UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)

20 päivänä syyskuuta 2019 (*)

EU-tavaramerkki – Hakemus sanamerkin REAKTOR rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Ehdottomat hylkäysperusteet – Kuvailevuuden puuttuminen – Erottamiskyky – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta – Suora ja konkreettinen yhteys tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuihin tavaroihin ja palveluihin

Asiassa T‑650/18,

Reaktor Group Oy, kotipaikka Helsinki (Suomi), edustajanaan asianajaja L. Laaksonen,

kantajana,

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), asiamiehenään K. Kompari,

vastaajana,

jossa on kyse kanteesta, joka on nostettu EUIPO:n toisen valituslautakunnan 27.8.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 2626/2017-2), joka koskee hakemusta sanamerkin REAKTOR rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja V. Tomljenović sekä tuomarit A. Marcoulli ja A. Kornezov (esittelevä tuomari),

kirjaaja: E. Coulon,

ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 29.10.2018 jätetyn kannekirjelmän,

ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 16.1.2019 jätetyn vastauskirjelmän,

ottaen huomioon, etteivät asianosaiset ole esittäneet istunnon järjestämistä koskevaa pyyntöä kolmen viikon kuluessa siitä, kun asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättymisestä ilmoitettiin, ja päätettyään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 106 artiklan 3 kohdan mukaisesti ratkaista kanteen ilman asian käsittelyn suullista vaihetta,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asian tausta

1        Kantajana oleva Reaktor Group Oy jätti 18.2.2015 EU-tavaramerkin rekisteröintihakemuksen Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO) Euroopan unionin tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna (korvattu Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1001 (EUVL 2017, L 154, s. 1)), nojalla.

2        Rekisteröitäväksi haettu merkki on sanamerkki REAKTOR.

3        Tavarat ja palvelut, joita varten rekisteröintiä haettiin, kuuluvat tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan, 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkiin 9, 41 ja 42.

4        Kantaja ehdotti tutkijan menettelyssä kyseisten tavaroiden ja palvelujen luettelon rajoittamista lisäämällä luokkaan 9 kuuluvien tavaroiden luettelon loppuun täsmennyksen ”kaikki edellä mainitut tavarat pois lukien reaktoreita koskevat laitteet ja ohjelmistot”, ja se ehdotti vastaavaa täsmennystä myös luokkiin 41 ja 42 kuuluvien kyseessä olevien palvelujen luettelon loppuun.

5        Ilmoitettuaan kantajalle, ettei tämän ehdottamaa tavaroiden ja palvelujen luettelon ”negatiivista” rajoitusta voida hyväksyä, tutkija päätti 13.10.2017 tekemällään päätöksellä yhtäältä, että rekisteröitäväksi haettu merkki voidaan rekisteröidä tietyille luokkiin 9, 41 ja 42 kuuluville tavaroille ja palveluille, ja toisaalta, että merkki on asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa, luettuna yhdessä mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa, tarkoitetulla tavalla kuvaileva ja erottamiskyvytön näihin samoihin luokkiin kuuluville tavaroille ja palveluille, jotka on lueteltu jäljempänä 7 kohdassa.

6        Kantaja valitti tutkijan päätöksestä EUIPO:ssa asetuksen 2017/1001 66–71 artiklan nojalla.

7        Yhtäältä EUIPO:n toinen valituslautakunta hylkäsi valituksen 27.8.2018 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös) sillä perusteella, että rekisteröintihakemukseen sovelletaan asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjä ehdottomia hylkäysperusteita seuraavien tavaroiden ja palvelujen osalta:

–        luokka 9: ”Tietokoneet, nimittäin kannettavat tietokoneet, käsikäyttöiset tietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, satelliittien tietokoneet; tietokoneohjelmistot, nimittäin tietojenkäsittelyyn, viestintään, kaukoviestintään, asiakirjojen hallintaan, sähköiseen kaupankäyntiin, digitaaliseen kuvankäsittelyyn, digitaalisten tiedostojen käsittelyyn, digitaalisiin palveluihin, lähiverkkojen hallintaan, verkkosivujen luomiseen, datan varastointiin, analysointiin ja käsittelyyn, markkinointiin ja markkinointitietojen analysointiin ja käsittelyyn, robotiikkaan, 3D-tulostamiseen, verkkovarauspalveluihin, markkinatutkimuksiin, sähköisiin ja digitaalisiin testeihin, kokeisiin ja oppimateriaaleihin, markkinointitutkimuksiin, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluihin, virtuaalitodellisuuteen, satelliitteihin, big dataan, rakentamiseen, logistiikkaan, kiinteistöihin, koulutukseen, terveyspalveluihin, avaruusteknologiaan liittyvät tietokoneohjelmistot ja ‑sovellukset; tietokoneohjelmistot ja ‑sovellukset tietokoneiden väliseen viestintään; tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten kehitystyökalut; tietokoneohjelmistot ja ‑sovellukset viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa; tietokoneohjelmistot verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen; verkkosovelluspalvelualustoja (SaaS) ja sovellusalustoja (PaaS) koskevat tietokoneohjelmistot; tietokoneohjelmistot yhteyspalvelinsovellusten ohjaukseen ja hallintaan; tietokoneohjelmistot tietokonejärjestelmien suunnitteluun, ylläpitoon ja käyttöön.”

–        luokka 41: ”Kilpailujen järjestäminen ja pitäminen koulutuksen alalla koskien tietokoneohjelmointia, projektinhallintaa, fasilitointia ja johtamista; tietokoneohjelmien, ‑ohjelmistojen ja tietokonejärjestelmien toimintaan, suunnitteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvä koulutus koskien tietojenkäsittelyä, viestintää, kaukoviestintää, asiakirjojen hallintaa, sähköistä kaupankäyntiä, digitaalista kuvankäsittelyä, digitaalisten tiedostojen käsittelyä, digitaalisia palveluita, lähiverkkojen hallintaa, verkkosivujen luomista, datan varastointia, analysointia ja käsittelyä, markkinointia ja markkinointitietojen analysointia ja käsittelyä, robotiikkaa, 3D-tulostamista, verkkovarauspalveluita, markkinatutkimuksia, sähköisiä ja digitaalisia testejä, kokeita ja oppimateriaaleja, markkinointitutkimuksia, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluita, virtuaalitodellisuutta, satelliitteja, big dataa, rakentamista ja logistiikkaa, kiinteistöjä, koulutusta, terveyspalveluita, avaruusteknologiaa, tietokoneohjelmistoja tietokoneiden väliseen viestintään, tietokoneohjelmistojen kehitystyökaluja, tietokoneohjelmistoja viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa, tietokoneohjelmistoja verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen; opetuksen tarjoaminen liittyen tietokoneohjelmointiin koskien tietojenkäsittelyä, viestintää, kaukoviestintää, asiakirjojen hallintaa, sähköistä kaupankäyntiä, digitaalista kuvankäsittelyä, digitaalisten tiedostojen käsittelyä, digitaalisia palveluita, lähiverkkojen hallintaa, verkkosivujen luomista, datan varastointia, analysointia ja käsittelyä, markkinointia ja markkinointitietojen analysointia ja käsittelyä, robotiikkaa, 3D-tulostamista, verkkovarauspalveluita, markkinatutkimuksia, sähköisiä ja digitaalisia testejä, kokeita ja oppimateriaaleja, markkinointitutkimuksia, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluita, virtuaalitodellisuutta, satelliitteja, big dataa, rakentamista, logistiikkaa, kiinteistöjä, koulutusta, terveyspalveluita, avaruusteknologiaa, tietokoneohjelmistoja tietokoneiden väliseen viestintään, tietokoneohjelmistojen kehitystyökaluja, tietokoneohjelmistoja viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa, tietokoneohjelmistoja verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen; opetuksen tarjoaminen mentorointiohjelman muodossa koskien tietokoneohjelmointia ja ‑koodausta, IT-sopimuksia, IT- ja ohjelmistohankintoja, ohjelmisto- ja IT-projektien hallinnointia ja johtamista; opetuksen tarjoaminen koskien tietokoneohjelmointia ja ‑koodausta, IT-sopimuksia, IT- ja ohjelmistohankintoja, ohjelmisto- ja IT-projektien hallinnointia ja johtamista; seminaarien, konferenssien ja kilpailujen järjestäminen tietotekniikan alalla koskien tietokoneohjelmointia ja ‑koodausta, IT-sopimuksia, IT- ja ohjelmistohankintoja, ohjelmisto- ja IT-projektien hallinnointia ja johtamista; kilpailujen järjestäminen koskien tietokoneohjelmointia ja ‑koodausta, IT-sopimuksia, IT- ja ohjelmistohankintoja, ohjelmisto- ja IT-projektien hallinnointia ja johtamista.”

–        Luokka 42: ”Tietokonelaitteiden ja ‑ohjelmistojen ja ‑järjestelmien suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi koskien tietojenkäsittelyä, viestintää, kaukoviestintää, asiakirjojen hallintaa, sähköistä kaupankäyntiä, digitaalista kuvankäsittelyä, digitaalisten tiedostojen käsittelyä, digitaalisia palveluita, lähiverkkojen hallintaa, verkkosivujen luomista, datan varastointia, analysointia ja käsittelyä, markkinointia ja markkinointitietojen analysointia ja käsittelyä, robotiikkaa, 3D-tulostamista, verkkovarauspalveluita, markkinatutkimuksia, sähköisiä ja digitaalisia testejä, kokeita ja oppimateriaaleja, markkinointitutkimuksia, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluita, virtuaalitodellisuutta, satelliitteja, big dataa, rakentamista, logistiikkaa, kiinteistöjä, koulutusta, terveyspalveluita, avaruusteknologiaa koskevia tietokoneohjelmistoja, ‑järjestelmiä ja ‑ohjelmia, tietokoneohjelmistoja tietokoneiden väliseen viestintään, tietokoneohjelmistojen kehitystyökaluja, tietokoneohjelmistoja viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa, tietokoneohjelmistoja verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen; tietokoneiden väliseen viestintään liittyvien tietokoneohjelmistojen, ‑sovellusten ja ‑järjestelmien suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi; tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten kehitystyökalujen suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi; viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa käytettävien tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi; verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen tarkoitettujen tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi; verkkosovellus-palvelualustoja (SaaS) ja sovellusalustoja (PaaS) koskevien tietokoneohjelmistojen, ‑sovellusten ja ‑järjestelmien suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi; yhteyspalvelinsovellusten ohjaukseen ja hallintaan liittyvien tietokoneohjelmistojen suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi; tietokonejärjestelmien ylläpitoon ja käyttöön liittyvien tietokoneohjelmistojen, ‑sovellusten ja ‑järjestelmien suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi; tietokonejärjestelmien suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi koskien tietojenkäsittelyä, viestintää, kaukoviestintää, asiakirjojen hallintaa, sähköistä kaupankäyntiä, digitaalista kuvankäsittelyä, digitaalisten tiedostojen käsittelyä, digitaalisia palveluita, lähiverkkojen hallintaa, verkkosivujen luomista, datan varastointia, analysointia ja käsittelyä, markkinointia ja markkinointitietojen analysointia ja käsittelyä, robotiikkaa, 3D-tulostamista, verkkovarauspalveluita, markkinatutkimuksia, sähköisiä ja digitaalisia testejä, kokeita ja oppimateriaaleja, markkinointitutkimuksia, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluita, virtuaalitodellisuutta, satelliitteja, big dataa, rakentamista, logistiikkaa, kiinteistöjä, koulutusta, terveyspalveluita, avaruusteknologiaa koskevia tietojärjestelmiä; tietokonejärjestelmäanalyysi; tietokonejärjestelmien seurantapalvelut; tietokoneohjelmistojen tuki- ja ylläpitopalvelut tietojenkäsittelyyn, viestintään, kaukoviestintään, asiakirjojen hallintaan, sähköiseen kaupankäyntiin, digitaaliseen kuvankäsittelyyn, digitaalisten tiedostojen käsittelyyn, digitaalisiin palveluihin, lähiverkkojen hallintaan, verkkosivujen luomiseen, datan varastointiin, analysointiin ja käsittelyyn, markkinointiin ja markkinointitietojen analysointiin ja käsittelyyn, robotiikkaan, 3D-tulostamiseen, verkkovarauspalveluihin, markkinatutkimuksiin, sähköisiin ja digitaalisiin testeihin, kokeisiin ja oppimateriaaleihin, markkinointitutkimuksiin, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluihin, virtuaalitodellisuuteen, satelliitteihin, big dataan, rakentamiseen, logistiikkaan, kiinteistöihin, koulutukseen, terveyspalveluihin, avaruusteknologiaan liittyviin tietokoneohjelmistoihin ja ‑sovelluksiin; tietokoneohjelmistojen tuki- ja ylläpitopalvelut koskien tietokoneiden väliseen viestintään liittyviä tietokoneohjelmistoja ja ‑sovelluksia; tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten kehitystyökalujen tuki- ja ylläpitopalvelut; viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa käytettävien tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten tuki- ja ylläpitopalvelut; verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen tarkoitettujen tietokoneohjelmistojen tuki- ja ylläpitopalvelut; verkkosovelluspalvelualustoja (SaaS) ja sovellusalustoja (PaaS) koskevien tietokoneohjelmistojen tuki- ja ylläpitopalvelut; tuki- ja ylläpitopalvelut tietokoneohjelmistoille tietokonejärjestelmien ylläpitoon ja käyttöön; tietokoneohjelmistojen ja ohjelmien luominen, ohjelmien ja ohjelmistojen päivitys ja mukauttaminen tietojenkäsittelyyn, viestintään, kaukoviestintään, asiakirjojen hallintaan, sähköiseen kaupankäyntiin, digitaaliseen kuvankäsittelyyn, digitaalisten tiedostojen käsittelyyn, digitaalisiin palveluihin, lähiverkkojen hallintaan, verkkosivujen luomiseen, datan varastointiin, analysointiin ja käsittelyyn, markkinointiin ja markkinointitietojen analysointiin ja käsittelyyn, robotiikkaan, 3D-tulostamiseen, verkkovarauspalveluihin, markkinatutkimuksiin, sähköisiin ja digitaalisiin testeihin, kokeisiin ja oppimateriaaleihin, markkinointitutkimuksiin, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluihin, virtuaalitodellisuuteen, satelliitteihin, big dataan, rakentamiseen, logistiikkaan, kiinteistöihin, koulutukseen, terveyspalveluihin, avaruusteknologiaan; tietokoneohjelmointi koskien tietojenkäsittelyyn, viestintään, kaukoviestintään, asiakirjojen hallintaan, sähköiseen kaupankäyntiin, digitaaliseen kuvankäsittelyyn, digitaalisten tiedostojen käsittelyyn, digitaalisiin palveluihin, lähiverkkojen hallintaan, verkkosivujen luomiseen, datan varastointiin, analysointiin ja käsittelyyn, markkinointiin ja markkinointitietojen analysointiin ja käsittelyyn, robotiikkaan, 3D-tulostamiseen, verkkovarauspalveluihin, markkinatutkimuksiin, sähköisiin ja digitaalisiin testeihin, kokeisiin ja oppimateriaaleihin, markkinointitutkimuksiin, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluihin, virtuaalitodellisuuteen, satelliitteihin, big dataan, rakentamiseen, logistiikkaan, kiinteistöihin, koulutukseen, terveyspalveluihin, avaruusteknologiaan liittyviä tietokoneohjelmistoja ja ‑sovelluksia; tietokoneohjelmointi koskien tietokoneiden väliseen viestintään liittyviä tietokoneohjelmistoja ja ‑sovelluksia; viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa käytettävien tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten ohjelmointi; verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen tarkoitettujen tietokoneohjelmistojen ja ‑sovellusten ohjelmointi; verkkosovelluspalvelualustoja (SaaS) ja sovellusalustoja (PaaS) koskevien tietokoneohjelmistojen ohjelmointi; yhteyspalvelinsovellusten ohjaukseen ja hallintaan liittyvien tietokoneohjelmistojen ohjelmointi; tietokonejärjestelmien ylläpitoon ja käyttöön liittyvien tietokoneohjelmistojen ohjelmointi; verkkosovelluspalvelualustojen (SaaS) ja sovellusalustojen (PaaS) ohjelmointi; tietotekniikan konsultointipalvelut koskien tietokoneohjelmointia, tietokoneohjelmistojen suunnittelua, kehittämistä, käyttöönottoa ja integrointia, IT-sopimuksia, IT- ja ohjelmistohankintoja, ohjelmisto- ja IT-projektien hallinnointia ja johtamista; tietojenkäsittelyä, viestintää, kaukoviestintää, asiakirjojen hallintaa, sähköistä kaupankäyntiä, digitaalista kuvankäsittelyä, digitaalisten tiedostojen käsittelyä, digitaalisia palveluita, lähiverkkojen hallintaa, verkkosivujen luomista, datan varastointia, analysointia ja käsittelyä, markkinointia ja markkinointitietojen analysointia ja käsittelyä, robotiikkaa, 3D-tulostamista, verkkovarauspalveluita, markkinatutkimuksia, sähköisiä ja digitaalisia testejä, kokeita ja oppimateriaaleja, markkinointitutkimuksia, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluita, virtuaalitodellisuutta, satelliitteja, big dataa, rakentamista, logistiikkaa, kiinteistöjä, koulutusta, terveyspalveluja, avaruusteknologiaa koskevien tietokoneohjelmistojen, ‑järjestelmien ja ‑ohjelmien konsultointipalvelut; konsultointi koskien tietokoneohjelmistoja tietokoneiden väliseen viestintään, tietokoneohjelmistojen kehitystyökaluja, tietokoneohjelmistoja viestintään kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttäjien kanssa, tietokoneohjelmistoja verkkosovellusten ja ‑käyttöliittymien kehittämiseen ja luomiseen; tietotekniikkaan liittyvä konsultointi koskien tietojenkäsittelyyn, viestintään, kaukoviestintään, asiakirjojen hallintaan, sähköiseen kaupankäyntiin, digitaaliseen kuvankäsittelyyn, digitaalisten tiedostojen käsittelyyn, digitaalisiin palveluihin, lähiverkkojen hallintaan, verkkosivujen luomiseen, datan varastointiin, analysointiin ja käsittelyyn, markkinointiin ja markkinointitietojen analysointiin ja käsittelyyn, robotiikkaan, 3D-tulostamiseen, verkkovarauspalveluihin, markkinatutkimuksiin, sähköisiin ja digitaalisiin testeihin, kokeisiin ja oppimateriaaleihin, markkinointitutkimuksiin, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluihin, virtuaalitodellisuuteen, satelliitteihin, big dataan, rakentamiseen, logistiikkaan, kiinteistöihin, koulutukseen, terveyspalveluihin, avaruusteknologiaan liittyviä tietokoneohjelmistoja, ‑järjestelmiä ja ‑sovelluksia; tietokonelaitteistoon, ‑ohjelmistoihin ja tietokonejärjestelmiin liittyvät konsultointipalvelut; tietokoneohjelmistojen ja ‑järjestelmien tutkimus ja kehittäminen koskien tietojenkäsittelyyn, viestintään, kaukoviestintään, asiakirjojen hallintaan, sähköiseen kaupankäyntiin, digitaaliseen kuvankäsittelyyn, digitaalisten tiedostojen käsittelyyn, digitaalisiin palveluihin, lähiverkkojen hallintaan, verkkosivujen luomiseen, datan varastointiin, analysointiin ja käsittelyyn, markkinointiin ja markkinointitietojen analysointiin ja käsittelyyn, robotiikkaan, 3D-tulostamiseen, verkkovarauspalveluihin, markkinatutkimuksiin, sähköisiin ja digitaalisiin testeihin, kokeisiin ja oppimateriaaleihin, markkinointitutkimuksiin, sähköisen ja digitaalisen sisällön suoratoistopalveluihin, virtuaalitodellisuuteen, satelliitteihin, big dataan, rakentamiseen, logistiikkaan, kiinteistöihin, koulutukseen, terveyspalveluihin, avaruusteknologiaan liittyviä tietokoneohjelmistoja ja ‑sovelluksia.”

8        Toisaalta valituslautakunta palautti asian tutkijalle sen kantajan väitteen tutkimiseksi, jonka mukaan rekisteröitäväksi haettu merkki on tullut erottamiskykyiseksi rekisteröintihakemuksessa mainituille tavaroille ja palveluille, koska sitä on käytetty asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

 Asianosaisten vaatimukset

9        Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin EUIPO hylkäsi rekisteröintihakemuksen asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella ja ”hyväksyy – – hakemuksen julkaistavaksi ja rekisteröitäväksi kokonaisuudessaan kaikille haetuille tavaroille ja palveluille”

–        velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajalle ”valitusasian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituslautakunnassa koituneet kulut (mukaan lukien asiamiehen kulut)”.

10      EUIPO vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

 Kantajan ensimmäisen vaatimuksen toisen osan tutkittavaksi ottaminen

11      EUIPO esittää oikeudenkäyntiväitteen, jonka mukaan kantajan ensimmäisen vaatimuksen toinen osa, jossa vaaditaan, että unionin yleinen tuomioistuin ”hyväksyy [kyseistä merkkiä] koskevan hakemuksen julkaistavaksi ja rekisteröitäväksi kokonaisuudessaan kaikille haetuille tavaroille ja palveluille”, on jätettävä tutkimatta.

12      Tältä osin on huomattava, että unionin yleisellä tuomioistuimella on asetuksen 2017/1001 72 artiklan 3 kohdan nojalla toimivalta joko kumota riidanalainen päätös tai muuttaa sitä tekemällä päätös, joka valituslautakunnan olisi pitänyt tehdä.

13      Sitä vastoin unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole antaa EUIPO:lle tuomion täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä, mutta EUIPO:n on toimittava unionin yleisen tuomioistuimen antaman tuomion tuomiolauselman ja perustelujen edellyttämällä tavalla (ks. vastaavasti tuomio 14.5.2013, Sanco v. SMHV – Marsalman (Kanan kuva), T‑249/11, EU:T:2013:238, 65 kohta). Jos siis kantajan ensimmäisen vaatimuksen toinen osa on ymmärrettävä siten, että siinä vaaditaan unionin yleistä tuomioistuinta velvoittamaan EUIPO julkaisemaan ja rekisteröimään kyseinen merkki kaikkien rekisteröintihakemuksessa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen osalta, se on jätettävä tutkimatta.

14      Jos oletetaan, että kantaja vaatii mainitussa ensimmäisen vaatimuksen toisessa osassa unionin yleistä tuomioistuinta muuttamaan riidanalaista päätöstä, on muistutettava, että unionin yleisellä tuomioistuimella olevalla muuttamistoimivallalla tarkoitetaan sitä, että se tekee päätöksen, joka valituslautakunnan olisi pitänyt tehdä asetuksen 2017/1001 säännösten mukaisesti, mikä merkitsee sitä, että muuttamisvaatimuksen tutkittavaksi ottamista on arvioitava valituslautakunnalle myönnetyn toimivallan valossa (ks. tuomio 18.10.2016, Raimund Schmitt Verpachtungsgesellschaft v. EUIPO (Brauwelt), T‑56/15, EU:T:2016:618, 12 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

15      Asetuksen 2017/1001 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti valituslautakunta voi tutkijan päätöksestä tehdyn valituksen johdosta joutua ottamaan kantaa, kun otetaan huomioon sille saman asetuksen 71 artiklan 1 kohdassa annettu toimivalta, ainoastaan tiettyihin EU-tavaramerkin rekisteröintiedellytyksiin eli onko rekisteröintihakemus mainitun asetuksen säännösten mukainen. Valituslautakunnalla ei sitä vastoin ole toimivaltaa tutkia vaatimusta siitä, että se rekisteröisi EU-tavaramerkin (määräys 30.6.2009, Securvita v. SMHV (Natur-Aktien-Index), T‑285/08, EU:T:2009:230, 22 kohta ja määräys 28.3.2019, Herholz v. EUIPO (#), T‑631/18, ei julkaistu, EU:T:2019:208, 13 ja 14 kohta). Edellä 14 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan myöskään unionin yleisen tuomioistuimen asiana ei siis ole käsitellä muutosvaatimusta, jonka tarkoituksena on saada se muuttamaan valituslautakunnan päätöstä tällä tavoin.

16      Kantajan ensimmäisen vaatimuksen toinen osa, jolla kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin ”hyväksyy [kyseistä merkkiä] koskevan hakemuksen julkaistavaksi ja rekisteröitäväksi kokonaisuudessaan kaikille haetuille tavaroille ja palveluille”, on näin ollen jätettävä tutkimatta.

 Asiakysymys

17      Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen koskee asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja toinen kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomista.

 Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomista

18      Kantaja väittää pääasiallisesti, ettei rekisteröitäväksi haetun merkin ja kyseisten tavaroiden ja palvelujen välillä ole riittävän suoraa ja konkreettista yhteyttä, joten valituslautakunta on virheellisesti vedonnut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen ehdottomaan hylkäysperusteeseen. Lisäksi valituslautakunta ei ole, toisin kuin oikeuskäytännössä edellytetään, perustellut rekisteröinnin epäämistä kunkin kyseessä olevan tavaran ja palvelun osalta. Valituslautakunta ei ole myöskään esittänyt syitä, joiden vuoksi se katsoi, että kyseinen merkki on kuvaileva luokkaan 9 kuuluville tavaroille ”tietokoneet, nimittäin kannettavat tietokoneet, käsikäyttöiset tietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, satelliittien tietokoneet”, vaikka EUIPO oli äskettäin tekemällään päätöksellä hyväksynyt sanamerkin ”reactor” rekisteröinnin muun muassa mainittuun luokkaan 9 kuuluville tavaroille ”älypuhelimet, tabletit, tietokoneet”.

19      EUIPO:n mukaan valituslautakunta totesi perustellusti, että kyseinen merkki on kuvaileva kaikille käsiteltävänä olevassa kanteessa tarkoitetuille tavaroille ja palveluille. EUIPO väittää riidanalaisen päätöksen perusteluista pääasiallisesti, että luokkiin 41 ja 42 kuuluvat palvelut kattavat luokkaan 9 kuuluvat tavarat ja että valituslautakunta näin ollen katsoi perustellusti, että kyseisen merkin kuvailevuus luokkaan 9 kuuluville tavaroille ulottuu myös näitä tavaroita koskeviin palveluihin.

20      Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, ei rekisteröidä. Saman artiklan 2 kohdan mukaan 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa unionia.

21      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan merkin kuuluminen tässä säännöksessä tarkoitetun kiellon alaan edellyttää, että merkin ja kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen välillä on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita, että kyseessä on mainittujen tavaroiden tai palvelujen tai niiden jonkin ominaisuuden kuvailu (ks. tuomio 30.1.2019, Arezzo Indústria e Comércio v. EUIPO (SCHUTZ), T‑256/18, ei julkaistu, EU:T:2019:38, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

22      Lainsäätäjän valitsema ilmaus ”ominaisuus” korostaa, että mainitussa säännöksessä tarkoitetut merkit ovat vain niitä, joita käytetään rekisteröintihakemuksen kattamien tavaroiden tai palvelujen tietyn ominaispiirteen, jonka kohdeyleisö voi helposti tunnistaa, osoittamiseen. Kuten unionin tuomioistuin on jo korostanut, merkin rekisteröinti tulisi evätä asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla vain, jos kohtuudella on odotettavissa, että kohdeyleisö todella katsoo sen kuvailevan jotakin näistä ominaisuuksista (ks. vastaavasti tuomio 10.3.2011, Agencja Wydawnicza Technopol v. SMHV, C‑51/10 P, EU:C:2011:139, 50 kohta ja tuomio 10.7.2014, BSH v. SMHV, C‑126/13 P, ei julkaistu, EU:C:2014:2065, 21 kohta).

23      Merkin kuvailevuutta voidaan arvioida vain suhteessa yhtäältä siihen, miten kohdeyleisö käsittää merkin, ja toisaalta kyseessä oleviin tavaroihin tai palveluihin (tuomio 30.1.2019, SCHUTZ, T‑256/18, ei julkaistu, EU:T:2019:38, 20 kohta).

24      Käsiteltävässä asiassa valituslautakunta katsoi riidanalaisen päätöksen 22 ja 23 kohdassa lähinnä, että kohdeyleisö koostuu sekä suuresta yleisöstä että ammattilaisista, joiden tarkkaavaisuustaso on korkea, ja koska rekisteröitäväksi haettu merkki koostuu erityisesti ruotsin- tai saksankielisestä sanasta, kohdeyleisö koostuu näitä kieliä puhuvista henkilöistä. Asianosaiset eivät kiistä näiden toteamusten olennaisia osia.

25      Tämän jälkeen valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 24 kohdassa, että sana ”reaktor” tarkoittaa yleisesti ”ydinreaktoria”, ”reaktoria” tai ”reagenssia”. Valituslautakunta totesi samassa kohdassa seuraavaa: ”Ydinreaktori on tekninen laite, jolla tuotetaan ja ylläpidetään ydinreaktioita. Reaktori on laite tai astia, jossa ajetaan kemiallista reaktiota. Reagenssi puolestaan on aine, joka kuluu kemiallisessa reaktiossa muodostaen osan lopputuotteista tai koko lopputuotteen.” Asianosaiset eivät kiistä valituslautakunnan esitystä kyseisen sanan merkityksistä.

26      Näiden täsmennysten jälkeen on ratkaistava, saattoiko valituslautakunta perustellusti katsoa, että sanalla ”reaktor” on riittävän suora ja konkreettinen yhteys kaikkiin kyseisiin tavaroihin tai palveluihin, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita, että kyseessä on mainittujen tavaroiden tai palvelujen tai niiden jonkin ominaisuuden kuvailu.

27      Ensiksi on todettava luokkaan 9 kuuluvista tavaroista, että ne kattavat ”tietokoneet, nimittäin kannettavat tietokoneet, käsikäyttöiset tietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, satelliittien tietokoneet” ja erilaisia tietokoneohjelmistoja. Valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 25 ja 26 kohdassa, että tähän luokkaan kuuluvien kyseisten tavaroiden yhteydessä käytetty sana ”reaktor” osoittaa kohdeyleisölle suoraan, että nämä tavarat ovat ”tietokoneita ja tietokoneohjelmistoja, jotka on suunniteltu ja tarkoitettu reaktoreita varten ja reaktorien käyttöön”.

28      Tältä osin on ensinnäkin todettava tavaroista ”tietokoneet, nimittäin kannettavat tietokoneet, käsikäyttöiset tietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, satelliittien tietokoneet”, että tietokone on automaattinen tietojenkäsittelylaite, joka noudattaa ohjelmia, jotka koostuvat numeeris-loogisten toimenpiteiden sarjoista. Reaktori puolestaan on valituslautakunnan omaksuman riidattoman määritelmän mukaan joko tekninen laite, jolla tuotetaan ja ylläpidetään ydinreaktioita, tai laite tai astia, jossa ajetaan kemiallista reaktiota, ja reagenssi on aine, joka kuluu kemiallisessa reaktiossa muodostaen osan lopputuotteista tai koko lopputuotteen. Tietokone ei siis tuota tai ylläpidä ydinreaktioita tai kemiallisia reaktioita, eikä se näin ollen suoraan kuvaile reaktorin ominaisuuksia.

29      Kuten valituslautakunta toteaa, tietokoneita voidaan tosin käyttää ydinenergian tuotannon alalla tai niitä voidaan suunnitella nimenomaan tätä tarkoitusta varten. On kuitenkin kiistatonta, että tietokoneita käytetään tänä päivänä käytännössä kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla. Pelkästään se seikka, että niitä voidaan käyttää toimintaympäristössä, johon kuuluu ydinreaktori tai muu reaktori, ei ole riittävä peruste todeta, että sana ”reaktor” kuvailee konkreettisesti ja suoraan niiden käyttötarkoitusta. Tällainen käyttö on nimittäin korkeintaan yksi tavaroiden lukuisista käyttöaloista mutta ei tavaroiden tekninen toiminto. Ei voida myöskään sanoa, että kyseistä merkkiä voidaan käyttää osoittamaan näiden tavaroiden jonkinlaista muuta oleellista ominaisuutta (ks. analogisesti tuomio 20.3.2002, DaimlerChrysler v. SMHV (TELE AID), T‑355/00, EU:T:2002:79, 39 kohta; tuomio 20.3.2002, DaimlerChrysler v. SMHV (CARCARD), T‑356/00, EU:T:2002:80, 40 kohta ja tuomio 4.4.2019, ABB v. EUIPO (FLEXLOADER), T‑373/18, ei julkaistu, EU:T:2019:219, 53 kohta).

30      Sanalla ”reaktor” ei siis ole luokkaan 9 kuuluviin tavaroihin ”tietokoneet, nimittäin kannettavat tietokoneet, käsikäyttöiset tietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, satelliittien tietokoneet” riittävän suoraa ja konkreettista yhteyttä, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita, että kyseessä on mainittujen tavaroiden tai niiden jonkin ominaisuuden kuvailu.

31      Vaikka oletettaisiin, että tätä sanaa voitaisiin pitää kuvailevana joillekin tähän ryhmään kuuluville tavaroille, kuten tavaroille kannettava tietokone, käsikäyttöinen tietokone, henkilökohtainen tietokone tai satelliitin tietokone, joka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi reaktorin toiminnassa, on huomattava, että oikeuskäytännön mukaan merkin kuuluminen asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan mukaisen kiellon alaan edellyttää hylkäysperusteen olemassaoloa kohdeyleisön merkittävän osan keskuudessa (ks. vastaavasti tuomio 6.10.2017, Karelia v. EUIPO (KARELIA), T‑878/16, ei julkaistu, EU:T:2017:702, 26–28 kohta ja tuomio 11.10.2017, Osho Lotus Commune v. EUIPO – Osho International Foundation (OSHO), T‑670/15, ei julkaistu, EU:T:2017:716, 88 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Käsiteltävässä asiassa on kantajan väitteen – mitä EUIPO ei riitauta – mukaisesti erittäin harvinaista, että kohdeyleisö, joka koostuu sekä suuresta yleisöstä että ammattilaisista, kohtaa markkinoilla kannettavia tietokoneita, käsikäyttöisiä tietokoneita, henkilökohtaisia tietokoneita tai satelliittien tietokoneita, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi reaktorin toiminnassa. Näin ollen valituslautakunta ei ole käsiteltävässä asiassa osoittanut, että kohdeyleisön merkittävä osa voi heti ja ilman lisäpohdintoja yhdistää toisiinsa sanan ”reaktor” ja sellaisen kannettavien tietokoneiden, käsikäyttöisten tietokoneiden, henkilökohtaisten tietokoneiden tai satelliitin tietokoneiden helposti tunnistettavissa olevan ominaisuuden, jota tarkoitetaan edellä 22 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä.

32      Näin ollen kohdeyleisön näkökulmasta katsottaessa kyseistä merkkiä ei voida käyttää osoittamaan jotakin asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua edellä 28 kohdassa mainittujen tavaroiden ominaisuutta.

33      Toiseksi on todettava luokkaan 9 kuuluvista erilaisista tietokoneohjelmistoista, että rekisteröintihakemus koskee useita eri tietokoneohjelmistoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi tietokoneohjelmistot ”viestintään”, ”kaukoviestintään”, ”asiakirjojen hallintaan”, ”sähköiseen kaupankäyntiin”, ”verkkosivujen luomiseen”, ”markkinointitietojen analysointiin”, ”terveyspalveluihin”, ”markkinointiin”, ”robotiikkaan”, ”verkkovarauspalveluihin”, ”virtuaalitodellisuuteen”, ”kiinteistöihin”, ”koulutukseen” jne.

34      Kuten edellä 25 kohdassa on mainittu, valituslautakunta katsoi tältä osin, että sana ”reaktor” osoittaa kohdeyleisölle suoraan, että kyse on tietokoneohjelmistoista, jotka on suunniteltu ja tarkoitettu reaktoreita varten ja reaktorien käyttöön.

35      Tällä tavoin valituslautakunta esitti kyseisen merkin rekisteröinnin epäämiselle yhteiset perustelut kaikkien edellä 7 kohdassa lueteltujen luokkaan 9 kuuluvien tietokoneohjelmistojen osalta.

36      Oikeuskäytännön mukaan on kuitenkin niin, että yhtäältä ehdottomien hylkäysperusteiden tutkimisen on koskettava kaikkia niitä tavaroita ja palveluja, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, ja toisaalta päätöksen, jolla toimivaltainen viranomainen epää tavaramerkin rekisteröinnin, on lähtökohtaisesti oltava perusteltu kunkin mainitun tavaran tai palvelun osalta (ks. tuomio 17.5.2017, EUIPO v. Deluxe Entertainment Services Group, C‑437/15 P, EU:C:2017:380, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

37      Vaikka kaikkien kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta voidaan antaa yhteiset perustelut, tällainen mahdollisuus voi kuitenkin ulottua ainoastaan sellaisiin tavaroihin tai palveluihin, joiden välillä on riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kyseiset tavarat tai palvelut muodostavat riittävän yhtenäisen ryhmän siten, että yhtäältä kaikista kyseisen päätöksen perusteluina olevista tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevista toteamuksista ilmenee riittävän selkeästi valituslautakunnan päättely kunkin tähän ryhmään kuuluvan tavaran ja palvelun osalta ja että toisaalta kyseiset toteamukset soveltuvat erotuksetta kuhunkin näistä tavaroista ja palveluista (ks. tuomio 17.10.2013, Isdin v. Bial-Portela, C‑597/12 P, EU:C:2013:672, 26 ja 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 2.4.2009, Zuffa v. SMHV (ULTIMATE FIGHTING CHAMPIONSHIP), T‑118/06, EU:T:2009:100, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

38      Käsiteltävässä asiassa on kantajan tavoin todettava, ettei valituslautakunta ole osoittanut, että kyseiset eri tietokoneohjelmistot muodostavat edellä 37 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetun riittävän yhtenäisen ryhmän. Riidanalaiseen päätökseen sisältyviä perusteluja, joiden mukaan kyseessä oleva merkki osoittaa kohdeyleisölle suoraan, että tietokoneohjelmistot ”on suunniteltu ja tarkoitettu reaktoreita varten ja reaktorien käyttöön”, ei nimittäin selvästikään voida soveltaa erotuksetta kaikkiin kyseisiin tavaroihin. Esimerkiksi tietokoneohjelmistoa, joka koskee verkkovarauspalveluja, terveyspalveluja tai virtuaalitodellisuutta, ei selvästikään ole suunniteltu eikä tarkoitettu reaktoreita varten ja reaktorien käyttöön.

39      Tästä seuraa, että riidanalaisen päätöksen perustelujen nojalla ei voida todeta, mistä syistä ”tietokoneohjelmistot”, joiden käyttöalat ovat erilaiset, ovat kuitenkin valituslautakunnan mukaan riittävän yhtenäisiä muodostamaan tavaroiden ryhmän, jonka osalta voidaan esittää yhteiset perustelut (ks. analogisesti tuomio 18.3.2016, Karl-May-Verlag v. SMHV – Constantin Film Produktion (WINNETOU), T‑501/13, EU:T:2016:161, 72 kohta).

40      Kolmanneksi valituslautakunta myös toisti riidanalaisen päätöksen 15 kohdan yhdeksännessä ja kymmenennessä luetelmakohdassa tutkijan toteamukset, joiden mukaan sanalla ”reaktor” voidaan ”kuvata hakemuksen kattamia, 3D-tulostamiseen liittyviä palveluja” ja ”avaruusteknologiaan” liittyviä palveluja. Koska valituslautakunta vahvisti tutkijan päätöksen eikä kumonnut tutkijan esittämiä perusteluja vaan toisti ne riidanalaisessa päätöksessä, on tarkasteltava, onko kyseinen merkki kuvaileva luokkaan 9 kuuluvien ”3D-tulostamisen” ja ”avaruusteknologiaan” liittyvien tietokoneohjelmistojen osalta.

41      Ensiksi ”3D-tulostamiseen” liittyvistä tietokoneohjelmistoista on todettava, että riidanalaisessa päätöksessä tyydytään viittaamaan internetissä julkaistuun artikkeliin, josta ilmenee, että vuonna 2016 eräs yritys julkisti maailman ensimmäisen 3D-suunnitellun ja ‑tulostetun kemiallisen reaktorin. Kuitenkaan pelkästään tämän seikan, joka osoittaa enintään valmistusmenettelyä, jota voidaan lisäksi nykyään käyttää monilla käyttöaloilla, perusteella ei voida todeta, että sanan ”reaktor” ja 3D-tulostamista koskevien tietokoneohjelmistojen välillä olisi riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita, että kyseessä on näiden tavaroiden tai niiden jonkin ominaisuuden kuvailu.

42      Vaikka lisäksi oletettaisiin, että on olemassa 3D-tulostamista koskevia tietokoneohjelmistoja, jotka on suunniteltu erityisesti ydin- tai muiden reaktorien tulostukseen ja että näiden tietokoneohjelmistojen osalta kyseistä merkkiä voidaan pitää kuvailevana, on todettava samoista syistä kuin edellä 31 kohdassa esitetyt syyt, ettei valituslautakunta ole osoittanut, että merkittävä osa kohdeyleisöstä muodostaisi heti ja ilman lisäpohdintoja yhteyden sanan ”reaktor” ja 3D-tulostamista koskevan tietokoneohjelmiston välille.

43      Luokkaan 9 kuuluvien ”avaruusteknologiaa” koskevien tietokoneohjelmistojen osalta riidanalaisen päätöksen 15 kohdan kymmenennessä luetelmakohdassa tyydytään toistamaan ote teoksesta, jossa todetaan, että ydinreaktoria voitaisiin käyttää sähköenergian lähteenä avaruudessa. Tietokoneohjelmistoja tai sitä, että tällaisen kehityksen mahdollistamiseksi olisi käytetty erityisiä tietokoneohjelmistoja, ei mainita. Kuten kantaja perustellusti väittää, rekisteröitäväksi haetun merkin ja ”avaruusteknologiaa” tai ”ilmailua” koskevien tietokoneohjelmistojen, joiden osalta EUIPO:n elimet eivät ole esittäneet vastaväitteitä, välillä ei ole suoraa yhteyttä (ks. riidanalaisen päätöksen 15 kohta).

44      Toiseksi valituslautakunta katsoi luokkaan 41 kuuluvien palvelujen osalta riidanalaisen päätöksen 27 kohdassa, että ”kilpailun toteuttaminen ja järjestäminen tietokoneohjelmointialalla” voi koskea ”ohjelmistoja reaktoreita varten” ja että ”tällaista kilpailua merkin REAKTOR alla järjestettäessä kohderyhmä välittömästi ymmärtäisi tietokonekoodauksen tai tietokoneohjelmoinnin liittyvän reaktoriohjelmiin tai ‑ohjelmistoihin”.

45      Tästä on todettava ensiksi, ettei riidanalaisessa päätöksessä esitetä muita erityisiä perusteluja luokkaan 41 kuuluvien ja edellä 7 kohdassa lueteltujen lukuisten muiden palvelujen osalta.

46      Rekisteröintihakemus koskee erilaisia luokkaan 41 kuuluvia palveluja, kuten ”tietokoneohjelmien, ‑ohjelmistojen ja tietokonejärjestelmien toimintaan, suunnitteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvä koulutus”, joka koskee muun muassa edellä 33 kohdassa mainittuja aloja eli ”tietojenkäsittelyä”, ”sähköistä kaupankäyntiä”, ”verkkosivujen luomista”, ”markkinointitietojen analysointia”, ”terveyspalveluja”, ”verkkovarauspalveluja”, ”avaruusteknologiaa” jne., sekä muita aloja, kuten ”opetuksen tarjoaminen mentorointiohjelman muodossa koskien tietokoneohjelmointia ja ‑koodausta, IT-sopimuksia, IT- ja ohjelmistohankintoja, ohjelmisto- ja IT-projektien hallinnointia ja johtamista”.

47      Edellä 38 ja 39 kohdassa esitetyistä syistä valituslautakunta ei siis voinut todeta yleisesti, että kyseinen merkki kuvailee kaikkia luokkaan 41 kuuluvia palveluja, koska edellä 44 kohdassa toistetuissa riidanalaisen päätöksen perusteluissa ei esitetä syitä, joiden vuoksi valituslautakunta katsoi, että nämä palvelut ovat keskenään riittävän yhtenäisiä, jotta ne muodostavat palvelujen ryhmän, jonka osalta voidaan antaa yhteiset perustelut. Tältä osin on nimittäin riittävää todeta, että riidanalaisen päätöksen 27 kohdassa esitettyjä perusteluja ei selvästikään voida soveltaa erotuksetta kaikkiin kyseessä oleviin palveluihin.

48      Toiseksi siltä osin kuin on kyse ”kilpailujen järjestämisestä ja pitämisestä tietokoneohjelmoinnin alalla”, on todettava, että valituslautakunnan vahvistama yhteys rekisteröitäväksi haetun merkin ja näiden palvelujen välillä on liian epäsuora, jotta kohdeyleisö voisi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseisen palvelun tai jonkin sen ominaisuuden kuvailun. Koska nimittäin tietotekniikan alan kilpailut voivat ilmiselvästi koskea kaikkia talous- ja yhteiskuntaelämän alueita ja koska – kuten kantaja väittää, ja mitä valituslautakunta ei riitauta (ks. riidanalaisen päätöksen 27 kohta) – ydinreaktoreihin liittyvien tietokoneohjelmointikilpailujen järjestäminen on hyvin harvinaista, valituslautakunta ei ole osoittanut, että kohdeyleisön merkittävä osa muodostaa heti ja ilman lisäpohdintaa yhteyden tietotekniikan alan kilpailun ja ydin- tai muiden reaktorien välille.

49      Kolmanneksi valituslautakunta tyytyi riidanalaisen päätöksen 28 kohdassa toteamaan luokkaan 42 kuuluvien palvelujen osalta, että rekisteröitäväksi haettu merkki osoittaa suoraan kuluttajille, että ”kyseiset suunnittelu[palvelut ja muut vastaavat palvelut] liittyvät tietokoneohjelmistoihin, jotka on suunniteltu ja tarkoitettu reaktoreita varten ja reaktorien käyttöön”.

50      Tältä osin on todettava samoista syistä kuin edellä 38 ja 39 kohdassa, että riidanalaiseen päätökseen sisältyvät yhteiset perustelut eivät ole niiden perusteluvaatimusten mukaisia, jotka ilmenevät edellä 36 ja 37 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä.

51      Lopuksi EUIPO:n väitteestä, jonka mukaan luokkiin 41 ja 42 kuuluvat palvelut kattavat luokkaan 9 kuuluvat tavarat, minkä vuoksi valituslautakunta saattoi esittää yhteiset perustelut kyseisen merkin rekisteröinnin epäämiselle, on riittävää huomauttaa, että yhteiset perustelut kyseisten luokkaan 9 kuuluvien tavaroiden osalta eivät myöskään täytä oikeuskäytännöstä ilmeneviä perusteluvaatimuksia, kuten edellä 36–39 kohdasta ilmenee, joten luokkiin 41 ja 42 kuuluvia palveluja koskevia perusteluvirheitä ei voida korjata perustelulla, joka on jo itsessään virheellinen.

52      Edellä esitetyn perusteella yhtäältä valituslautakunta ei ole noudattanut perusteluvelvollisuuttaan, kun se ei ole selvittänyt, muodostavatko tavarat ja palvelut jokaisessa tässä asiassa kyseessä olevassa kolmessa luokassa riittävän yhtenäisiä tavaroiden tai palveluiden ryhmiä, jotta niiden osalta voidaan antaa yhteiset perustelut, ja toisaalta se on tehnyt arviointivirheen katsoessaan, että yhtäältä rekisteröitäväksi haetun merkin ja toisaalta luokkaan 9 kuuluvien tavaroiden – eli ”tietokoneet, nimittäin kannettavat tietokoneet, käsikäyttöiset tietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, satelliittien tietokoneet” ja ”3D-tulostamiseen” ja ”avaruusteknologiaan” liittyvät tietokoneohjelmistot – sekä luokkaan 41 kuuluvan ”kilpailujen järjestämisen ja pitämisen tietokoneohjelmoinnin alalla” välillä on riittävän suora ja konkreettinen yhteys edellä 21 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.

53      Ensimmäinen kanneperuste on näin ollen hyväksyttävä.

 Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomiseen

54      Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että ensimmäisessä kanneperusteessa esitettyjen näkökohtien perusteella merkki REAKTOR ei suoraan kuvaile kyseisiä tavaroita tai palveluja ja että se on sellaisenaan erottamiskykyinen.

55      EUIPO ei esitä tähän kanneperusteeseen liittyviä itsenäisiä perusteluja.

56      Valituslautakunta katsoi käsiteltävässä asiassa riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa pääasiallisesti, että koska haettu merkki kuvailee kyseessä olevia tavaroita ja palveluja, siltä puuttuu väistämättä erottamiskyky samojen tavaroiden ja palvelujen osalta asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

57      Koska valituslautakunta katsoi, että rekisteröitäväksi haetun merkin erottamiskyvyn puuttuminen on pelkkä seuraus sen väitetystä kuvailevuudesta, jota ei käsiteltävässä asiassa ole näytetty toteen, kuten edellä 20–52 kohdasta ilmenee, on todettava, että tämä päätelmä perustuu virheelliseen lähtökohtaan ja on siis perusteeton.

58      Näin ollen myös toinen kanneperuste on hyväksyttävä.

59      Riidanalainen päätös on näin ollen kumottava siltä osin kuin valituslautakunta hylkäsi sillä kantajan valituksen asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella.

 Oikeudenkäyntikulut

60      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

61      Koska EUIPO on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.

62      Kantaja on lisäksi vaatinut, että EUIPO velvoitetaan korvaamaan sille valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet kulut. Tästä on huomautettava, että työjärjestyksen 190 artiklan 2 kohdan mukaan asianosaisille valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset katsotaan korvattaviksi oikeudenkäyntikuluiksi. Näin ollen EUIPO on myös velvoitettava korvaamaan kantajalle valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet välttämättömät kulut.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 27.8.2018 tekemä päätös (asia R 2626/2017-2) kumotaan siltä osin kuin valituslautakunta hylkäsi sillä kantajan valituksen asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella.

2)      EUIPO velvoitetaan korvaamaan Reaktor Group Oy:n oikeudenkäyntikulut valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet välttämättömät kulut mukaan lukien.

Tomljenović

Marcoulli

Kornezov

Julistettiin Luxemburgissa 20 päivänä syyskuuta 2019.

E. Coulon

 

      A. Tomljenović

Kirjaaja

 

      Jaoston puheenjohtaja



*      Oikeudenkäyntikieli: suomi.