Yhdistetyt asiat T‑115/09 ja T‑116/09

Electrolux AB ja

Whirlpool Europe BV

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuki – Ranskan tasavallan ilmoittama rakenneuudistustuki eräälle suurten kodinkoneiden valmistajalle – Päätös, jossa tuki tietyin edellytyksin todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi – Ilmeiset arviointivirheet – Suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi

Tuomion tiivistelmä

1.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Komission harkintavalta – Mahdollisuus antaa suuntaviivoja – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohta)

2.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävät tuet – Edellytykset – Vastasuoritteet kohtuuttomien kilpailua vääristävien vaikutusten välttämiseksi – Yrityksen tytäryhtiön hyvin paljon aikaisemmin tapahtuneen myynnin huomioon ottaminen – Ilmeinen arviointivirhe

(EY 87 artiklan 3 kohta; komission tiedonanto 2004/C 244/02)

3.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävät tuet – Edellytykset – Vanhan ja uuden tuen yhteisvaikutuksen huomioon ottaminen – Huomioon ottamatta jättäminen – Ilmeinen arviointivirhe

(EY 87 artiklan 3 kohta; komission tiedonanto 2004/C 244/02)

1.      Komissiolla on EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa sovellettaessa laaja harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää koko yhteisöä silmällä pitäen tehtävää taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten monitahoista arviointia. Komissio voi lisäksi vahvistaa harkintavaltansa käyttöä koskevia periaatteita esimerkiksi antamalla vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevat suuntaviivat siltä osin kuin ne sisältävät ohjeita siitä, mitä linjaa tämän toimielimen on noudatettava, edellyttäen, ettei niillä poiketa perustamissopimuksen määräyksistä.

Tuomioistuimen suorittama valvonta, joka kohdistuu komissiolla EY 87 artiklan 3 kohdan mukaan olevaan harkintavaltaan, kohdistuu ainoastaan siihen, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että ratkaisun perustana olevat tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, että asiassa ei ole tehty oikeudellista virhettä, että tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti tai että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin. Unionin yleisen tuomioistuimen on lisäksi tarkistettava, onko komission itse itselleen näissä suuntaviivoissa asettamia vaatimuksia noudatettu. Unionin tuomioistuinten tehtävänä ei ole tulla komission tilalle suorittamaan tutkintaa, jota komissio ei ole missään vaiheessa tehnyt, eikä arvailla, mitä päätelmiä komissio olisi tehnyt tutkinnan päätteeksi.

(ks. 37, 38 ja 40–42 kohta)

2.      Rakenneuudistustukea myönnettäessä toteutettavista vastasuoritteista on syytä todeta, että valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen 38–40 kohta koskevat ”kohtuuttomien kilpailua vääristävien vaikutusten välttämistä”. Näiden ohjeiden perusteella vastasuoritteet on ensinnäkin toteutettava siten, että rakenneuudistustuen kielteisiä vaikutuksia kilpailuun ja kaupankäyntiin rajoitetaan (suuntaviivojen 38 kohta). Toiseksi näiden vastasuoritteiden on oltava sillä tavoin ”asianmukaisia”, ettei niillä heikennetä markkinarakennetta (suuntaviivojen 39 kohta). Kolmanneksi ne on ”suhteutettava” tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin. Toimenpiteet on tässä suhteessa ensinnäkin toteutettava markkinoilla, joilla kyseisellä yrityksellä on rakenneuudistuksen jälkeen huomattava markkina-asema. Vaikka toiseksi nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa ennen tuen myöntämistä tai myöntämisen jälkeen, niiden on joka tapauksessa oltava olennainen osa rakenneuudistussuunnitelmaa. Kolmanneksi ne eivät saa muodostua pelkästään kirjanpidosta poistamisesta tai tappiollisen toiminnan lopettamisesta, kun niistä ei aiheudu kyseisen yrityksen kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistumista (suuntaviivojen 40 kohta).

Komissio tekee ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että yrityksen tytäryhtiön myynti on suuntaviivojen 38–40 kohdassa tarkoitettu vastasuorite, kun rakenneuudistustuki on annettu tiedoksi lähes kolme ja puoli vuotta kyseisen myynnin, jolla ei edes vähäisessä määrin ole lievennetty kyseisellä tuella kilpailuun olevia haitallisia vaikutuksia, jälkeen, ja kun myynnillä ei ole ollut ”konkreettista vaikutusta” tuensaajayrityksen pääasiallisiin toimintamarkkinoihin.

(ks. 44, 51, 53 ja 55 kohta)

3.      Asiassa C‑355/95 P, Deggendorf annetusta tuomiosta (Kok., s. I‑2549) ja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen 23 kohdasta seuraa, että kun komissio tutkii rakenneuudistustuen yhteensoveltuvuutta yhteismarkkinoille, sen on lähtökohtaisesti tutkittava riidanalaisen tuen yhteisvaikutus sellaisen mahdollisen vanhan tuen kanssa, jota ei vielä ole peritty takaisin. Tällaisen tutkinnan tekeminen on perusteltua sen vuoksi, että vielä takaisin perimättömän yhteensoveltumattoman vanhan tuen myöntämisellä annetut edut vaikuttavat yhä edelleen kilpailuun.

Silloin, kun komissio asettaa suunnitellun tuen myöntämisen edellytykseksi, että yksi tai useampi vanha tuki peritään ensin takaisin, sillä ei ole velvollisuutta tutkia näiden tukien yhteisvaikutusta kilpailuun. Tällaisen edellytyksen asettamisella vältetään se, että suunnitellulla tuella ja vanhalla tuella annetut edut kasautuisivat, sillä vanhan tuen myöntämisestä aiheutuneet kielteiset kilpailuvaikutukset on poistettu perimällä vanha tuki takaisin korkoineen. Sillä, että tuki peritään takaisin korkoineen, voidaan poistaa se perusteeton etu, joka on muodostunut yhtäältä niiden korkojen maksamatta jäämisestä, jotka tuensaaja olisi maksanut yhteismarkkinoille soveltuvan tuen kyseessä olevasta määrästä, jos sen olisi pitänyt lainata tämä määrä markkinoilta komission päätöstä odotettaessa, ja toisaalta sen kilpailuaseman parantumisesta markkinoiden muihin toimijoihin nähden sääntöjenvastaisuuden keston ajan.

Sitä vastoin silloin, kun komissio ei aseta tuen myöntämisedellytykseksi yhteensoveltumattoman tuen takaisinperintää, sen pitää välttämättä tutkia näiden kahden tuen yhteisvaikutus. Jollei se näin menettele, se tekee ilmeisen arviointivirheen kilpailun vääristymistä tutkiessaan.

(ks. 66, 67, 71 ja 72 kohta)