Unionin yleinen tuomioistuin

Keitä unionin yleisessä tuomioistuimessa työskentelee?

Tuomarit

Unionin yleisessä tuomioistuimessa on 54 tuomaria, kaksi kustakin unionin jäsenvaltiosta.

Kukin jäsenvaltio nimittää omat tuomarinsa. Siitä, miten tuomari on valittava, ei ole erityisiä sääntöjä, ja kukin jäsenvaltio voi noudattaa omaa menettelyään. Valitun henkilön on kuitenkin oltava riippumaton ja hänellä on oltava kelpoisuus hoitaa korkeaa tuomarin virkaa. Erityinen komitea arvioi ehdolla olevat henkilöt varmistaakseen, että he soveltuvat tuomarin tehtävään. Kyseinen komitea perustettiin Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 255 artiklan nojalla ja sitä kutsutaan sen mukaan nimellä 255-komitea. Kaikki jäsenvaltiot nimittävät sitten yhdessä virallisesti tuomarit.

Tuomarit nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Tiesitkö?

Unionin yleisen tuomioistuimen pitkäaikaisin tuomari oli luxemburgilainen Marc Jaeger, joka nimitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Hän toimi myös unionin yleisen tuomioistuimen presidenttinä 12 vuoden ajan syyskuusta 2007 syyskuuhun 2019.

Tuomarit valitsevat presidentin ja varapresidentin kolmeksi vuodeksi.

Nykyinen presidentti Marc van der Woude valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2019.

Julkisasiamiehet

Toisin kuin unionin tuomioistuimessa, unionin yleisessä tuomioistuimessa ei ole pysyviä julkisasiamiehiä. Tuomari voi kuitenkin hoitaa julkisasiamiehen tehtävää.

Ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelyä varten tuomareiden keskuudesta valitaan kaksi tuomaria, jotka toimivat julkisasiamiehinä. Heidät valitaan kolmeksi vuodeksi. Julkisasiamiestä kuullaan aina ennakkoratkaisumenettelyssä, mutta hän antaa ratkaisuehdotuksen vain, jos asiassa tulee esiin uusia oikeuskysymyksiä ja jos ratkaisuehdotuksesta olisi apua.

Suorissa kanteissa julkisasiamiehen tehtävä voidaan poikkeustapauksissa antaa myös tuomarille. Näin tapahtuu kuitenkin harvoin. Tätä mahdollisuutta on käytetty vain muutamassa tapauksessa unionin yleisen tuomioistuimen historian alussa 1990-luvun alkupuolella.

Kuinka monta tuomaria käsittelee asian?

Kaikki tuomarit eivät käsittele kaikkia asioita, vaan asiat jaetaan jaostoille.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa on 10 jaostoa, jotka voivat käsitellä asioita kolmen tai viiden tuomarin kokoonpanossa. Siinä on myös 15 tuomarin suuri jaosto ja 9 tuomarin keskisuuri jaosto.

Tuomareiden lukumäärä kuvastaa sitä, kuinka tärkeä tai monimutkainen asia on.

Suurin osa asioista käsitellään kolmen tuomarin jaostoissa. Harvoissa tapauksissa esittelevä tuomari voi toimia yhden tuomarin kokoonpanossa ja käsitellä ja ratkaista asiat, jotka on osoitettu kolmen tuomarin jaostolle. Ennakkoratkaisupyyntöjä koskevat asiat käsitelleen viiden tuomarin kokoonpanossa.

Jaostojen puheenjohtajat valitaan tuomareiden keskuudesta kolmeksi vuodeksi.

Kaikki jaostot voivat käsitellä kumoamiskanteita. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat asiat jaetaan kuitenkin tietyille jaostoille, samoin kuin henkilöstöasiat. Tämä erikoistuminen auttaa varmistamaan, että asiat käsitellään mahdollisimman tehokkaasti.

Unionin yleiseen tuomioistuimeen siirrettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelyä varten on kaksi erityisjaostoa. Kummassakin jaostossa on kuusi tuomaria, joista yksi valitaan julkisasiamieheksi. Ratkaisuehdotuksen antaa toisen erityisjaoston julkisasiamies.  

Kirjaaja ja kirjaamo

Unionin yleisellä tuomioistuimella on oma kirjaamo, joka hallinnoi käsiteltäviä asioita.

Kirjaamoa johtaa kirjaaja. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomarit nimittävät kirjaajan kuudeksi vuodeksi, ja tuomareiden tavoin myös kirjaajan toimikausi voidaan uusia. Nykyinen kirjaaja Vittorio Di Bucci nimitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2023.

Unionin yleinen tuomioistuin käyttää myös muita toimielimen hallintopalveluja.

Minkälaisia asioita unionin yleisessä tuomioistuimessa käsitellään?

Unionin yleinen tuomioistuin voi käsitellä monia erityyppisiä asioita. Suurimmassa osassa sen käsiteltäväksi saatetuista asioista yksityishenkilöt ja yritykset ovat nostaneet kanteen unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen päätöksistä ja säädöksistä.

Yksityishenkilöiden nostamat kumoamiskanteet

Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee kaikki yksityishenkilöiden, yritysten ja organisaatioiden nostamat kanteet, joilla riitautetaan unionin toimielinten ja muiden elinten toimia tai päätöksiä. Jotta kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, jonkin seuraavista vaatimuksista on täytyttävä. Riitautetun toimen on

1. oltava osoitettu suoraan jollekin henkilölle. Tällaisia ovat esimerkiksi päätös henkilön varojen jäädyttämisestä tai kilpailupäätös, jolla yritykselle määrätään sakko
2. oltava sääntelytoimi, joka vaikuttaa suoraan kyseiseen henkilöön ja joka ei edellytä muita täytäntöönpanotoimenpiteitä tullakseen voimaan
3. koskettava suoraan ja erikseen asian vireillepanevan henkilön oikeudellista tilannetta.

Vaatimuksella siitä, että toimen on koskettava kantajaa suoraan ja erikseen, on unionin oikeudessa aivan erityinen merkitys. Tämä tarkoittaa, että vaikka päätöksessä ei mainita henkilöä suoraan, sillä on vaikutuksia kyseisen henkilön oikeudelliseen tilanteeseen tiettyjen sellaisten ominaispiirteiden vuoksi, jotka erottavat hänet kaikista muista ihmisistä.

Jos unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että päätös on virheellinen, se voi kumota sen. Tämä tarkoittaa, että katsotaan, ettei päätöstä ole koskaan ollut olemassa. Päätöksen antaneen toimielimen tai muun elimen on tämän jälkeen toteutettava kaikki tuomion edellyttämät toimenpiteet.

Sakkoja koskevissa asioissa, esimerkiksi kilpailuasioissa, unionin yleisellä tuomioistuimella on täysi harkintavalta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos se havaitsee päätöksessä virheitä, jotka eivät kuitenkaan riitä koko päätöksen kumoamiseen, se voi mukauttaa sakon määrää. Se voi myös päättää korottaa sakkoa.

Jäsenvaltioiden nostamat kumoamiskanteet

Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee jäsenvaltion komissiota vastaan nostamat kanteet.

Se käsittelee tietyissä tapauksissa myös kanteet, jotka jäsenvaltio on nostanut neuvostoa vastaan. Näihin kuuluvat asiat, joissa riitautetaan toimia, jotka koskevat

• valtiontukia
• kauppa- ja polkumyyntikysymyksiä
• muita toimia, joissa neuvosto käyttää täytäntöönpanovaltaa.

Ennakkoratkaisupyynnöt

Unionin oikeus on osa jokaisen jäsenvaltion kansallista oikeutta. Tämä tarkoittaa, että unionin oikeuteen voidaan vedota suoraan kansallisissa tuomioistuimissa. Kansalliset tuomioistuimet voivat näin ollen soveltaa unionin oikeutta suoraan. Tätä kutsutaan unionin oikeuden välittömäksi oikeusvaikutukseksi.

Jos on epäselvää, miten unionin oikeutta on täsmälleen tulkittava tietyssä asiassa, kansalliset tuomioistuimet voivat esittää unionin tuomioistuimelle kysymyksiä. Näin ne voivat selvittää, mitä jokin unionin oikeuden säännös tarkoittaa tai onko se pätevä. Ne voivat sitten soveltaa unionin oikeutta ja päättää, ovatko kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt yhteensopivia unionin oikeuden kanssa.

Mikä tahansa riippumaton tuomioistuin unionissa voi esittää tällaisia kysymyksiä tarvittaessa.

Jäsenvaltioiden tuomioistuinten, joiden ratkaisuihin ei voida hakea muutosta, täytyy esittää nämä kysymykset, jos vastaus ei ole selvä ja jos vastaus on tarpeen asian ratkaisemiseksi.

Kaikki ennakkoratkaisupyynnöt toimitetaan aluksi unionin tuomioistuimeen. Unionin tuomioistuin myös käsittelee suurimman osan näistä asioista. Asiat siirretään kuitenkin unionin yleiseen tuomioistuimeen, kun ne koskevat seuraavia asioita

• arvonlisävero
• tullit, valmisteverot tai tavaroiden tariffiluokittelu
• kasvihuonekaasujen päästökauppa
• lentomatkustajien oikeus korvauksiin

paitsi jos kyse on periaatepäätöksestä, joka todennäköisesti vaikuttaa unionin oikeuden yhtenäisyyteen tai johdonmukaisuuteen.

Kun kysymyksiin on vastattu, asia palautetaan kansalliseen tuomioistuimeen, joka ratkaisee asian lopullisesti.

Unionin tuomioistuin voi käsitellä unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun uudelleen, jos se katsoo, että kyseinen ratkaisu vaikuttaa unionin oikeuden yhtenäisyyteen tai johdonmukaisuuteen. Muussa tapauksessa ratkaisu on lopullinen ja sitova. Kansallisen tuomioistuimen on noudatettava unionin yleisen tuomioistuimen vastausta. Myös muiden kansallisten tuomioistuinten kaikkialla unionissa on noudatettava tätä ratkaisua, jos niiden käsiteltävänä on samankaltaisia tapauksia.

Laiminlyöntikanteet

Laiminlyöntikanteet muistuttavat kumoamiskanteita, mutta toisin kuin kumoamiskanne, joka voidaan nostaa, kun unionin elin on antanut päätöksen, laiminlyöntikanne voidaan nostaa, kun unionin elin on laiminlyönyt päätöksen antamisen. Laiminlyöntikanne voidaan nostaa vain silloin, kun unionin toimielintä on pyydetty toimimaan ja sillä on velvollisuus toimia.

Nämä kanteet ovat harvinaisia.

Samoin kuin kumoamiskanteiden osalta, unionin yleinen tuomioistuin vastaa yksityishenkilöiden nostamien kanteiden käsittelystä. Unionin tuomioistuin vastaa jäsenvaltioiden ja toimielinten nostamien kanteiden käsittelystä.

On huomattava, että vaikka kansalaiset voivat ilmoittaa komissiolle jonkin jäsenvaltion mahdollisesti rikkovan unionin oikeutta, komissiolla ei ole velvollisuutta aloittaa menettelyä jäsenvaltiota vastaan. Komissiota vastaan ei ole mahdollista nostaa laiminlyöntikannetta tällaisessa tilanteessa.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat asiat

Unionilla on oma tavaramerkki- ja mallijärjestelmä. Ne ovat olemassa rinnakkain kansallisten tavaramerkkien kanssa. EU-tavaramerkki on voimassa koko unionissa.

EU:n teollis- ja tekijänoikeusvirasto (EUIPO) hallinnoi tätä järjestelmää ja päättää, voidaanko EU-tavaramerkit ja ‑mallit rekisteröidä. EUIPO:lla on oma sisäinen valitusmenettely, jossa sen valituslautakunta käsittelee näitä päätöksiä koskevat valitukset.

Unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee EUIPO:n valituslautakunnan päätöksistä nostetut kanteet.

Noin 25 prosenttia kaikista unionin yleisen tuomioistuimen käsittelemistä asioista koskee teollis- ja tekijänoikeuksia.

Henkilöstöasiat

Jos unionin työntekijällä on työriita työnantajansa (unionin toimielin, virasto ym.) kanssa, unionin yleinen tuomioistuin käsittelee kanteen lopullisesta hallinnollisesta päätöksestä.

Tällöin se toimii samalla tavalla kuin työtuomioistuimet kansallisissa oikeusjärjestyksissä.

Vahingonkorvauskanteet

Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee korvausvaatimukset, jotka koskevat unionin toimielinten ja muiden elinten lainvastaisista toimista aiheutunutta vahinkoa.

Erityissopimukset

Euroopan unionin ja yritysten tai yksityishenkilöiden välisissä sopimuksissa on toisinaan erityisiä lausekkeita, joissa todetaan, että Euroopan unionin tuomioistuin käsittelee kaikki sopimuksesta johtuvat riita-asiat. Tällaiset lausekkeet ovat tavallisia sopimuksissa.

Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee nämä asiat.

Muutoksenhaku unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista

Kuten kaikissa oikeusjärjestelmissä, myös unionin yleisen tuomioistuimen päätöksistä voidaan valittaa unionin tuomioistuimeen.

Muutosta voidaan hakea vain oikeudellisiin kysymyksiin, ei siihen miten unionin yleinen tuomioistuin on määrittänyt asian tosiseikat ja arvioinut niitä.

Unionin yleinen tuomioistuin toimii tietyntyyppisissä asioissa jo muutoksenhakutuomioistuimena. Monilla päätöksiä antavilla unionin virastoilla ja muilla elimillä, kuten EUIPO:lla tai Euroopan kemikaalivirastolla, on riippumaton valituslautakunta. Tällaisissa tapauksissa viraston oma valituslautakunta on jo tutkinut alkuperäisen päätöksen ennen kuin asia pannaan vireille unionin yleisessä tuomioistuimessa. Näihin unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuihin voidaan siis hakea muutosta vain, jos unionin tuomioistuin antaa siihen erityismenettelyssä luvan. Valituslupa myönnetään, jos asiaan liittyy unionin oikeuden yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden tai kehityksen kannalta tärkeä kysymys.

Valitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun unionin yleinen tuomioistuin on antanut ratkaisunsa.

Jos unionin tuomioistuin hyväksyy valituksen ja kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun, se voi joko ratkaista asian itse tai palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen uudelleen arvioitavaksi.

Noin 25 prosenttiin kaikista ratkaisuista haetaan muutosta. Näistä unionin tuomioistuin kumoaa vain 25 prosenttia. Näin ollen unionin tuomioistuin kumoaa vain kuusi prosenttia unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista.

Ennakkoratkaisupyynnöistä annettuihin ratkaisuihin ei voida hakea muutosta. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin tutkia asian uudelleen, jos se katsoo, että unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisu vaikuttaa unionin oikeuden yhtenäisyyteen tai johdonmukaisuuteen.

Miten menettely etenee?

Unionin yleisen tuomioistuimen menettelyä sääntelevät Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntö ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestys.

Menettelyssä on kaksi osaa: kirjallinen vaihe ja suullinen vaihe.

Ennakkoratkaisupyyntöjen osalta menettely on sama kuin unionin tuomioistuimessa. Muut asiat pannaan vireille jättämällä kannekirjelmä unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon. Kannekirjelmässä on oltava asianajajan, jolla on kelpoisuus esiintyä jonkin jäsenvaltion tuomioistuimissa, allekirjoitus.

Asianosaiset esittävät perustelunsa unionin yleiselle tuomioistuimelle kirjallisesti. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja muut tahot, joiden välitöntä etua asian ratkaisu koskee, voivat myös osallistua menettelyyn väliintulijoina tukeakseen jompaakumpaa asianosaista. Tämä on menettelyn kirjallinen vaihe.

Monissa asioissa järjestetään myös suullinen käsittely. Istunnot ovat julkisia, ja niistä tärkeimpiä on mahdollista seurata suorana lähetyksenä tällä sivustolla. Lisätietoja istuntojen seuraamisesta on suoria lähetyksiä ja istuntoon osallistumista koskevilla sivuilla Tämä on menettelyn suullinen vaihe.

Julkisasiamies laatii unionin yleinen tuomioistuimen pyynnöstä ratkaisuehdotuksen. Ratkaisuehdotukset annetaan julkisessa istunnossa, ja osa niistä lähetetään suorana lähetyksenä tällä sivustolla.

Suullisen vaiheen päätyttyä tuomarit neuvottelevat keskenään ja antavat ratkaisunsa.

Tuomio julistetaan julkisessa istunnossa, ja osa niistä lähetetään suorana lähetyksenä tällä sivustolla.

Asioiden käsittely alusta loppuun kestää keskimäärin 20 kuukautta.

Lisätietoja on sivulla Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa.