EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

14 päivänä marraskuuta 2012

Asia F‑120/11

Mario Paulo da Silva Tenreiro

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Nimitys – Johtajan virka – Kantajan hakemuksen hylkääminen – Ilmoitus avoimesta virasta – Esivalintalautakunnan lausunto – Ilmeinen arviointivirhe

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Mario Paulo da Silva Tenreiro vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan komission päätöksen, jolla hylättiin hänen hakemuksensa oikeusasioiden pääosaston osaston A ”Yksityisoikeus” johtajan virkaan, sekä päätöksen, jolla Y nimitettiin tähän virkaan.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Ilmoitus avoimesta virasta – Avointa virkaa varten vaaditun vähimmäispätevyyden määrittäminen – Hallinnon harkintavallan rajat – Ilmoituksen laatimisessa tapahtunut ilmeinen arviointivirhe – Todistustaakka

(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)

2.      Virkamiehet – Avoin virka – Viran täyttäminen ylennyksellä tai sisäisellä siirrolla – Hakijoiden ansioiden vertailu – Johtajan virka – Kyky toimia johtajana – Edellytys, joka voidaan täyttää osaston toimialan ulkopuolella saavutetulla kokemuksella

(Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 45 artiklan 1 kohta)

3.      Virkamiehet – Ilmoitus avoimesta virasta – Hakemusten tarkastelu ilmoitettujen edellytysten kannalta – Hallinnon harkintavallan rajat – Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettujen edellytysten noudattaminen – Tuomioistuinvalvonnan rajat

4.      Virkamiehet – Avoin virka – Viran täyttäminen ylennyksellä tai sisäisellä siirrolla – Hakijoiden ansioiden vertailu – Viran täyttämistä koskevan menettelyn ja ylennysmenettelyn välinen ero – Velvollisuutta ottaa huomioon vain arviointikertomukset ei ole

(Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 45 artiklan 1 kohta)

1.      Nimittävällä viranomaisella on laaja harkintavalta avoimia virkoja varten vaadittujen kelpoisuuksien määrittämistä varten, ja vain ilmeinen arviointivirhe kyseisen viran täyttämistä koskevien vähimmäisedellytysten määrittämisessä voi johtaa avointa virkaa koskevan ilmoituksen ja siitä seuraavan nimityksen lainvastaisuuteen.

Näin ollen todistusaineiston, joka kantajan on esitettävä, on oltava riittävä tekemään tyhjäksi avointa virkaa varten asetettujen edellytysten uskottavuuden, sellaisena kuin nämä edellytykset mainitaan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa yksikön edun kannalta. Toisin sanoen ja yleisemmin ilmeistä arviointivirhettä koskeva kanneperuste on hylättävä jos kantajan esittämistä seikoista huolimatta kyseenalaiseksi asetettua valintaa voidaan edelleen pitää pätevänä.

(ks. 26 ja 27 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑93/03, Konidaris v. komissio, 11.7.2007, 72 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑72/10, da Silva Tenreiro v. komissio, 29.9.2011, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑634/11 P, 61 kohta ja asia F‑80/10, AJ v. komissio, 29.9.2011, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

2.      Avoimen viran hakijoiden ansioiden vertailun yhteydessä voidaan hyväksyä, että johtajalla on koulutus tai työkokemusta, joka ei vastaa yksinomaan sen osaston toimialaa, jota hänen on tarkoitus ryhtyä johtamaan, koska osaston sisällä voi työskennellä yksikönpäälliköitä ja heidän alaisiaan, joilla on erityistä osaamista, ja koska erityisesti korostetaan vaativaa johtamista ja arviointia koskevia yleisiä ominaisuuksia.

(ks. 28 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑58/91, Booss ja Fischer v. komissio, 3.3.1993, 69 kohta

Virkamiestuomioistuin: em. asia da Silva Tenreiro v. komissio, 62 kohta

3.      Nimittävän viranomaisen tehtävänä on arvioida, täyttääkö hakija avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vaaditut edellytykset, ja tämä arviointi voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, mikäli kyseessä on ilmeinen virhe. Näin ollen virkamiestuomioistuin ei voi omalla arvioinnillaan korvata kyseisen viranomaisen arviota valvomalla tämän viimeksi mainitun hakijoiden ammatillisista kyvyistä suorittamaa arviota ilmeisen arviointivirheen toteamista koskevaa tapausta lukuun ottamatta.

Tältä osin kun on kyse väitteistä, jotka koskevat sitä, että mainittu viranomainen teki ilmeisen arviointivirheen jättäessään huomioimatta kantajan erityisen kokemuksen avoimen toimen kannalta, kun tällainen erityinen kokemus virkaan liittyvien tehtävien kannalta ei ole avointa virkaa koskevan ilmoituksen edellytys, sillä ei voi olla merkitystä siinä, onko ilmeistä arviointivirhettä tapahtunut vai ei.

(ks. 34 ja 35 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑160/89 ja T‑161/89, Kalavros v. yhteisöjen tuomioistuin, 13.12.1990, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia T‑6/96, Contargyris v. neuvosto, 29.5.1997, 124 kohta

4.      Niiden menettelyiden välillä on eroja, joiden mukaisesti avoin virka täytetään siirrolla toisiin tehtäviin tai ylennyksellä ja joihin sovelletaan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohtaa tai henkilöstösääntöjen 45 artiklassa säädettyä ylennysmenettelyä. Viimeksi mainitulla menettelyllä on tarkoitus mahdollistaa virkamiesten urakehitys heidän tehtäviään hoitaessaan suorittamiensa ponnistusten ja osoittamiensa ansioiden perusteella eli palkita aikaisemmin yleisesti ansioituneempia virkamiehiä, kun taas avoimen viran täyttöä koskevassa menettelyssä etsitään ainoastaan yksikön edun nimissä virkamiestä, joka parhaiten soveltuu hoitamaan avoimeen virkaan liittyviä tehtäviä. Näin ollen hallinto ei ole ansioiden vertailun yhteydessä velvollinen perustelemaan arviointiaan yksinomaan arviointikertomuksilla vaan se voi ottaa huomioon myös muita hakijoiden ansioihin liittyviä tekijöitä, jotka voivat suhteuttaa näissä kertomuksissa hakijoiden aikaisemmista ansioista esitettyjä arvioita.

(ks. 41 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Konidaris v. komissio, 91 ja 92 kohta