TUOMIO 10.11.2016 – ASIA C-30/15 P
UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
10 päivänä marraskuuta 2016 (*)
Muutoksenhaku – EU-tavaramerkki – Kuution, jonka sivuilla on ruudukkorakenne, muotoinen kolmiulotteinen tavaramerkki – Mitättömyysvaatimus – Mitättömyysvaatimuksen hylkääminen
Asiassa C‑30/15 P,
jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 26.1.2015,
Simba Toys GmbH & Co. KG, kotipaikka Fürth (Saksa), edustajanaan O. Ruhl, Rechtsanwalt,
valittajana,
ja jossa valittajien vastapuolina ja muina osapuolina ovat
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), asiamiehinään D. Botis ja A. Folliard-Monguiral,
vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,
Seven Towns Ltd, kotipaikka Lontoo (Yhdistynyt kuningaskunta), edustajanaan K. Szamosi ja M. Borbás, ügyvédek,
väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. Silva de Lapuerta sekä tuomarit E. Regan, J.-C. Bonichot, A. Arabadjiev ja S. Rodin (esittelevä tuomari),
julkisasiamies: M. Szpunar,
kirjaaja: hallintovirkamies V. Giacobbo-Peyronnel,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 2.3.2016 pidetyssä istunnossa esitetyn,
kuultuaan julkisasiamiehen 25.5.2016 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Valituksellaan Simba Toys GmbH & Co. KG vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 25.11.2014 antaman tuomion Simba Toys v. SMHV – Seven Towns (Sivuiltaan ruutukuvioisen kuution muoto) (T-450/09, EU:T:2014:983; jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla hylättiin Simba Toysin kumoamiskanne Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan (jäljempänä valituslautakunta) 1.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1526/2008-2), joka liittyy valittajan ja Seven Towns Ltd:n väliseen mitättömyysmenettelyyn (jäljempänä riidanalainen päätös).
Asiaa koskevat oikeussäännöt
2 Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1) on kumottu ja korvattu Euroopan unionin tavaramerkistä 26.2.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1), joka tuli voimaan 13.4.2009.
3 Kun otetaan huomioon tosiseikkojen tapahtumisen ajankohta, käsiteltävään asiaan sovelletaan edelleen asetusta N:o 40/94 ainakin niiden säännösten osalta, jotka eivät ole pelkästään menettelyllisiä.
4 Asetuksen N:o 40/94 7 artiklassa, jonka otsikko on ”Ehdottomat hylkäysperusteet”, säädetään seuraavaa:
”1. Seuraavia merkkejä ei rekisteröidä:
– –
b) tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky;
c) tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia;
– –
e) merkit, jotka muodostuvat yksinomaan
i) tavaran luonteenomaisesta muodosta,
ii) teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta
tai
iii) tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta
– –”
5 Asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Menettelyssä virasto tutkii asiasisällön viran puolesta; rekisteröinnin hylkäämisen suhteellisia perusteita koskevassa menettelyssä tutkimus rajataan seikkoihin, joihin osapuolet ovat vedonneet, ja osapuolten esittämiin vaatimuksiin.”
Asian tausta
6 Asian tausta, sellaisena kuin se esitetään valituksenalaisen tuomion 1–12 kohdassa, voidaan esittää tiivistetysti seuraavasti.
7 Seven Towns esitti 1.4.1996 EUIPO:lle yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemuksen, joka koski seuraavaa kolmiulotteista merkkiä:
8 Tavarat, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä haettiin, kuuluvat tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan, 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkaan 28, ja ne vastaavat seuraavaa kuvausta: ”Kolmiulotteiset pulmapelit.”
9 Kyseinen tavaramerkki rekisteröitiin 6.4.1999 yhteisön tavaramerkiksi numerolla 162784. Se uudistettiin 10.11.2006.
10 Simba Toys esitti 15.11.2006 vaatimuksen tämän tavaramerkin mitätöimisestä vedoten asetuksen N:o 40/94 51 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a–c ja e alakohdan kanssa.
11 EUIPO:n mitättömyysosasto hylkäsi 14.10.2008 tekemällään päätöksellä tämän vaatimuksen kokonaisuudessaan.
12 Valittaja valitti tästä päätöksestä 23.10.2008 EUIPO:ssa asetuksen N:o 40/94 57–62 artiklan (joista on tullut asetuksen N:o 207/2009 58–64 artikla) nojalla. Valituksensa tueksi valittaja väitti, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan a–c ja e alakohtaa on rikottu.
13 Valituslautakunta vahvisti riidanalaisella päätöksellä mitättömyysosaston 14.10.2008 tekemän päätöksen ja hylkäsi valituksen.
Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio
14 Simba Toys nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 6.11.2009 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaati, että riidanalainen päätös kumotaan.
15 Se vetosi kanteensa tueksi kahdeksaan kanneperusteeseen, jotka liittyvät asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan ensimmäisen virkkeen ja 76 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen sekä asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan i–iii alakohdan ja 7 artiklan 3 kohdan rikkomiseen.
16 Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi tämän kanteen perusteettomana.
Asianosaisten ja muiden osapuolten vaatimukset
17 Simba Toys vaatii valituksessaan, että unionin tuomioistuin
– kumoaa valituksenalaisen tuomion
– kumoaa riidanalaisen päätöksen ja
– velvoittaa Seven Townsin ja EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
18 Seven Towns ja EUIPO vaativat, että unionin tuomioistuin
– hylkää valituksen ja
– velvoittaa Simba Toysin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Asian käsittelyn suullisen vaiheen uudelleen aloittamista koskeva vaatimus
19 Seven Towns vaati 7.7.2016 päivätyssä kirjeessä, että asian käsittelyn suullinen vaihe määrätään aloitettavaksi uudelleen.
20 Tämä yhtiö väittää, että julkisasiamies on ratkaisuehdotuksessaan vedonnut tosiseikkoihin ja esittänyt perusteita, joista osapuolilla ei ole ollut tilaisuutta lausua unionin yleisessä tuomioistuimessa tai unionin tuomioistuimessa siltä osin kuin ne koskevat erityisesti kyseisten tavaroiden tehtävän määritelmää, merkin olennaisten piirteiden nimeämistä sekä kuution muodon toiminnallisuuden arviointia.
21 Tässä yhteydessä on muistutettava, että työjärjestyksensä 83 artiklan mukaan unionin tuomioistuin voi julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa määrätä asian käsittelyn suullisen vaiheen aloitettavaksi uudelleen erityisesti, jos unionin tuomioistuin katsoo, ettei sillä ole riittävästi tietoa asiasta tai että asia olisi ratkaistava sellaisella perusteella, josta asianosaisilla ei ole ollut tilaisuutta lausua (ks. vastaavasti tuomio 7.4.2016, Marchon Germany, C-315/14, EU:C:2016:211, 19 kohta).
22 Näin ei ole nyt käsiteltävässä asiassa. Unionin tuomioistuin katsoo nimittäin julkisasiamiestä kuultuaan, että sillä on käytössään kaikki tarpeelliset tiedot ratkaisun antamiseksi ja että asian tutkimisessa ei tarvitse ottaa huomioon sellaista uutta seikkaa, joka voisi olennaisesti vaikuttaa sen ratkaisuun, tai perustetta, josta ei olisi keskusteltu unionin tuomioistuimessa.
23 Näin ollen Seven Townsin vaatimusta asian käsittelyn suullisen vaiheen aloittamisesta uudelleen ei hyväksytä.
Valituksen tarkastelu
Asianosaisten ja muiden osapuolten lausumat
24 Simba Toys vetoaa valituksensa tueksi kuuteen valitusperusteeseen. Simba Toys väittää ensimmäisessä valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi valituksenalaisen tuomion 50–77 kohdassa asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa, jonka mukaan merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta, ei rekisteröidä.
25 Ensimmäiseksi Simba Toys väittää tältä osin, että unionin yleinen tuomioistuin asetti valituksenalaisen tuomion 72 kohdassa virheellisesti asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan soveltamisen edellytykseksi sen, että tekninen tulos voidaan ainakin ”päätellä riittävän varmasti” kyseisen tavaramerkin esityksestä. Tällainen ”täsmällisen käsityksen vaatimus” ei ilmene tämän säännöksen sanamuodosta eikä oikeuskäytännöstä, ja se olisi lisäksi säännöksen tarkoituksen vastainen.
26 Toiseksi valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi liian suppeasti ”teknisen tehtävän” käsitettä, kun se totesi valituksenalaisen tuomion 60 kohdassa, ettei kuution sivuilla oleva ruudukkorakenne täytä tällaista tehtävää. Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että mainittu rakenne ja yleinen kuution muoto eivät ole mielivaltaisia ja että ne ovat näin ollen teknisesti välttämättömiä.
27 Kolmanneksi valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisen tuomion 53 kohdassa oikeudellisen virheen todetessaan, että merkin rekisteröinnin hylkääminen asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla perusteella edellyttää sitä, että kyseisen tavaramerkin olennaiset piirteet suorittavat itse sen kattaman tavaran teknisen tehtävän, eikä sitä, että olennaiset piirteet johtuvat tästä tehtävästä.
28 Neljänneksi valittaja arvostelee unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se hylkäsi väitteen, jonka mukaan mainitun tavaramerkin esitykselle ei ole sellaisia vaihtoehtoisia muotoja, jotka voivat suorittaa saman teknisen tehtävän kuin se. Se väittää, ettei vaihtoehtoisten muotojen olemassaolo joka tapauksessa estä mainitun 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan soveltamista. Erityisesti kuution sivuilla ristikkäin kulkevista mustista viivoista on todettava, että vaikka olisikin mahdollista valmistaa taikakuutio, joka ei sisällä näitä osatekijöitä, tällainen kuutio olisi edelleen suojattu riidanalaisella tavaramerkillä sen riittävän suuren samankaltaisuuden vuoksi. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon tämän säännöksen taustalla olevaa yleistä etua, jonka mukaan on vältettävä teknisten ratkaisujen pysyvää monopolisointia.
29 Viidenneksi unionin yleinen tuomioistuin ei arvioidessaan kyseisen tavaran olennaisten piirteiden teknisyyttä ottanut huomioon jo ennen kyseisen tavaramerkin rekisteröintihakemuksen jättämispäivää markkinoilla olevia tavaroita ja erityisesti väliintulijan valmistamaa Rubikin kuutiota, joissa on riidanalaisen tavaramerkin olennaisia piirteitä, joihin kuuluu kuluttajien hyvin tuntema kierrettävyys.
30 Kuudenneksi Simba Toys moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se totesi valituksenalaisen tuomion 55 kohdassa sen jälkeen, kun se oli katsonut, että kyseinen tavaramerkki on rekisteröity yleisesti ”kolmiulotteisia pulmapelejä” varten eli rajaamatta sitä kierrettäviin pulmapeleihin, että tavaramerkin rekisteröinti voidaan hylätä vain, jos asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa säädettyä perustetta sovelletaan kaikkiin tai ainakin moniin sen kattamiin tavaroihin.
31 Seven Townsin ja EUIPO:n mukaan ensimmäinen valitusperuste on jätettävä ainakin osittain tutkimatta sen vuoksi, että sen tarkoituksena on kyseenalaistaa tosiseikat.
32 Tämä peruste on näiden osapuolten mukaan joka tapauksessa hylättävä perusteettomana. Ne vaativat pääasiallisesti, että tässä valitusperusteessa mainitut valituksenalaisen tuomion perusteet vahvistetaan. Unionin yleinen tuomioistuin ei esittänyt tältä osin uusia vaatimuksia, vaan se pelkästään sovelsi olemassa olevaa oikeuskäytäntöä, jossa muun muassa edellytetään, että mahdollinen tekninen tehtävä määritellään kyseisen tavaramerkin graafisen esityksen perusteella. Seven Towns ja EUIPO väittävät lisäksi, että kyseiset tavarat sisältävät kaikki kolmiulotteiset pulmapelit, eivätkä taikakuutiot ole niiden itsenäinen alaluokka.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
33 Simba Toys väittää ensimmäisessä valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa, kun se nojautui muun muassa valituksenalaisen tuomion 56–77 kohdassa tämän säännöksen liian suppeaan tulkintaan kyseisen muodon toiminnallisesta luonteesta. Sen mukaan unionin yleinen tuomioistuin siis totesi virheellisesti, etteivät tämän muodon olennaiset piirteet johdu kyseisen tavaran teknisestä tehtävästä.
34 Vaikka tältä osin pitää paikkansa, että unionin tuomioistuin ei voi valvoa valitusmenettelyssä merkin olennaisten piirteiden toiminnallisuuden arviointia sikäli kuin se koskee tosiseikkoja, lukuun ottamatta sitä tapausta, että tosiseikat on otettu huomioon vääristyneellä tavalla (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C‑48/09 P, EU:C:2010:516, 74 kohta ja tuomio 17.3.2016, Naazneen Investments v. SMHV, C‑252/15 P, ei julkaistu, EU:C:2016:178, 59 kohta), tilanne on kuitenkin toinen tässä arvioinnissa sovellettavien oikeudellisten perusteiden merkityksellisyyden tutkimisessa esiin tulevien oikeudellisten kysymysten ja muun muassa sitä varten huomioon otettavien tekijöiden osalta (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C‑48/09 P, EU:C:2010:516, 84 ja 85 kohta sekä tuomio 6.3.2014, Pi-Design ym. v. Yoshida Metal Industry, C‑337/12 P–C‑340/12 P, ei julkaistu, EU:C:2014:129, 61 kohta).
35 Ensimmäinen valitusperuste on näin ollen otettava tutkittavaksi, koska sen tarkoituksena on riitauttaa se, kuinka unionin yleinen tuomioistuin sovelsi valituksenalaisessa tuomiossa perusteita ja tekijöitä, sellaisina, kuin ne johtuvat muun muassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, kun se arvioi kyseisen merkin toiminnallisuutta asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
36 Tämän valitusperusteen perusteltavuudesta on ensinnäkin huomattava, että tavaramerkkioikeus on olennainen osa kilpailun järjestelmää Euroopan unionissa. Tässä järjestelmässä yrityksen on, kyetäkseen hankkimaan itselleen asiakkaita tavaroidensa tai palvelujensa laadun perusteella, voitava rekisteröidä merkkejä tavaramerkeiksi, jotta kuluttaja voi tavaramerkin perusteella erottaa ilman sekaannusvaaraa kyseisen tavaran tai palvelun muista tavaroista ja palveluista, joilla on toinen alkuperä (tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C‑48/09 P, EU:C:2010:516, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
37 Kuten asetuksen N:o 40/94 4 artiklasta lisäksi ilmenee, tavaran muotoa esittävä merkki on sellainen merkki, josta tavaramerkki voi muodostua sillä edellytyksellä, että yhtäältä se voidaan esittää graafisesti ja toisaalta sillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista (ks. vastaavasti tuomio 29.4.2004, Henkel v. SMHV, C‑456/01 P ja C‑457/01 P, EU:C:2004:258, 30 ja 31 kohta sekä tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C‑48/09 P, EU:C:2010:516, 39 kohta).
38 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että kutakin asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdassa lueteltua rekisteröinnin hylkäysperustetta on tulkittava niiden taustalla oleva yleinen etu huomioon ottaen (tuomio 29.4.2004, Henkel v. SMHV, C‑456/01 P ja C‑457/01 P, EU:C:2004:258, 45 kohta ja tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C‑48/09 P, EU:C:2010:516, 43 kohta).
39 Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin on todennut, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan tarkoituksena on sen estäminen, että tavaramerkkioikeus johtaisi siihen, että yritykselle annetaan monopoli teknisiin ratkaisuihin tai tavaran käyttöön liittyviin piirteisiin (ks. tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C-48/09 P, EU:C:2010:516, 43 kohta).
40 Lisäksi on ensiksi muistettava, että tämän säännöksen oikea soveltaminen edellyttää kyseisen kolmiulotteisen merkin olennaisten piirteiden asianmukaista määrittämistä (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C‑48/09 P, EU:C:2010:516, 68 kohta sekä tuomio 6.3.2014, Pi-Design ym. v. Yoshida Metal Industry, C‑337/12 P–C‑340/12 P, ei julkaistu, EU:C:2014:129, 46 kohta).
41 Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin vahvisti valituksenalaisen tuomion 47 kohdassa valituslautakunnan arvioinnin, jonka mukaan kyseisen merkin olennaiset piirteet ovat kuution muoto ja kuution kullakin sivulla oleva ruudukkorakenne. Tätä päätelmää ei riitauteta nyt käsiteltävässä valituksessa.
42 Siihen, johtuvatko nämä olennaiset piirteet tavaran teknisestä tehtävästä, unionin yleinen tuomioistuin vastasi kieltävästi ja hylkäsi muun muassa valituksenalaisen tuomion 56–61 kohdassa kantajan väitteen, jonka mukaan mustilla viivoilla ja yleisemmin kuution kullakin sivulla olevalla ruudukkorakenteella olisi tekninen tehtävä.
43 Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kantajan väitteet, jotka liittyvät kyseisen kuution tiettyjen osien kierrettävyyteen, jonka mainitut mustat viivat osoittavat, ja huomautti erityisesti valituksenalaisen tuomion 58 ja 59 kohdassa, että nämä väitteet perustuvat pääasiallisesti tietoon Rubikin kuution pysty- ja vaakasuorien rivien kierrettävyydestä eikä kyseinen kierrettävyys voi olla seurausta esitetyn muodon piirteistä vaan enintään kuution sisäisestä, näkymättömästä rakenteesta. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan valituslautakunta jätti perustellusti sisällyttämättä tämän näkymättömän osan arviointiinsa riidanalaisen tavaramerkin olennaisista piirteistä. Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin totesi, että se, että tämän tavaramerkin graafisista esityksistä päätellään, että on olemassa sisäinen kiertomekanismi, ei olisi niiden vaatimusten mukaista, joiden mukaan kaikenlaisen päättelyn on perustuttava mahdollisimman objektiivisesti kyseiseen muotoon, sellaisena kuin tämä on esitetty graafisesti, ja sen on oltava riittävän varmaa.
44 Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 60 kohdassa valituslautakunnan tavoin, ettei kyseisen kuution kullakin sivulla olevalla ruudukkorakenteella ole mitään teknistä tehtävää, sillä se seikka, että tämä rakenne jakaa kuution kunkin sivun visuaalisesti yhdeksään samankokoiseen ruutuun, ei voi olla relevantissa oikeuskäytännössä tarkoitettu tekninen tehtävä.
45 On kuitenkin niin, kuten julkisasiamies totesi muun muassa ratkaisuehdotuksensa 99 kohdassa, että tämä päättely on oikeudellisesti virheellinen.
46 Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa, joka koskee vain konkreettisen tavaran muodosta muodostuvia merkkejä, tarkoitetun merkin toiminnallisuuden analysoimiseksi on nimittäin arvioitava muodon olennaisia piirteitä kyseisen konkreettisen tavaran tekniseen tehtävään nähden (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2010, Lego Juris v. SMHV, C‑48/09 P, EU:C:2010:516, 72 kohta).
47 Koska sitä, että kyseinen merkki muodostuu konkreettisen tavaran muodosta eikä abstraktista muodosta, ei ole riitautettu, unionin yleisen tuomioistuimen olisi siis pitänyt määritellä kyseisen konkreettisen tavaran eli kolmiulotteisen pulmapelin tekninen tehtävä ja ottaa se huomioon tämän merkin olennaisten piirteiden toiminnallisuuden arvioinnissa.
48 Kuten unionin yleinen tuomioistuin lisäksi totesi valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa, että vaikka on välttämätöntä, että tämä arviointi perustuu kyseiseen muotoon sellaisena kuin tämä on esitetty graafisesti, mainittua arviointia ei voida tehdä ottamatta tarvittaessa huomioon muita kyseisen konkreettisen tavaran tehtävään liittyviä seikkoja.
49 Yhtäältä nimittäin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuu, että toimivaltainen viranomainen voi merkin toiminnallisia piirteitä tutkiessaan suorittaa perusteellisen tutkinnan, jossa otetaan huomioon graafisen esityksen ja rekisteröintihakemuksen yhteydessä jätettyjen mahdollisten kuvausten lisäksi mainitun merkin olennaisten ominaisuuksien asianmukaisessa tunnistamisessa hyödyllinen muu aineisto (ks. tuomio 6.3.2014, Pi-Design ym. v. Yoshida Metal Industry, C‑337/12 P–C‑340/12 P, ei julkaistu, EU:C:2014:129, 54 kohta).
50 Kuten toisaalta julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 86 ja 91–93 kohdassa, 18.6.2002 annettuun tuomioon Philips (C-299/99 EU:C:2002:377), 14.9.2010 annettuun tuomioon Lego Juris v. SMHV (C‑48/09 P, EU:C:2010:516) ja 6.3.2014 annettuun tuomioon Pi-Design ym. v. Yoshida Metal Industry (C‑337/12 P–C‑340/12 P, ei julkaistu, EU:C:2014:129) johtaneissa asioissa toimivaltaiset elimet eivät olisi voineet arvioida kyseistä muotoa yksinomaan sen graafisen esityksen pohjalta käyttämättä todellista tuotetta koskevia lisätietoja.
51 Tästä johtuu, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa mainittuja arviointiperusteita liian suppeasti sikäli kuin se totesi muun muassa valituksenalaisen tuomion 57–59 kohdassa, että kyseisen merkin olennaisten piirteiden, muun muassa kuution kullakin sivulla olevan ruudukkokuvion, toiminnallisuuden tutkimisen on perustuttava kyseiseen muotoon, sellaisena kuin se on esitetty graafisesti, eikä ole välttämätöntä ottaa huomioon lisäseikkoja, joita objektiivinen havainnoija ei voi ”ymmärtää täsmällisesti” kyseistä tavaramerkkiä koskevista graafisista esityksistä, kuten Rubikin kuution kaltaisen kolmiulotteisen pulmapelin tiettyjen osien kierrettävyys.
52 Lisäksi se valituksenalaisen tuomion 55 kohdassa todettu seikka, että riidanalainen tavaramerkki on rekisteröity yleisesti ”kolmiulotteisia pulmapelejä” varten eli rajaamatta sitä kierrettäviin pulmapeleihin, ja se, ettei tämän tavaramerkin haltija ole liittänyt rekisteröintihakemukseensa kuvausta, jossa olisi täsmennetty, että kyseinen muoto on kierrettävä, ei voi olla esteenä sille, että tällainen merkin esittämä konkreettisen tavaran tekninen tehtävä otetaan huomioon kyseisen merkin olennaisten piirteiden toiminnallisuutta tutkittaessa, sillä muutoin sallittaisiin, että mainitun tavaramerkin haltija laajentaa sen rekisteröinnillä saadun suojan kaikenlaisiin muodoltaan samankaltaisiin pulmapeleihin eli kaikkiin kolmiulotteisiin pulmapeleihin, joiden osat esittävät kuution muotoa, riippumatta näiden pulmapelien toimintatavasta.
53 Viimeksi mainittu mahdollisuus olisi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan sen tavoitteen vastainen, joka on edellä 39 kohdassa todetulla tavalla sen välttäminen, että yritykselle annetaan monopoli teknisiin ratkaisuihin tai tavaran käyttöön liittyviin piirteisiin.
54 Edellä esitetyillä perusteilla ensimmäinen valitusperuste on hyväksyttävä ja näin ollen valituksenalainen tuomio on kumottava ilman, että olisi tarpeen tutkia tämän valitusperusteen muita väitteitä tai mainitun valituksen muita perusteita.
Oikeudenkäynti ensimmäisessä oikeusasteessa
55 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että jos unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen, se voi joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.
56 Käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimella on tiedossaan tarvittavat seikat, jotta se voi ratkaista lopullisesti ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn toisen kanneperusteen, joka koskee asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan rikkomista.
57 Edellä 42–53 kohdasta nimittäin johtuu, että tämä kanneperuste on perusteltu.
58 Näin ollen riidanalainen päätös on kumottava, koska asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa on rikottu.
Oikeudenkäyntikulut
59 Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos valitus on perusteltu ja unionin tuomioistuin ratkaisee itse riidan lopullisesti, se päättää oikeudenkäyntikuluista.
60 Kyseisen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota sovelletaan saman työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valituksen käsittelyyn, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
61 Koska valittaja on vaatinut EUIPO:n ja Seven Townsin velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska ne ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava korvaamaan ensimmäisessä oikeusasteessa asiassa T-450/09 käydyssä oikeudenkäynnissä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut sekä tästä muutoksenhausta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Unionin yleisen tuomioistuimen 25.11.2014 antama tuomio Simba Toys vastaan SMHV – Seven Towns (Sivuiltaan ruutukuvioisen kuution muoto) (T-450/09, EU:T:2014:983) kumotaan.
2) Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 1.9.2009 (asia R 1526/2008-2) tekemä päätös, joka liittyy Simba Toys GmbH & Co. KG:n ja Seven Towns Ltd:n väliseen väitemenettelyyn, kumotaan.
3) Seven Towns Ltd. ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Simba Toys GmbH & Co. KG:n oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisen oikeusasteen menettelyssä asiassa T-450/09 että valitusmenettelyssä.
Allekirjoitukset