Yhteisöjen tuomioistuin lausuu tuomiossaan kollegisen päätöksenteon periaatteen komissiolle asettamista vaatimuksista
Komissio nosti 16.6.1995 kanteen, jossa yhteisöjen tuomioistuinta vaadittiin toteamaan, että Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen sekä direktiivien 68/151/ETY ja 78/660/ETY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole säätänyt asianmukaisista seuraamuksista sellaisia tapauksia varten, joissa pääomayhtiöt jättävät tilinpäätöksensä sanottujen direktiivien vastaisesti julkistamatta.
Kanteen tutkittavaksi ottamisen osalta Saksan hallitus vetosi ennen kaikkea siihen, että komissio on loukannut kollegisen päätöksenteon periaatetta perusteltua lausuntoa antaessaan ja nostaessaan kanteen yhteisöjen tuomioistuimessa. Se väitti, että perusteltu lausunto annettiin ja kanne yhteisöjen tuomioistuimessa nostettiin valtuuttamismenettelyssä. Vaikka valtuuttamismenettelyyn turvautuminen ei hallituksen mukaan ollutkaan ristiriidassa kollegisen päätöksenteon periaatteen kanssa hallinnointi- ja hallintotoimien ollessa kyseessä, niin kyseistä menettelyä ei sen mielestä voitu soveltaa perustellun lausunnon antamisen ja edellä tarkoitetun kanteen nostamisen kaltaisiin periaatepäätöksiin. Saksan hallitus huomautti, että komissio oli ainoastaan osoittanut kollegion jäsenillä todella olleen riittävästi tietoa perustellusta lausunnosta ja kanteen nostamisesta heidän päättäessään ryhtyä kyseisiin toimenpiteisiin. Kollegiolla tuli kuitenkin olla tiedossaan kaikki asiaan kuuluvat oikeudelliset seikat ja tosiseikat, jotta se saattoi olla varma päätöksestään ja varmistaa, että tiedoksi annetut päätökset todella olivat niistä poliittisessa vastuussa olevan kollegion hyväksymiä ja sen tahdon mukaisia.
Komissio täsmensi, että tehokkuussyistä ja jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevien asioiden runsauden takia komission jäsenillä ei ole perusteltua lausuntoa antaessaan käytettävissään lausuntoluonnosta, mikä ei komission mukaan ole tarpeenkaan, koska näillä päätöksillä ei ole välittömiä ja sitovia oikeusvaikutuksia. Sitä vastoin kollegion jäsenten käytettävissä ovat tärkeät tiedot ja erityisesti toimenpiteese\en johtaneet seikat sekä ne yhteisön oikeuden säännökset, joita komission yksiköiden mukaan on rikottu. Näin ollen kollegio otti komission mukaan kantaa yksiköiden esityksiin perustellun lausunnon antamiseksi ja kanteen nostamiseksi kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena. Perusteltujen lausuntojen valmistelu tapahtuu hallinnollisella tasolla asiassa toimivaltaisen komission jäsenen vastuulla, kun kollegio on tehnyt päätöksen tällaisen lausunnon antamisesta.
Yhteisöjen tuomioistuin huomauttaa aluksi, että komission toiminnassa noudatetaan kollegisen päätöksenteon periaatetta. On kiistatonta, että perustellun lausunnon antamista ja kanteen nostamista koskevat päätökset on tehtävä kollegisen päätöksenteon periaatetta noudattaen. Ä Kyseinen periaate perustuu komission jäsenten yhdenvertaiseen osallistumiseen päätöksentekoon ja merkitsee erityisesti sitä, että päätöksistä neuvotellaan yhdessä ja että kaikki kollegion jäsenet ovat poliittisella tasolla yhdessä vastuussa kaikista tehdyistä päätöksistä.
On kuitenkin huomattava, että ne muodolliset edellytykset, joiden täyttyessä periaatetta voidaan katsoa tehokkaasti noudatetun, vaihtelevat kyseisen toimielimen tekemien päätösten luonteen ja oikeusvaikutusten mukaan. Perustellun lausunnon antamisen tapauksessa kyseessä on valmistava menettely, joka ei synnytä lausunnon saajaa sitovia oikeusvaikutuksia. Tämän oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tarkoituksena on antaa jäsenvaltiolle mahdollisuus vapaaehtoisesti noudattaa perustamissopimuksen velvoitteita tai tarvittaessa perustella kantansa. Siinä tapauksessa, ettei tämä ratkaisuyritys tuota tulosta, perustellun lausunnon tehtävänä on määritellä oikeudenkäynnin kohde. Komissiolla ei sitä vastoin ole valtaa määritellä lopullisesti perusteltujen lausuntojen avulla jäsenvaltion oikeuksia ja velvollisuuksia taikka antaa jäsenvaltiolle takeita tietyn toiminnan yhteensoveltuvuudesta perustamissopimuksen kanssa. EY:n perustamissopimuksen järjestelmässä jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet voidaan määrittää ja niiden toimintaa arvioida ainoastaan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion perusteella. Perustellun lausunnon oikeusvaikutus rajoittuu asian saattamiseen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi; toisaalta, ellei kyseinen jäsenvaltio noudata lausuntoa asetetussa määräajassa, komissio voi, mutta sen ei ole pakko, saattaa asian tällä tavoin käsiteltäväksi. Yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saattamista koskevan päätöksen osalta on todettava, että vaikka kyseessä onkin välttämätön toimenpide, jotta kyseinen tuomioistuin voisi sitovalla päätöksellä ottaa kantaa väitettyyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen, niin sillä ei kuitenkaan sellaisenaan muuteta kiistanalaista oikeustilaa.
Komission päätökset antaa perusteltu lausunto ja nostaa kanne jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä on tehtävä yhdessä kollegisesti. Niiden seikkojen, joihin nämä päätökset perustuvat, on siten oltava kollegion jäsenten tiedossa. Sitä vastoin ei ole välttämätöntä, että kollegio itse hyväksyy niiden aktien laatimisen, jotka vahvistavat sen päätökset ja niiden lopullisen muodon. Tässä tapauksessa on selvää, että kaikki kollegion jäsenten päätöksenteon kannalta hyödyllisinä pitämät seikat olivat jäsenten tiedossa kollegion päättäessä 31.7.1991 antaa perustellun lausunnon ja sen hyväksyessä 13.12.1994 esityksen esillä olevan kanteen nostamisesta. Näin ollen on todettava komission noudattaneen kollegisen päätöksenteon periaatetta koskevia sääntöjä antaessaan perustellun lausunnon Saksan liittotasavallalle ja nostaessaan esillä olevan kanteen.
Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan kanne voidaan ottaa tutkittavaksi kaikilta osin.
Kanteen pääasian osalta yhteisöjen tuomioistuin viittaa asiassa C-97/96, Daihatsu Deutschland, 4.12.1997 antamaansa tuomioon (ks. lehdistötiedote n:o 75/97), jossa se katsoi, että direktiiviä 68/151/ETY on tulkittava siten, että sen kanssa on ristiriidassa sellainen kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan ainoastaan osakkaat, velkojat tai useamman yrityksen yhteinen yritysneuvosto taikka yhtiön yritysneuvosto voivat vaatia tässä kansallisessa lainsäädännössä säädetyn seuraamuksen määräämistä, kun yhtiö ei ole noudattanut ensimmäisessä direktiivissä tarkoitettua tilinpäätöksen julkistamisvelvollisuutta.
|
Tämä on epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa kaikilla virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int Lisätietoja: Jessica Larsson, puh. +352 4303 3651, fax +352 4303 2033. |