EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
13 päivänä joulukuuta 2012
Asia F‑63/09
Paola Donati
vastaan
Euroopan keskuspankki (EKP)
Henkilöstö – EKP:n henkilöstö – Työpaikkakiusaamista koskeva kantelu – Hallinnollinen tutkimus – Oikeus tutustua tutkimusasiakirjoihin – Asiakirja-aineiston toimittaminen kantelun kohteena oleville henkilöille – Luottamuksellisuusvelvollisuus – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen
Aihe: Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan, joka on EU-sopimuksen ja EUT-sopimuksen liitteenä, 36.2 artiklaan perustuva kanne, jossa Paola Donati vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan päätöksen olla ryhtymättä toimenpiteisiin hänen työpaikkakiusaamista koskevan kantelunsa perusteella sekä velvoittamaan EKP:n maksamaan hänelle vahingonkorvausta.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankin oikeudenkäyntikulut
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Hyvän hallinnon periaate – Ulottuvuus
(Henkilöstösääntöjen 24 artikla)
2. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Kurinpitojärjestelmä – Väitettyä työpaikkakiusaamista koskevan sisäisen tutkimuksen kertomus, jossa päädytään väitteiden hylkäämiseen – Johtokunnan päätös päättää tutkimus ja lopettaa kantelun käsittely – Seuraus – Kurinpitomenettelyn aloittamatta jättäminen
(Euroopan keskuspankin henkilöstösääntöjen 8.3.2 artikla; Euroopan keskuspankki, yleiskirje 1/2006)
3. Euroopan keskuspankki – Johtokunnan toimivalta – Päätösten tekeminen implisiittisesti – Hyväksyttävyys
(Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 11 artiklan 5 kohta)
4. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Sisäiset hallinnolliset tutkimukset – Määräaikaa huomautusten esittämiselle ei ole – Kohtuullisen ajan noudattaminen – Arviointiperusteet
(Euroopan keskuspankki, yleiskirje 1/2006)
5. Henkilöstökanne – Euroopan keskuspankin työntekijät – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Valmisteleva toimi – Sisäisen hallinnollisen tutkimuksen päätteeksi laadittu kertomus ei kuulu käsitteeseen
(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta; Euroopan keskuspankin henkilöstösääntöjen 8.3.2 artikla)
6. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Oikeus käyttää asianajajaa avustajana – Ulottuvuus – Velvollisuutta antaa kantelijalle mahdollisuus avustajan käyttöön sisäisessä tutkimuksessa ei ole
7. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Oikeudet ja velvollisuudet – Väitettyä työpaikkakiusaamista koskeva sisäinen tutkimus – Kantelijan oikeus tutustua tutkimusasiakirjoihin – Rajat – Hallinnon luottamuksellisuusvelvollisuus
(Euroopan keskuspankki, yleiskirje 1/2006)
8. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Sisäiset hallinnolliset tutkimukset – Tutkimuksesta vastaavalla paneelilla ei ole velvollisuutta kutsua kaikkia kantelijan ehdottamia todistajia kuultavaksi
(Euroopan keskuspankki, yleiskirje 1/2006)
9. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Sisäiset hallinnolliset tutkimukset – Tutkimuksesta vastaavan paneelin jäsenten nimittäminen – Hallinnon harkintavalta – Ulottuvuus – Tuomioistuinvalvonnan rajat
(Euroopan keskuspankki, yleiskirje 1/2006)
10. Virkamiehet – Virkamiehet – Työpaikkakiusaaminen – Käsite – Ajallinen soveltamisala
(Henkilöstösääntöjen 12 a artiklan 3 kohta)
1. Henkilöstösääntöjen 24 artiklassa vahvistettu hallinnon huolenpitovelvollisuus henkilöstöä kohtaan heijastaa sitä vastavuoroisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka henkilöstösäännöissä on vahvistettu julkisen viranomaisen ja sen henkilöstön välisissä suhteissa. Tämä velvollisuus, samoin kuin hyvän hallinnon periaate, merkitsevät muun muassa sitä, että kun toimivaltainen viranomainen antaa ratkaisun virkamiehen tai toimihenkilön tilanteesta, se ottaa huomioon kaikki seikat, jotka saattavat määrittää sen päätöstä, ja että se ottaa näin menetellessään huomioon paitsi yksikön edun, myös asianomaisen virkamiehen tai toimihenkilön edun. Tätä huolenpitovelvollisuutta, samoin kuin hyvän hallinnon periaatetta, myös Euroopan keskuspankin on noudatettava henkilöstönsä osalta.
(ks. 94 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑35/07, Klug v. EMEA, 27.11.2008, 67 kohta ja asia F‑85/10, AI v. yhteisöjen tuomioistuin, 11.7.2012, 166 kohta
2. Sisäisiä hallinnollisia tutkimuksia koskevan Euroopan keskuspankin yleiskirjeen 1/2006 2 artiklasta ja 6 artiklan 14 kohdasta yhdessä keskuspankin henkilöstösääntöjen 8.3.2 artiklan kanssa käy ilmi, että kun väitettyä työpaikkakiusaamista koskevan sisäisen hallinnollisen tutkimuksen kertomuksessa katsotaan, että kantelijan väitteet keskuspankin työntekijän ammatillisten velvollisuuksien laiminlyönnistä eivät ole perusteltuja, toimivaltainen viranomainen ei voi tämän seurauksena muuta kuin päättää sisäinen hallinnollisen tutkimuksen ja lopettaa kantelun käsittelyn.
Näin ollen tehdessään muodollisen päätöksen, jolla johtokunta ottaa huomioon lopullisen tutkimuskertomuksen ja päättää pyytää toimivaltaisia yksiköitä ilmoittamaan sen lopputuloksesta henkilöille, joita se koskee, se hyväksyy lopullisen tutkimuskertomuksen sisällön sekä tämän sisällön käsittämät seuraukset eli hallinnollisen tutkimuksen päättämisen ja kantelun käsittelyn lopettamisen. Tällainen päätös merkitsee pakostikin sitä, että johtokunta ei ole tehnyt päätöstä kurinpitomenettelyn aloittamiseksi. Näin ollen kantelija ei voi arvostella johtokuntaa siitä, että se on tehnyt implisiittisesti päätöksen olla aloittamatta kurinpitomenettelyä, koska tällaisen menettelyn aloittamatta jättäminen on automaattinen seuraus mistä tahansa päätöksestä lopettaa kantelun käsittely hallinnollisen tutkimuksen päätteeksi.
Jos lopullisessa tutkimuskertomuksessa katsotaan, että kantelijan väitteet eivät ole perusteltuja, se, että johtokunta hyväksyy kyseisen kertomuksen, olisi joka tapauksessa ristiriidassa hallinnollisen tutkimuksen kohteena olevaa henkilöä vastaan aloitettavan kurinpitomenettelyn kanssa. Kun henkilöstösääntöjen 8.3.2 artiklan mukaan johtokunta voi päättää olla määräämättä kurinpitoseuraamusta hallinnollisen tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle ja olla siten aloittamatta kurinpitomenettelyä häntä vastaan, vaikka hän olisi laiminlyönyt ammatillisia velvollisuuksiaan, sen tilanteessa, jossa tätä henkilöä vastaan ei ole saatu näyttöä lopullisen tutkimuskertomuksen mukaan, johtokunta voi ainoastaan ilmoittaa tälle asiasta ja lopettaa asian käsittelyn.
(ks. 105, 106, 111 ja 112 kohta)
3. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 11 artiklan 5 kohdassa ei määrätä johtokunnan päätöksentekoa koskevasta erityisestä menettelystä, vaan siinä ainoastaan määritetään johtokunnan kunkin jäsenen äänimäärä ja päätöksenteon edellyttämä äänten enemmistö. Tämän määräyksen perusteella ei siten voida päätellä, että johtokuntaa kiellettäisiin tekemästä päätöksiä implisiittisesti.
(ks. 113 kohta)
4. Euroopan keskuspankin työntekijälle annetusta ajasta huomautusten esittämiselle häneen kohdistunutta väitettyä työpaikkakiusaamista koskevan tutkimuskertomuksen luonnoksesta on todettava, että koska sisäisiä hallinnollisia tutkimuksia koskevassa keskuspankin yleiskirjeessä 1/2006 ei vahvisteta mitään määräaikaa, on sovellettava kohtuullisessa ajassa toimimista koskevaa periaatetta.
Hallinnollisen menettelyn keston kohtuullisuutta on arvioitava kunkin asian erityispiirteet huomioon ottaen, ja arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa asiayhteys, eri menettelyvaiheet, asian vaikeus sekä asian merkitys eri osapuolille. Kyseisen huomautusten esittämistä koskevan ajan kohtuullisuutta ei sitä vastoin voida määrittää sen mukaan, miten kolmas osapuoli on ammatillisesti käytettävissä.
(ks. 129 ja 131 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑213/95 ja T‑18/96, SCK ja FNK v. komissio, 22.10.1997, 57 kohta ja asia T‑137/01, Stadtsportverband Neuss v. komissio, 17.9.2003, 125 kohta
5. Virkamiehelle vastainen toimi on sellainen toimi, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttavat hänen etuihinsa suoraan ja välittömästi muuttaen hänen oikeusasemaansa selvästi. Henkilöstökanteita tutkittaessa päätöksen valmistelevat toimet eivät siten ole henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja virkamiehelle vastaisia toimia.
Tämä koskee Euroopan keskuspankin sisäisen hallinnollisen tutkimuksen päätteeksi laadittua kertomusta, jossa viitataan keskuspankin työntekijän ammatillisten velvollisuuksien laiminlyöntiä koskeviin seikkoihin ja olosuhteisiin ja joka on korkeintaan kurinpitomenettelyn aloittamista tai aloittamatta jättämistä koskevan lopullisen päätöksen valmisteleva toimi.
(ks. 137 ja 138 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑71/08, N v. parlamentti, 10.11.2009, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia F‑6/10, Munch v. SMHV, 15.9.2011, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen
6. Koska Euroopan keskuspankin sisäisen hallinnollisen tutkimuksen aikana noudatettu tutkimusmenettely on hallinnollinen eikä oikeudellinen, sillä tällaisen tutkimuksen ainoana tarkoituksena on tosiseikkojen tarkistaminen, keskuspankin työntekijä, joka on tämän tutkimuksen yhteydessä kantelijan asemassa, ei voi pätevästi väittää, että hänellä olisi osana puolustautumisoikeuksiaan oikeus siihen, että asianajaja avustaa häntä tutkimusmenettelyn aikana. Se, että asianajaja ei ole voinut avustaa asianomaista henkilöä tutkimuksen aikana, ei siis merkitse tutkimuksen säännönvastaisuutta eikä siten myöskään tutkimuksen päättämisestä tehdyn keskuspankin johtokunnan päätöksen säännönvastaisuutta.
(ks. 137 ja 139 kohta)
7. Hallinnollisessa tutkimuksessa, joka aloitetaan työpaikkakiusaamisesta tehdyn kantelun johdosta, hallinnolla on velvollisuus punnita kahta mahdollisesti keskenään ristiriitaista oikeutta, eli kantelun kohteena olevan henkilön oikeutta käyttää puolustautumisoikeuksiaan ja kantelijan oikeutta siihen, että hänen kantelunsa tutkitaan asianmukaisesti. Tätä kantelijan oikeutta ilmentää hallinnolle kuuluva luottamuksellisuusvelvollisuus, jonka nojalla sen on pidätyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa hallinnollisen tutkimuksen tulokset.
Sisäisiä hallinnollisia tutkimuksia koskevan Euroopan keskuspankin yleiskirjeen 1/2006 7 artiklan 3 kohdan sanamuodosta ilmenee, että hallinnollisen tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä on rajoitettu oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka kantelija on toimittanut kantelunsa tueksi, sillä tämä oikeus rajoittuu merkittäviä seikkoja paljastaviin asiakirjoihin. Rajoittamalla hallinnollisen tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden oikeutta tutustua asiakirjoihin tällä määräyksellä pyritään turvaamaan näiden henkilöiden puolustautumisoikeudet ja varmistamaan samalla, että hallinto noudattaa luottamuksellisuusvelvollisuuttaan.
(ks. 171 ja 174 kohta)
8. Euroopan keskuspankin sisäisen hallinnollisen tutkimuksen suorittamisesta vastaavalla paneelilla ei ole mitään velvollisuutta kutsua kaikkia kantelijan ehdottamia todistajia kuultavaksi tutkimuksen yhteydessä.
(ks. 187 kohta)
9. Euroopan keskuspankin sisäisessä hallinnollisessa tutkimusmenettelyssä tutkimuksesta vastaavalla ja paneelilla on laaja harkintavalta niiden arvioidessa tarvetta turvautua pankin ulkopuolisiin henkilöihin heidän nimittämisekseen paneelin jäseniksi ja lausunnon pyytämiseksi. Unionin tuomioistuinvalvonnan on rajoituttava sen tutkimiseen, ovatko tutkimuksesta vastaava ja paneeli pysyneet kohtuullisissa rajoissa, sekä sen selvittämiseen, etteivät ne ole käyttäneet harkintavaltaansa ilmeisen väärin.
(ks. 194 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑23/05, Giraudy v. komissio, 2.5.2007, 136 kohta
10. Henkilöstösääntöjen 12 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun työpaikkakiusaamisen käsitteen tulkintaa sovelletaan menettelytapoihin, jotka ovat ilmenneet siitä lähtien, kun säännös tuli voimaan 1.5.2004.
(ks. 212 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑52/05, Q v. komissio, 9.12.2008, 132, 133 ja 135 kohta