Kanne 24.1.2011 - Aecops v. komissio

(Asia T-52/11)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: AECOPS - Associação de Empresas de Construção, Obras Públicas e Serviços (Lissabon, Portugal) (edustajat: asianajajat J. da Cruz Vilaça ja L. Pinto Monteiro)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleisessä tuomioistuimessa seuraavaa:

asiaa 89 0979 P3 koskeva, 27.10.2010 tehty komission päätös, jolla pienennetään 22.3.1989 tehdyllä komission päätöksellä C(89) 0570 myönnettyä rahoitustukea 426 070 PTE ja jossa vaaditaan samanaikaisesti 14 430,02 euron palauttamista, on kumottava SEUT 263 artiklan nojalla

Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen.

1.    Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että päätöstä ei ole tehty kohtuullisessa ajassa, mistä on aiheutunut seuraavaa:

-    menettelyn vanhentuminen: kantaja väittää, että riidanalainen päätös on tehty menettelyn vanhentumiselle vahvistetun neljän vuoden ajan päätyttyä, sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen N:o 2988/95 3 artiklassa. Samoin, vaikka katsottaisiin, että menettelyn vanhentumiselle vahvistettu määräaika olisi keskeytetty jollakin tapaa, edellä mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettu kaksinkertainen vanhentumisaika on päättynyt ilman, että asiassa olisi tehty mitään päätöstä. Koska vastaavan oikeuden käyttäminen on vanhentunut, on katsottava, että riidanalainen päätös on lainvastainen eikä sitä voida panna täytäntöön.

-    oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen: kantaja katsoo, että se, että komissio on antanut kulua yli 20 vuotta väitettyjen sääntöjenvastaisuuksien ja lopullisen päätöksen tekemisen välillä, tarkoittaa, että oikeusvarmuuden periaatetta ei ole noudatettu. Tämän Euroopan unionin oikeusjärjestykseen kuuluvan perusperiaatteen mukaan kaikilla henkilöillä on oikeus siihen, että unionin toimielimet käsittelevät niitä koskevat asiat kohtuullisessa ajassa.

-    puolustautumisoikeuksien loukkaaminen: kantaja katsoo, että sen puolustautumisoikeuksia on loukattu, koska kun otetaan huomioon, että väitettyjen sääntöjenvastaisuuksien ja lopullisen päätöksen välillä on kulunut yli 20 vuotta, kantajalla ei ole ollut mahdollisuutta esittää huomautuksiaan ajoissa eli silloin, kun sillä vielä oli käytettävissään asiakirjoja, joilla voitaisiin oikeuttaa menot, joita komissio ei ole hyväksynyt.

2.    Toinen kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden loukkaamista: kantaja väittää, että riidanalainen päätös ei täytä SEUT 296 artiklassa asetettuja perusteluvelvollisuutta koskevia edellytyksiä. Riidanalaisessa päätöksessä ei näet selosteta edes pääpiirteittäin syitä, jotka johtivat ESR:n rahoitustuen pienentämiseen, eikä myöskään IGFSE:n [Instituto de Gestão do Fundo Social Europeu] kirjeessä, jolla riidanalainen päätös annettiin kantajalle tiedoksi, selosta millään tavalla ymmärrettävästi syitä, joiden perusteella kyseistä tukea pienennettiin tai mitkä menot hyväksyttiin tai jätettiin hyväksymättä. Kantajan mukaan perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä koskevasta virheestä seuraa, että riidanalainen päätös on kumottava.

____________