Lyhyt katsaus menneeseen vuoteen

Presidentin esipuhe

Vuonna 2022 juhlittiin Euroopan unionin tuomioistuimen 70‑vuotispäivää. Toimielimen vuosikertomukseen on tehty tätä varten tiettyjä parannuksia. Tiedon laadusta tinkimättä vuosikirjaa on päätetty muuttaa muodoltaan ytimekkäämmäksi siten, että siinä esitetään lyhyt katsaus toimielimen tärkeimpiin kehitysaskeleisiin ja sen oikeuskäytäntöön tyylillä, joka on yksinkertaisempi ja helppotajuinen.

Covid-19-pandemian puhkeamista seuranneiden kahden ongelmallisen vuoden jälkeen tämän lyhyen katsauksen kattamaa ajanjaksoa on leimannut paluu normaaliin olotilaan toimielimen toiminnassa. Kriisin aikana käyttöön otetut tekniset välineet ovat nykyään osa uutta päivittäistä työympäristöämme. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että toimielin saa uutta sisäistä voimaa siitä, että spontaani vuorovaikutus ja kanssakäyminen paikan päällä on taas mahdollista, mikä on hyvin tärkeää kummankin tuomioistuimen työskentelyn tehokkuuden kannalta.

Euroopan unionin tuomioistuimen 70‑vuotispäivää juhlittiin teemalla ”Kansalaista lähellä oleva tuomioistuin” useissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joita olivat esimerkiksi 8.10.2022 järjestetty poikkeuksellinen avointen ovien päivä, 4‑6.12.2022 pidetyt erityiset tuomaripäivät, joiden huipentumana oli juhlallinen istunto - johon osallistui hänen kuninkaallinen korkeutensa Luxemburgin perintösuurherttua sekä unionin toimielinten korkeita edustajia, Luxemburgin viranomaisia, oikeuslaitoksen edustajia ja diplomaattikuntaa - juhlakirjan julkaiseminen, Luxemburgin postin julkaisema juhlapostimerkki, tuomioistuimen historiaa tarkastelevan elokuvan ensi-ilta ja toimielimen rakennusten uudelleen nimeäminen oikeuslaitoksen historialle merkittävien henkilöiden mukaan.

Vuosi 2022 oli toimielimen 70. vuosi, mutta samalla myös Euroopan yhdentymisen olennaisten virstanpylväiden juhlavuosi. Maastrichtin sopimuksesta, jonka ansiosta Euroopan unionin perustamisasiakirjoissa viitataan nimenomaisesti demokraattisiin arvoihin, kuten oikeusvaltioon, tekemisestä on kulunut 30 vuotta, Amsterdamin sopimuksen, jolla ”yhteisömenetelmä” laajennettiin koskemaan muun muassa tuomioistuimen toimivaltaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, tekemisestä 25 vuotta ja euron liikkeelle laskemisesta puolestaan 20 vuotta.

Kaikki nämä muistojuhlat eivät kuitenkaan saa sulkea silmiämme niiltä tosiasioilta, joiden eteen olemme joutuneet.

Terveyskriisin jälkeen helmikuun 2022 lopussa alkoi valitettavasti Ukrainan sota. Pysäyttävät kuvat uhreista ja tuhoista, joiden toivoimme kuuluvan menneisyyteen Euroopan mantereella, ovat palauttaneet mieleemme, että rauha ja vapaus ovat arvoja, jotka eivät ole kestäviä, niin ”ilmeisiltä” kuin ne tuntuvatkin niille, jotka tekevät työtä Euroopan yhdentymishankkeen puolesta.

Euroskeptisissä tai populistisissa suuntauksissa sekä Euroopan yhdentymishankkeen varsinaisen perustan muodostavia demokraattisten arvoja koskevassa kritiikissä kyseenalaistetaan säännöllisesti Euroopan unionin ja sen toimielinten legitimiteetti. Euroopan unionissa, jolle on perussopimuksiin tehtyjen muutosten myötä annettu uusia toimivallan aloja, tuomioistuimen on enemmän kuin koskaan pitänyt antaa tuomioistuinratkaisuja merkittävistä aiheista. Olipa kyse sitten oikeusvaltiolle ominaisten arvojen säilyttämisestä, ympäristönsuojelusta, syrjinnän torjumisesta, yksityiselämän suojelusta ja henkilötietojen suojasta, siitä, että digitaalialan jättiläiset noudattavat kilpailusääntöjä, kuluttajasuojasta taikka ihmisoikeuksien tai kansanvälisen oikeuden vakavien rikkomisten johdosta toteutettujen rajoittavien toimenpiteiden laillisuuden valvonnasta, unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisut koskevat suoraan nykymaailman suurimpia haasteita.

Geopoliittisessa tilanteessa, jossa demokraattisten yhteiskuntiemme itse perustoja vastaan hyökätään yhä useammin, näiden ratkaisujen vaikutus edellyttää erityistä pedagogista ja viestinnällistä ponnistusta yleistysten tai disinformaation korjaamiseksi välittömästi. Se edellyttää myös sitä, että unionin oikeuskäytännössä esitetyt ohjeet sisällytetään asianmukaisesti eri kansallisiin oikeusjärjestyksiin.

Tilastoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että vuonna 2022 kummassakin tuomioistuimessa vireille pantujen asioiden yhteenlaskettu lukumäärä on verrattavissa edeltävänä vuonna vireille pantujen asioiden lukumäärään (vuonna 2022 pantiin vireille 1 710 asiaa, kun taas vuonna 2021 pantiin vireille 1 720 asiaa). Unionin tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa päätökseen saatettujen asioiden lukumäärä on puolestaan laskenut hienoisesti (vuonna 2022 saatettiin päätökseen 1 666 asiaa, kun taas vuonna 2021 saatettiin päätökseen 1 723 asiaa). Näiden kummankin suuntauksen yhteisvaikutuksesta vireillä olevien asioiden kokonaismäärä on kasvanut hienoisesti (vuonna 2022 vireillä oli 2 585 asiaa, kun taas vuonna 2021 vireillä oli 2 541 asiaa).

Vaikka unionin tuomioistuimessa vireille saatettujen asioiden lukumäärä on vähentynyt hienoisesti viime vuoteen verrattuna (806 asiaa vuonna 2022, kun taas vuonna 2021 niitä oli 838), se on pysynyt tänä vuonna korkeana etenkin ennakkoratkaisupyyntöjen alalla. Koska yhä useammissa unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetuissa asioissa tulee esiin merkittäviä ja monitahoisia kysymyksiä, ne vaativat enemmän pohdintaa ja vievät enemmän aikaa.

Säilyttääkseen tässä tilanteessa kykynsä antaa laadukkaita ratkaisuja kohtuullisessa ajassa unionin tuomioistuin on 30.11.2022 esittänyt unionin lainsäätäjälle pyynnön siitä, että unionin yleiselle tuomioistuimelle siirretään toimivaltaa antaa ennakkoratkaisuja tietyissä erityisasioissa ja että unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuja koskevaa valituslupajärjestelmää laajennetaan.

Haluan tässä yhteydessä kiittää lämpimästi työtovereitani sekä koko toimielimen henkilöstöä kuluneen vuoden aikana tehdystä arvokkaasta työstä.