UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
24 päivänä lokakuuta 2019(*)
Kumoamiskanne – Toimielimiä koskeva oikeus – Velvollisuus osoittaa CdT:lle EUIPO:n toiminnalle tarpeelliset käännöstyöt – CdT:n ja EUIPO:n välisen järjestelyn irtisanominen – Käännöspalveluita koskevan hankintailmoituksen julkaiseminen – Oikeudenkäyntiväite – Oikeussuojan tarpeen puuttuminen – Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen – Osittainen tutkimatta jättäminen
Asiassa T-417/18,
Euroopan unionin elinten käännöskeskus (CDT), asiamiehinään J. Rikkert ja M. Garnier,
kantajana,
vastaan
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), asiamiehinään N. Bambara ja D. Hanf,
vastaajana,
jossa on kyse ensinnäkin SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta, jolla vaaditaan kumottavaksi ensimmäiseksi EUIPO:n 26.4.2018 päivättyä kirjettä siltä osin kuin siinä ilmoitetaan sen aikomuksesta olla jatkamatta 31.12.2018 jälkeen CdT:n kanssa vuonna 2016 tehtyä järjestelyä, joka koskee EUIPO:n toiminnan kannalta välttämättömiä käännöstöitä, toiseksi EUIPO:n 26.4.2018 päivättyä kirjettä siltä osin kuin siinä ilmoitetaan CdT:lle EUIPO:n aikomuksesta toteuttaa varotoimenpiteenä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen käännöspalvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi 31.12.2018 jälkeen, muun muassa julkaisemalla hankintailmoituksia, ja kolmanneksi EUIPO:n päätöstä julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä käännöspalveluita koskeva hankintailmoitus viitteellä 2018 / S 114–258472, ja toiseksi vaatimuksesta, jolla vaaditaan, että EUIPO:ta kielletään allekirjoittamasta sopimuksia kyseisen hankintailmoituksen perusteella, sekä kolmanneksi vaatimuksesta, jolla pyritään siihen, että unionin yleinen tuomioistuin julistaa lainvastaiseksi sen, että Euroopan unionin virasto taikka mikä tahansa muu elin tai laitos, jonka perussäännössä määrätään, että käännöspalvelut tarjoaa käännöskeskus, julkaisee käännöspalveluita koskevan tarjouspyynnön,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: tuomarit H. Kanninen, J. Schwarcz (esittelevä tuomari) ja C. Iliopoulos,
kirjaaja: hallintovirkamies M. Marescaux,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 22.5.2019 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Euroopan unionin elinten käännöskeskus (CdT) on 28.11.1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (EYVL 1994, L 314, s. 1) perustettu elin. Sen tehtävänä on tarjota käännöspalveluja kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille elimille sekä saman artiklan 3 kohdan mukaisesti unionin toimielimille ja elimille.
2 Asetuksen N:o 2965/94 toisen perustelukappaleen mukaan yhden erikoistuneen keskuksen perustaminen on järkevä tapa tyydyttää monien unionin alueella hajallaan olevien elinten käännöstarpeet.
3 Asetuksen N:o 2965/94 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan CdT tarjoaa sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (SMHV), josta on Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 (EUVL 2017, L 154, s. 1) säännösten mukaisesti tullut Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), toiminnassaan tarvitsemia käännöspalveluita.
4 Asetuksen N:o 2965/94 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään lisäksi, että CdT ja kukin saman kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainituista elimistä – mukaan luettuna EUIPO – ”sopivat järjestelyistä, joilla määritellään niiden yhteistyön yksityiskohtaiset säännöt”.
5 Euroopan unionin neuvosto korostaa asetuksesta N:o 2965/94 antamassaan julkilausumassa 1, että se ”kiinnittää erittäin suurta huomiota tehokkuus- ja kannattavuusperiaatteiden oikeaan soveltamiseen”.
6 Asetuksen N:o 2017/1001 148 artiklassa säädetään, että ”[EUIPO:n] toiminnalle tarpeellisista käännöspalveluista huolehtii [CdT]”. Tämä artikla vastaa Euroopan unionin tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (EYVL 2009, L 78, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna, aiempaa 121 artiklaa.
7 CdT ja EUIPO sopivat 13.12.2016 asetuksen N:o 2965/94 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista järjestelyistä (jäljempänä vuoden 2016 järjestely).
8 Vuoden 2016 järjestelyllä korvattiin 30.11.2015 sovittu aikaisempi järjestely.
9 Vuoden 2016 järjestelyn 11 artiklassa määrätään erityisestä menettelystä, jota noudatetaan siinä tapauksessa, että CdT:n ja EUIPO:n välillä on erimielisyyttä.
10 Vuoden 2016 järjestelyn 15 artiklassa määrätään, että se tuli voimaan 1.1.2017 ja että sen voimassaolo päättyi 31.12.2017, ja siinä todettiin, että tämä järjestely uusittaisiin hiljaisesti kahdentoista kuukauden ajaksi, mikäli jompikumpi sopimusosapuolista ei ole päättänyt sen voimassaoloa kirjeellä kaksi kuukautta ennen sen voimassaolon päättymistä.
11 EUIPO lähetti 26.4.2018 CdT:lle kirjeen (jäljempänä 26.4.2018 päivätty kirje), jossa se ilmoitti tyytymättömyyttään CdT:n tarjoamiin palveluihin ja ehtoihin, joiden mukaisesti niistä laskutettiin. EUIPO ilmoitti myös aikeestaan päättää vuoden 2016 järjestely, ja siinä tapauksessa, että uudesta järjestelystä ei päässä yhteisymmärrykseen, ottaa käyttöön järjestelmä, jolla käännöspalvelut voidaan taata. EUIPO ehdotti samassa kirjeessä myös, että CdT järjestäisi mahdollisimman pian tapaamisen, jotta uudesta järjestelystä voitaisiin sopia ennen vuoden 2018 päättymistä. Tämän kokouksen ajankohdan vahvistamiseksi vaihdettiin useita muita kirjeitä.
12 EUIPO julkaisi 16.6.2018 virallisen lehden täydennysosassa käännöspalvelujen toimittamista koskevan hankintailmoituksen (2018/S 114–258472) (jäljempänä hankintailmoitus), joka sisälsi tarjouspyynnön (jäljempänä tarjouspyyntö).
13 Hankintailmoituksen I.3 kohdassa viitattiin sähköpostiosoitteeseen, josta hankinta-asiakirjat olivat saatavilla, ja sen II.1.1 kohdan mainittiin viitenumerona AO/010/18.
14 Hankintailmoituksen II.1.4 kohdan mukaan ”tarjouspyynnön kohteena [olivat] Euroopan unionin tavaramerkkien, rekisteröityjen yhteisömallien ja yleisten hallinnollisten asiakirjojen kääntämiseen liittyvät käännöspalvelut”.
15 Hankintailmoituksen II.2.6 ja II.2.7 kohdan mukaan hankinnan arvoksi oli arvioitu ilman arvonlisäveroa 40,8 miljoonaa euroa ja sen alkuperäinen kesto oli 48 kuukautta.
16 Hankintailmoituksen IV.2.2 kohdan mukaan tarjousten vastaanottamisen määräpäivä oli 23.7.2018.
Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset
17 CdT on nostanut nyt käsiteltävänä olevan kanteen 6.7.2018 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon toimittamallaan kannekirjelmällä.
18 CdT vaatii kanteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa EUIPO:n 26.4.2018 tekemän päätöksen irtisanoa vuoden 2016 järjestely
– kumoaa EUIPO:n 26.4.2018 tekemän päätöksen myöntää itselleen oikeus toteuttaa kaikki tarvittavat ennakkotoimet käännöspalveluidensa jatkuvuuden takaamiseksi erityisesti julkaisemalla tarjouspyyntöjä
– kumoaa EUIPO:n päätöksen tarjouspyynnön julkaisemisesta
– kieltää EUIPO:ta allekirjoittamasta sopimuksia tarjouspyynnön perusteella
– toteaa lainvastaiseksi sen, että unionin virasto taikka mikä tahansa muu elin tai laitos, jonka perussäännössä määrätään, että käännöspalvelut tarjoaa käännöskeskus, julkaisee käännöspalveluita koskevan tarjouspyynnön
– velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
19 Kantaja esitti välitoimihakemuksen erillisellä asiakirjalla, joka kirjattiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa 9.7.2018. EUIPO esitti huomautuksensa välitoimihakemuksesta 17.7.2018.
20 Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti hylkäsi välitoimihakemuksen 20.7.2018 antamallaan määräyksellä CdT v. EUIPO (T‑417/18 R, ei julkaistu, EU:T:2018:502) ja määräsi, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
21 EUIPO esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 19.9.2018 toimittamallaan asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdan nojalla.
22 EUIPO vaatii oikeudenkäyntiväitteessään, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen kokonaisuudessaan tutkimatta
– velvoittaa CdT:n korvaamaan tästä oikeudenkäynnistä ja välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
23 CdT esitti 5.11.2018 jättämällään asiakirjalla huomautuksensa oikeudenkäyntiväitteestä.
24 Oikeudenkäyntiväitteestä esittämissään huomautuksissa kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää oikeudenkäyntiväitteen
– hylkää kaikki EUIPO:n väitteet ja vaatimukset
– velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut
– määrää muista velvoitteista lain mukaisesti.
25 Unionin yleinen tuomioistuin esitti 22.1.2019 esittelevän tuomarin ehdotuksesta työjärjestyksensä 89 artiklassa säädettyinä prosessinjohtotoimina asianosaisille kirjallisia kysymyksiä. Asianosaiset vastasivat tähän pyyntöön asetetussa määräajassa.
26 Unionin yleinen tuomioistuin (neljäs jaosto) päätti työjärjestyksensä 130 artiklan 6 kohdan mukaisesti aloittaa asian käsittelyn suullisen vaiheen ainoastaan kanteen tutkittavaksi ottamisen osalta.
27 Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin suullisiin kysymyksiin kuultiin 22.5.2019 pidetyssä istunnossa. EUIPO toimitti istunnon aikana 23.5.2019 unionin yleisen tuomioistuimen pyynnöstä CdT:n kanssa sovitun uuden järjestelyn, joka oli allekirjoitettu 7.12.2018 ja hyväksytty vuosiksi 2019 ja 2020 (jäljempänä vuoden 2018 järjestely). Asian käsittelyn suullinen vaihe päätettiin 3.6.2019.
Oikeudellinen arviointi
28 Kannekirjelmässä CdT väittää lähinnä, että EUIPO on rikkonut asetuksen N:o 2965/94 2 ja 11 artiklaa, asetuksen N:o 2017/1001 148 artiklaa ja vuoden 2016 järjestelyn 11 artiklaa.
29 EUIPO vaatii oikeudenkäyntiväitteessään työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee tutkittavaksi ottamista ja toimivallan puuttumista koskevan kysymyksen ilman, että se aloittaa pääasiaa koskevaa käsittelyä. Ensimmäiseksi EUIPO väittää yhtäältä, että CdT:n riitauttamista toimista, eli 26.4.2018 päivätystä kirjeestä ja hankintailmoituksesta, ei voida nostaa kumoamiskannetta SEUT 263 artiklan neljännen kohdan perusteella, koska kyse on valmistelevista toimista, jotka eivät ole päätöksiä eivätkä koske CdT:tä suoraan. Toisaalta kanne on EUIPO:n mukaan jätettävä tutkimatta myös johtuen CdT:n esittämien oikeudellisten perustelujen riittämättömyydestä. Toiseksi EUIPO toteaa unionin yleisen tuomioistuimen toimivallan puuttumisesta, että vuoden 2016 järjestelyn 15 artiklan perusteella tehty 26.4.2018 päivätty kirje liittyy puhtaasti sopimusoikeudelliseen asiayhteyteen, eikä sitä voida pitää jonain niistä SEUT 288 artiklassa tarkoitetuista unionin oikeudellisista toimista, joiden kumoamista voidaan vaatia SEUT 263 artiklan nojalla.
EUIPO:n oikeudenkäyntiväitteen jättämisen lainmukaisuus
30 EUIPO:n oikeudenkäyntiväitteestä esittämiensä huomautusten johdanto-osassa CdT toteaa jättävänsä unionin yleisen tuomioistuimen harkittavaksi sen, voidaanko kyseinen oikeudenkäyntiväite ottaa muotonsa puolesta tutkittavaksi.
31 Tältä osin on todettava, että vaikka oletettaisiin, että CdT pyrkii tällä maininnalla riitauttamaan oikeudenkäyntiväitteen sääntöjenmukaisuuden, on todettava, ettei se esitä mitään argumenttia tällaisen sääntöjenvastaisuuden tueksi.
Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta ratkaista nyt käsiteltävä kanne
32 EUIPO:n mukaan vuoden 2016 järjestely ei sisällä mitään välityslauseketta, jolla annettaisiin unionin tuomioistuimille toimivalta ratkaista kyseistä järjestelyä koskeva oikeusriita, vaikka tällainen lauseke olisi ollut mahdollinen asetuksen N:o 207/2009 118 artiklan 2 kohdan (josta on tullut asetuksen 2017/1001 145 artiklan 2 kohta) nojalla, jota sovellettiin vuoden 2016 järjestelyn tekopäivänä. EUIPO korostaa, että tällainen lauseke muodostaa SEUT 272 artiklassa määrätyn yleisluontoisen määräyksen konkreettisen soveltamisen. EUIPO:n mukaan unionin tuomioistuimet eivät näissä olosuhteissa voi katsoa olevansa toimivaltaisia kumoamaan puhtaasti sopimukseen perustuvia toimia. EUIPO tukeutuu tältä osin 27.9.2012 annettuun tuomioon Applied Microengineering v. komissio (T-387/09, EU:T:2012:501, 37 kohta).
33 CdT katsoo, että kanne on otettava tutkittavaksi siltä osin kuin se koskee 26.4.2018 päivättyä kirjettä, koska sen suhde EUIPO:hon ei perustu puhtaasti sopimukseen, vaan kyse on päinvastoin asetuksella N:o 2965/94 ja asetuksella 2017/1001 säännellystä toimielinten välisestä suhteesta. Vuoden 2016 järjestelyllä pyritään ainoastaan panemaan täytäntöön näissä asetuksissa säädetyt periaatteet.
34 Tältä osin on ratkaistava, kuuluuko nyt käsiteltävä kanne, kuten EUIPO väittää, puhtaasti sopimusoikeudelliseen kehykseen, jonka osalta unionin yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen.
35 Vaikka unionin tuomioistuimet tutkivat SEUT 263 artiklan nojalla ainoastaan toimielinten sellaisten toimien laillisuuden, joiden tarkoituksena on tuottaa sitovia oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin muuttamalla näiden oikeusasemaa selvästi (tuomio 17.6.2010, CEVA v. komissio, T-428/07 ja T‑455/07, EU:T:2010:240, 51 kohta), tällainen toimivalta koskee ainoastaan SEUT 288 artiklassa tarkoitettuja säädöksiä, jotka toimielinten on annettava perussopimuksen mukaisin edellytyksin käyttämällä julkista valtaa koskevia valtaoikeuksiaan (ks. vastaavasti määräys 10.5.2004, Musée Grévin v. komissio, T-314/03 ja T-378/03, EU:T:2004:139, 62, 63 ja 81 kohta ja määräys 26.2.2007, Evropaïki Dynamiki v. komissio, T-205/05, ei julkaistu, EU:T:2007:59, 39 kohta). Toimielinten toteuttamat toimet, jotka liittyvät puhtaasti sopimusoikeudelliseen asiayhteyteen, josta niitä ei voida erottaa, eivät sen sijaan luonteensa puolesta kuulu niihin SEUT 288 artiklassa tarkoitettuihin toimiin, joiden kumoamista voidaan vaatia SEUT 263 artiklan nojalla (määräys 10.5.2004, Musée Grévin v. komissio, T-314/03 ja T-378/03, EU:T:2004:139, 64 kohta ja tuomio 17.6.2010, CEVA v. komissio, T-428/07 ja T-455/07, EU:T:2010:240, 52 kohta).
36 Käsiteltävässä asiassa vuoden 2016 järjestely hyväksyttiin asetuksen N:o 2965/94 2 artiklan 1 kohdan perusteella, kuten EUIPO on istunnossa myöntänyt. Tämä järjestely, jossa viitataan nimenomaisesti kyseiseen asetukseen, kuuluu tämän säännöksen sekä asetuksen 2017/1001 148 artiklan soveltamisalaan.
37 Näiden kahden viimeksi mainitun säännöksen mukaan CdT tarjoaa EUIPO:n toiminnan kannalta välttämättömiä käännöspalveluja sellaisen järjestelyn puitteissa, jossa määritellään niiden yhteistyössä sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt.
38 On vielä todettava, että asetuksessa N:o 2965/94 erotetaan sen 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ”järjestelyt”, joista CdT sopii mainitussa säännöksessä tarkoitettujen laitosten, elinten tai toimielinten kanssa ja joissa määritellään niiden yhteistyössä sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt, yksinkertaisista sopimussuhteista, joiden yksityiskohtia säännellään asetuksen N:o 2965/94 erillisellä säännöksellä, eli sen 18 artiklan 1 kohdalla. Viimeksi mainitussa säännöksessä säädetään ainoastaan, että CdT:n sopimusoikeudellisen vastuun määrittelee kulloinkin kyseessä olevaan sopimukseen sovellettava lainsäädäntö ja että Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia CdT:n tekemissä sopimuksissa olevan välityslausekkeen nojalla. On todettava, että kyseisessä säännöksessä mainitaan CdT:n tekemät sopimukset, kun taas asetuksen N:o 2965/94 2 artikla koskee CdT:n kanssa sovittuja järjestelyjä.
39 Vaikka EUIPO on 26.4.2018 päivätyssä kirjeessään ilmoittanut aikomuksestaan olla jatkamatta vuoden 2016 järjestelyä seuraavana vuonna mainitun järjestelyn 15 artiklan nojalla (ks. edellä 10 kohta), on kuitenkin todettava, ettei tällaisella seikalla muuteta mitenkään EUIPO:lla olevaa velvoitetta noudattaa asetuksen N:o 2965/94 ja asetuksen 2017/1001 säännöksiä, ja täten käsiteltävän asian olosuhteiden ei voida katsoa olevan puhtaasti sopimusoikeudellisia. Tästä on todettava, että EUIPO myönsi istunnossa pääasiallisesti, että asetuksesta N:o 2965/94 ja asetuksesta 2017/1001 seuraa, että EUIPO:lla ja CdT:llä on velvollisuus sopia järjestelystä yhteistyönsä yksityiskohtaisista säännöistä. Näin ollen EUIPO:n mukaan se voi vain tietyissä poikkeuksellisissa ja kiireellisissä tilanteissa väliaikaisesti taata itse käännöspalvelunsa siihen saakka, kunnes Euroopan komissio on ratkaissut kaikki erimielisyydet CdT:n kanssa.
40 Näin ollen nyt käsiteltävän asian ei voida katsoa kuuluvan puhtaasti sopimusoikeudelliseen asiayhteyteen. Täten unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen lausumaan käsiteltävänä olevasta kanteesta.
26.4.2018 päivätystä kirjeestä nostetun kanteen tutkittavaksi ottaminen siltä osin kuin siinä ilmoitetaan EUIPO:n aikomuksesta olla jatkamatta vuoden 2016 järjestelyä 31.12.2018 jälkeen
41 EUIPO väittää, että 26.4.2018 päivätty kirje ei ole toimi, jonka tarkoituksena olisi tuottaa oikeusvaikutuksia SEUT 263 artiklan neljännessä ja viidennessä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kyseisen kirjeen väitetty ”lainvastaisuus” tarkoittaisi, että vuoden 2016 järjestelyn 15 artikla menettäisi merkityksensä. EUIPO korostaa, että CdT ei ole esittänyt lainvastaisuusväitettä tästä samasta artiklasta asetuksen 2017/1001 148 artiklaan nähden. Lisäksi 26.4.2018 päivätty kirje on ainoastaan valmisteleva toimi. EUIPO:n mukaan on niin, että vaikka oletettaisiin, että 26.4.2018 päivättyä kirjettä olisi pidettävä toimena, jolla on tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia, ja vaikka se luokiteltaisiin CdT:n suhteen päätökseksi, sen vaikutukset olisivat tulevia ja epävarmoja.
42 CdT väittää, että 26.4.2018 päivätty kirje, jonka sanamuoto on selvä ja yksiselitteinen, ei ole pelkkä valmisteleva toimi, vaan sitova ja lopullinen ilmoitus kahden sopimusosapuolen välisen yhteyden päättymisestä. Näin ollen tämä päätös, joka on SEUT 263 artiklan nojalla kannekelpoinen toimi, koskee suoraan molempia näistä osapuolista. CdT:n mukaan 26.4.2018 päivätyn kirjeen vaikutukset eivät ole mitenkään tulevia ja epävarmoja, koska EUIPO oli vahvistanut vuoden 2016 järjestelyn irtisanomispäivän. Uuden järjestelyn allekirjoittaminen on kuitenkin hypoteettista ja epävarmaa. Vuoden 2016 järjestelyn jatkamatta jättäminen ja tarjouspyynnön julkaiseminen ovat nimittäin CdT:n mukaan yhtäpitäviä aihetodisteita, jotka osoittavat, että EUIPO on halunnut irtisanoa tämän järjestelyn lopettaakseen yhteistyön CdT:n kanssa, ja näin solmia sopimuksia käännöspalvelujen tarjoamisesta 1.1.2019 lähtien. Lisäksi kun EUIPO lopetti yhteistyön CdT:n kanssa, se väärinkäytti vuoden 2016 järjestelyn 15 artiklaa toimiessaan vastoin asetuksia N:o 2965/94 ja 2017/1001.
43 Tästä on todettava, kuten edellä on jo esitetty, että toimet tai päätökset voivat olla SEUT 263 artiklassa tarkoitetun kumoamiskanteen kohteena ainoastaan silloin, kun niillä on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi (tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, EU:C:1981:264, 9 kohta ja tuomio 16.7.1998, Regione Toscana v. komissio, T-81/97, EU:T:1998:180, 21 kohta).
44 Erityisesti, kun on kyse toimista tai päätöksistä, jotka syntyvät monivaiheisesti esimerkiksi sisäisessä menettelyssä, kannekelpoisia toimia ovat lähtökohtaisesti ainoastaan toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan toimielimen kanta kyseisen menettelyn päätteeksi, eivätkä menettelyn kuluessa tehdyt toimenpiteet, joilla valmistellaan lopullista päätöstä (tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, EU:C:1981:264, 10 kohta ja tuomio 10.7.1990, Automec v. komissio, T‑64/89, EU:T:1990:42, 42 kohta).
45 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostama kumoamiskanne voidaan tutkia vain siltä osin kuin tällä henkilöllä on intressi saada riidanalainen toimi kumotuksi. Tällainen intressi edellyttää, että riidanalaisen toimen kumoamisella voi itsessään olla oikeusvaikutuksia ja että kanne voi mahdollisesti tuloksellaan tuottaa kantajalle jotakin hyötyä (tuomio 17.9.2009, komissio v. Koninklijke FrieslandCampina, C‑519/07 P, EU:C:2009:556, 63 kohta ja tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:609, 55 kohta).
46 Kantajan oikeussuojan tarpeen on oltava jo syntynyt ja edelleen olemassa oleva. Se ei voi koskea tulevaa ja hypoteettista tilannetta (tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:609, 56 kohta).
47 Lopuksi on todettava, että tämän oikeussuojan tarpeen on, kun otetaan huomioon kanteen kohde, oltava olemassa kannetta nostettaessa, tai muuten kanne jätetään tutkimatta, ja oltava edelleen olemassa tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka sillä uhalla, että lausunnon antaminen asiassa raukea (tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:609, 57 kohta ja määräys 23.5.2019, Fujifilm Recording Media v. EUIPO – iTernity (d:ternity), T-609/18, ei julkaistu, EU:T:2019:366, 25 kohta).
48 Käsiteltävänä olevassa asiassa on tutkittava, täyttääkö kanne, joka on nostettu 26.4.2018 päivätystä kirjeestä siltä osin kuin siinä ilmoitetaan EUIPO:n aikomuksesta olla jatkamatta vuoden 2016 järjestelyä, tutkittavaksi ottamisen edellytykset.
49 Tästä on todettava, että unionin yleisen tuomioistuimen asianosaisille 22.1.2019 esittämiin kirjallisiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa CdT ja EUIPO ovat erityisesti viitanneet siihen, että neuvottelujen jälkeen vuosista 2019 ja 2020 oli päästy sopimukseen vuoden 2018 järjestelyllä.
50 Näissä olosuhteissa – ilman, että on tarpeen edes arvioida, sisälsikö 26.4.2018 päivätty kirje lopullisen päätöksen vai oliko se EUIPO:n väittämän mukaisesti ainoastaan valmisteleva toimi, jonka vaikutukset ovat epävarmoja ja joka ei koskenut suoraan CdT:tä – on selvitettävä, oliko kantajalla edelleen oikeussuojan tarve vuoden 2018 uuden järjestelyn allekirjoittamisen jälkeen (ks. vastaavasti tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:609, 57 kohta).
51 Heti aluksi on todettava, että kuten vuoden 2018 järjestelyä koskevasta valmistelevasta kirjeestä, jonka EUIPO:n pääjohtaja osoitti 6.12.2018 CdT:n johtajalle, ilmenee, vuoden 2018 järjestelyn allekirjoittaminen on seurausta näiden kahden elimen yhteistyöyrityksistä.
52 Vuoden 2018 järjestelyn 15 artiklasta ilmenee, että se koskee tosiasiallisesti, kuten asianosaiset ovat korostaneet unionin yleisen tuomioistuimen istunnossa esittämiin kysymyksiin antamissaan vastauksissaan, ajanjaksoa 1.1.2019–31.12.2020. Saman artiklan mukaan asianosaisten on aloitettava neuvottelut uudesta järjestelystä sopimiseksi kuusi kuukautta ennen tätä viimeksi mainittua päivämäärää.
53 Lopuksi on vielä todettava, että vuoden 2018 järjestelystä ilmenee myös, että EUIPO:n ja CdT:n välinen yhteistyö, joka koskee käännöspalveluja joita viimeksi mainitun on suoritettava, on ennalta määritetty ja rajattu. Vuoden 2018 järjestely sisältää yksityiskohtaisia seikkoja, jotka koskevat muun muassa käännösten yhteydessä noudatettavia menettelyjä, ja teknisiä liitteitä, jotka koskevat määräaikoja, hintoja ja niin sanottuja monikielisiä palveluja tai muunlaisia palveluja.
54 Näissä olosuhteissa – riippumatta siitä, oliko 26.4.2018 päivätty kirje kannekelpoinen toimi ja sisälsikö se lopullisen päätöksen vuoden 2016 järjestelyn irtisanomisesta – on todettava, että 26.4.2018 päivätyn kirjeen jälkeen ei ole ollut ajanjaksoa, jonka kuluessa CdT:n ja EUIPO:n välistä suhdetta ei olisi säännelty näiden kahden laitoksen allekirjoittamalla järjestelyllä. Vuoden 2016 järjestely oli voimassa 31.12.2018 asti, ja uusi vuoden 2018 järjestely tuli voimaan välittömästi 1.1.2019 (ks. edellä 52 kohta). Näin ollen, vaikka CdT:llä olisi alun perin ollut oikeussuojan tarve 26.4.2018 päivättyyn kirjeeseen sisältyneen väitetyn päätöksen osalta, on todettava, että se on menettänyt tämän intressin vuoden 2018 uudesta järjestelystä sopimisen vuoksi. Joka tapauksessa on mahdotonta ymmärtää, kuinka 26.4.2018 päivättyyn kirjeeseen väitetysti sisältyneen päätöksen kumoaminen parantaisi CdT:n asemaa. CdT ei etenkään voi väittää, että sillä olisi intressi siihen, että unionin yleinen tuomioistuin antaa puhtaasti vahvistavan tuomion, jossa muistutetaan EUIPO:n ja CdT:n välisestä yhteistyövelvoitteesta. Vastaavasti vastoin CdT:n väitteitä, joita ei lisäksi ole näytetty toteen, ei voida katsoa, että 26.4.2018 päivätty kirje olisi vaarantanut sen olemassaolon.
55 Näissä olosuhteissa on todettava, että CdT:n intressi saada kumotuksi vuoden 2016 järjestelyn irtisanomisesta tehty EUIPO:n päätös, joka väitetysti sisältyi 28.4.2018 päivättyyn kirjeeseen, ei missään tapauksessa ole jatkunut vuoden 2018 järjestelystä sopimisen jälkeen.
26.4.2018 päivätystä kirjeestä nostetun kanteen tutkittavaksi ottaminen siltä osin kuin siinä ilmoitetaan CdT:lle EUIPO:n aikomuksesta toteuttaa varotoimenpiteenä tarvittavat toimenpiteet käännöspalvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi 31.12.2018 jälkeen
56 EUIPO väittää pääasiallisesti, että 26.4.2018 päivätyssä kirjeessä ainoastaan esitettiin tilapäinen kanta, joten kyse ei ole asianomaiselle vastaisesta toimesta. EUIPO:n mukaan myös hankintailmoituksen julkaisemiselle vaihtoehtoiset keinot olivat avoinna.
57 CdT väittää, että 26.4.2018 päivätyllä kirjeellä oli siihen nähden oikeusvaikutuksia. EUIPO:n päätös sallia yksipuolisesti tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen on lainvastainen, koska sillä rikotaan asetusta N:o 2965/94 ja asetusta 2017/1001 sekä vuoden 2016 järjestelyn 11 artiklaa. Korvaava toimenpide, joka muodostuu käännöspalvelujen omasta tuottamisesta EUIPO:ssa, merkitsisi sitä, että oikeutettaisiin huomattava määrä virkojen perustamisia EUIPO:hon ja tehtäisiin merkityksettömiksi kaikki säännökset, joissa säädetään, että CdT toimii yhtenä erikoistuneena keskuksena, jonka tarkoituksena on tyydyttää EUIPO:n käännöstarpeet. CdT:n mukaan EUIPO on katkaisut mainittujen elinten välisen suhteen kahdella tavalla: ensinnäkin 26.4.2018 päivätyllä kirjeellä ja toiseksi jatkamalla tarjouspyyntömenettelyä. EUIPO on asetuksessa N:o 2965/94 ja asetuksessa 2017/1001 ilmaistujen periaatteiden vastaisesti ryhtynyt 26.4.2018 päivätyssä kirjeessä menettelyyn, joka sisältää useita myöhempiä päätöksiä, jotka johtavat tarjouspyynnön esittämiseen.
58 CdT ei voi tältä osin väittää, että 26.4.2018 päivätyllä kirjeellä olisi ollut sellaisia sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa sen etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi, sikäli kuin se toteaa, että EUIPO ”varaa itselleen oikeuden” toteuttaa varotoimenpiteenä ja varautuakseen tilanteeseen, jossa neuvotteluja ei saada päätökseen ennen vuoden 2018 päättymistä, toimenpiteet, jotka ovat tarpeen käännöspalvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi 31.12.2018 jälkeen.
59 Kuten EUIPO on myöntänyt istunnossa, 26.4.2018 päivätyn kirjeen lähettämispäivänä ei ollut tehty tältä osin mitään konkreettista päätöstä. Tässä kirjeessä käytetään epäselvää muotoilua niistä toimenpiteistä, joiden toteuttamisesta varotoimenpiteenä EUIPO varaa itselleen oikeuden. EUIPO:n unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin antamasta vastauksesta käy lisäksi ilmi, että vuoden 2018 uudesta järjestelystä sopimisen vuoksi erityistoimenpiteiden toteuttaminen niiden käännöspalvelujen varmistamiseksi, joita EUIPO tarvitsee, mikäli CdT:n tarjoamat käännöspalvelut eivät jatku, ei ole osoittautunut tarpeelliseksi.
60 Lopuksi on todettava, että vaikka oletettaisiin, että CdT tulkitsee EUIPO:n tarjouspyynnön sisältämän hankintailmoituksen julkaisemisen muodostavan yhden näistä erityistoimenpiteistä, jotka on toteutettu EUIPO:n tarvitsemien käännöspalvelujen varmistamiseksi, tältä osin on viitattava jäljempänä olevaan analyysiin.
EUIPO:n tarjouspyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä nostetun kanteen tutkittavaksi ottaminen
61 EUIPO väittää, että hankintailmoitus ei muuta selvästi CdT:n oikeusasemaa, joten se ei voi olla SEUT 263 artiklan mukaisen kumoamiskanteen kohteena. EUIPO:n mukaan CdT:n intressi ei tämän suhteen ole syntynyt ja edelleen olemassa.
62 CdT väittää, että sen kanne ei kohdistu hankintailmoitukseen vaan tarjouskilpailun aloittamisesta tehtyyn päätökseen, joka on tehty asetuksen N:o 2965/94 ja asetuksen 2017/1001 vastaisesti. CdT:n oikeussuojan tarve on sen mukaan suora ja erityinen, koska näissä asetuksissa mainitaan nimenomaisesti se, että CdT on EUIPO:n käännöspalvelujen yksinomainen tarjoaja. Näiden kahden elimen välistä yhteyttä selitettiin myös 20.7.2018 annetun määräyksen CdT v. EUIPO (T‑417/18 R, ei julkaistu, EU:T:2018:502) 38, 39 ja 50 kohdassa. CdT:n mukaan tarjouspyynnön julkistamisesta tehty päätös on lisäksi aiheuttanut sen maineelle vakavaa vahinkoa, erityisesti kun otetaan huomioon, että muut unionin virastot, jotka ovat sen asiakkaita, olivat tietoisia sovellettavista oikeussäännöistä.
63 CdT väittää vielä, että sen oikeussuojan tarve on syntynyt ja edelleen olemassa, koska se, että EUIPO rikkoi asetusta N:o 2965/94 ja asetusta 2017/1001, oli ilmeistä tarjouspyynnön julkaisemisesta lähtien. Koska EUIPO:n tarkoituksena oli selvästi vaihtaa palveluntarjoajaa, sen väite, jonka mukaan se ainoastaan ”tunnusteli markkinatilannetta”, osoittaa sen toimineen vilpillisessä mielessä. CdT:n suora ja välitön intressi on sen mukaan osoitettu sillä, että jos tarjouskilpailua ei mitätöidä, se ei olisi enää elinkelpoinen 1.1.2019 alkaen, ja siinä tapauksessa, että EUIPO allekirjoittaa tarjouspyyntömenettelyyn perustuvat sopimukset, CdT:n olemassaolo vaarantuu. CdT vaatii, että kumpikin osapuoli saatetaan takaisin samaan oikeudelliseen tilanteeseen, jossa se oli ennen tarjouspyynnön väitetysti lainvastaista julkaisemista.
64 Heti aluksi on muistutettava, että yleisesti ottaen hankintailmoituksen julkaiseminen ei voi muodostaa päätöstä, josta voidaan nostaa kumoamiskanne, eikä SEUT 263 artiklassa tarkoitettua asianomaiselle vastaista toimea, koska tällaisella hankintailmoituksella vain tarjotaan kiinnostuneille henkilöille mahdollisuus osallistua menettelyyn ja tehdä tarjous (ks. vastaavasti tuomio 8.10.2008, Sogelma v. AER, T-411/06, EU:T:2008:419, 86 kohta ja tuomio 29.10.2015, Direct Way ja Direct Way Worldwide v. parlamentti, T-126/13, EU:T:2015:819, 27 kohta).
65 Käsiteltävässä asiassa on erityisesti arvioitava, voiko CdT pätevästi riitauttaa tarjouskilpailun aloittamisesta tehdyn päätöksen, jonka EUIPO on tehnyt väitetysti asetuksen N:o 2965/94 ja asetuksen 2017/1001 vastaisesti, kun otetaan huomioon, että CdT väittää yhtäältä, että se mainitaan näissä asetuksissa ”yksinomaisena” palveluntarjoajana suorittamaan EUIPO:n käännöspalvelut, ja toisaalta, että se vaatii hankintailmoituksen kumoamista unionin erityislaitoksena eikä tarjouksentekijänä.
66 Tältä osin on – ilman, että on tarvetta lausua CdT:n ja EUIPO:n välisen suhteen väitetystä yksinomaisesta luonteesta viimeksi mainitun toiminnan kannalta välttämättömien käännöstöiden osalta – todettava, että hankintailmoituksen, joka sisältää tarjouspyynnön, julkaisemisesta ei ilmene, että tarjouspyyntömenettelyn kanssa samanaikaisesti ei olisi voitu ryhtyä 26.4.2018 päivätyssä kirjeessä tarkoitettuihin EUIPO:n ja CdT:n välisiin neuvotteluihin. Kuten EUIPO vahvisti vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen istunnossa esittämään kysymykseen, tarjouspyyntömenettely ei ollut vielä päättynyt päivänä, jolloin vuoden 2018 järjestelystä sovittiin.
67 Näissä olosuhteissa ja ilman, että unionin yleisen tuomioistuimen on lausuttava EUIPO:n selityksestä, jonka mukaan kyseisellä hankintailmoituksella pyrittiin siihen, että se voisi saada täsmällisempiä tietoja kyseessä olevien palvelujen markkinahinnoista ja neuvottelemaan CdT:n kanssa kaikista seikoista tietoisena, on todettava, että kantajan oikeussuojan tarve ei voi koskea tulevaa ja hypoteettista tilannetta (tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:609, 56 kohta), eli tilannetta, joka seuraisi kyseessä olevan hankintasopimuksen mahdollisesta tekemisestä konkreettisen tarjouksentekijän kanssa. Nyt käsiteltävässä asiassa pelkästään se seikka, että CdT vaatii tarjouspyynnön kumoamista unionin erityislaitoksena eikä tarjouksentekijänä, ei muuta millään tavoin tätä arviointia, koska CdT:n on aina osoitettava, että se täyttää SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa asetetut edellytykset.
68 EUIPO väittää lisäksi perustellusti, että hankintailmoituksen, mukaan lukien tarjouspyyntö, julkaiseminen ei velvoittanut sitä tekemään kyseistä sopimusta.
69 On nimittäin todettava, että tarjouspyynnöstä ilmenee, ettei EUIPO ollut sidottu siihen sen julkaisupäivänä. Tarjouspyynnössä todettiin nimenomaisesti, että EUIPO:n sopimusvelvoitteet pätivät vasta siitä hetkestä lähtien, jolloin sopimus allekirjoitettiin valitun tarjouksentekijän kanssa. Siinä mainittiin myös, että edellä mainittuun allekirjoitukseen asti EUIPO saattoi joko luopua julkisesta hankinnasta tai lopettaa tarjouspyyntömenettelyn. Lisäksi EUIPO vahvisti istunnossa, ettei ollut varmaa, että tarjouskilpailun perusteella allekirjoitettaisiin sopimus. Tämä riippui EUIPO:n mukaan vaikutuksista, jotka liittyvät vuoden 2018 uuden järjestelyn ja siitä aiheutuvien muutosten toteuttamiseen.
70 Näissä olosuhteissa se, että EUIPO ja CdT allekirjoittivat uuden järjestelyn vuosia 2019 ja 2020 varten, vaikka CdT tiesi tarjouspyyntömenettelyn olemassaolosta, vain vahvistaa – sikäli kuin asiassa ei ole esitetty mitään todisteita tai numeromääräistä arviota, joiden perusteella voitaisiin konkreettisesti arvioida hankintailmoituksen, joka sisälsi tarjouspyynnön, julkaisemisen vaikutusta CdT:n maineeseen –, ettei mainittu julkaiseminen vaikuttanut negatiivisesti CdT:hen. CdT:n väite, jonka mukaan EUIPO ”ei ollut katsonut aiheelliseksi peruuttanut aloittamaansa tarjouspyyntömenettelyä”, ei myöskään voi koitua sen eduksi. Näin ollen on hylättävä väite, jonka mukaan CdT ei olisi enää elinkelpoinen 1.1.2019 jälkeen.
71 CdT:n väitteestä, joka on esitetty sen vastauksessa unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin ja jossa verrataan yhtäältä EUIPO:n sille lähettämien EU-tavaramerkkejä koskevien asiakirjojen vähäistä määrää lokakuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä ajanjaksona ja toisaalta EUIPO:n julkaisemia tilastoja, jotka osoittavat, että EU-tavaramerkkejä koskevien rekisteröintihakemusten määrä on kasvanut tällä samalla ajanjaksolla, on todettava, että tällä väitteellä ei missään tapauksessa ole vaikutusta tutkittavaksi ottamista koskevaan kysymykseen. Siihen ei myöskään liity mitään numerotietoja eikä se koske 1.1.2019 alkaen sovellettavan uuden järjestelyn kattamaa ajanjaksoa.
72 Lopuksi on todettava, että toisin kuin CdT väittää, tarjouspyynnön ei voida ymmärtää merkitsevän sitä, ettei CdT olisi enää 1.1.2019 alkaen elinkelpoinen ja että ”kaikki järjestelyt, joista poikkeuksellisesti sovittaisiin, olisivat asiasisällöltään tyhjiä, koska käännöstyön suorittaisivat EUIPO:n hyväksymät tarjouksentekijät”. Tästä on todettava, että CdT vahvisti istunnossa, että vuoden 2018 järjestelyn allekirjoittamisen ansiosta sen tilanne ”ei ollut enää niin katastrofaalinen”. Vuoden 2018 järjestelystä sopiminen ja sen sisältö kumoavat näin ollen CdT:n väitteet.
73 Näissä olosuhteissa CdT ei ole osoittanut, että EUIPO:n väitetyllä päätöksellä irtisanoa yksipuolisesti osapuolten välinen suhde ja julkaista tarjouspyyntö olisi vaikutusta ensin mainittuun.
CdT:n vaatimuksen, jonka mukaan EUIPO:ta on kiellettävä tekemästä hankintasopimuksia, tutkittavaksi ottaminen
74 EUIPO väittää, ettei CdT esitä mitään perustetta sen vaatimuksen tueksi, jolla pyritään kieltämään ensin mainittua allekirjoittamasta sopimuksia, jotka saatetaan tehdä sen jälkeen, kun päätös hankintasopimuksen tekemisestä mahdollisesti valitun tarjouksentekijän kanssa on tehty menettelyssä, joka käytiin hankintailmoituksen, joka sisälsi tarjouspyynnön, julkaisemisen jälkeen.
75 CdT väittää, että se on esittänyt kanneperusteet kanteensa tueksi. Se on nimittäin todennut, että päätökset irtisanoa yksipuolisesti osapuolten välinen suhde ja julkaista tarjouspyyntö on tehty asetuksen N:o 2965/94 ja asetuksen 2017/1001 vastaisesti. Tämän vuoksi kaikki myöhemmät päätökset, mukaan lukien sopimusosapuolen valintaa koskeva päätös ja tällä perusteella tehdyt sopimukset, ovat myös olleet lainvastaisia ja vailla oikeudellista perustaa. Väite siitä, että kun unionin yleinen tuomioistuin kieltää EUIPO:ta allekirjoittamasta tarjouspyynnön perusteella tehtyjä tulevia sopimuksia, se asettaa velvollisuuden ”olla tekemättä”, on CdT:n mukaan tehoton. Kyse on nimittäin ainoastaan tarjouskilpailun peruuttamisen loogisesta seurauksesta.
76 Tältä osin on muistutettava, että SEUT 263 artiklaan perustuvan kumoamiskanteen yhteydessä unionin tuomioistuinten toimivalta rajoittuu riidanalaisen toimen laillisuusvalvontaan ja että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin yleinen tuomioistuin ei voi toimivaltansa puitteissa osoittaa unionin toimielimille määräyksiä (tuomio 8.7.1999, DSM v. komissio, C‑5/93 P, EU:C:1999:364, 36 kohta ja tuomio 24.2.2000, ADT Projekt v. komissio, T‑145/98, EU:T:2000:54, 83 kohta). Jos riidanalainen toimi kumotaan, asianomaisen toimielimen on SEUT 266 artiklan nojalla toteutettava kumoamiskanteen johdosta annetun tuomion täytäntöönpanotoimenpiteet (tuomio 27.1.1998, Ladbroke Racing v. komissio, T-67/94, EU:T:1998:7, 200 kohta ja tuomio 10.9.2008, Evropaïki Dynamiki v. komissio, T-465/04, ei julkaistu, EU:T:2008:324, 35 kohta). Tätä samaa oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa analogisesti unionin elimiin.
77 Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin toteaa yhtäältä, että kuten edellä 73 kohdassa on todettu, CdT ei ole osoittanut, että sillä olisi jo syntynyt ja edelleen olemassa oleva intressi riitauttaa EUIPO:n päätös julkaista hankintailmoitus, joka sisältää tarjouspyynnön. Toisaalta on jo todettu, että EUIPO ei ollut velvollinen tekemään kyseessä olevaa hankintasopimusta ja että näin ollen ei ollut varmaa, että se tekisi sopimuksen jonkun tarjouksentekijän kanssa, eikä edes myönnettävien käännösten mahdollinen määrä ollut tiedossa.
78 Lopuksi on todettava, että ne mahdolliset päällekkäisyydet vuoden 2018 järjestelyn kanssa, joita voi syntyä sen jälkeen, kun hankintamenettelyn päättyessä vastaisuudessa mahdollisesti tehdään sopimus jonkun tarjouksentekijän kanssa, eivät missään tapauksessa kuulu tämän oikeudenkäyntiväitteen yhteyteen.
79 Näin ollen CdT:n vaatimus siitä, että EUIPO:ta kiellettäisiin tekemästä sopimuksia tarjouspyynnön perusteella, on jätettävä tutkimatta.
Sen CdT:n vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen, jolla pyydetään toteamaan lainvastaiseksi se, että EU:n virasto taikka mikä tahansa muu elin tai laitos, jonka perussäännössä määrätään, että käännöspalvelut tarjoaa CdT, julkaisee käännöspalveluita koskevan tarjouspyynnön
80 EUIPO väittää, että vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole SEUT 263 artiklaan perustuvan laillisuusvalvonnan yhteydessä toimivaltainen antamaan vahvistustuomioita. Ei myöskään ole olemassa sellaista oikeuskeinoa, jonka perusteella unionin tuomioistuimet voisivat antaa tuomion, jonka tarkoituksena on ”vahvistaa”, että hankintailmoituksen julkaiseminen on lainvastaista.
81 CdT toteaa, että se ei vaadi, että unionin yleinen tuomioistuin toteaisi kaikki hankintailmoitusten julkaisut lainvastaisiksi, vaan ainoastaan käännöspalveluita koskevan tarjouspyynnön julkaisemisen, kun kyseessä ovat unionin sellaiset virastot ja elimet, joiden perussäännössä määrätään, että käännöspalveluista vastaa CdT.
82 On todettava, että esillä olevaa CdT:n vaatimusta on tulkittava joko siten, että sillä pyritään saamaan vahvistustuomio, tai siten, että sillä pyritään siihen, että unionin yleinen tuomioistuin antaa määräyksiä EUIPO:lle tai muille unionin elimille, mikä on edellä 76 kohdassa mainitun oikeuskäytännön vastaista.
83 Näin ollen CdT:n esittämä pyyntö on jätettävä tutkimatta.
84 Kaiken edellä esitetyn perusteella lausunnon antaminen kannevaatimuksista, joilla vaaditaan vuoden 2016 järjestelyn irtisanomisesta tehdyn päätöksen kumoamista, raukeaa. Kanne jätetään muilta osin tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulut
85 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 135 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, myös asian voittanut asianosainen, voidaan velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikulut osittain tai kokonaan, jos se katsotaan perustelluksi kyseisen osapuolen menettelyn takia, ottaen huomioon myös tämän menettely ennen asian vireilletuloa, erityisesti siinä tapauksessa, että kyseisen asianosaisen katsotaan aiheuttaneen toiselle asianosaiselle kuluja tarpeettomasti tai haitantekona.
86 Käsiteltävässä asiassa EUIPO:n asenne CdT:n kanssa käydyissä neuvotteluissa, jotka koskivat niiden välistä yhteistyötä käännöspalvelujen alalla, saattoi CdT:n epävarmaan tilanteeseen, jonka johdosta se nosti nyt käsiteltävän kanteen, koska sillä ei ollut varmuutta yhteistyön jatkumisesta EUIPO:n kanssa 1.1.2019 alkaen. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan puolet CdT:n oikeudenkäyntikuluista, mukaan lukien välitoimimenettelystä asiassa T‑417/18 R aiheutuneet kulut.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Lausunnon antaminen kannevaatimuksista, joilla vaaditaan kumottavaksi päätöstä, jolla irtisanottiin 13.12.2016 sovittu Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) välinen järjestely, raukeaa.
2) Kanne jätetään muilta osin tutkimatta.
3) EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet CdT:n oikeudenkäyntikuluista, mukaan lukien välitoimimenettelystä asiassa T‑417/18 R aiheutuneet kulut.
Kanninen | Schwarcz | Iliopoulos |
Julistettiin Luxemburgissa 24 päivänä lokakuuta 2019.
Allekirjoitukset