Euroopan unionin tuomioistuimen historia

1952–1958 – Euroopan unionin tuomioistuimen alkuvaiheet: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tuomioistuin

18.4.1951 kuusi maata – Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat – allekirjoittivat Pariisin sopimuksen, jolla perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY). Toiveena oli, että kun koko hiili- ja terästuotanto yhdistetään yhteiseen organisaatioon, näiden maiden olisi mahdotonta koskaan sotia toisiaan vastaan.

Sopimus tuli voimaan 23.7.1952, ja sillä perustettiin neljä EHTY:n toimielintä:

• korkea viranomainen (Euroopan komission edeltäjä)
• yhteinen edustajakokous (Euroopan parlamentin edeltäjä)
• erityinen ministerineuvosto (Euroopan unionin neuvoston edeltäjä)
• tuomioistuin.

Tuomioistuimen tehtävänä oli varmistaa, että EHTY:n lainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, ja ratkaista jäsenvaltioiden ja EHTY:n toimielinten väliset oikeusriidat.

Hallitusten välisten pitkien neuvottelujen jälkeen Luxemburg valittiin toimipaikaksi kolmelle EHTY:n neljästä toimielimestä, muun muassa tuomioistuimelle. Tuomioistuimen ensimmäinen virallinen istunto pidettiin 4.12.1952 Villa Vaubanissa. Seitsemän tuomaria ja toinen kahdesta julkisasiamiehestä vannoivat valansa.

Tiesitkö?

EU:n perussopimuksessa määrätään nykyisin, että unionin tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. Vuoteen 2003 asti tuomareiden määrä oli kuitenkin kiinteä. Heidän määränsä oli sama kuin jäsenvaltioiden lukumäärä, tai jos jäsenvaltioita oli parillinen määrä, kyseinen määrä plus yksi. Kun lisää maita liittyi unioniin, tätä määrää muutettiin vastaamaan jäsenvaltioiden lukumäärän kasvua, mutta se pysyi kuitenkin parittomana. Vuosina 1952–1973 tuomareita oli siis seitsemän. Vuosina 1981–1995 jäsenvaltioita oli parillinen määrä, joten tuomioistuimessa oli yksi ylimääräinen tuomari. Tällä pyrittiin varmistamaan se, että äänestystilanteessa äänet eivät koskaan menisi tasan. Vuodesta 2009 lukien tuomioistuin kokoontui pääasiallisesti jaostoina ja vain harvoin täysistunnossa, eikä tämä järjestely ollut enää tarpeen.

Tuomioistuimella oli neljä oikeudenkäyntikieltä: saksa, ranska, italia ja hollanti. Tuomioistuimen ensimmäinen presidentti oli Massimo Pilotti, joka toimi tehtävässään vuosina 1952–1958.

Tiesitkö?

Näiden ensimmäisten jäsenten oli päätettävä tuomioistuimen toiminnan peruselementeistä, ja tulokset tästä ovat edelleen nähtävissä.

Tuomioistuin päätti tuomioistuimen sinetistä, josta tuli tuomioistuimen logo. Oikeuden perinteiset symbolit, miekka ja vaaka, sijoitettiin oppimista ja viisautta kuvaavan kirjan eteen ja tammenlehvien, jotka ovat roomalaisilta ajoilta peräisin oleva vallan symboli, yläpuolelle.

Sinettiin lisättiin sana ”Curia”, joka tarkoittaa tuomioistuinta latinaksi. Näin vältyttiin siltä, että sinetissä olisi pitänyt käyttää useita kieliä. Tätä sanaa käytetään nyt tuomioistuimen internet-osoitteessa.

Jäsenet päättivät myös, että tuomioistuimen istunnoissa on käytettävä viittoja. Saksalaisen tuomarin ehdotuksesta valittiin viininpunainen väri, joka on Bundesgerichtshofin (Saksan liittotasavallan ylin yleinen tuomioistuin) tuomarinviittojen väri. Tätä väriä käytetään nykyään myös tuomioistuimen visuaalisessa ilmeessä, myös tällä verkkosivustolla.

Lähes kahdenkymmenen vuoden ajan tuomioistuimen jäsenillä oli myös hattu. Siitä luovuttiin vuonna 1973. Hieman myöhemmin puvun nauhoja, jotka olivat alun perin kirjailtuja, yksinkertaistettiin.

Mikään tuomioistuimen puvuissa ei erota yhtä tuomioistuimen jäsentä toisesta jäsenestä. Kirjaajan puvun etuosa on kuitenkin reunustettu satiinilla, kun taas tuomareiden ja julkisasiamiesten puvut on reunustettu sametilla.

Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (nykyinen unionin yleinen tuomioistuin) perustettiin, sen viittojen väriksi valittiin laivastonsininen.

Ensimmäinen asia saatettiin tuomioistuimen käsiteltäväksi huhtikuussa 1953: Verband Deutscher Reeder v. korkea viranomainen (1/53). Ensimmäiset ratkaisunsa se antoi kuitenkin vasta 21.12.1954 asioissa

• Ranska vastaan korkea viranomainen (1/54)
• Italia vastaan korkea viranomainen (2/54)

Tiesitkö?           

Asiassa Ranska vastaan korkea viranomainen Ranskan hallitus riitautti korkean viranomaisen päätökset, jotka koskivat hinnoittelua ja syrjiviä käytäntöjä teräsalalla. Tuomioistuin katsoi, että korkea viranomainen oli rikkonut perustamissopimusta, jonka mukaan hintaluettelot ja myyntiehdot oli julkaistava etukäteen.

Vuosina 1954–1956 tuomioistuimen käsittelemien asioiden määrä kasvoi: se käsitteli 10–12 asiaa vuodessa.

1958–1988 – Kolme yhteisöä, yksi tuomioistuin: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin

Jäsenvaltiot allekirjoittivat Rooman sopimukset 25.3.1957. Nämä sopimukset tulivat voimaan 1.1.1958, ja niillä perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom).

EHTY:n tuomioistuin korvattiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella. Tämä tuomioistuin vastasi yksin EHTY:stä, ETY:stä ja Euratomista. Sen presidentti ja jäsenet vannoivat valansa 7.10.1958.

Tiesitkö?

Lokakuun 7. päivästä on tullut keskeinen päivä tuomioistuimen kalenterissa. Tuomareiden ja julkisasiamiesten toimikausi alkaa edelleen tuona päivänä. Kolmen vuoden välein puolet tuomareista ja julkisasiamiehistä päättää toimikautensa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuosta päivästä on tullut säännöllinen merkkipaalu tuomioistuimen kalenterissa, kun osa jäsenistä lähtee, uusia jäseniä tulee ja joidenkin toimikautta jatketaan kuudella vuodella.

Kesäkuussa 1961 tuomioistuin vastaanotti ensimmäisen ennakkoratkaisupyyntönsä Gerechtshof Den Haagilta (Haagin ylioikeus) asiassa De Geus en Uitdenbogerd vastaan Bosch ym. (13/61).

Tuomioistuin vahvisti alkuvuosinaan useita keskeisiä perustuslaillisia periaatteita, kuten välittömän oikeusvaikutuksen ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteet.

Lisätietoja näistä ja muista keskeisistä tuomioista on sivulla Keskeinen oikeuskäytäntö.

Luxemburgin viranomaiset päättivät 1960-luvun lopulla, että kaikkien Luxemburgissa sijaitsevien unionin toimielinten tulisi sijaita Kirchbergin ylängöllä. Sinne rakennettiin vuonna 1972 valmistunut Oikeuspalatsi.

Tämä tapahtui samaan aikaan unionin ensimmäisen laajentumisen kanssa 1.1.1973, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta, Tanska ja Irlanti liittyivät unioniin. Unionin tuomioistuimessa oli tuolloin 9 tuomaria, 4 julkisasiamiestä ja 7 oikeudenkäyntikieltä.

Kreikan liityttyä unioniin 1.1.1981 tuomioistuin laajeni 11 tuomariin, 5 julkisasiamieheen ja 8 oikeudenkäyntikieleen.

Espanja ja Portugali liittyivät mukaan vuonna 1986, minkä jälkeen tuomioistuimessa oli 13 tuomaria, 6 julkisasiamiestä ja 10 oikeudenkäyntikieltä.

Jäsenten ja henkilökunnan kasvavan määrän vuoksi oikeuspalatsia ympäröivä alue suunniteltiin uudelleen, mikä mahdollisti kolme seuraavaa laajentumista.

Tuomioistuimen käsittelemien asioiden määrä kasvoi merkittävästi tänä aikana: vuonna 1970 se käsitteli 79 tapausta, ja vuonna 1980 tapausten määrä oli 279. Tämä johti tarpeeseen perustaa toinen tuomioistuin. Kun asiassa päätettiin ryhtyä toimiin, käsiteltyjen tapausten määrä oli noussut 395:een vuonna 1987.

1988–2004 – Kaksiasteinen lainkäyttöjärjestelmä – ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustaminen

Neuvosto päätti 24.10.1988 tuomioistuimen pyynnöstä perustaa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen. Tarkoituksena oli keventää yhteisöjen tuomioistuimen työtaakkaa ja antaa sille mahdollisuus keskittyä perustehtäväänsä varmistaa yhteisön oikeuden yhdenmukainen tulkinta. Myös yritysten ja yksityishenkilöiden oikeussuojaa parannettiin perustamalla uusi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen, joka käsitteli niitä koskevat asiat.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oli määrä olla uusi asiointipiste tietyntyyppisille asioille. Sen ratkaisuihin voitiin hakea muutosta yhteisöjen tuomioistuimessa.

Se käsitteli aluksi yritysten kilpailupäätöksiä koskevat kanteet ja unionin virkamiesten nostamat henkilöstökanteet. Sen toimivalta laajeni kuitenkin nopeasti kattamaan monenlaisia tapauksia.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen sijaintipaikka oli vuonna 1988 valmistunut Erasmus-rakennus. Uudet jäsenet vannoivat valansa 25.9.1989.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin järjesti pian ensimmäisen istuntonsa asiassa Tetra Pak Rausing vastaan komissio (T‑51/89). Se antoi 30.1.1990 ensimmäisen ratkaisunsa asiassa Yorck von Wartenburg vastaan parlamentti (T‑42/89).

Seuraavina vuosina tuomioistuinlaitoksen arkkitehtuuri kehittyi merkittävästi. Thomas More ‑rakennus valmistui vuonna 1992 ja Themis-rakennus vuonna 1994.

Tiesitkö?

Suurin osa tuomioistuimen rakennuksista on nimetty kuuluisien eurooppalaisten juristien ja oikeusfilosofien mukaan. Lisätietoja niistä on rakennuksia koskevilla sivuilla.

Samaan aikaan unioni jatkoi yhä kasvuaan: neljäs laajentuminen 1.1.1995 toi unioniin Suomen, Ruotsin ja Itävallan. Yhteisöjen tuomioistuimessa oli tuosta lähtien 15 tuomaria ja 9 julkisasiamiestä. Myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarimäärä kasvoi 15 tuomariin. Kumpikin tuomioistuin työskenteli nyt 12 oikeudenkäyntikielellä.

Tiesitkö?

Tuomioistuimen verkkosivusto perustettiin vuonna 1996. Aluksi se sisälsi vain tuomioistuimen ratkaisut, mutta se kehittyi nopeasti laajemmaksi, lehdistötiedotteita ja yleistä tietoa tuomioistumesta tarjoavaksi sivustoksi.

Nykyään sivustolla on saatavilla paitsi unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen koko oikeuskäytäntö myös tietoa tuomioistuimen ja sen jäsenten toiminnasta sekä runsaasti oikeudellista aineistoa niin oikeusalan ammattilaisille, tutkijoille kuin opiskelijoillekin.

Euroopan unionin suurin laajentuminen tapahtui 1.5.2004, kun unioniin liittyi 10 uutta jäsenvaltiota: Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia. Yhteisöjen tuomioistuimessa oli nyt 25 tuomaria ja 8 julkisasiamiestä. Myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kasvoi 25 tuomariin. Molemmat tuomioistuimet työskentelivät nyt 21 oikeudenkäyntikielellä.

EU:n kasvaessa myös molempien tuomioistuinten asiamäärät kasvoivat tasaisesti.

2004–2016 – Unionin oikeusjärjestelmän uudistaminen

Neuvosto perusti 2.11.2004 virkamiestuomioistuimen.

Virkamiestuomioistuimessa oli seitsemän tuomaria, ja se käsitteli unionin toimielinten ja niiden henkilöstön välisiä riita-asioita. Se perustettiin vähentämään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työmäärää.

Bulgaria ja Romania liittyivät unioniin 1.1.2007, jolloin unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrä kasvoi 27:ään ja oikeudenkäyntikielten määrä 23:een. Julkisasiamiesten määrä pysyi kahdeksana.

Myöhemmin samana vuonna, 13.12.2007, allekirjoitettiin Lissabonin sopimus. Se tuli voimaan 1.12.2009 ja toi mukanaan useita muutoksia:

• toimielimen nimi muutettiin Euroopan unionin tuomioistuimeksi
• ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen nimi muutettiin unionin yleiseksi tuomioistuimeksi
• 255-komitea perustettiin arvioimaan jäsenvaltioiden ehdottamien tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuutta.

Samaan aikaan, vuonna 2008, otettiin käyttöön kiireellinen ennakkoratkaisumenettely, jonka avulla tuomioistuin voi tarvittaessa antaa ennakkoratkaisuja hyvin nopeasti esimerkiksi tapauksissa, joissa on kyse vapautensa menettäneistä henkilöistä taikka vanhempainvastuusta tai lapsen huoltajuudesta.

Vuonna 2008 saatiin päätökseen tuomioistuimen neljäs arkkitehtoninen laajennus, johon kuuluvat Oikeuspalatsia reunustava kaksikerroksinen Anneau-rakennus sekä kaksi 24-kerroksista tornia.

Näiden rakenteellisten ja arkkitehtonisten muutosten lisäksi tuomioistuin on ryhtynyt toimiin myös toimintansa nykyaikaistamiseksi. Vuonna 2011 tuomioistuin tarttui digitaaliteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin ja otti käyttöön e-Curia-sovelluksen. Sen avulla asianajajat ja asianosaiset voivat vaihtaa asiakirjoja tuomioistuimen kanssa sähköisesti ja turvallisesti.

Kroatiasta tuli 1.7.2013 unionin 28. jäsen, ja unionin tuomioistuimen kokoonpano kasvoi 28 tuomariin ja kahdeksaan julkisasiamieheen. Yhdeksäs julkisasiamies saapui lokakuussa 2013. Myös unionin yleinen tuomioistuin kasvoi 28 tuomariin. Molemmat tuomioistuimet työskentelivät tuosta lähtien 24 oikeudenkäyntikielellä.

Vuonna 2015 neuvosto ja parlamentti hyväksyivät unionin yleisen tuomioistuimen rakenteeseen liittyviä uudistuksia, koska juttujen määrä kasvoi ja koska oli tarpeen varmistaa kohtuullinen käsittelyaika unionin yleisessä tuomioistuimessa. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrä kasvoi asteittain kahteen tuomariin jäsenvaltiota kohti. Unionin tuomioistuimeen saapui myös kaksi uutta julkisasiamiestä.

Saman uudistuksen yhteydessä virkamiestuomioistuin lakkautettiin 1.9.2016, ja sen tehtävät siirrettiin unionin yleiselle tuomioistuimelle.

2016 – Viimeisin nykyaikaistaminen ja oikeuslaitoksen uudistamisen jatkaminen

Unionin tuomioistuin ja jäsenvaltioiden ylimmät tuomioistuimet ja perustuslakituomioistuimet perustivat vuonna 2017 Euroopan unionin tuomioistuinverkoston (RJUE), joka mahdollistaa entistä laajemman yhteistyön näiden tuomioistuinten välillä.

Kolmas torni rakennettiin ja vihittiin käyttöön vuonna 2019.

Tiesitkö?

Kolmas torni, Rocca, on nimetty Giustina Roccan mukaan, jota pidetään historian ensimmäisenä naisjuristina. 29-kerroksinen torni on 118 metriä korkea, ja se on Luxemburgin korkein rakennus.

Vuonna 2020 Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista ja tuomareiden määrää vähennettiin. Unionin tuomioistuimessa oli tämän jälkeen 27 tuomaria ja 11 julkisasiamiestä. Unionin yleisessä tuomioistuimessa oli 54 tuomaria. Oikeudenkäyntikieliä oli edelleen 24.

Vuonna 2020 alkoi myös covid-19-pandemia. Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin järjestivät osan istunnoistaan ensimmäistä kertaa videoyhteyden välityksellä. Tämä hanke sai tunnustusta, kun Euroopan unionin tuomioistuin sai Euroopan oikeusasiamieheltä innovaatiopalkinnon.

Vuonna 2022 järjestettiin unionin tuomioistuimen suuren jaoston ensimmäinen käsittely, joka lähetettiin suorana lähetyksenä verkossa. Tämä tarkoitti sitä, että kuka tahansa kansalainen saattoi seurata unionin tuomioistuimen istuntoa mistä tahansa.

Merkittävässä uudistuksessa, joka tuli voimaan 1.10.2024, ennakkoratkaisupyyntöjä koskevaa toimivaltaa siirrettiin osittain unionin yleiselle tuomioistuimelle. Tämä oli mahdollista niiden aikaisempien uudistusten ansiosta, joilla unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrä kaksinkertaistettiin. Tuosta lähtien unionin yleinen tuomioistuin on voinut käsitellä ennakkoratkaisupyyntöjä, kun ne koskevat seuraavia asioita:

• arvonlisävero
• tullit, valmisteverot tai tavaroiden tariffiluokittelu
• kasvihuonekaasujen päästökauppa
• lentomatkustajien oikeus korvauksiin.

Nämä alat valittiin, koska unionin tuomioistuimessa oli jo ollut käsiteltävänä useita niitä koskevia asioita. Kun nämä asiat siirrettiin unionin yleiselle tuomioistuimelle, unionin tuomioistuin pystyi paremmin keskittämään aikaansa tärkeämpiin ja arkaluonteisempiin asioihin sekä oikeudelliseen vuoropuheluun kansallisten tuomioistuinten kanssa.

Euroopan unionin tuomioistuin nykyään

Tuomioistuimella on nykyään keskeinen rooli Euroopan unionin oikeusjärjestelmässä. Tuomioistuimessa toimii 81 tuomaria – yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta unionin tuomioistuimessa ja 2 tuomaria kustakin jäsenvaltiosta unionin yleisessä tuomioistuimessa – sekä 11 julkisasiamiestä unionin tuomioistuimessa. Tuomioistuin varmistaa, että unionin lainsäädäntöä sovelletaan ja noudatetaan asianmukaisesti kaikkialla unionissa. Tämä auttaa unionin eri kansakuntia yhdistymään yhteisen oikeudellisen kehyksen puitteissa.

Euroopan unionin tuomioistuimen rooli on kehittynyt merkittävästi ajan myötä, ja siihen ovat vaikuttaneet keskeiset ratkaisut, joissa on määritelty sen toimivalta ja selvennetty, miten unionin oikeutta olisi sovellettava.

Euroopan unionin tuomioistuimen käsittelemät asiatyypit ovat myös kehittyneet, ja ne ulottuvat talouskysymysten lisäksi asioihin, jotka koskettavat lähes kaikkia nykyelämän osa-alueita. Tuomioistuimen ratkaisuilla on edelleen merkittävä vaikutus eurooppalaiseen yhteiskuntaan työntekijöiden oikeuksien turvaamisen, yhdenvertaisen kohtelun varmistamisen, syrjinnän vastaisten sääntöjen täytäntöönpanon, ympäristönsuojelun, tietosuojan ja oikeusvaltioperiaatteen varmistamisen osalta.