Language of document : ECLI:EU:T:2013:646

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

13 päivänä joulukuuta 2013 (*)

Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Tukipalvelujen suorittaminen tietoteknisten infrastruktuurien ja sähköisten hallintopalveluiden kehittämiseksi Albaniassa – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Avoimuus – Perusteluvelvollisuus

Asiassa T-165/12,

European Dynamics Luxembourg SA, kotipaikka Ettelbrück (Luxemburg), ja

Evropaïki Dynamiki – Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE, kotipaikka Ateena (Kreikka),

edustajanaan asianajaja V. Christianos,

kantajina,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään P. van Nuffel ja M. Konstantinidis,

vastaajana,

jossa vaaditaan kumoamaan 8.2.2012 tehty komission päätös CMS/cms D(2012)/00008, jolla komissio hylkäsi kantajien tarjouksen rajoitetussa tarjouspyyntömenettelyssä EuropAid/131431/C/SER/AL,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: tuomarit S. Frimodt Nielsen, joka hoitaa jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä M. Kancheva (esittelevä tuomari) ja E. Buttigieg,

kirjaaja: hallintovirkamies S. Spyropoulos,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 11.6.2013 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asian tausta

1        Kantajista European Dynamics Luxembourg SA on Luxemburgin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, jonka kotipaikka on Ettelbrück (Luxemburg), ja Evropaïki Dynamiki – Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE on Kreikan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, jonka kotipaikka on Ateena (Kreikka).

2        Euroopan unionin virallisen lehden sähköisessä versiossa (EUVL/S 90) julkaistiin 11.5.2011 tarjouspyyntöä koskeva ennakkoilmoitus, jonka viite oli EuropeAid/131431/C/SER/AL (jäljempänä tarjouspyyntö). Euroopan unionin virallisen lehden sähköisessä versiossa (EUVL/S 136) julkaistiin 19.7.2011 tarjouspyyntöä koskeva hankintailmoitus (jäljempänä hankintailmoitus).

3        Tarjouspyynnön kohteena oli Albanian innovaatioista ja tieto- ja viestintäteknologiasta vastaavalle ministeriölle sekä Albanian kansalliselle tietoyhteiskunnasta vastaavalle virastolle suoritettavat tukipalvelut tietoteknisten infrastruktuurien ja sähköisten hallintopalveluiden kehittämiseksi Albaniassa. Hankintaan kuuluvien tehtävien alustava suoritusaika oli 18 kuukautta, ja enimmäisbudjetti oli 2 400 000 euroa.

4        Tarjouspyyntö liittyi unioniin liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen, joka on perustettu ja jota säännellään liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17.7.2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (EUVL L 210, s. 82).

5        Liittymistä valmistelevan tukivälineen tarkoituksena on tukea useita maita, muun muassa Albaniaa, kun ne Euroopan unionin jäsenyyttä varten asteittain lähentyvät unionin standardeihin ja politiikkoihin ja myös unionin säännöstöön. Tätä tukea annetaan muun muassa Euroopan komission käynnistämillä julkisilla palveluhankinnoilla ja sen sellaisten sopimuskumppanien kanssa, jotka suorittavat kyseessä olevat palvelut edunsaajamaalle eli tässä tapauksessa Albanialle, niistä tekemillä sopimuksilla.

6        Hankintaviranomainen oli unioni, jota edusti komissio edunsaajamaan eli Albanian nimissä ja lukuun.

7        Hankinta oli määrä ratkaista kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen hyväksi rajoitetussa menettelyssä, johon kuului kaksi vaihetta eli esivalinta ja hankintamenettelyn ratkaiseminen.

8        Asiasta kiinnostuneiden oli toimitettava 2.9.2011 päättyneessä määräajassa ehdokkuushakemuksensa, joihin oli liitettävä määrätyt tiedot, jotka osoittivat niillä olevan tarvittavat taloudelliset, tekniset ja ammatilliset valmiudet hankinnan kohteen toteuttamiseen. Hakemusasiakirjojen arvioinnin jälkeen arviointikomitean oli määrä laatia ehdot täyttävistä ehdokkaista luettelo, jossa olisi neljästä kahdeksaan ehdokasta, ja komissio varaisi vain näille ehdokkaille tilaisuuden osallistua menettelyn jälkimmäiseen vaiheeseen eli hankintamenettelyn ratkaisemiseen.

9        Kantajat toimittivat 30.8.2011 ehdokkuushakemusasiakirjansa osallistuakseen tarjouspyyntöön konsortiona yhdessä Performance SA:n kanssa.

10      Komissio ilmoitti 12.10.2011 päivätyllä kirjeellä konsortion pääosapuolelle European Dynamics Luxembourgille, että konsortion tekemä tarjous oli läpäissyt esivalinnan. Tähän kirjeeseen oli liitetty sopimusasiakirjat, joissa täsmennettiin hankintamenettelyn ratkaisemista koskevan menettelyvaiheen kulku.

11      Asiakirjoihin sisältyi ˮohjeet tarjoajilleˮ, ˮsopimusluonnos ja erityisehdotˮ sekä kuusi liitettä, joiden otsikot olivat ˮpalveluja koskevien sopimusten yleiset ehdotˮ, ˮtekninen tarjouseritelmäˮ, ˮorganisaatio ja metodologiaˮ, ˮavainasiantuntijatˮ, ˮtalousarvioˮ ja ˮlomakkeet ja muut tarpeelliset asiakirjatˮ. Näihin asiakirjoihin sisältyi myös muita tietoja, kuten arviointitaulukko, joka sisälsi arviointiperusteet ja tarjouksen tekemiseen käytettävän lomakkeen.

12      Tarjoajille annettujen ohjeiden 12 kohdan mukaan tarjousten arviointi oli kaksivaiheinen siten, että ensin oli teknisen tarjouksen arviointi ja sen jälkeen taloudellisen tarjouksen arviointi.

13      Teknisen tarjouksen arviointi perustui arviointitaulukkoon, jossa mainittiin sopimuksen tekemisen perusteet ja niiden painoarvot. Ensimmäisestä perusteesta, jonka nimi oli ˮorganisaatio ja metodologiaˮ, oli mahdollista saada enintään 70 pistettä. Se jakautui kolmeen alaperusteeseen, joiden nimet olivat ˮrationaalinen analyysi hankinnan toteuttamisestaˮ, ˮstrategiaˮ ja ˮtoimintojen aikatauluˮ. Toinen peruste, jonka nimi oli ˮavainasiantuntijatˮ, koski kolmen eri alojen asiantuntijan kyvykkyyttä. Ensimmäinen asiantuntija oli ˮryhmän vetäjäˮ, toinen asiantuntija oli ˮsähköisten asiakirjojen ja sähköisen arkistointijärjestelmän asiantuntijaˮ ja kolmas asiantuntija oli ˮportaaliasiantuntijaˮ. Kullekin asiantuntijalle enintään myönnettävä pistemäärä oli määrätty siten, että ryhmän vetäjälle voitiin myöntää 14 pistettä, sähköisten asiakirjojen ja sähköisen arkistointijärjestelmän asiantuntijalle 8 pistettä ja portaaliasiantuntijalle 8 pistettä, eli yhteensä 30 pistettä. Kutakin asiantuntijaa arvioitiin kolmella alaperusteella, jotka olivat ˮammattitaito ja pätevyysˮ, ˮyleinen työkokemusˮ ja ˮerityinen työkokemusˮ.

14      Taloudellisen tarjouksen arvioinnista, jonka edellytyksenä oli vähintään 80 pisteen saaminen teknisen tarjouksen arvioinnista, saattoi saada 20 lisäpistettä.

15      Tarjoajille annettujen ohjeiden 12 kohdan 4 kappaleesta ilmenee, että arviointimenettely on kokonaisuudessaan luottamuksellinen, jollei asiakirjoihin tutustumista koskevasta hankintaviranomaisen lainsäädännöstä muuta johdu. Arviointikomitean päätökset ovat kollektiivisia, sen päätösneuvottelut pidetään suljetuissa istunnoissa ja arviointikomitean jäsenillä on salassapitovelvollisuus. Samassa kohdassa täsmennetään myös, että erityisesti arviointikertomukset ja kirjalliset selonteot on tarkoitettu ainoastaan virkakäyttöön eikä niitä saa antaa tarjoajille eikä kenellekään muulle asianosaiselle kuin sopimuksen tekevälle viranomaiselle, komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelle.

16      Tarjoajille annettujen ohjeiden 8 kohdassa täsmennettiin, että tarjoukset oli jätettävä 30.11.2011 mennessä.

17      Kantajat jättivät teknisen tarjouksensa ja taloudellisen tarjouksensa asetetussa määräajassa.

18      Komissio ilmoitti 8.2.2012 päivätyllä kirjeellä konsortion pääosapuolelle European Dynamics Luxembourgille seuraavaa:

–        konsortion tarjousta ei hyväksytty, koska se ei ollut tekniset valintaperusteet täyttävistä tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin

–        arviointikomitea on suositellut hankintamenettelyn ratkaisemista CSI-Piemonten ja Infosoft Systems Shan muodostaman konsortion hyväksi

–        konsortiolla on oikeus riitauttaa tämä päätös komission ulkoisten toimien yhteydessä toteutettavia sopimusmenettelyjä koskevan käytännön oppaan (jäljempänä käytännön opas) 2.4.15 kohdan mukaisesti.

19      Kirjeeseen sisältyi myös taulukko, johon oli merkitty toisaalta kantajien ja toisaalta sopimuspuoleksi valitun saama kokonaispistemäärä sekä niiden saamat pistemäärät taloudellisesta tarjouksesta ja teknisestä tarjouksesta. Teknisen tarjouksen osalta taulukkoon oli merkitty toisaalta kantajien ja toisaalta sopimuspuoleksi valitun saamat pistemäärät perusteiden ˮorganisaatio ja metodologiaˮ, ˮavainasiantuntija nro 1ˮ, ˮavainasiantuntija nro 2ˮ ja ˮavainasiantuntija nro 3ˮ osalta.

20      Kantajat pyysivät 10.2.2012 päivätyllä kirjeellä komissiota toimittamaan niille seuraavat tiedot:

–        jäljennös arviointikomitean yksityiskohtaisesta kertomuksesta ja tämän komitean kokoonpano

–        kantajien tarjouksen vahvuudet ja heikkoudet organisaation ja metodologian osalta verrattuna sopimuspuoleksi valitun tarjoukseen

–        kantajien tarjouksen saamat ja sopimuspuoleksi valitun tekemän tarjouksen saamat tarkat pistemäärät perusteen ˮorganisaatio ja metodologiaˮ jokaisesta alaperusteesta ja perusteesta ˮavainasiantuntijatˮ sekä näiden pistemäärien perustelut.

21      Komissio ilmoitti 21.2.2012 päivätyllä kirjeellä, ettei se voinut antaa enempää tietoja sopimuspuoleksi valitusta, koska nämä tiedot olivat luottamuksellisia ja ne oli tarkoitettu ainoastaan virkakäyttöön. Tässä kirjeessä komissio ilmoitti myös, että arviointikomitean kertomuksen (jäljempänä arviointikertomus) sisältämiä tietoja ei voida ilmaista tarjoajille eikä millekään muulle osapuolelle kuin tietojensaantiin oikeutetuille hankintaviranomaisen, komission ja valvontaviranomaisten yksiköille. Tältä osin komissio kiinnitti kantajien huomiota käytännön oppaan 3.3.10.5 kohtaan. Komissio viittasi lisäksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) ja täsmensi, ettei arviointikomitean jäsenten nimiä voitu ilmaista yksityiselämän ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaan liittyvistä syistä.

22      Komission 21.2.2012 lähettämään kirjeeseen sisältyi myös taulukko, jossa täsmennettiin kantajien teknisen tarjouksen saamat pistemäärät alaperusteista ˮrationaalinen analyysi hankinnan toteuttamisestaˮ, ˮstrategiaˮ ja ˮtoimintojen aikatauluˮ, joista peruste ˮorganisaatio ja metodologiaˮ muodostui, sekä alaperusteista ˮammattitaito ja pätevyysˮ, ˮyleinen työkokemusˮ ja ˮerityinen työkokemusˮ, joista peruste ˮavainasiantuntijatˮ muodostui.

23      Tähän taulukkoon merkittyjen pistemäärien perusteluina komissio täsmensi samassa kirjeessä, että perusteen ˮorganisaatio ja metodologiaˮ muodostavien kolmen alaperusteen ˮrationaalinen analyysi hankinnan toteuttamisestaˮ, ˮstrategiaˮ ja ˮtoimintojen aikatauluˮ osalta arviointi oli seuraava:

–        rationaalinen analyysi hankinnan toteuttamisesta: heikko yleisarvio keskeisistä ongelmista, riskien analysointi ja lieventäminen puutteellisesti määritelty

–        strategia: toimenpiteiden luettelo hyvin yksityiskohtainen ja tukiasiantuntijoiden luettelo erittäin vahva. Palvelutasosopimus erittäin kilpailukykyinen

–        toimintojen aikataulu: toimintojen yleisaikataulu hyvä.

24      Asiantuntijoille annettujen pistemäärien perusteluina komissio ilmoitti seuraavaa: ˮryhmänvetäjänne, sähköisten asiakirjojen ja sähköisen arkistointijärjestelmän asiantuntijanne ja portaaliasiantuntijanne kokemus, koulutustaso ja kielitaito on arvioitu seuraavasti: hyvä yleisprofiiliˮ.

25      Kantajat lähettivät 21.3.2012 komissiolle asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun uudistetun hakemuksen, jossa pyydettiin, että komissio toimittaisi niille tiedon arviointikomitean kokoonpanosta sekä jäljennöksen yksityiskohtaisesta arviointikertomuksesta, johon sisältyy kantajien ja sopimuspuoleksi valitun saamien pistemäärien vertailu jokaisen arviointiperusteen osalta.

 Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

26      Kantajat nostivat nyt käsiteltävänä olevan kanteen 11.4.2012 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon toimittamallaan kannekirjelmällä.

27      Komissio esitti vastineensa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 19.6.2012 jättämällään asiakirjalla.

28      Oikeudenkäynnin aikana komissio antoi 25.7.2012 päivätyllä kirjeellä osittaisen vastauksen kantajien tekemään asiakirjoihin tutustumista koskevaan uudistettuun hakemukseen. Komissio lähetti tällöin kantajille arviointikertomuksen sekä seitsemän sen liitteenä ollutta muuta asiakirjaa, nimittäin läsnäolijoiden luettelon, arviointikomitean valmistelevan kokouksen pöytäkirjan, pöytäkirjan tarjousten avaamisesta, arviointitaulukon, kommentit kustakin tarjouksesta, tarjoajien kanssa käydyn kirjeenvaihdon sekä hallinnollisten vaatimusten toteamista koskevan taulukon. Komissio ilmoitti kuitenkin poistaneensa tästä asiakirjakokonaisuudesta eräitä tietoja asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa koskevista syistä. Lisäksi komissio ilmoitti poistaneensa muita tietoja arviointikertomuksesta, tarjousten avaamisesta tehdystä pöytäkirjasta, arviointitaulukosta, kustakin tarjouksesta esitetyistä kommenteista ja tarjoajien kanssa käydystä kirjeenvaihdosta asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti taloudellisten etujen suojaamiseksi.

29      Kantajat jättivät 20.8.2012 kantajien vastauskirjelmän ja komissio 12.10.2012 vastaajan vastauskirjelmän.

30      Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa komission päätöksen, jolla komissio hylkäsi kantajien tarjouksen riidanalaisessa tarjouspyyntömenettelyssä

–        velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

31      Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen

–        velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

32      Kantajat vetoavat kanteensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen. Ensimmäinen kanneperuste koskee avoimuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista, koska komissio ei ole antanut kantajien tutustua arviointikertomukseen, johon riidanalainen päätös perustuu. Toinen kanneperuste koskee perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä yhtäältä kantajien tarjouksen ja sopimuspuoleksi valitun tarjoajan tarjouksen saamien pistemäärien osalta ja toisaalta sopimuspuoleksi valitun tekemän tarjouksen ominaisuuksien ja suhteellisten etujen osalta. Kolmas kanneperuste koskee pääasiallisesti sen yleisen periaatteen loukkaamista, jonka mukaan sopimusasiakirjojen muuttaminen tarjouspyyntömenettelyn aikana on kiellettyä, sillä komission 25.7.2012 toimittamasta arviointikertomuksesta ilmenee, että komissio on arvioinut kantajien tarjousta sellaisilla alaperusteilla, joista sopimusasiakirjoissa ei määrätty.

 Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee avoimuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista

33      Ensimmäinen kanneperuste jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koskee avoimuusperiaatteen ja jälkimmäinen suhteellisuusperiaatteen loukkaamista.

 Avoimuusperiaatteen loukkaaminen

34      Kantajat katsovat pääasiallisesti, että komissio on loukannut SEUT 15 ja SEUT 298 artiklassa sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, s. 1; jäljempänä varainhoitoasetus) 89 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua avoimuusperiaatetta kieltäytyessään 21.2.2012 päivätyssä kirjeessään toimittamasta kantajille jäljennöstä arviointikertomuksesta. Tähän kieltäytymiseen ei ole ollut perustetta käytännön oppaan eikä myöskään varainhoitoasetuksen eikä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamissäännöistä 23.12.2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, s. 1; jäljempänä soveltamisasetus) säännösten eikä edes tarjoajille annettujen ohjeiden nojalla.

35      Tältä osin kantajat katsovat ensimmäiseksi, että käytännön oppaan 3.3.10.5 kohta, jonka mukaan arviointikertomusta ei voida antaa tarjoajille eikä millekään muulle osapuolelle kuin tietojensaantiin oikeutetuille hankintaviranomaisen, komission ja valvontaviranomaisten yksiköille, on luonteeltaan pelkästään informatiivinen.

36      Sen jälkeen kantajat katsovat, että varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa ja soveltamisasetuksen 149 artiklan 3 kohdassa ei määritetä tyhjentävästi niitä tietoja, jotka on ilmoitettava tarjoajille. Komissio ei siten voi näillä säännöksillä perustella kieltäytymistä toimittamasta kantajille arviointikertomusta. Ainakaan nämä säännökset eivät voi oikeuttaa komissiota poikkeamaan primaarioikeuteen kuuluvasta periaatteesta, jollainen avoimuusperiaate on.

37      Lopuksi kantajat katsovat, että komission kieltäytyminen toimittamasta niille arviointikertomusta ei ole perusteltavissa tarjoajille annettujen ohjeiden 12.4 kohdalla. Tämä määräys on nimittäin ristiriitainen sen vuoksi, että siinä kielletään arviointikertomuksen toimittaminen tarjoajille mutta määrätään samalla, että arviointimenettelyyn sovelletaan asiakirjoihin tutustumista koskevaa lainsäädäntöä, jolla avoimuusperiaate konkretisoidaan.

38      Komissio kiistää nämä perustelut.

39      Aluksi on todettava, ettei ensimmäinen kanneperuste koske sitä, että asiassa olisi mahdollisesti rikottu asetusta N:o 1049/2001, jonka 8 artiklasta ilmenee, millä edellytyksillä oikeushenkilö, jonka kotipaikka on jossain jäsenvaltiossa, voi nostaa tuomioistuimessa kanteen toimielimen päätöksestä, jolla sen saman asetuksen nojalla tekemä pyyntö saada tutustua asiakirjaan on evätty, vaan se koskee ainoastaan sitä, merkitseekö kyseisessä julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä arviointikertomuksen jäljennöksen toimittamatta jättäminen kantajille niiden määräysten ja säännösten, joihin kantajat ovat vedonneet, eli SEUT 15 ja SEUT 298 artiklan sekä varainhoitoasetuksen 89 artiklan 1 kohdan rikkomista. Koska kantajien esittämien väitteiden, jotka koskevat arviointikertomuksen toimittamatta jättämistä, voidaan kuitenkin myös tulkita tarkoittavan oikeastaan perustelujen puutteellisuutta, ne käsitellään toisen kanneperusteen yhteydessä.

40      Joka tapauksessa unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että komission väite, jonka mukaan kantajille on 27.7.2012 toimitettu arviointikertomuksen jäljennös kantajien esitettyä uudistetun hakemuksen asetuksen N:o 1049/2001 mukaisesti, on hylättävä suoralta kädeltä.

41      Tältä osin on todettava, että – kuten kantajien 10.2.2012 päivätystä kirjeestä ilmenee – kantajat pyysivät komissiolta riidanalaisen päätöksen tiedoksiannon jälkeen, että komissio toimittaisi unionin julkisia hankintoja koskevien säännösten nojalla niille arviointikertomuksen, mutta että – kuten komission 21.2.2012 päivätystä kirjeestä ilmenee – komissio kieltäytyi tekemästä niin.

42      On myös todettava, että kuten komission 25.7.2012 päivätystä kirjeestä ilmenee, komissio on kantajien 21.3. ja 25.4.2012 asetuksen N:o 1049/2001 nojalla esittämiin asiakirjoihin tutustumista koskeviin uudistettuihin hakemuksiin vastatessaan toimittanut kantajille arviointikertomuksesta sellaisen version, josta on jätetty pois eräitä luottamuksellisiksi väitettyjä tietoja.

43      Kun kuitenkin otetaan huomioon, että asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyt menettelyt, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin, ja varainhoitoasetuksessa säädetyt julkisia hankintoja koskevat menettelyt ovat toisistaan riippumattomia, sillä seikalla, että komissio on tässä tapauksessa suostunut kantajien pyyntöön saada tutustua arviointikertomukseen, ei ole merkitystä todettaessa mahdollista avoimuusperiaatteen loukkaamista sillä perusteella, ettei kyseistä kertomusta toimitettu oikeudenkäynnin kohteena olevan tarjouspyyntömenettelyn yhteydessä.

44      Avoimuusperiaatteen loukkaamisen osalta on syytä muistuttaa, että varainhoitoasetuksen 89 artiklan 1 kohdan mukaan ˮtalousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavissa julkisissa hankinnoissa on noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteitaˮ.

45      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintaviranomaisen onkin tarjouspyyntömenettelyn jokaisessa vaiheessa huolehdittava yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamisesta ja vastaavasti kaikkien tarjoajien yhdenvertaisista mahdollisuuksista (asia C-496/99 P, komissio v. CAS Succhi di Frutta, tuomio 29.4.2004, Kok., s. I-3801, 108 kohta; asia T-203/96, Embassy Limousines & Services v. parlamentti, tuomio 17.12.1998, Kok., s. II-4239, 85 kohta ja asia AFCon Management Consultants ym. v. komissio, tuomio 17.3.2005, Kok., s. II-981, 75 kohta).

46      Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaate, jonka tavoitteena on edistää tervettä ja tehokasta kilpailua julkiseen hankintaan osallistuvien yritysten välillä, edellyttää, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa, ja tarkoittaa näin ollen, että kaikkien tarjoajien tarjouksiin on sovellettava samoja edellytyksiä (ks. vastaavasti asia C-19/00, SIAC Construction, tuomio 18.10.2001, Kok., s. I‑7725, 34 kohta ja asia C-470/99, Universale‑Bau ym., tuomio 12.12.2002, Kok., s. I‑11617, 93 kohta).

47      Oikeuskäytännöstä käy lisäksi ilmi, että yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää avoimuusvelvollisuutta, jotta tämän periaatteen noudattamisesta voidaan varmistua (asia C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002, Kok., s. I‑5553, 45 kohta ja edellä 46 kohdassa mainittu asia Universale‑Bau ym., tuomion 91 kohta).

48      Avoimuusperiaatteen pääasiallisena tarkoituksena on taata, ettei hankintaviranomainen harjoita suosintaa tai käytä mielivaltaa. Se edellyttää, että kaikki sopimuksen tekomenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa (edellä 45 kohdassa mainittu asia komissio v. CAS Succhi di Frutta, tuomion 111 kohta).

49      Avoimuusperiaate edellyttää siis, että kaikki merkitykselliset tekniset tiedot hankintailmoituksen tai tarjouspyyntöasiakirjojen oikein ymmärtämiseksi annetaan kaikkien julkiseen hankintaan osallistuvien yritysten käyttöön heti, kun se on mahdollista, siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen merkityksen ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset tosiaankin kyseessä olevaa hankintaa säänteleviä arviointiperusteita (asia T-50/05, Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 19.3.2010, Kok., s. II-1071, 59 kohta).

50      On kuitenkin todettava, että kuten soveltamisasetuksen 147 artiklasta ilmenee, arviointikertomuksen tarkoitus ei ole selostaa kaikkia sopimuksentekomenettelyn ehtoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä vaan esittää arviointikomitean tekemän arvioinnin tulos siten, että siihen sisältyy muun muassa hylättyjen tarjoajien nimet ja niiden tarjouksen hylkäämisen perustelut sekä komitean sopimuspuoleksi ehdottaman nimi ja tämän ratkaisun perustelut. Tämän jälkeen hankintaviranomainen tekee soveltamisasetuksen 147 artiklan 3 kohdan mukaan hankintaa koskevan lopullisen päätöksen, jonka on täytettävä unionin oikeusjärjestyksen mukaiset perusteluvaatimukset.

51      Tästä seuraa, että tässä tapauksessa komission kieltäytyminen arviointikertomuksen toimittamisesta oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana ei ole aiheuttanut sitä, että kantajien ja muiden tarjoajien mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa olisivat muuttuneet erilaisiksi, mikä edellä 45–49 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan merkitsisi avoimuusperiaatteen loukkaamista.

52      Edellä todetusta seuraa, että ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä perusteettomana.

 Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen

53      Kantajat katsovat pääasiallisesti, että komission täydellinen ja ehdoton kieltäytyminen toimittamasta lainkaan arviointikertomusta on myös suhteellisuusperiaatteen vastaista.

54      Komissio kiistää tämän väitteen.

55      Tältä osin on syytä todeta heti aluksi, että kantajat ovat vedonneet ensimmäisen kanneperusteen tähän osaan ensimmäisen kerran vastauskirjelmässään ja sitä on sen vuoksi pidettävä uutena, minkä vuoksi se on unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti jätettävä tutkimatta, koska kantajat eivät ole osoittaneet, että siihen vetoaminen vasta silloin olisi perustunut kirjallisen käsittelyn aikana esille tulleisiin oikeudellisiin seikkoihin tai tosiseikkoihin.

56      Tästä seuraa, että ensimmäinen kanneperuste on osittain hylättävä perusteettomana ja osittain jätettävä tutkimatta.

 Toinen kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä

57      Kantajat arvostelevat komissiota pääasiallisesti siitä, ettei se ole toimittanut niille yhtäältä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan teknisen tarjouksen saamia pistemääriä kustakin arviointitaulukkoon sisältyvästä alaperusteesta (ks. edellä 13 kohta) ja niiden perusteluja eikä toisaalta perusteluja kantajien oman teknisen tarjouksen saamille pistemäärille toiseen arviointiperusteeseen ˮavainasiantuntijatˮ kuuluvista yhdeksästä alaperusteesta. Kantajien mukaan komissio on siten laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa hylätyn tarjouksen tehneelle, joka sitä kirjallisesti pyytää, valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut, ja komissio on siten laiminlyönyt velvollisuutensa perustella riidanalainen päätös.

58      Komissio katsoo, että riidanalainen päätös on ollut varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa ja soveltamisasetuksen 149 artiklan 3 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaan riittävästi perusteltu.

59      Koska väitteissä, jotka kantajat ovat esittäneet ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä, pyritään väittämään, että komissiolla oli velvollisuus toimittaa niille arviointikertomus, on syytä todeta aluksi, että julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteydessä komission ainoa tätä koskeva velvollisuus on esittää tarjoajien kirjallisesta pyynnöstä tällä tai jollain muulla asiakirjalla valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun nimi.

60      On nimittäin muistettava, että komissiolla on muiden toimielinten tavoin laaja harkintavalta huomioon otettavien seikkojen osalta sen päättäessä hankinnan tekemisestä tarjouspyynnön perusteella. Tämän harkintavallan käyttämistä koskeva tuomioistuimen suorittama valvonta kohdistuu näin ollen ainoastaan siihen, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, että näitä tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin (asia T-148/04, TQ3 Travel Solutions Belgium v. komissio, tuomio 6.7.2005, Kok., s. II-2627, 47 kohta; ks. vastaavasti asia 56/77, Agence européenne dʼintérims v. komissio, tuomio 23.11.1978, Kok., s. 2215, 20 kohta).

61      Lisäksi on korostettava, että silloin, kun toimielimellä on laaja harkintavalta, unionin oikeusjärjestyksen sisältämien takeiden noudattamisella hallintomenettelyissä on erityisen perustavanlaatuinen merkitys. Näihin takeisiin kuuluu muun muassa toimivaltaisen toimielimen velvollisuus perustella riittävästi päätöksensä. Ainoastaan tällä tavoin unionin tuomioistuimet voivat selvittää, täyttyvätkö ne tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat edellytykset, joista harkintavallan käyttäminen riippuu (asia C-269/90, Technische Universität München, tuomio 21.11.1991, Kok., s. I‑5469, 14 kohta ja asia T-387/08, Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 9.9.2010, 31 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

62      Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemisen yhteydessä perusteluvelvollisuudesta säädetään konkreettisesti varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa ja soveltamisasetuksen 149 artiklassa, joista ilmenee, että hankintaviranomainen täyttää perusteluvelvollisuutensa jo silloin, kun se ensinnäkin välittömästi ilmoittaa hylätyille tarjoajille niiden tarjouksen hylkäämisestä ja sen jälkeen ilmoittaa tarjoajille, jotka sitä nimenomaisesti pyytävät, valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun nimen 15 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta (asia T-447/10, Evropaïki Dynamiki v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomio 17.10.2012, 71 kohta).

63      Tämä menettelytapa on SEUT 296 artiklassa määrätyn sen perusteluvelvollisuuden mukainen, jonka mukaan perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen tekijän päättely siten, että yhtäältä niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, jotta he voivat puolustaa oikeuksiansa, ja että toisaalta unionin tuomioistuimet voivat tutkia toimenpiteen laillisuuden (asia T-166/94, Koyo Seiko v. neuvosto, tuomio 14.7.1995, Kok., s. II-2129, 103 kohta ja edellä 49 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 19.3.2010, 134 kohta).

64      On myös muistettava, että perusteluille asetettavia vaatimuksia on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu, tai muilla henkilöillä, joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen (ks. asia C-367/95 P, komissio v. Sytraval ja Brink’s France, tuomio 2.4.1998, Kok., s. I‑1719, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

65      Lopuksi on korostettava, että perusteluvelvollisuuden noudattamista on arvioitava niiden tietojen mukaan, jotka kantajalla oli tiedossaan kanteen nostamisen hetkellä (ks. vastaavasti asia T‑183/00, Strabag Benelux v. neuvosto, tuomio 25.2.2003, Kok., s. II-135, 58 kohta).

66      Kysymystä siitä, onko komissio laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa, on arvioitava edellä mainittujen periaatteiden kannalta. Sen ratkaisemiseksi, onko varainhoitoasetuksessa ja soveltamisasetuksessa säädetyn perusteluvelvollisuuden mukaiset vaatimukset täytetty, on syytä tarkastella komission 8.2.2012 päivättyä kirjettä sekä 21.2.2012 päivättyä kirjettä, joka lähetettiin kantajille niiden pyydettyä lisätietoja tarjouksensa hylkäämisestä. Tältä osin on huomautettava, että komissio on istunnossa selvästi ilmoittanut yhtäältä, että 21.2.2012 päivätty kirje sisälsi varainhoitoasetuksessa ja soveltamisasetuksessa säädettyjen velvoitteiden mukaan riittävät perustelut, ja toisaalta, ettei sen kantajille toimittama arviointikertomus kuulunut riidanalaisen päätöksen perusteluihin. Lisäksi on syytä huomauttaa, että komissio on toimittanut arviointikertomuksen kantajille ensimmäisen kerran 25.7.2012. Edellä 65 kohdassa ilmaistun periaatteen mukaisesti kyseistä oikeudenkäynnin aikana toimitettua asiakirjaa ei siten voida ottaa huomioon arvioitaessa perustelujen riittävyyttä.

 8.2.2012 päivätty kirje

67      Tässä tapauksessa komissio on 8.2.2012 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut kantajille ensinnäkin, ettei niiden tarjousta ollut valittu, koska se ei ollut tekniset valintaperusteet täyttävistä tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin, ja toiseksi, että arviointikomitea on suositellut sopimuksen tekemistä komission nimeltä mainitsemien kahden muun tarjoajan muodostaman konsortion kanssa, ja kolmanneksi, että kantajilla oli mahdollisuus riitauttaa tämä päätös käytännön oppaan 2.4.15 kohdan mukaisesti.

68      Kirjeeseen sisältyi lisäksi seuraava taulukko:

 

Organisaatio ja metodologia

Avain­asian­tuntija 1

Avain­asian­tuntija 2

Avain­asian­tuntija 3

Tekniset pisteet
x 0.80

Talou­delliset pisteet
x 0.20

Kokonais­pisteet

Tarjouksenne

58,33

10,50

7,58

6,92

73,66

18,76

92,43

Valittu tarjoaja

65,83

12,83

6,67

5,17

80,00

19,71

99,71


69      On syytä todeta, että tämä kirje oli laadittu varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti. On kuitenkin syytä huomauttaa, että samassa säännöksessä edellytetään myös, että hankintaviranomainen ilmoittaa jokaiselle valintaperusteet täyttävän tarjouksen tehneelle hylätylle tarjoajalle, joka sitä kirjallisesti pyytää, valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut.

 21.2.2012 päivätty kirje

70      Kantajien esitettyä 10.2.2012 pyynnön saada tieto erityisesti niiden tarjouksen vahvuuksista ja heikkouksista organisaation ja metodologian osalta verrattuna sopimuspuoleksi valitun tekemään tarjoukseen sekä tarkat tiedot pistemääristä, jotka niiden tarjous ja sopimuspuoleksi valitun tekemä tarjous olivat saaneet jokaisesta perusteisiin ˮorganisaatio ja metodologiaˮ ja ˮavainasiantuntijatˮ sisältyneestä alaperusteesta, ja näiden pistemäärien perustelut, komissio lähetti 21.2.2012 toisen kirjeen kantajille.

71      Tästä kirjeestä on todettava ensinnäkin, että komissio on kantajien 10.2.2012 päivättyyn kirjalliseen pyyntöön vastatessaan noudattanut soveltamisasetuksen 149 artiklan 2 kohdan mukaista 15 päivän enimmäismääräaikaa kyseisen pyynnön vastaanottamisesta laskettuna.

72      Näin ollen on toiseksi tutkittava, sisältyykö 21.2.2012 päivättyyn kirjeeseen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukainen kuvaus valitun tarjouksen ominaisuuksista ja eduista.

73      Kirjeeseen sisältyi seuraava taulukko:

 

Enimmäispisteet

Keskiarvonne

Organisaatio ja metodologia

  

rationaalinen analyysi hankinnan toteuttamisesta

10

6,67

Strategia

40

32,33

toimintojen aikataulu

20

19,33

Yhteispisteet organisaatiosta ja metodologiasta

70

58,33

Avainasiantuntijat

  

Ryhmän vetäjä

(max 14 pistettä)

 

ammattitaito ja pätevyys

2

1,67

yleinen työkokemus

6

5,00

erityinen työkokemus

6

3,83

  

10,50

Sähköisten asiakirjojen ja sähköisen arkistointijärjestelmän asiantuntija

(max 8 pistettä)

 

ammattitaito ja pätevyys

2

1,83

yleinen työkokemus

2

1,92

erityinen työkokemus

4

3,83

  

7,58

Portaaliasiantuntija

(max 8 pistettä)

 

ammattitaito ja pätevyys

2

1,67

yleinen työkokemus

2

1,75

erityinen työkokemus

4

3,50

  

6,92

Kokonaispisteet

100

83,33


74      Komissio kiinnitti tässä kirjeessä kantajien huomiota siihen, että palveluhankintoja koskevat sopimukset tehtiin rajoitetussa menettelyssä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen periaatteen mukaisesti laadituin arviointiperustein ja että nämä arviointiperusteet kohdistuivat sekä tarjouksen tekniseen laatuun että sen taloudellisiin näkökohtiin. Komissio täsmensi myös, että vaikka kantajien tarjoukselle annettu kokonaispistemäärä oli hyvin korkea, tarjous ei kuitenkaan ollut tekniset valintaperusteet täyttävistä tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin. Lisäksi komissio ilmoitti kantajille, ettei se voinut antaa niille niiden 10.2.2012 päivätyllä kirjeellään pyytämiä tietoja sopimuspuoleksi valitun tarjouksesta, koska nämä tiedot olivat luottamuksellisia ja ne oli tarkoitettu ainoastaan virkakäyttöön.

75      Lisäksi komissio ilmoitti kommentit, jotka liittyivät arviointikomitean tekemään arviointiin kantajien teknisestä tarjouksesta.

76      Unionin yleinen tuomioistuin toteaa ensinnäkin perusteesta ˮorganisaatio ja metodologiaˮ, että komissio on toimittanut kantajien tarjouksen jokaista alaperustetta koskevan arvioinnin. Komissio onkin ensimmäiseksi ilmoittanut alaperusteesta ˮrationaalinen analyysi hankinnan toteuttamisestaˮ, että arviointi oli seuraava: ˮheikko yleisarvio keskeisistä ongelmista, riskien analysointi ja lieventäminen puutteellisesti määriteltyˮ. Sen jälkeen komissio on täsmentänyt, että arviointi alaperusteesta ˮstrategiaˮ oli seuraava: ˮtoimenpiteiden luettelo hyvin yksityiskohtainen ja tukiasiantuntijoiden luettelo erittäin vahva. Palvelutasosopimus erittäin kilpailukykyinenˮ. Lopuksi komission mukaan alaperusteesta ˮtoimintojen aikatauluˮ oli annettu pelkistetty arviointi ˮtoimintojen yleisaikataulu hyväˮ.

77      Toiseksi komissio on täsmentänyt alaperusteen ˮavainasiantuntijatˮ osalta, että kantajien tarjous oli arvioitu seuraavasti: ˮryhmänvetäjänne, sähköisten asiakirjojen ja sähköisen arkistointijärjestelmän asiantuntijanne ja portaaliasiantuntijanne kokemus, koulutustaso ja kielitaito on arvioitu seuraavasti: hyvä yleisprofiiliˮ.

78      On todettava, etteivät 21.2.2012 päivättyyn kirjeeseen sisältyvät perustelut täytä varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan vaatimuksia.

79      Ensimmäiseksi on todettava, etteivät edellä 73 kohdassa mainittuun taulukkoon merkityt pistemäärät sellaisinaan muodosta riittäviä perusteluja, toisin kuin komissio väitti istunnossa.

80      Kyseisessä taulukossa tosin mainittiin kantajien teknisestä tarjouksesta eri perusteiden ja alaperusteiden osalta annetut pistemäärät. Koska siihen ei sisältynyt sopimuspuoleksi valitun tarjouksesta samojen perusteiden ja alaperusteiden osalta annettuja pistemääriä, kantajat eivät kuitenkaan voineet sen perusteella suoraan vertailla komission niiden tarjoukselle antamia pistemääriä sopimuspuoleksi valitun tarjoukselle annettujen pistemäärien kanssa.

81      Nämä pistemäärät sellaisinaan eivät myöskään antaneet kantajille mahdollisuutta saada tietoonsa niitä syitä, joiden vuoksi niiden tarjoukselle oli annettu nämä pistemäärät.

82      Myöskään arviointitaulukon mukaiset valintaperusteet eivät antaneet kantajille mahdollisuutta ymmärtää annettujen pistemäärien perusteluja, toisin kuin komissio väitti istunnossa. On totta, että perusteluille asetettavia vaatimuksia on arvioitava kuhunkin tapaukseen liittyvien seikkojen perusteella ja että näin ollen on tutkittava, ovatko kantajat voineet ymmärtää näiden pistemäärien perusteet ottamalla huomioon sopimusasiakirjoihin sisältyneet tiedot kuten arviointitaulukon. Nämä perusteet jättivät kuitenkin komissiolle harkintavaltaa, joka ei ole vähäinen.

83      Kuten edellä on selostettu, komissiolla julkisten hankintojen alalla oleva laaja harkintavalta edellyttää vastaavasti perusteluja, joista ilmenee ne tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin komissio on perustanut arviointinsa. Vasta näiden seikkojen perusteella kantajilla on todellinen mahdollisuus ymmärtää, miksi nämä pistemäärät on annettu. Vasta tällaiset perustelut antavat siten kantajille mahdollisuuden puolustaa oikeuksiansa ja unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisuuden tutkia toimenpiteen laillisuuden (ks. vastaavasti edellä 62 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomion 92 kohta).

84      Kun otetaan huomioon, että arviointitaulukon mukaisten valintaperusteiden komissiolle jättämä harkintavalta ei ollut vähäinen, taulukossa ilmoitetut pistemäärät sellaisinaan eivät ole voineet muodostaa riittäviä perusteluja.

85      Sen jälkeen on syytä todeta, ettei kommenteista, jotka komissio on esittänyt kantajien tarjouksesta, ilmene selkeästi ja yksiselitteisesti komission päättelyä siten, että kantajille selviäisivät niiden tarjouksen hylkäämisen syyt.

86      Varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa ei tosin välttämättä edellytetä, että hankintaviranomainen antaisi hylätyn tarjoajan käytettäväksi arviointikertomuksen tai että se ryhtyisi valitun tarjouksen ja hylätyn tarjoajan tarjouksen pikkutarkkaan vertailuun. Varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohta ei nimittäin lähtökohtaisesti ole esteenä sille, että hankintaviranomainen täyttää perusteluvelvollisuutensa esittämällä lyhytsanaiset kommentit valitusta tarjouksesta ja hylätystä tarjouksesta (edellä 62 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomion 95 kohta). Tämän vuoksi kantajat eivät voi arvostella komissiota siitä, ettei se ole vastannut niiden varainhoitoasetuksen perusteella tekemään pyyntöön toimittamalla niille arviointikertomusta kokonaisuudessaan (ks. ensimmäisen kanneperusteen arvioinnista edellä 39–52 kohta).

87      Jotta hankintaviranomaisen kommentit täyttäisivät varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan vaatimukset, niiden on kuitenkin oltava riittävän täsmälliset, jotta kantajat saisivat niistä tiedon niistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, joiden perusteella hankintaviranomainen on hylännyt niiden tarjouksen ja valinnut toisen tarjoajan tekemän tarjouksen (edellä 62 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomion 96 kohta).

88      Tässä tapauksessa kantajat eivät ole voineet saada näitä seikkoja tietoonsa komission kommenttien perusteella.

89      Yhtäältä nämä kommentit nimittäin koskivat ainoastaan kantajien tarjousta eivätkä sopimuspuoleksi valitun tarjousta. Toisaalta nämä kommentit eivät edes olleet sellaisia, että kantajat olisivat niiden perusteella voineet ymmärtää niiden tarjouksen saamat pistemäärät.

90      Ainoa komission esittämä kommentti kantajien tarjouksen arvioimiseksi kolmea avainasiantuntijaa koskevan perusteen ˮavainasiantuntijatˮ osalta, eli kommentti ˮhyvä yleisprofiiliˮ, on ylimalkainen eikä se kuvaa kantajien asiantuntijoista kullekin annettujen pistemäärien epäyhtenäisyyttä. Tämän osalta on syytä todeta, että kantajien tarjous oli saanut alaperusteesta ˮryhmän vetäjäˮ 10,50 pistettä 14 mahdollisesta pisteestä mutta alaperusteesta ˮsähköisten asiakirjojen ja sähköisen arkistointijärjestelmän asiantuntijaˮ 7,58 pistettä 8 mahdollisesta pisteestä ja alaperusteesta ˮportaaliasiantuntijaˮ 6,92 pistettä 8 mahdollisesta pisteestä. Tällainen kommentti ei siten ole antanut kantajille mahdollisuutta ymmärtää niiden tarjoukselle perusteen ˮavainasiantuntijatˮ osalta annettuja pistemääriä.

91      Vastaavasti perusteen ˮorganisaatio ja metodologiaˮ yhteydessä esitetty alaperustetta ˮstrategiaˮ koskeva kommentti ˮtoimenpiteiden luettelo hyvin yksityiskohtainen ja tukiasiantuntijoiden luettelo erittäin vahva. Palvelutasosopimus erittäin kilpailukykyinenˮ vaikuttaa erittäin myönteiseltä. Sen sijaan alaperustetta ˮtoimintojen aikatauluˮ koskeva kommentti ˮtoimintojen yleisaikataulu hyväˮ osoittaa vain ylimalkaista myönteistä arviointia. Tällaiset kommentit eivät sen vuoksi anna kantajille mahdollisuutta ymmärtää syytä, jonka vuoksi niiden tarjous on saanut vain 32,33 pistettä 40 mahdollisesta pisteestä alaperusteen ˮstrategiaˮ osalta mutta 19,33 pistettä 20 mahdollisesta pisteestä alaperusteen ˮtoimintojen aikatauluˮ osalta.

92      Myös alaperustetta ˮrationaalinen analyysi hankinnan toteuttamisestaˮ koskeva kommentti ˮheikko yleisarvio keskeisistä ongelmista, riskien analysointi ja lieventäminen puutteellisesti määriteltyˮ on epämääräinen. Se ei varsinkaan anna kantajille mahdollisuutta ymmärtää, miksi komissio on katsonut, että niiden tarjouksessa oleva kuvaus ˮkeskeisistä ongelmistaˮ on ollut heikko. Tämä kommentti ei myöskään anna kantajille mahdollisuutta ymmärtää, miksi ˮriskien analysointiˮ ja ˮlieventäminenˮ ovat olleet puutteellisesti määriteltyjä niiden tarjouksessa.

93      Tämän vuoksi on päädyttävä toteamaan, etteivät komission kommentit ole muodostaneet riittäviä perusteluja edes taulukkoon sisältyvien pistemäärien kanssa yhdessä luettuina.

94      Näin ollen 21.2.2012 päivättyyn kirjeeseen ei ole sisältynyt niitä seikkoja, jotka siihen olisi tarvittu, jotta se olisi voinut muodostaa riittävät perustelut kantajien tarjouksen hylkäämistä koskevalle päätökselle.

95      Edellä todetusta seuraa, ettei komissio ole riittävästi perustellut riidanalaista päätöstä.

96      Näin ollen on todettava, että komissio on laiminlyönyt varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan mukaisen perusteluvelvollisuutensa, joten riidanalainen päätös on kumottava.

 Kolmas kanneperuste, joka koskee pääasiallisesti sen yleisen periaatteen loukkaamista, jonka mukaan sopimusasiakirjojen muuttaminen tarjouspyyntömenettelyn aikana on kiellettyä

97      Kolmannessa kanneperusteessa, joka on esitetty ensimmäisen kerran kantajien vastauksessa, kantajat arvostelevat komissiota pääasiallisesti siitä, että se on loukannut yleistä periaatetta, jonka mukaan sopimusasiakirjojen muuttaminen tarjouspyyntömenettelyn aikana on kiellettyä, koska komissio on tarjousten jättämisen jälkeen ottanut käyttöön sopimuksen tekemistä koskeviin perusteisiin sisältyvien alaperusteiden painoarvot ja arvioinut kantajien tarjouksen näiden painoarvojen perusteella. Tämän uuden perusteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiin kantaa ottamatta unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että sen käsitteleminen olisi ennenaikaista. Koska nimittäin riidanalaisen päätöksen perustelut ovat riittämättömät, kantajat eivät ole voineet puolustaa oikeuksiaan tehokkaasti eikä unionin yleisellä tuomioistuimella ole mahdollisuutta ratkaista lopullisesti kysymystä siitä, onko se seikka, että arviointikomitea on käyttänyt kyseisiä painoarvoja, voinut vaikuttaa oikeudenkäynnin kohteena olevaan hankintamenettelyn ratkaisuun. Mahdollinen kumoamisvaatimus sen perusteella, että yleistä periaatetta, jonka mukaan sopimusasiakirjojen muuttaminen tarjouspyyntömenettelyn aikana on kiellettyä, on loukattu, on siten mahdollista tutkia tarvittaessa vasta riidanalaisen päätöksen tilalle annettavan uuden päätöksen perustelujen valossa (ks. vastaavasti asia T-57/09, Alfastar Benelux v. neuvosto, tuomio 20.10.2011, 38–41 ja 51 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja edellä 62 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomion 116 kohta).

 Oikeudenkäyntikulut

98      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

99      Koska komissio on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, koska kantajat ovat sitä vaatineet.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Kumotaan 8.2.2012 tehty komission päätös CMS/cms D(2012)/00008, jolla komissio hylkäsi European Dynamics Luxembourg SA:n ja Evropaïki Dynamiki – Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE:n tarjouksen rajoitetussa tarjouspyyntömenettelyssä EuropAid/131431/C/SER/AL.

2)      Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Frimodt Nielsen

Kancheva

Buttigieg

Julistettiin Luxemburgissa 13 päivänä joulukuuta 2013.

Allekirjoitukset


** Oikeudenkäyntikieli: kreikka.