A | Toimielimen toiminta vuonna 2022
Euroopan hiili‑ ja teräsyhteisön (EHTY) tuomioistuimen ensimmäiset jäsenet vannoivat 4.12.1952 valansa yhdellä EHTY:n neljästä virallisesta kielestä.
Alfredo Calot Escobar
Unionin tuomioistuimen kirjaaja
Toimielimen pääsihteerinä toimiva unionin tuomioistuimen kirjaaja johtaa presidentin alaisuudessa toimielimen hallintoa.
Euroopan hiili‑ ja teräsyhteisön (EHTY) tuomioistuimen ensimmäiset jäsenet vannoivat 4.12.1952 valansa yhdellä EHTY:n neljästä virallisesta kielestä. Yhdeksän jäsentä – seitsemän tuomaria ja kaksi julkisasiamiestä –, jotka edustivat kunkin jäsenvaltion oikeuskulttuureja hedelmällisen vuoropuhelun takaamiseksi erilaisten perinteiden välillä, kirjaamo, joka huolehti tuomioistuimen moitteettomasta toiminnasta, kieliyksikkö, joka takasi oikeuden saada asiansa käsitellyksi eurooppalaisessa tuomioistuimessa ilman kielimuureja, ja hallinto, joka varmisti julkisten varojen asianmukaisen käytön EHTY:n lainkäyttöviranomaisen palveluksessa. Tällainen oli siis tuomioistuin pääpiirteissään toimintansa aloittamisen ensimmäisinä päivinään.
Muistellessaan kulkemaansa polkua 70 vuotta myöhemmin tuomioistuin voi olla ylpeä siitä, että se on pystynyt kehittymään ajan mittaan luopumatta missään vaiheessa perusarvoistaan.
Tuomioistuin on perustamisensa jälkeen antanut yli 43 000 ratkaisua, ja lainkäyttötoiminnan tukeminen ohjaa entistä enemmän kaikkien toimielimen yksikköjen toimintaa.
Vuosi 2022 on ollut tältä osin hyvin tärkeä vuosi luotaessa perustaa yhdelle tuomioistuimen lippulaivahankkeelle eli integroidulle asiainhallintajärjestelmälle. Sen ansiosta tuomioistuimet voivat aikanaan työskennellä asian vireillepanosta ratkaisun antamiseen saakka täysin sähköisen, turvallisen ja integroidun työnkulun etenemistä ohjaavan järjestelmän puitteissa. Tämän asianhallintajärjestelmän toiminnan lähtökohtana on lainkäytön laatu ja nopeus, ja se otetaan käyttöön vuonna 2024 tuomioistuinten, kirjaamojen ja yksiköiden useita vuosia kestäneen tiiviin yhteistyön tuloksena. Tämä on tärkeä vaihe lainkäyttötoiminnan sähköistämisprosessissa, joka alkoi useita vuosia sitten e‑Curia‑sovelluksen käyttöön ottamisella, ja on jälleen uusi osoitus siitä, että tekniset innovaatiot ovat yhä useammin avainasemassa tehokkuuden ja edistyksen kannalta.
Samanaikaisesti toimielimen työn suunnittelulle on asetettu edelleen muita strategisia tavoitteita. Vuonna 2022 käynnistettiin tärkeitä hankkeita, joista eräät ilmentävät kiistatta niitä pääperiaatteita, jotka ovat ohjanneet toimielimen toimintaa sen perustamisesta lähtien.
Näihin periaatteisiin on kuulunut jo 70 vuoden ajan mahdollisimman asiantuntevan ja ammattitaitoisen henkilöstön hankkiminen kaikista jäsenvaltioista. Monikieliset, erittäin pätevät ja oikeuteen perustuvan Euroopan rakentamiseen täysin sitoutuneet työntekijät ovat keskiössä toimielimen hankkeessa, joka tähtää huippulahjakkuuksien arvostamiseen ja heistä kiinni pitämiseen. Tuomioistuin käynnisti tähän liittyen vuonna 2022 saavutettavuuden parantamista ja osallisuutta koskevan kattavan aloitteen, jolla edistetään vammaisten työntekijöiden palkkaamista, työhön perehdyttämistä ja kehittymistä eli sitä, että jokainen voi näyttää kykynsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hankkeella, joka edellyttää koko toimielimen osallistumista, halutaan myös varmistaa, että kaikki oikeusalamaiset, asian käsittelyyn osallistuvat toimijat ja vierailijat voivat päästä Euroopan unionin tuomioistuimeen fyysisesti tai virtuaalisesti.
Tuomioistuimen viestintä‑ ja tiedotuspolitiikan taustalla on ollut jo pitkään se, että tuomioistuin haluaa olla kansalaisten kuulolla mutta myös helpottaa suuren yleisön mahdollisuutta lähestyä sitä. Tänä juhlavuonna tätä yhteyttä on tuettu lukuisilla aloitteilla, joihin kuuluu muun muassa näillä sivuilla esitelty istuntojen suoratoistoa koskeva pilottihanke. Pandemian aikana hankitun kokemuksen ansiosta toimielin on lisäksi ottanut pysyvästi käyttöön jäsenvaltioiden lukiolaisille tarkoitetun etävierailuohjelman, jonka avulla lukiolaiset voivat vierailla toimielimen rakennuksissa, kuunnella esitelmiä ja keskustella jonkun tuomioistuimen jäsenen kanssa omalla kielellään luokkahuoneestaan lähtemättä. Tämä innostava aloite, johon jo sadat koululaiset ovat osallistuneet eri jäsenvaltioissa, tarjoaa siis kaikille nuorille, joilla ei ole tähän mennessä ollut tilaisuutta tutustua tuomioistuimeen välimatkaan, kustannuksiin tai matkustusvaikeuksiin liittyvistä syistä, uusia mahdollisuuksia vierailla luonamme ja ymmärtää paremmin unionin lainkäyttöviranomaisen tehtävää.
Vuonna 2022 päätökseen saatettujen hankkeiden luettelo on, kuten aikaisempinakin vuosina, runsas ja monipuolinen, ja näiden hankkeiden luettelemista voitaisiin jatkaa. Organisaation kulttuurista ja arvoista kertoo kuitenkin parhaiten sen kyky kantaa oma osuutensa vastuusta Eurooppaan kohdistuvassa myllerryksessä eivätkä niinkään sen vuosittaiset saavutukset.
Tuomioistuin on tältä osin hoitanut tehtävänsä täysimääräisesti. Se on tukenut rauhaan ja edistykseen perustuvan oikeuslaitoksen rakentamista toivottamalla tervetulleeksi Ukrainan ylimmän tuomioistuimen, se on poikkeuksellisesti avannut suuren istuntosalinsa teatteriesitykselle, jolla juhlistettiin niiden tuomareiden muistoa, jotka ovat menettäneet henkensä suojatessaan oikeusvaltiota, johon oikeuskäytännössämme kiinnitetään herkeämättä huomiota, se on käyttänyt kaikkia saatavilla olevia tekniikoita tavatakseen kaukana olevia ja se on työskennellyt yhdenvertaisuuden ja osallisuuden varmistamiseksi sen eteen, että jokainen voi löytää paikkansa ja edetä toimielimessä.
Vuonna 2022 tuomioistuimessa niin kuin muuallakin on vähennetty tilojen lämmitystä ja valaistusta energiankulutuksen hillitsemiseksi, mutta tehtävämme taustalla oleva liekki ei ole milloinkaan palanut yhtä kirkkaana.
Alfredo Calot Escobar
Unionin tuomioistuimen kirjaaja
B | Vuoden tärkeimmät tapahtumat
70 vuotta täyttävä Euroopan unionin tuomioistuin: katsaus juhlavuoteen
”Kansalaista lähellä oleva tuomioistuin”
Toimielin on viettänyt 70‑vuotisjuhlaansa koko vuoden 2022 ajan teemalla ”Kansalaista lähellä oleva tuomioistuin”. Juhlallisuudet kannustavat muistelemaan, miten pitkälle olemme päässeet siitä, kun Euroopan hiili‑ ja teräsyhteisön (EHTY) perustajat laskivat ensimmäisen peruskiven vuonna 1952, jolloin Euroopan yhdentyminen alkoi. Päästäkseen puhaltamaan 70 kynttilää lainkäyttöelin on vuosien ja aikakausien varrella joutunut selviytymään erilaisista haasteista. Useiden perussopimusten, vuonna 1989 tapahtuneen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisen, uuden toimivallan siirtämisen ja eri laajentumisten lisäksi myös brexit, virallisten kielten ja julkisasiamiesten määrän asteittainen lisääntyminen sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrän kaksinkertaistaminen ovat kaikki olleet tapahtumia, jotka ovat viitoittaneet tätä polkua ja kulkeneet tuomioistuimen matkassa sen täyttäessä tehtäväänsä, jona on huolehtia siitä, että unionin oikeutta noudatetaan, ja varmistaa, että sitä tulkitaan ja sovelletaan yhtenäisesti. Ennen kuin katsomme tulevaan, palatkaamme vielä tämän erityisen vuoden tärkeimpiin tapahtumiin.
Vuoden alussa presidentti esitteli 70‑vuotispäivän logon, joka koristaa tuomioistuinta ensimmäistä kertaa. Logo näkyy juhlavuoden symbolina kaikissa vuoden julkaisuissa. Se kiinnitettiin rakennukseen niin, että se on nähtävissä Luxemburgin keskustasta käsin ja herättää kaupunkilaisten huomion. Avoimien ovien päivien aikana kävijöillä oli mahdollisuus lähettää edellä mainitulla logolla varustettuja postikortteja kaikkialle unioniin ilmoittaakseen läheisilleen osallistumisestaan tähän juhlatapahtumaan.
Twitterissä järjestettiin tiedotuskampanja, jolla lisättiin kansalaisten tietoisuutta toimielimen historiasta ja toiminnasta. Tuomioistuimen 146 000 seuraajalle kerrottiin toimielimen toiminnasta vuodesta 1952 näihin päiviin saakka julkaisemalla 70 twiittiä.
Julkaistuaan postimerkin oikeuspalatsin avajaisten yhteydessä vuonna 1973, tuomioistuimen 35‑vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1987, 50‑vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2002 ja 60‑vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2012 Luxemburgin posti jatkoi tätä useiden vuosikymmenien perinnettä omistamalla tuomioistuimelle oman postimerkin sen 70‑vuotisjuhlan kunniaksi. Tuomioistuimen historiasta on myös ilmestynyt kirja juhlajulkaisuna, jota jaetaan virallisten vierailujen ja juhlavastaanottojen yhteydessä. Yleisölle tarkoitettu painos tulee saataville vuonna 2023.
Juhlallisuudet huipentuivat joulukuun alussa. Tällöin jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuinten ja ylimpien tuomioistuinten, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan vapaakauppaliiton tuomioistuimen presidentit kokoontuivat tuomioistuimeen erityisille tuomaripäiville. Tämä tärkeä vuosittainen tapahtuma, joka järjestettiin vuonna 2022 erityisessä formaatissa, on tilaisuus vaihtaa kokemuksia tuomarien ja julkisasiamiesten sekä kaikkien jäsenvaltioiden tuomarien kesken oikeudellisen vuoropuhelun edistämiseksi. Tilaisuuden teemana oli ”Kansalaista lähellä oleva tuomioistuin”, ja sen aluksi suuressa istuntosalissa esitettiin uusi elokuva, jolla juhlistetaan tuomioistuimen 70‑vuotispäivää ja jossa seurataan sen historiaa ja sen roolia unionin oikeusjärjestyksen kehittämisessä. Tuomioistuimen yksiköt ovat ohjanneet tämän suuren yleisön saatavilla olevan elokuvan, jossa on mukana unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen jäseniä sekä akateemisen maailman edustajia ja jota on kuvitettu lukuisilla arkistokuvilla.
Joulukuun 6. päivän juhlalliseen istuntoon tuomioistuin toivotti tervetulleiksi hänen kuninkaallisen korkeutensa Luxemburgin perintösuurherttuan Guillaumen, Euroopan parlamentin ensimmäisen varapuhemiehen Othmar Karasin, Tšekin lainsäädäntöministerin ja hallituksen lainsäädäntöneuvoston puheenjohtajan Michal Šalomounin, Euroopan komission varapuheenjohtajan Věra Jourován ja Luxemburgin suurherttuakunnan kulttuuri‑ ja oikeusministerin Sam Tansonin.
Euroopan rakentajat: nuoriso tuomioistuimen valokeilassa
70‑vuotisjuhlallisuudet päättyivät 6. joulukuuta ”Euroopan rakentajat” ‑seminaariin, joka oli erityinen tapaaminen unionin korkeiden edustajien ja eurooppalaisten nuorten välillä.
”Tervetuloa kotiinne, teidän unionin tuomioistuimeenne!”
Presidentti Koen Lenaerts osoitti nämä sanansa 240:lle kymmenestä jäsenvaltiosta tulevalle lukiolaiselle, jotka olivat läsnä suuressa istuntosalissa henkilökohtaisesti ja etänä. Hän kertoi tämän jälkeen tuomioistuimen roolista ja sen vaikutuksesta kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Presidentti Lenaerts sekä Othmar Karas ja Věra Jourová esittelivät uraansa ja työtään omissa toimielimissään ja tähdensivät yhtenäistä Eurooppaa kaikessa moninaisuudessaan ilmentävien eri alkuperiensä merkitystä. ”Ihminen, joka on muualta peräisin, joka tunnustaa eri uskontoa tai jolla on eri mielipide, voi olla aivan yhtä oikeassa kuin minäkin”, totesi Karas. Jourová muistutti nuoria lukiolaisia puolestaan siitä, ettei demokratian ja oikeusvaltion kaltaisia arvoja ole vieläkään saavutettu: hän kertoi elämänsä ensimmäisistä koskettavista muistoista, kun Neuvostoliiton panssarivaunut saapuivat Prahaan keväällä vuonna 1968.
Tämän jälkeen Lenaerts, Karas ja Jourová osallistuivat nuorille vieraille järjestettyyn kyselytilaisuuteen, joissa nämä pyysivät keskustelukumppaneitaan ottamaan kantaa moniin teemoihin, joita olivat muun muassa Euroopan yhdentymisen hyödyt, Itä‑Euroopan maiden unioniin liittymisen merkitys, unionin kohtaamat suurimmat haasteet, toimet, joihin unioni ryhtyy, kun sen oikeutta rikotaan ja sen arvoja loukataan, unioniin kohdistuva erilainen kritiikki ja kasvava euroskeptisyys, ilmaston lämpeneminen ja sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä.
Loppusanoina lukiolaisille Lenaerts palautti mieleen Robert Schumanin julistuksen: ”Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus”. Tilaisuuden päätteeksi lukiolaiset ilmaisivat olevansa erittäin tyytyväisiä siihen, että heillä oli ollut mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa unionin korkeiden edustajien kanssa.
”Minusta on todella inspiroivaa, että meillä on mahdollisuus osallistua ja esittää kysymyksiä huippujohtajille!”
”Koulullamme on ollut etuoikeus esittää kysymyksiä unionin toimielinten tärkeille henkilöille. En osallistunut seminaariin katsojana vaan toimijana.”
Istuntojen suoratoisto: uusi askel kohti tuomioistuimen tuomista lähelle kansalaisia
Tuomioistuin on nykyaikaistanut avoimuuden ja istuntojen julkisuuden periaatetta ja tarjonnut CVRIA‑sivustolla tästä vuodesta alkaen istuntojen suoratoistopalvelua pilottikokeilun yhteydessä. Tämän uuden palvelun avulla tuomioistuin pyrkii lähestymään unionin kansalaisia. Vuoden 2022 huhtikuussa käyttöön otettu järjestelmä tarjoaa henkilöille, jotka eivät syystä riippumatta (kustannukset, välimatka, matkustamiseen liittyvät vaikeudet) voi siirtyä Luxemburgiin, mahdollisuuden seurata unionin tuomioistuimen suuren jaoston istuntoja samalla tavalla kuin paikan päällä oleva yleisö. Koska monikielisyys on keskeisellä sijalla toimielimen toiminnassa, kansalaiset voivat seurata keskusteluja haluamallaan kielellä valitsemalla suoratoistoa varten kyseisen kielen tulkkauskanavan.
Keskustelujen seesteisyyden takaamiseksi ja teknisten ongelmien välttämiseksi asianosaisten kuulemiseksi pidettäviä istuntoja ei välitetä suorana lähetyksenä, vaan jälkilähetyksenä. Aamupäivän istunnot lähetetään siis iltapäivällä, kun taas iltapäivän istunnot ovat nähtävissä seuraavana aamuna. Unionin tuomioistuimen tuomioiden julistamiset ja julkisasiamiesten ratkaisuehdotusten lukemiset välitetään puolestaan suorana lähetyksenä. Asian ymmärtämisen helpottamiseksi ruudulla näkyy juuri ennen istunnon lähettämistä monikielinen audiovisuaalinen laatikko, jossa lehdistöavustaja selostaa asiaa.
Sébastien Servais
multimediayksikön päällikkö
”Vaikka päätös suoratoistopalvelun käyttöön ottamisesta on melko tuore, yksikkömme on valmistautunut siihen jo useiden vuosien ajan. Palvelun lanseeraamisen suurin haaste on ollut tekninen, sillä siihen on tarvittu suuria määriä tietoteknisiä laitteita ja konferenssijärjestelmiemme koko lähtökohdan muutos etenkin monikielisyyden kunnioittamisen takaamiseksi. Myös muut tekijät ovat vaatineet paljon huomiota. Näitä tekijöitä ovat muun muassa kuvien käyttö istuntojen aikana, erilaiset itse istunnon eheyteen liittyvät kysymykset sekä istuntoon osallistuvien henkilöiden henkilötietojen suoja. Kuvauksen laatuun ja kameroiden hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota korkealaatuisen kuvan lähettämiseksi. Tätä suoratoistopalvelua täydennetään vähitellen uusilla ulkoisilla viestintävälineillä, joiden avulla toimielimemme työn näkyvyyttä voidaan lisätä ja samalla säilyttää mahdollisimman suuri avoimuus kansalaisiin nähden. Tämä on luultavasti vasta ensimmäinen askel, mutta ensimmäisen askeleen ottaminen on epäilemättä aina vaikeinta.”
Tina Omahen
tulkki
”Tulkkien jouduttua sopeutumaan suuriin muutoksiin ammattinsa harjoittamisessa koronakriisin vuoksi, heitä on koetellut toinenkin uudistus eli ennen suoratoistona lähetettyjä istuntoja esitettyjen audiovisuaalisten laatikoiden dubbaaminen. Tulkkaamisesta poiketen dubbaus on tehtävä lähes täysin samassa tahdissa puhujan kanssa. Meidän on täytynyt mukauttaa tavanomaista toistamistekniikkaamme tähän erilaiseen vaatimukseen, ja lisäksi meidän on myös pitänyt perehtyä uusiin tallennusvälineisiin. Joillekin kollegoille, jotka käyttävät valmistautumisessaan pääasiassa käsinkirjoitettuja asiakirjoja, siirtyminen digitaaliseen on ollut suuri haaste. Muutaman jännityksen aiheuttaman hikipisaran jälkeen olemme kuitenkin nyt kehittäneet vakaan rutiinin tämän uuden tehtävän suorittamiseen.”
Marc-André Gaudissart
unionin tuomioistuimen apulaiskirjaaja
”Vaikka erityisesti toimittajat, tutkijat ja parlamentin jäsenet olivat jo useiden vuosien ajan vaatineet, että asianosaisten kuulemiseksi pidettävät istunnot olisi lähetettävä edelleen internetissä, unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin ei olleet vielä myöntyneet tähän paitsi keskustelujen johtamiseen ja istuntojen sujuvaan kulkuun liittyvien kysymysten myös teknisten ja kielellisten rajoitusten vuoksi, sillä monikielisen istunnon välittämisestä ilman simultaanitulkkausta ei ole mitään hyötyä unionin kansalaisille. Tämä oli tilanne ennen koronakriisiä... Tuomioistuin on työskennellyt koronakriisin aikana todella ahkerasti erityisesti sen eteen, että asianosaiset, joihin sovellettiin toisinaan hyvinkin tiukkoja matkustusrajoituksia, voisivat osallistua etänä Luxemburgissa pidettyihin istuntoihin. Se on tämän ansiosta hankkinut tarvittavat tekniset resurssit, joiden avulla se voi nyt lähettää istuntonsa edelleen internetissä. Tämä mahdollisuus koskee tässä vaiheessa ainoastaan unionin tuomioistuimen suuren jaoston istuntoja. Se on kuitenkin suuri askel kohti oikeudenkäytön avoimuuden lisäämistä kansalaisiin nähden, mutta merkitsee myös kiistatonta edistysaskelta kansallisille tuomioistuimille, jotka ovat esittäneet unionin tuomioistuimelle unionin oikeuden tulkintaa tai pätevyyttä koskevan ennakkoratkaisukysymyksen ja jotka voivat nyt seurata etänä istunnossa käytävää keskustelua ja ymmärtää siis paremmin unionin tuomioistuimen antaman vastauksen ulottuvuuden. Tämä on merkittävä voimavara aikana, jona itse Euroopan yhdentymisen arvot ja perustat asetetaan toisinaan kyseenalaisiksi.”
Tuomioistuimen suuressa istuntosalissa esitetty näytelmä
Viimeinen kesä – Falcone ja Borsellino kolmekymmentä vuotta myöhemmin
Italialaisten tuomareiden Giovanni Falconen ja Paolo Borsellinon salamurhan 30‑vuotispäivän muistoksi unionin tuomioistuimen suuri istuntosali muutettiin teatterin näyttämöksi Claudio Favan kirjoittaman ja Chiara Callegarin ohjaaman L’Ultima estate – Falcone e Borsellino trent’anni dopo ‑näytelmän esittämiseksi presidentti Lenaertsin ja lukuisten muiden merkkihenkilöiden läsnä ollessa. Claudio Fava on toimittaja ja kirjailija, entinen Italian parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsen ja Commissione Antimafia della Regione Sicilia ‑järjestön nykyinen puheenjohtaja. Hänen teoksessaan seurataan kahden italialaisen tuomarin elämän viimeisiä kuukausia 1990‑luvulla.
Työpöytä, kaksi tuolia ja kansio minimalistisessa lavastuksessa: ohjaaja Callegari halusi kiinnittää tällä huomiota siihen, että on tärkeää sitoutua yhteiseen asiaan ja että on pysyttävä valppaana oikeusvaltioon kohdistuvien uhkien ja talousrikollisuuden, joka ei tulle rajoja, vielä nykyäänkin muodostaman vaaran edessä. Taiteen kieli luo tilan, jossa katsojien tunteet saadaan kesytettyä ja jossa voidaan palauttaa mieleen oikeudenmukaisuuden arvot. Tuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka tärkeää on olla unohtamatta, ja halunnut kunnioittaa näiden oikeusvaltion suojelemiseen sitoutuneiden italialaisten tuomareiden muistoa.
Chiara Callegari, Simone Luglio ja Giovanni Santangelo
”L’Ultima Estate – Falcone e Borsellino trent’anni dopo ‑näytelmä kertoo uudestaan ainutlaatuisen tarinan kahdesta italialaisesta tuomarista, jotka omistautuivat mafian vastaiselle taistelulle. Näytelmä kirjoitettiin vuonna 2021 ihmiskunnan suuren epävarmuuden aikana ihmisten taistellessa ympäri maailmaa yhteistä uhkaa vastaan. Tässä epävarmuuden tilassa oli outoa ja vaikeaa ajatella näiden kahden miehen – jotka joutuivat taistelemaan yksin rajatonta hirviötä eli mafiaa vastaan – elämän dramatisoimista. On ollut etuoikeus kunnioittaa heidän persooniaan Euroopan unionin tuomioistuimen kaltaisessa ympäristössä.
Kertoakseen tarinoita näyttelijä tarvitsee yleisöä. Tuomioistuimessa meillä oli paljon katsojia – sekä paikan päällä että suoratoiston kautta – mutta myös paikka, joka luonteensa ja tehtävänsä vuoksi toimii kaikkien unionin kansalaisten äänitorvena.
Tämä paikka antoi näytelmällemme perspektiiviä ja nosti esityksemme uudelle tasolle. Näyttelijöiden lausumien sanojen painoarvo muuttui ja ne saivat eri ulottuvuuden. Meidän oli otettava huomioon se, että olimme ensimmäisiä näyttelijöitä tuomioistuimessa, joka toimi yhden päivän ajan teatterisalina.
Tuomioistuimen presidentti Koen Lenaerts ja Italian oikeusministeri Marta Cartabia esittelivät näytelmän. Sen jälkeen puheenvuoro siirtyi meille! Meidän oli vältettävä joutumasta hämilleen päästessämme esittämään näinkin koskettavan näytelmän tässä erittäin symbolisessa tuomioistuimen toimipaikassa.
”Päiväksi on valittu toukokuinen lauantai...”, nämä sanat kaikuivat suuren istuntosalin hiljaisuudessa, ja tarinamme kahden oikeudenpalvelijan inhimillisestä seikkailusta alkoi.
Emme tule milloinkaan unohtamaan lämmintä vastaanottoa, järjestäjien ja teknisten asiantuntijoiden tarjoamaa apua ja asiantuntemusta sekä yhteistä innostusta, joka vallitsee tässä suurenmoisessa unionin oikeuden katedraalissa.”
C | Suhteet yleisöön
Tiedotusosaston lehdistöavustajien, jotka ovat koulutukseltaan juristeja, tehtävänä on paitsi tuomioiden, määräysten ja ratkaisuehdotusten myös vireillä olevien asioiden selittäminen kaikista jäsenvaltioista tuleville toimittajille ja heidän eri yhteyshenkilöilleen. He valmistelevat erilaisia tapahtumia ja kokoavat toimittajille ja yhteyshenkilöille tarkoitettua viestintämateriaalia, jota nämä voivat tilata.
page-s3.sub-3.region-2.graph-1.paragraph-1
page-s3.sub-3.region-2.graph-1.paragraph-2
Vuonna 2022, jonka teemana oli ”Kansalaista lähellä oleva tuomioistuin”, vuoropuhelu oikeusalan ammattilaisten ja suuren yleisön kanssa on lisääntynyt. Edellisten vuosien tapaan tietotekniikan käyttö niin uuden etävierailuohjelman yhteydessä kuin sosiaalisten verkostojenkin myötä on ollut tärkeä väline parannettaessa mahdollisuuksia tutustua tuomioistuimen toimintaan ja lisättäessä sen avoimuutta erityisesti kansalaisyhteiskuntaan nähden. Tuomioistuimen 70‑vuotisjuhla on ollut tilaisuus korostaa yhtä tuomioistuimen keskeisistä arvoista, joka on palvella kansalaisia ja oikeusunionia.
Vuonna 2022 vierailijat ovat palanneet vähitellen takaisin, kun pandemian asettamia rajoitteita on voitu asteittain purkaa.
Niiden kahden vuoden tauon jälkeen, joina kokoontumisista oli jouduttu luopumaan, ensimmäinen avointen ovien päivä järjestettiin tuomioistuimessa 9. toukokuuta Eurooppa‑päivän yhteydessä. Tuomioistuimen toimipaikassa järjestettiin tämän tapahtuman aikana ennakkoilmoittautumisen pohjalta opastettuja kierroksia, joilla esiteltiin toimielimen toimintaa useilla eri kielillä. Yleisölle kerrottiin unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tehtävistä ja asian etenemisestä, ja se pääsi tutustumaan neuvotteluhuoneisiin ja suureen istuntosaliin. Kauniin kevätpäivän vallitessa tuomioistuin pystytti samanaikaisesti kojunsa Esch‑sur‑Alzetteen, joka oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2022. Tuomioistuimen henkilöstöstä ja sen jäsenistä koostuva ryhmä kävi tapaamassa kansalaisia tehdäkseen tunnetuksi ja selittääkseen unionin lainkäyttöviranomaisen roolia. Tuomioistuin päätti 8. lokakuuta avata ovensa uudelleen kevään tapahtumaa suuremmalle tapahtumalle. Sen painopisteenä olivat toimielimen yksiköt ja useat eri ammattikunnat. Kaiken kaikkiaan yli 2 700 ihmistä käytti hyväkseen tätä ainutlaatuista tilaisuutta tutustua unionin tuomioistuimeen sisältäpäin.
Vuoden aikana toimielin julkaisi CVRIA‑sivustolla 216 lehdistötiedotetta, joilla toimittajille ja lakimiehille annetaan tietoa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista reaaliajassa heti niiden julistamisen jälkeen. Kun otetaan huomioon kaikki sivustolla saatavilla olevat kieliversiot, jäsenvaltioissa oleville yhteyshenkilöille lähetettiin 2 856 lehdistötiedotetta.
Lehdistöavustajat jakoivat yhteyshenkilöilleen, jotka ovat pääosin toimittajia mutta myös oikeusalan ammattilaisia, myös 551 uutiskirjettä ja 568 pikatiedotetta asioista, joista ei ole laadittu lehdistötiedotetta. Vuonna 2022 käsiteltiin kansalaisten tietopyyntöjen yhteydessä myös yli 10 000 sähköpostiviestiä ja lähes 5 000 puhelua (kunkin pyynnön esittäjän kielellä).
Toimielin on laajentanut sosiaalisen median käyttöä antaakseen suurelle yleisölle tietoa kahdella ranskan‑ ja englanninkielisellä Twitter‑tilillään, joilla on yhteensä 146 000 seuraajaa. Vuonna 2022 lähetettiin 1 868 twiittiä, mikä on kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna, pääasiassa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tärkeimmistä tuomioista ja toimielimen merkittävistä tapahtumista. Twitterissä toteutettiin kampanja, jossa kerrottiin 70‑vuotisjuhlallisuuksista. Seuraajat ovat siten voineet tutustua tuomioistuimen historiaan 70:n, erityisesti tämän tilaisuuden johdosta lähetetyn twiitin kautta, joissa kerrotaan toimielimen 70 viimeisestä vuodesta. Toimielin on myös LinkedInissä, jossa se on lähettänyt 313 viestiä tämän työelämään keskittyvän verkkopalvelun 132 000 seuraajalleen. Tuomioistuin on kasvattanut tätä yhteisöä yhden vuoden aikana yli kolmanneksella, mikä osoittaa, että sen toiminta tällä alustalla on näkyvää.
page-s3.sub-3.region-2.graph-2.paragraph-1
page-s3.sub-3.region-2.graph-2.paragraph-2
Tuomioistuin pyrkii siis avoimuuteen, jotta kansalaisten luottamus toimielimeen vahvistuisi. Tässä prosessissa on olennaista ymmärtää sen tehtävät ja sen oikeuskäytäntö. Halu olla lähellä kansalaisia näkyy myös vuonna 2021 aloitetussa etävierailuhankkeessa. Etävierailuja järjestettiin aluksi ranskaksi, italiaksi, latviaksi ja unkariksi, ja niiden menestyksen myötä niitä on tämän jälkeen tarjottu muillakin kielillä. Etävierailuja tehtiin siis myös tšekiksi, kreikaksi, puolaksi ja romaniaksi. Vuoden 2023 tavoitteena on jatkaa tätä dynaamista kehitystä ja tarjota etävierailuohjelmaa tulevaisuudessa myös muilla virallisilla kielillä.
Perinteisemmistä formaateista on todettava, että pandemian pahoin koettelemien kahden vuoden jälkeen paikan päällä tapahtuvia vierailuja on alettu järjestämään uudelleen. Rakennuksissa on käynyt 9 683 vierailijaa. Muut vierailijat – noin 15 prosenttia tämän vuoden kävijöistä – ovat valinneet virtuaalisen formaatin. Tätä formaattia on mahdollista kehittää huomattavasti tulevina vuosina, ja sen avulla myös kauempana Luxemburgista asuvat unionin kansalaiset pääsevät tutustumaan tuomioistuimeen. Avoimuuspolitiikka, jolla vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja karsitaan etäisyyksiä ja kustannuksia, tuo niin ikään lisäarvoa avoimuuden ja toimielimen ymmärtämisen tavoitteelle.
Etävierailuilla 15–18‑vuotiaat lukiolaiset pyritään perehdyttämään unionin tuomioistuinten tehtäviin. Lakimies esittelee tuomioistuimen oikeuskäytännön vaikutusta heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja tuomioistuimen toimintaa. Lukiolaiset tekevät virtuaalikierroksen rakennuksiin ja katsovat kaksi tätä ohjelmaa varten suunniteltua lyhytelokuvaa. He voivat tavata tuomarin tai julkisasiamiehen kyselytilaisuudessa. Ohjelman tavoitteena on lisätä nuorten lukiolaisten ja heidän opettajiensa tietoisuutta demokraattisista arvoista ja ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä.
Dimitrios Gratsias
unionin tuomioistuimen tuomari
”Mahdollisuus ottaa osaa kreikankieliseen ”etävierailuun” tuomioistuimessa herätti minussa suurta mielenkiintoa heti hankkeen alusta alkaen. Myönnän, että minulla oli asiaan liittyen kuitenkin joitain epäilyjä. Miten kertoa tuomioistuimesta lukiolaisille hukuttamatta heitä liikaa teknisiin yksityiskohtiin mutta myös lankeamatta houkutukseen yksinkertaistaa asioita harhaanjohtavasti. Kyseessä olisi sitä paitsi juuri etävierailu, josta puuttuu spontaanisuus, joka yleensä liittyy paikan päällä tapahtuvan vierailun aikana käytyihin keskusteluihin. Epäilyni osoittautuivat perusteettomiksi. Useat osallistujat toimittivat meille kysymyksensä etukäteen, ja ne olivat toinen toistaan virkistävämpiä. Rakensin esitykseni siten, että vastasin aluksi yleisluonteisiin kysymyksiin ja sen jälkeen erityisempiin tai jopa henkilökohtaisiin kysymyksiin. Tällä tavalla – ja myös tilaisuuden aikana esitettyjen kysymysten ansiosta – pystyimme siis vaihtamaan näkemyksiämme vilkkaasti, mikä ei ole lainkaan yllättävää tämänkaltaisen yleisön edessä, ja myös käymään todellista syvällistä keskustelua, joka antoi mielestäni luotettavan kuvan tuomioistuimen tehtävästä ja niistä haasteista, joista sen on selviydyttävä. Tämä oli todellakin mahdollisuus, johon tartun epäilyksettä uudelleen!”
Varvara Efkarpidou
Pireassa Kreikassa sijaitsevan ranskalaiskreikkalaisen Jeanne d’Arc ‑koulun abiturientti
”Minulla on luokkatovereideni kanssa ollut etuoikeus osallistua Euroopan unionin tuomioistuimeen järjestettyyn etävierailuun ja keskustella sen jäsenten kanssa. Pääsy tuomioistuimen opastettuihin kierroksiin on ainutlaatuinen mahdollisuus meidän iässämme, jossa itsetutkiskelu ja ammatinvalinta saavat suuren merkityksen tulevaisuutemme rakentamisessa. Tällä hetkellä ei ole aina syytä optimismiin: yhteiskunnalliset ja taloudelliset kriisit sekä vanhempiemme kasvavat huolet herättävät meissä kysymyksiä. Tapaaminen tuomioistuimen jäsenten kanssa oli siis rikastuttava kokemus ja joillekin unelman alku. Vastaukset kysymyksiimme ja koko opastettu kierros herättivät kaikkien lukiolaisten mielenkiinnon ja uteliaisuuden. Tulemme muistamaan tämän vierailun pitkään. Haluamme kiittää kaikkia järjestäjiä ja lukiotamme tästä hienosta aloitteesta.”