, jolloin sen olisi pitänyt aloittaa uudelleen perustamissopimuksen
93 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.
- Team
- 99.
- Kantajan Teamia koskevista väitteistä (ks. edellä 36 kohta ja sitä seuraavat kohdat)
on todettava, että pitää paikkansa, että komissio on riidanalaisessa päätöksessä
todennut, että sillä, ettei Teamin jatkuvien tappioiden ongelmaan puututa, voi olla
vaikutuksia rakennemuutossuunnitelmaan. Pitää samoin paikkansa, ettei vuoden
1994 lopussa ollut sellaista asianmukaista rakennemuutossuunnitelmaa, jollaTeamista olisi pyritty tekemään elinkelpoinen, mitä tukee sekä Aer Lingusin
hallituksen puheenjohtajan ja liikenne-, energia- ja viestintäministerin lausunnot (ks.
edellä 39 kohta) että se seikka, että komissio itse vaati, että tällainen suunnitelma
esitetään sille viimeistään 30.6.1995.
- 100.
- Kiistatonta on myös se, että nämä vaikeudet ratkaistakseen komissio päätti asettaa
Irlannille riidanalaisessa päätöksessä mainitun uuden ehdon (25. kohta,
ensimmäinen luetelmakohta), jonka mukaan Irlannin oli ennen tuen kolmannen
erän maksamista yhtäältä esitettävä komissiolle viimeistään 30.6.1995 selonteko
rakennemuutosohjelman etenemisestä Teamissa ja Teamin taloudellisesta
kehityksestä, mukaan lukien ne taloudelliset ennusteet, joihin yrityksen strategia
perustuu, ja toisaalta toteutettava Teamia koskeva rakennemuutosohjelma
välittömästi asianmukaisen strategian ja terveen pääomarakenteen pohjalta.
- 101.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että kun komissio yritti ratkaista
Teamin ongelmat mieluummin tällä tavalla kuin aloittamalla perustamissopimuksen
93 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, se ei ylittänyt erinä maksettavaan
tukeen kohdistuvaa johto- ja valvontavaltaansa.
- 102.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ensinnäkään näe mitään syytä epäillä
komissio kirjelmissä olevaa väitettä, jonka mukaan sen jälkeen kun työt oli
Teamissa aloitettu uudelleen Labour Courtin annettua suosituksensa, Teamissa oli
toteutettu arviolta 18 miljoonan IEP:n kustannussäästöt, joten Team ei enää ollut
este sille, että Aer Lingus -konserni voisi saavuttaa tavoitteen 50 miljoonan IEP:n
vuosittaisista kustannussäästöistä.
- 103.
- Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, ettei kantaja ole esittänyt
mitään konkreettista näyttöä, joka voisi asettaa riidanalaisen päätöksen
kyseenalaiseksi siltä osin kuin siinä todetaan, että Team saattaa jälleen olla
kannattava [- -] vuodesta 1995 lähtien, kun otetaan huomioon Aer Lingusin
uusimmat ennusteet ja uudet huoltosopimukset. Komission kirjelmistä nimittäin
ilmenee, että vuosista 1992/1993 lähtien Teamista oli vuoden 1994 loppuun
mennessä irtisanottu 250 työntekijää, mistä johtuvat kulut olivat 24 miljoonaa IEP.
Kantaja ei myöskään ole väittänyt, etteikö komission ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimelle esittämä luettelo Teamin huoltosopimuksista vuoden 1994 lopussa
pitäisi paikkaansa.
- 104.
- Kolmanneksi on todettava, että vaikka on totta, että vuoden 1994 työtaistelu
aiheutui siitä, että Cahill-suunnitelma pantiin täytäntöön Teamin osalta, on myös
kiistatonta, että sen jälkeen eli vuoden 1995 alussa ilmennyt tarve laatia uusi
suunnitelma Teamille, johtui kahdesta muusta ulkoisesta tekijästä, joita ei voitu
ennakoida, eli vaihtokurssin heilahteluista suhteessa dollariin ja koko
huoltopalvelujen markkinoita koskevasta taantumasta (ks. Aer Lingusin hallituksen
puheenjohtajan tältä osin esittämät toteamukset Aer Lingusin vuosikertomuksessa
31.12.1994 päättyneeltä tilikaudelta).
- 105.
- Neljänneksi on todettava, että Teamin toiminnalla oli Aer Lingus -konsernissa
ainoastaan toissijainen merkitys, ja se vastasi 12:aa prosenttia konsernin
liikevaihdosta.
- 106.
- Näissä olosuhteissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että kun otetaan
huomioon erityisesti Teamin toissijainen merkitys Aer Lingus -konsernin koko
toiminnassa ja se, että Teamille tappioita aiheuttaneita tekijöitä ei niiden luonteen
vuoksi voitu ennakoida, komissiolla oli oikeus päättää, että Teamin tilanteen
aiheuttamat vaikeudet voitiin ratkaista asettamalla edellä mainittu uusi ehto, ilman
että olisi ollut tarpeen aloittaa uudelleen perustamissopimuksen 93 artiklan
2 kohdan mukainen menettely.
- 107.
- Tällainen ratkaisu nimittäin mahdollisti sen, että komissio saattoi varmistua yhtäältä
siitä, että Teamin ongelmat eivät saata rakennemuutossuunnitelmaa vaaraan koko
konsernin osalta, ja toisaalta siitä, ettei rakennemuutossuunnitelman onnistuminen
vaarantuisi myöskään sen vuoksi, että perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan
mukaisen menettelyn aloittaminen lykkäisi tuen toisen erän maksamista.
- Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettävät reitit
- 108.
- Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettäviä reittejä
koskevien kantajan väitteiden (ks. edellä 46 kohta ja sitä seuraavat kohdat) osalta
on todettava, että riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, että nämä reitit olivat
päätöksen tekoajankohtana tappiollisia toisin kuin Aer Lingusin Pohjois-Amerikkaan suuntautuva liikenne, Dublin-Lontoo-reitti ja Eurooppaan suuntautuva
liikenne, joiden taloudellinen tulos oli tyydyttävä (21. kohta). Vuoden 1993
päätöksestä ilmenee myös (II jakson ensimmäisen kohdan 5 alakohta), että Irlannin
hallitus oli vakuuttanut, että pääomasijoituksella ei subventoida tappiollisia
reittejä ja että rakennemuutoksen jälkeen se velvoittaa yhtiön liikennöimään
suuria reittiryhmiä taloudellisesti elinkelpoisella tavalla.
- 109.
- On kuitenkin todettava, että vuoden 1993 päätöksen 1 artiklassa ei ole asetettu
mitään nimenomaista ehtoa, jolla olisi pyritty varmistamaan, ettei mikään Aer
Lingusin reittiryhmistä olisi koskaan tappiollinen.
- 110.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo lisäksi, ettei Irlannin hallitus ole
edes implisiittisesti sitoutunut siihen, että kaikki Aer Lingusin tappiolliset reititlopetetaan ennen tuen toisen erän maksamista eli ensimmäisen vuoden aikana sen
jälkeen kun oli hyväksytty rakennemuutossuunnitelma, jonka täytäntöönpanon oli
suunniteltu kestävän kolme vuotta.
- 111.
- Osapuolten kirjelmistä ilmenee lisäksi, että kilpailutilanne Yhdistyneen
kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettävillä reiteillä oli riidanalaisen
päätöksen jälkeen muuttunut erityisesti siitä syystä, että kantaja itse oli alkanut
tarjota uusia palveluja.
- 112.
- Komissio on todennut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, että tämä oli se
tilanne, jossa se katsoi Cooper & Lybrandin komission pyynnöstä vuoden 1994
lopulla tekemän tutkimuksen perusteella, että oli liian aikaista päättää, oliko Aer
Lingusin strategia Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille
lennettävillä reiteillä perusteltu pitkällä aikavälillä.
- 113.
- Tämän vuoksi komissio totesi riidanalaisessa päätöksessä (21. ja 22. kohta)
seuraavaa:
- - Irlannin hallituksen on osoitettava, että liikennöinti näillä reiteillä on
perusteltua pitkällä aikavälillä. Tämän perustelun on perustuttava tuottojen ja
täydellisesti kohdistettujen kulujen vertailuun kunkin reitin osalta, ja siinä on
otettava huomioon, että sijoitetulle pääomalle on saatava asianmukainen tuotto.
Vuosi 1995 on tältä osin ratkaiseva, sillä silloin selviää, kehittyykö Aer Lingus
edelleen oikeaan suuntaan ja tuleeko siitä taloudellisesti elinkelpoinen kestävällä
tavalla.
Aer Lingusin on tämän vuoksi osoitettava, että se pystyy liikennöimään näillä
reiteillä siten, että tulos on hyväksyttävä - - .
- 114.
- Vaikka pitääkin paikkansa, että riidanalaisessa päätöksessä esiin tuodulla
strategialla, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisilta lentoasemilta
lennettävillä reiteillä kuljetetaan matkustajia syöttöliikenteenä Aer Lingusin Pohjois-Atlantin reiteille, voidaan vain osittain perustella sitä, miksi näille alueellisille
lentoasemille lennettävien reittien jatkuvat tappiot on hyväksyttävä, ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin ei voi kantajan esittämien seikkojen perusteella pitää
vääränä komission selitystä, jonka mukaan se katsoi tuolloin, että oli liian aikaista
ottaa kantaa siihen, onko Aer Lingusin toimintatapa näillä reiteillä perusteltu
pitkällä aikavälillä.
- 115.
- Kun otetaan huomioon kaikki nämä seikat ja erityisesti se, että kilpailutilanne oli
muuttunut vuoden 1993 päätöksen jälkeen, sekä se, että Yhdistyneen
kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettävät reitit olivat vain osa Aer
Lingusin lentoliikennetoimintaa, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo,
ettei kantaja ole näyttänyt toteen, että komissio olisi ylittänyt erinä maksettavan
tuen johtoon ja valvontaan liittyvän harkintavaltansa päättäessään, että AerLingusin Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lentämistä reiteistä
mahdollisesti syntyvät ongelmat oli ratkaistava siten, että ennen tuen kolmannen
erän maksamista vaaditaan yksityiskohtainen selvitys siitä, onko liikennöinti näillä
reiteillä perusteltua pitkällä aikavälillä, eikä siten, että ennen tuen toisen erän
maksamista aloitetaan perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukainen
menettely.
- 116.
- Tämä komission ratkaisu nimittäin teki mahdolliseksi sen, että voitiin
asianmukaisesti varmistua siitä, että kyseiset reitit muuttuvat kannattaviksi ennen
kolmannen erän maksamista eli sinä aikana, jonka kuluessa
rakennemuutossuunnitelma oli tarkoitus saattaa loppuun, eikä suunnitelman
onnistumista tällöin vaarannettu perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan
mukaisen menettelyn aloittamisella.
- BAe 146 -lentokoneet
- 117.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo ensinnäkin, ettei voida hyväksyä
kantajan väitettä, jonka mukaan sillä, että Aer Lingus hankki neljän 34-paikkaisen
Saab SF 340 -koneen tilalle kolme 110-paikkaista BAe 146 -konetta, rikottiin
vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan d artiklaa, koska tällä lisättiin
matkustajapaikkojen lukumäärää (ks. edellä 54 kohta).
- 118.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin nimittäin katsoo, että tässä määräyksessä
oleva sitoumus olla lisäämättä Aer Lingusin konekantaa koski ainoastaan yhtiöllä
vuoden 1993 päätöksen tekohetkellä olleiden lentokoneiden lukumäärää.
- 119.
- Tällainen tulkinta vastaa muun muassa vuoden 1993 päätöksen sanamuotoa, jossa
- viitataan (II jakson ensimmäisen kohdan 5 alakohta) Irlannin hallituksen
vakuutukseen, jonka mukaan Aer Lingus ei lisää tämänhetkistä
konekantaansa rakennemuutoksen aikana muutoin kuin siinä tapauksessa,
että Atlantin ylittävässä liikenteessä tarvitaan lisäkoneita kesäkaudella, jos
nykyiset B-747-100-koneet korvataan pienemmillä koneilla;
- täsmennetään (alaviitteessä), mistä lentokoneista tuolloin oli kyse.
- 120.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että matkustajapaikkojen
lukumäärään viitataan sitä vastoin vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan g alakohdassa,
jota voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa 1 artiklan h alakohdan mukaisessa
menettelyssä. Juuri nämä määräykset ilmentävät Irlannin hallituksen sitoumusta
(vuoden 1993 päätöksen II jakson ensimmäisen kohdan 5 alakohta) rajoittaa
myyntiin tarjottujen matkustajapaikkojen lukumäärää Aer Lingusin reittiliikenteessä
Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä.
- 121.
- Koska neljän Saab SF 340 -koneen korvaaminen kolmella BAe 146 -koneella
pienensi Aer Lingusin konekantaa yhdellä, vuoden 1993 päätöksen 1 artikland alakohtaa ei ole rikottu. Matkustajapaikkojen lukumäärän kasvun osalta riittää,
kun todetaan, ettei Aer Lingus ole ylittänyt niitä ylärajoja, jotka on asetettu vuoden
1993 päätöksen 1 artiklan g alakohdassa, sellaisena kuin tämä kohta on muutettuna
30.11.1994 tehdyn komission päätöksen 1 artiklan h alakohdalla (ks. edellä 6 kohta).
- 122.
- Kantajan väitteestä, jonka mukaan tuki kasvatti kyseisten reittien ylikapasiteettia,
vaikka Aer Lingusin täyttöasteet eräillä näistä reiteistä olivat tuohon aikaan melko
alhaisia, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, ettei kantaja ole näyttänyt
toteen, että tuella subventoitiin kyseisten lentokoneiden hankintaa. Ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimessa käydyistä keskusteluista nimittäin ilmenee, ettei Aer
Lingus ostanut BAe 146 -koneita vaan vuokrasi ne. Kantaja ei ole esittänyt
myöskään sellaista näyttöä, joka osoittaisi vääriksi komission ja Aer Lingusinväitteet, joiden mukaan BAe 146 -koneiden vuokra oli alempi kuin Saab SF 340
-koneiden.
- 123.
- Se, että Aer Lingus on 31.12.1994 päättyneen tilikauden tilinpäätöksessä tehnyt
6,5 miljoonan IEP:n suuruisen varauksen Saab SF 340 -koneita koskevien
sopimusten irtisanomisesta aiheutuvia kuluja varten, ei vielä sellaisenaan osoita, että
vuoden 1993 päätöksessä tarkoitettua tukea käytettiin toimintatukena. Kuten
komissio on kirjelmissään täsmentänyt, suurin osa tuen ensimmäisestä erästä
(57 miljoonaa IEP 75 miljoonasta IEP:sta) käytettiin työntekijöiden irtisanomisista
aiheutuviin kuluihin ja loppuosa velkojen maksamiseen, eikä kantaja ole tätä
kiistänyt.
- 124.
- Kantaja ei ole kiistänyt myöskään Aer Lingusin väitettä, jonka mukaan uudet
BAe 146 -koneet otettiin käyttöön vasta vuoden 1995 touko- ja kesäkuussa eli kuusi
kuukautta sen jälkeen, kun riidanalainen päätös tehtiin.
- 125.
- Se, että komissio on riidanalaisessa päätöksessä todennut jossain määrin
epäilevänsä sitä, onko Aer Lingusin kapasiteetin lisääminen tietyillä Yhdistyneeseen
kuningaskuntaan suuntautuvilla reiteillä asianmukaista, ja se, että komissio on
todennut, että kyseisen kapasiteetin lisäyksen vuoksi se vaatii tiettyjä
yksityiskohtaisia tietoja Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten reittien
kannattavuudesta, ennen kuin se hyväksyy tuen kolmannen erän, eivät näissä
olosuhteissa vielä ole osoitus siitä, että komissio olisi epäillyt tuen toisen erän
soveltuvuutta yhteismarkkinoille.
- Aer Lingus -konsernin ja lentoyhtiön taloudellinen tilanne
- 126.
- Kantajan väitteistä, jotka koskevat Aer Lingus -konsernin ja lentoyhtiön
taloudellista tilannetta (ks. edellä 55 kohta ja sitä seuraavat kohdat), ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin toteaa ensinnäkin, että kantajan väite, jonka mukaan
lentoyhtiö ei saavuttanut tavoitetta 50 miljoonan IEP:n kustannussäästöistä, on
ristiriidassa komission väitteen kanssa, jonka mukaan lentoyhtiö saavutti
61 miljoonan IEP:n kustannussäästöt. Asiakirja-aineistossa ei myöskään ole mitäänsellaista seikkaa, joka tukisi kantajan väitettä, jonka mukaan Teamin ja lentoyhtiön
välisiä siirtohintoja mukautettiin niin, että ne alittivat markkinahinnat.
- 127.
- Se, että Aer Lingus oli 31.12.1993 ja 31.12.1994 päättyneiden tilikausien
tilinpäätösten mukaan kärsinyt huomattavat tappiot erityisesti Teamin osalta, ei
myöskään sellaisenaan vielä osoita, että komissio olisi tehnyt virheen, kun se
riidanalaisessa päätöksessä (10. kohta) totesi Arthur Andersen & Co:n ja Coopers
& Lybrandin lausuntojen perusteella, että [lento]yhtiön kannattavuus on
kohentunut nopeammin kuin mitä ohjelmassa ennakoitiin - - Nyt arvioidaan, että
yhtiö saavuttaa elinkelpoisuuden aikaisemmin kuin mitä ohjelmassa ennakoitiin eli
jo vuonna 1994 - - tämä on rohkaiseva suuntaus, jonka vuoksi voidaan uskoa
ohjelman onnistumiseen.
- 128.
- Aer Lingusin 31.12.1994 päättyneen tilikauden eli riidanalaisen päätöksen kannalta
merkittävän ajanjakson tilinpäätöksestä nimittäin ilmenee, että Aer Lingusin voitto
ennen veroja ja satunnaiseriä oli 71,1 miljoonaa IEP. Lentoyhtiön voitto verojen
jälkeen mutta ennen satunnaiserien vähentämistä oli 40,9 miljoonaa IEP. Kantaja
ei näin ollen ole mitenkään näyttänyt toteen, ettei lentoyhtiön tilanne olisi vuoden
1994 lopulla ollut tyydyttävä.
- 129.
- Aer Lingus -konsernin osalta on todettava, että vaikka pitää paikkansa, ettei sen
taloudellinen tilanne vuonna 1994 ollut vielä terve, on kuitenkin kiistatonta, että
tämä johtui useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, erityisesti Teamin jatkuvista
tappioista, ennakoitua suuremmista rakennemuutoskuluista ja Copthorne-hotellien
myynnin lykkääntymisestä. Konsernin tappiot, jotka olivat 31.12.1994 päättyneeltä
tilikaudelta 129,9 miljoonaa IEP verojen ja satunnaiserien jälkeen, johtuvat
pääasiallisesti 139,2 miljoonan IEP:n suuruisista satunnaiseristä, jotka olivat
kertaluonteisia.
- 130.
- Erityisesti ennakoitua suurempien rakennemuutoskulujen osalta riidanalaisesta
päätöksestä (15. kohta) ilmenee, että ne johtuivat pääasiallisesti ennakoitua
suuremmista irtisanomiskustannuksista ja muilta osin suurimmaksi osaksi
ylimääräisten lentokoneiden myynnistä. Seuraavaksi komissio toteaa riidanalaisessa
päätöksessä (16. kohta), että nämä ylimääräiset kulut johtuivat suurimmaksi osaksi
rakennemuutostoimenpiteistä, ja että siltä osin kuin ne liittyvät
irtisanomiskorvauksiin, ne eivät vaikuta liikenteenharjoittajien väliseen kilpailuun.
Kantaja ei ole esittänyt sellaista näyttöä, joka asettaisi komission tämän päätelmän
oikeellisuuden kyseenalaiseksi.
- 131.
- Tästä seuraa, että Aer Lingusin taloudellista tilannetta koskevat kantajan väitteet
eivät vielä osoita, että komission olisi pitänyt epäillä tuen toisen erän maksamisen
soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Ennakoitua suuremmat rakennemuutoskulut
samoin kuin ylimääräisten lentokoneiden myynti päinvastoin osoittavat, että Cahill-suunnitelmassa tarkoitettu rakennemuutos oli todellakin pantu täytäntöön. Näissä
olosuhteissa on ilmeistä, että Aer Lingusilla oli sitäkin suurempi tarve saada toinentukierä, jotta se olisi pystynyt saattamaan rakennemuutoksen loppuun ja
maksamaan velkojaan komission hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
- 132.
- Myöskään se, että komissio todella kiristi vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan
b alakohdassa asetettua ehtoa vaatimalla, että sille on kahdeksan viikkoa ennen
tuen kolmannen erän maksamista esitettävä yksityiskohtainen selonteko
50 miljoonan IEP:n vuosittaisista kustannussäästöistä, eri liikkeenjohdollisiin
toimenpiteisiin liittyvistä kustannussäästöistä ja taloudellisista ennusteista 31.12.1999
päättyvälle ajanjaksolle (riidanalaisen päätöksen 25. kohdan toinen luetelmakohta),
ei sellaisenaan vielä osoita komission epäilleen tuen toisen erän soveltuvuutta
yhteismarkkinoille. Tällä uudella ehdolla, jonka komissio asetti erinä maksettavaa
tukea koskevan johto- ja valvontavaltansa nojalla, päinvastoin pyritään pelkästään
varmistamaan, että Aer Lingusin jo saavuttama edistys säilyy ja että komissio pystyy
arvioimaan uudelleen Aer Lingusin taloudellisen tilanteen hyvissä ajoin ennen
kolmannen tukierän maksamista.
- Copthorne-hotelliketjun myynti
- 133.
- Kantajan väitteistä, jotka koskevat sitä, että silloin kun riidanalainen päätös tehtiin,
Copthorne-hotelleja ei vielä ollut myyty siten kuin Cahill-suunnitelmassa
edellytettiin (ks. edellä 60 kohta ja sitä seuraavat kohdat), on todettava seuraavaa:
- vuoden 1993 päätöksessä ei asetettu mitään tarkkaa määräaikaa Copthorne-hotellien myynnille;
- riidanalaisessa päätöksessä (19. kohta) muistutettiin Aer Lingusia siitä, että
hotelliketju on myytävä heti kun markkinatilanne sallii sen;
- on kiistatonta, että Copthorne-hotelliketju myytiin ennen kuin tuen kolmas
erä maksettiin.
- 134.
- Näissä olosuhteissa kantaja ei ole näyttänyt toteen, että se, ettei Copthorne-hotelleja myyty ennen tuen toisen erän maksamista, olisi ollut omiaan herättämään
sellaisia epäilyjä tuen toisen erän maksamisen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille,
että komission olisi pitänyt aloittaa uudelleen perustamissopimuksen 93 artiklan
2 kohdan mukainen menettely.
- 135.
- Kaikesta edellä olevasta seuraa, ettei kantaja ole näyttänyt toteen, että komission
olisi tämän tapauksen olosuhteissa pitänyt aloittaa uudelleen perustamissopimuksen
93 artiklan 2 kohdan mukainen menettely. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
katsoo myös, ettei komissiolla ollut velvollisuutta kuulla kantajaa ennen
riidanalaisen päätöksen tekemistä (ks. em. asia komissio v. Sytraval ja Brink's
France, tuomion 58 kohta).
- 136.
- Kantajan kanneperuste, jonka mukaan olennaisia menettelymääräyksiä on rikottu,
on siis hylättävä.
Ilmeistä arviointivirhettä koskeva kanneperuste
- 137.
- Tukeakseen kanneperustetta, jonka mukaan komissio on tehnyt ilmeisen
arviointivirheen arvioidessaan tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille
perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, kantaja vetoaa
pääasiallisesti niihin samoihin väitteisiin ja perusteluihin, jotka koskevat myös
Teamia, Yhdistyneen kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettäviä reittejä,
BAe 146 -koneita, lentoyhtiön ja konsernin taloudellista tilannetta ja Copthorne-hotelliketjun myyntiä. Kaikesta edellä olevasta ilmenee, ettei kantaja ole näyttänyt
toteen tällaista ilmeistä arviointivirhettä sen enempää sen osalta, edistikö tuki
tiettyä taloudellista toimintaa, kuin sen osalta, oliko tuki vaikutukseltaan yhteisön
edun vastainen. On korostettava, että siltä osin kuin komission vuoden 1994 lopulla
suorittamassa tutkimuksessa ilmeni, että rakennemuutossuunnitelman
toteuttamisessa oli tiettyjä vaikeuksia erityisesti Teamin ja Yhdistyneen
kuningaskunnan alueellisille lentoasemille lennettävien reittien osalta, komissio on
aiheellisesti asettanut lisäehtoja varmistaakseen, että tuki edelleen soveltuu
yhteismarkkinoille.
- 138.
- Tämä merkitsee, että kanneperuste, jonka mukaan komissio on tehnyt ilmeisen
arviointivirheen arvioidessaan tuen toisen erän soveltuvuutta yhteismarkkinoille, on
hylättävä.
Kantajat muut väitteet
- 139.
- Kantajan muista väitteistä (ks. edellä 65 kohta) ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuin toteaa ensinnäkin, että, toisin kuin kantaja väittää, komissio on
tutkinut, miten kyseinen tuki vaikuttaa kilpailuun, erityisesti siltä osin kuin on kyse
Aer Lingusin liikennöimistä eri reittiryhmistä, mikä ilmenee jo riidanalaisesta
päätöksestä.
- 140.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei voi todeta mitään oikeudellista virhettä
siinä, miten komissio on soveltanut perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan
c alakohtaa.
- 141.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, ettei vuoden 1993 päätöksen
1 artiklan b alakohtaa voida tulkita siten, että siinä asetetaan Aer Lingusille
oikeudellinen velvollisuus toteuttaa Cahill-suunnitelma pienintä yksityiskohtaa
myöten, ilman että suunnitelmaa voitaisiin millään tavalla muuttaa sellaisten
olosuhteiden vuoksi, joita ei voitu ennakoida suunnitelmaa hyväksyttäessä. Kantajan
väite, jonka mukaan vuoden 1993 päätöksen 1 artiklan b alakohtaa on rikottu, on
siis hylättävä.
- 142.
- Riidanalaisen päätöksen perustelujen osalta on todettava, että vakiintuneen
oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 190 artiklassa määrätyissä
perusteluissa on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistava yhteisön toimielimen
toimenpiteen perustelut siten, että henkilöille, joita toimenpide koskee, selviää sen
syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi valvoa toimenpiteen laillisuutta (em. asia
komissio v. Sytraval ja Brink's France, tuomion 63 kohta).
- 143.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole asiaa tutkiessaan voinut havaita
mitään sellaista perustelujen puutteellisuutta, jonka vuoksi päätös olisi kumottava.
- 144.
- Kaikesta edellä olevasta seuraa, että kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
- 145.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan
mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan
oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt
asian ja koska komissio ja väliintulija Aer Lingus ovat sitä vaatineet, se on
velvoitettava korvaamaan näiden oikeudenkäyntikulut.
- 146.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan
ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa
väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Tämän vuoksi Irlanti
vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN
(laajennettu toinen jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Kanne hylätään.
2) Kantaja velvoitetaan korvaamaan komission ja Aer Lingus Group plc:n
oikeudenkäyntikulut.
3) Irlanti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
KalogeropoulosBriët
Bellamy
Potocki Pirrung
|
Julistettiin Luxemburgissa 15 päivänä syyskuuta 1998.
A. Mair
A. Kalogeropoulos
kirjaaja
presidentti