Unionin yleinen tuomioistuin – menettelyn kulku

Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntö, työjärjestys ja muut viralliset asiakirjat

Unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävää menettelyä sääntelevät keskeiset periaatteet vahvistetaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännössä. Työjärjestys ja työjärjestyksen täytäntöönpanosta annetut käytännön määräykset sisältävät yksityiskohtaisempia sääntöjä. Näitä sääntöjä täydennetään muilla virallisilla asiakirjoilla ja päätöksillä.

Nämä asiakirjat löytyvät sivulta Oikeudenkäyntimenettelyä sääntelevät asiakirjat.

Seuraavaksi esitellään menettelyn kulkua lyhyesti. Henkilöä, joka on aikeissa saattaa asian vireille yleisessä tuomioistuimessa, kehotetaan tutustumaan työjärjestykseen kokonaisuudessaan.

Asian saattaminen vireille

Asiat saatetaan vireille unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa. Kirjaamo toimii yhteyspisteenä asianosaisille ja kansallisille tuomareille ja vastaa asioita koskevan menettelyn hallinnoinnista.

Kantajan – eli asianosaisen, joka haluaa saattaa asian vireille – asianajajat saattavat asiat vireille. Asian vireille saattavalla asianajajalla on oltava lupa toimia EU:n jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tuomioistuimessa.

Unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat ennakkoratkaisupyynnöt siirretään sinne unionin tuomioistuimesta. Kaikki ennakkoratkaisupyynnöt on ensiksi lähetettävä unionin tuomioistuimeen.

Oikeudenkäyntikieli

Eräs tuomioistuimessa käytävään menettelyyn liittyvistä keskeisistä seikoista on oikeudenkäyntikieli.

Henkilön mahdollisuus saattaa tuomioistuinasia vireille ymmärtämällään kielellä ja lukea tuomioistuimen ratkaisuja tällä kielellä on keskeinen osa demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Unionin yleinen tuomioistuin työskenteleekin unionin kaikilla 24 virallisella kielellä, ja asia voidaan saattaa vireille millä tahansa näistä kielistä. Kommunikointi asianosaisten kanssa tapahtuu oikeudenkäyntikielellä.

Oikeudenkäyntikieli määritetään, kun asia saapuu unionin yleiseen tuomioistuimeen.

Kun kyseessä ovat suorat kanteet, oikeudenkäyntikieli on kantajan valitsema kieli. Jos vastaaja on EU:n jäsenvaltio, oikeudenkäyntikielen on oltava jokin kyseisen valtion virallisista kielistä.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa asioissa kantaja voi valita oikeudenkäyntikielen. Jos se on eri kieli kuin se, jota aikaisemmassa vaiheessa käytettiin EU:n teollisoikeuksien viraston valituslautakunnassa, valituslautakunnassa käydyn menettelyn asianosaiset voivat riitauttaa valinnan. Ne voivat sitten vaatia, että oikeudenkäyntikieleksi vaihdetaan aiemmin valituslautakunnassa käytetty kieli.

Ennakkoratkaisuasioissa oikeudenkäyntikieli on sen kansallisen tuomioistuimen kieli, joka on esittänyt ennakkoratkaisukysymykset.

Euroopan unionin tuomioistuin on maailman ainoa tuomioistuin, joka toimii näin monella kielellä.

Käsittelyn alkuvaiheet ja kirjallinen menettely

Suorat kanteet

Kun asia saapuu unionin yleiseen tuomioistuimeen, kirjaamo laatii tiivistelmän kantajan vaatimuksista ja argumenteista. Tiivistelmä käännetään EU:n 23:lle muulle viralliselle kielelle ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja oikeuskäytäntötietokannassa.

Kanne annetaan kokonaisuudessaan tiedoksi vastaajille. Vastaajilla on kaksi kuukautta aikaa jättää vastineensa.

Henkilö, joka osoittaa, että hänellä on oikeudellinen intressi asian ratkaisun suhteen, voi osallistua asian käsittelyyn väliintulijana. Väliintulo on tehtävä jommankumman asianosaisen vaatimusten tukemiseksi. Yleisiä huomautuksia ei ole mahdollista esittää. Väliintulo tapahtuu väliintulokirjelmällä, ja asianosaiset voivat vastata siihen.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa asioissa kirjallisia argumentteja vaihdetaan vain kerran. Muissa asioissa järjestetään sen jälkeen toinen kierros kirjallisia argumentteja, jotka sisältyvät kantajan vastaukseen ja vastaajan vastaukseen. Kantajalla on omassa vastauksessaan mahdollisuus vastata vastaajan esittämiin argumentteihin. Vastaaja voi puolestaan omassa vastauksessaan vastata kantajan vastauksessa esitettyihin lausumiin.

Nämä asiakirjat eivät lähtökohtaisesti ole julkisesti saatavilla.

Ennakkoratkaisupyynnöt

Tuomioistuimen käännöspalvelu kääntää kansallisen tuomioistuimen esittämän pyynnön. Tämän jälkeen kirjaamo antaa sen tiedoksi kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian asianosaisille. Se myös lähettää jäljennöksen pyynnöstä EU:n jäsenvaltioille ja toimielimille.

Kansallisen tuomioistuimen esittämä ennakkoratkaisupyyntö julkaistaan oikeuskäytäntötietokannassa.

Asiaa koskeva tiedonanto julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian asianosaiset, jäsenvaltiot, komissio ja muut EU:n toimielimet, jotka katsovat, että niillä on asiassa erityinen intressi, voivat tämän jälkeen esittää unionin yleiselle tuomioistuimelle huomautuksia. Huomautukset eivät menettelyn tässä vaiheessa ole julkisia. Asian käsittelyn päätyttyä huomautukset julkaistaan oikeuskäytäntötietokannassa, ellei niiden esittäjä sitä vastusta.

Asian jakaminen jaostolle ja esittelevän tuomarin nimeäminen

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti jakaa asian samaan aikaan jaostolle ottaen huomioon erilaisia kriteereitä. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa asioissa ja henkilöstöasioissa unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ottaa huomioon jaostojen erikoistumisalat. Asiassa nimetään esittelevä tuomari, joka perehtyy kyseiseen asiaan kaikkein tarkimmin ja laatii tuomioluonnoksen.

Unionin yleiseen tuomioistuimeen siirretyt ennakkoratkaisupyynnöt osoitetaan jommallekummalle kahdesta niiden käsittelyyn erikoistuneesta jaostosta. Nämä asiat käsitellään viiden tuomarin kokoonpanossa. Ratkaisuehdotuksen esittää toisen ennakkoratkaisuasioihin erikoistuneen jaoston julkisasiamies.

Alustava kertomus

Kun asian käsittelyn kirjallinen vaihe on päättynyt, asianosaiset voivat pyytää, että asiassa järjestetään istunto.

Esittelevä tuomari laatii alustavan kertomuksen, jossa esitellään asian tosiseikat ja asianosaisten ja muiden osapuolten argumentit ja analysoidaan esille tulleita kysymyksiä. Tämä asiakirja ei ole julkinen.

Asiaa käsittelevä jaosto päättää alustavan kertomuksen perusteella, voidaanko asian käsittelyä jatkaa kolmen tuomarin kokoonpanossa toimivana jaostona. Jos jaosto esittää tuomareiden määrän lisäämistä, tuomioistuin päättää, onko näin tehtävä. Jaosto päättää myös siitä, edellyttääkö asian käsittely istunnon järjestämistä.

Jos tuomioistuin päättää järjestää istunnon, asiaa käsittelevän jaoston puheenjohtaja vahvistaa istunnon ajankohdan, ja tästä ilmoitetaan asianosaisille.

Prosessinjohtotoimet ja asian selvittämistoimet

Tuomioistuin päättää myös, tarvitaanko asiassa lisätietoja ennen sen käsittelyn jatkamista. Tällöin on mahdollista toteuttaa ”prosessinjohtotoimia ja asian selvittämistoimia”. Tällaiset toimenpiteet merkitsevät tavallisesti sitä, että asianosaisia pyydetään vastaamaan kysymyksiin istunnossa, tai asiakirjojen esittämistä.

Istunto

Jos unionin yleinen tuomioistuin päättää järjestää suoraa kannetta koskevassa asiassa istunnon, esittelevä tuomari voi ennen istuntoa laatia asiakirjan, jota kutsutaan suullista käsittelyä varten laadituksi kertomukseksi. Kyseisessä asiakirjassa esitellään asian tosiseikat sekä asianosaisten ja väliintulijoiden argumentit. Se on yleisön saatavilla istuntopäivänä oikeudenkäyntikielellä.

Istunnot pidetään tuomioistuimen istuntosaleissa Luxemburgissa. Ne voidaan poikkeustapauksissa järjestää myös videoyhteyksin. Asianosaisten asianajajat ja edustajat saapuvat istuntoon esittämään näkemyksensä asiasta tuomareiden edessä. Tuomarit voivat halutessaan esittää kysymyksiä.

Istunto on julkinen.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus

Jos ennakkoratkaisupyynnön käsittelyn yhteydessä on pyydetty ratkaisuehdotusta, se esitetään istunnon jälkeen. Julkisasiamies laatii ratkaisuehdotuksensa ja esittelee sen julkisessa istunnossa. Osa ratkaisuehdotuksista lähetetään suoratoistolähetyksenä tuomioistuimen verkkosivustolla. Ratkaisuehdotuksessa analysoidaan asiaan liittyviä kysymyksiä ja esitetään tuomioistuimen tukemiseksi ratkaisuja esille tuleviin ongelmiin. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset eivät kuitenkaan ole sitovia.

Ratkaisuehdotus julkaistaan oikeuskäytäntötietokannassa.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus päättää menettelyn suullisen vaiheen.

Päätösneuvottelut ja tuomion laatiminen

Esittelevä tuomari laatii tuomioluonnoksen ottaen huomioon kaikki menettelyn kuluessa esitetyt lausumat.

Tuomioluonnos on lähtökohtana tuomareiden välisille keskusteluille, joita kutsutaan päätösneuvotteluiksi. Julkisasiamiehet eivät osallistu päätösneuvotteluihin.

Päätösneuvottelut ovat salaisia, ja ne käydään ilman avustajien tai tulkkien läsnäoloa. Tuomareiden on tämän vuoksi keskusteltava yhteisellä kielellä. Tämä kieli on perinteisesti ranska.

Näiden keskustelujen perusteella tuomarit sopivat tuomion tekstistä. Päätökset tehdään tarvittaessa enemmistöpäätöksin. Eriäviä mielipiteitä tai vähemmistöratkaisuja ei tunneta. Mahdollisen äänestyksen tulosta ei julkisteta.

Tuomiot

Tämän jälkeen tuomiot käännetään. Lisätietoja siitä, mitkä tuomiot käännetään ja mille kielille, on tuomioistuimen monikielisyyttä koskevalla sivulla. Kaikki tuomiot ovat saatavilla ainakin oikeudenkäyntikielellä ja laatimiskielellä eli ranskaksi.

Tuomiot julistetaan julkisessa istunnossa. Osa tuomioista lähetetään suoratoistolähetyksenä tuomioistuimen verkkosivustolla.

Tuomiot ovat julistamispäivästä alkaen nähtävissä oikeuskäytäntötietokannassa.

Useimmat tuomiot julkaistaan myös oikeustapauskokoelmassa, joka on tuomioistuimen tuomioiden virallinen arkisto. Lisätietoja on saatavilla oikeustapauskokoelmaa koskevalta sivulta.

Erityiset menettelylajit

Unionin yleisellä tuomioistuimella on käytettävissään myös erityisiä menettelylajeja, joiden avulla se voi toimia tehokkaasti eri tilanteissa.

Nopeutettu menettely

Nopeutettu menettely tarjoaa unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisuuden antaa ratkaisuja nopeasti hyvin kiireellisissä asioissa. Menettelyn kuhunkin osaan liittyviä määräaikoja lyhennetään tässä tarkoituksessa niin paljon kuin mahdollista. Nämä asiat asetetaan myös etusijalle. 

Tämän menettelyn soveltamista voivat pyytää asianosaiset ja kansalliset tuomioistuimet. Unionin yleinen tuomioistuin päättää pyynnön hyväksymisestä.

Tuomioistuin voi päättää kyseisen menettelyn soveltamisesta ilman asianosaisten tätä koskevaa pyyntöä.

Välitoimihakemukset

Asian saattaminen vireille unionin yleisessä tuomioistuimessa ei merkitse sitä, että riidanalaisen päätöksen vaikutuksia lykättäisiin.

Asianosainen voi kuitenkin erityisessä menettelyssä pyytää tuomioistuinta lykkäämään riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu.

Jotta tällaisesta lykkäämisestä voidaan määrätä, kolmen edellytyksen on täytyttävä.

• Kantajalla on kyseisen toimen riitauttamiseksi oltava ensi näkemältä kohtuullinen peruste.
• Jos päätöksen täytäntöönpanoa ei kiireellisesti lykätä, kantajalle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa.
• Lykkäämisen tulee perustua kaikkien asianosaisten etujen vertailuun ja yleiseen etuun.

Nämä hakemukset ratkaistaan unionin yleisen tuomioistuimen presidentin tai varapresidentin antamalla määräyksellä. Näillä määräyksillä ei millään tavalla oteta kantaa siihen, miten itse asia on aineellisesti ratkaistava. Unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee sen myöhemmin.

Näihin määräyksiin voidaan hakea muutosta unionin tuomioistuimessa.

Paljonko oikeudenkäynti maksaa?

Asian käsittely tuomioistuimessa on maksutonta.

Tuomioistuin ei kuitenkaan maksa korvauksia asianosaisten asianajajille, vaan asiansa hävinnyt asianosainen määrätään lähtökohtaisesti korvaamaan kaikki asian voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikulut tai tietty prosenttiosuus niistä. Jos korvattavien oikeudenkäyntikulujen täsmällisistä määristä syntyy riitaa, unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee asian. Väliintulijat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Jos asianosaisella ei ole varaa asianajajaan, hän voi hakea oikeusapua. Lisätietoja on saatavilla oikeusapua koskevalta sivulta.