Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Blagoevgrad (Bulgaria) on esittänyt 16.2.2021 – МV – 98 v. Nachalnik na otdel ”Operativni deynosti” – grad Sofia v glavna direktsia ”Fiskalen kontrol” pri Tsentralno upravlenie na Natsionalna agentsia za prihodite

(asia C-97/21)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Blagoevgrad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: МV – 98

Vastaaja: Nachalnik na otdel ”Operativni deynosti” – grad Sofia v glavna direktsia ”Fiskalen kontrol” pri Tsentralno upravlenie na Natsionalna agentsia za prihodite

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY¹ 273 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklaa tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan se, että samaan henkilöön voidaan soveltaa päällekkäin hallinnollista menettelyä hallinnollisen pakkokeinon määräämiseksi ja hallinnollista seuraamusmenettelyä varallisuusseuraamuksen määräämiseksi samasta teosta, eli siitä, ettei tavaroiden myyntiä ole rekisteröity eikä tallennettu antamalla myynnistä tosite?

1.1.    Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 273 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan se, että samaan henkilöön voidaan soveltaa hallinnollista menettelyä hallinnollisen pakkokeinon määräämiseksi ja hallinnollista seuraamusmenettelyä varallisuusseuraamuksen määräämiseksi samasta teosta, eli siitä, ettei tavaroiden myyntiä ole rekisteröity eikä tallennettu antamalla myynnistä tosite, kun otetaan huomioon, että kyseisellä lainsäädännöllä ei samanaikaisesti velvoiteta näiden menettelyjen täytäntöönpanosta vastaavia viranomaisia ja tuomioistuimia varmistamaan suhteellisuusperiaatteen tehokasta soveltamista, siltä osin kuin kyse on kaikkien päällekkäisten toimenpiteiden kokonaisuuden ankaruudesta suhteessa konkreettisen rikkomuksen vakavuuteen?

Jos käsiteltävässä asiassa ei sovelleta perusoikeuskirjan 50 artiklaa eikä 52 artiklan 1 kohtaa, onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 273 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä arvonlisäverolain (Zakon za danak varhu dobavenata stoynost, ZDDS) 186 §:n 1 momentin kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa säädetään, että samalle henkilölle voidaan määrätä samasta teosta, eli siitä, ettei tavaroiden myyntiä ole rekisteröity eikä tallennettu antamalla myynnistä tosite, sekä arvonlisäverolain 185 §:n 2 momentissa tarkoitettu varallisuusseuraamus että hallinnollinen pakkokeino, joka koskee ”toimitilojen sulkemista” enintään 30 päiväksi?

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäistä kohtaa tulkittava siten, että se ei ole esteenä toimenpiteille, jotka kansallinen lainsäätäjä on ottanut käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 273 artiklassa tarkoitetun edun turvaamiseksi, kuten hallinnollisen pakkokeinon väliaikaiselle täytäntöönpanolle, joka liittyy ”toimitilojen sulkemiseen” enintään 30 päiväksi oletetun yleisen edun suojelemiseksi, jos tuomioistuimen sitä vastaan tarjoama oikeussuoja rajoittuu vastaavanlaisen vastakkaisen yksityisen edun arviointiin?

____________

¹ EUVL 2006, L 347, s. 1.