A | Kirjaajan johdanto
Kaksi vuosikymmentä on kulunut päivästä, jona kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyi Euroopan unioniin, mikä oli toimielimellemme historiallinen hetki.
Alfredo Calot Escobar
Unionin tuomioistuimen kirjaaja
Kaksi vuosikymmentä on kulunut päivästä, jona kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyi Euroopan unioniin, mikä oli toimielimellemme historiallinen hetki. Kyseinen päivä oli juhlapäivä, mutta myös ennennäkemättömien haasteiden aikaa. Kun katson taaksepäin, voin ylpeänä todeta, että emme ainoastaan selvinneet näistä haasteista, vaan myös vahvistuimme matkan varrella.
Yhtä merkittäviä muutoksia on toimielimessämme meneillään tälläkin hetkellä.
Lainsäädäntömenettely ennakkoratkaisujen osittaiseksi siirtämiseksi unionin yleiseen tuomioistuimeen on saatettu päätökseen. Kahden tuomioistuimen ja eri yksiköiden väsymättömien ponnistelujen ansiosta kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettu tämän siirron saumattoman täytäntöönpanon varmistamiseksi.
Sama yhteistyön ja sopeutumiskyvyn henki on ohjannut toimintaamme myös toisella keskeisellä alalla, joka liittyy digitaaliseen muutokseen. Koko vuoden ajan olemme edistäneet digitaalisia valmiuksiamme ja kehittäneet aktiivisesti tekoälypohjaisia hankkeita samalla, kun olemme saattaneet nämä aloitteet tänä vuonna voimaan tulleen tekoälyasetuksen vaatimusten mukaisiksi. Tunnistimme sen, että inhimillinen panos on edelleen olennaista tekoälytyökalujen tehokkaan käyttöönoton kannalta, ja käynnistimme kattavan ja laajamittaisen tekoälyä koskevan koulutusohjelman. Lisäksi oikeudellisen kääntämisen yksikkömme ovat olleet edelläkävijöitä työnkulun uudistamisessa kehittyneemmässä digitaalisessa ympäristössä, mitä esimerkkiä muut yksiköt voivat seurata.
Samalla kun pyrimme nykyaikaistamaan toimintaamme ja innovoimaan, digitaalisen infrastruktuurimme turvallisuuden ja resilienssin varmistamisesta on tullut elintärkeää. Tänä vuonna tuli voimaan kyberturvallisuusasetus, jossa asetetaan toimielimellemme merkittäviä velvoitteita, joita on noudatettava tiukassa aikataulussa.
Vaikka olemme avoimia uudistuksille, toimintaamme ohjaavat edelleen toimielimemme ajattomat ihanteet. Menestyksemme ytimessä on suurin voimavaramme: yli 2 000 työlleen omistautunutta yksilöä eri puolilta Eurooppaa, jotka toimivat päivittäin yhteistyössä lainkäytön turvaamiseksi. Tämän yhteisen ponnistelun todellinen arvo piilee sen monimuotoisuudessa: tuomalla yhteen monenlaisia näkökulmia, kulttuureja, kokemuksia ja lahjakkuuksia vahvistamme kykyämme täyttää tehtävämme.
Pitääksemme kiinni parhaista osaajista ja houkutellaksemme heitä kaikista jäsenvaltioista olemme jatkaneet vuoden aikana työtä aloitteiden parissa, joilla pyritään varmistamaan isäntämaamme houkuttelevuus työskentelypaikkana. Ensimmäistä kertaa on tunnustettu poliittisesti, että Luxemburgissa asuva henkilöstö kohtaa tiettyjä erityishaasteita heidän Brysselissä asuviin kollegoihinsa verrattuna. Budjettivallan käyttäjät hyväksyivät monitahoisessa menettelyssä pyyntömme tilapäisen asumistuen myöntämisestä alempiin palkkaluokkiin kuuluville kollegoille, mikä on tärkeä ensiaskel kyseessä olevan epätasa‑arvoisuuden poistamisessa.
Sitoudumme monimuotoisuuteen myös muutoin kuin henkilöstömme osalta. Vuonna 2024 teimme yhdessä Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa uusia aloitteita, joilla pyrimme optimoimaan maantieteellisen tasapainon tuomioistuimen pitkäkestoisiin koulutuksiin osallistuvien kansallisten oikeusalan ammattilaisten välillä. Nämä ponnistelut ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia, sillä kolmesta uudesta jäsenvaltiosta tulevat ehdokkaat ovat jättäneet hakemuksia ohjelmaan ensimmäistä kertaa sen lähes kaksikymmenvuotisen historian aikana.
Tämä on myös osoitus pitkäaikaisesta sitoutumisestamme vuoropuhelun vahvistamiseen kansallisten tuomioistuinten kanssa, ja olemme noudattaneet tätä periaatetta aktiivisesti koko vuoden ajan. Euroopan unionin oikeudellinen verkosto on ottanut toisenkin merkittävän askeleen tuomioistuinten välisen vuoropuhelun edistämiseksi: yhteyshenkilöiden kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa toimielimemme seinien ulkopuolella, ja sitä oli mukana järjestämässä Belgian ylin hallintotuomioistuin Conseil d'État. Tämä toi verkostoon uutta näkökulmaa ja vahvisti perusajatusta, jonka mukaan tuomioistuinten välinen vuoropuhelu jo luonteensakin mukaisesti ylittää institutionaaliset rajat.
Näiden ulkoisten virstanpylväiden ohella olemme tuomioistuimen sisällä vahvistaneet sitoutumistamme tiukimpiin eettisiin vaatimuksiin, jotka ovat aina olleet olennainen osa identiteettiämme. Tänä vuonna kokosimme nämä vaatimukset koko henkilöstöön sovellettaviksi ammattieettisiksi säännöiksi ja mukautimme nämä säännöt aiemmin jäsenille asetettujen tiukkojen vaatimusten mukaisiksi.
Samoin kuin vastasimme laajentumisen haasteisiin kaksikymmentä vuotta sitten määrätietoisesti ja yhteistä päämäärää tavoitellen, olen vakuuttunut siitä, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua muistelemme nykyisiä muutoksia yhtä ylpeinä. Tämänhetkiset haasteet antavat meille mahdollisuuden omaksua eteenpäin suuntautuvia uudistuksia, jotka viitoittavat toimielimemme tietä tulevaisuuteen, kunnioittaen samalla menneisyyttämme muovanneita arvokkaita perinteitä.
B | Vuoden tärkeimmät tapahtumat
Ennakkoratkaisuasioita koskevan toimivallan osittainen siirtäminen
Jotta unionin tuomioistuimet voisivat täyttää lainkäyttötehtävänsä laadukkaasti ja kohtuullisin käsittelyajoin ja jotta työtaakka jakautuisi optimaalisesti unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välillä, Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntöön ja molempien tuomioistuinten työjärjestyksiin tehtiin merkittäviä muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.9.2024. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto tekivät unionin tuomioistuimen ehdottamat muutokset perussääntöön. Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin muuttivat omia työjärjestyksiään saatuaan neuvoston hyväksynnän. Näillä muutoksilla pantiin täytäntöön ennakkoratkaisuasioita koskevan toimivallan osittainen siirto unionin yleiselle tuomioistuimelle ja modernisoitiin menettelyjä unionin kahdessa tuomioistuimessa.
Perussääntöön tehdyt muutokset ja niiden täytäntöönpano
Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntöön tehtyjen muutosten vuoksi ennakkoratkaisuasioita koskevan toimivallan osittainen siirtäminen unionin yleiselle tuomioistuimelle oli mahdollista 1.10.2024 voimaan tullein vaikutuksin. Toimivallan siirtäminen oli mahdollisuus, josta määrättiin jo vuonna 2001 allekirjoitetussa Nizzan sopimuksessa, ja se nousi jälleen esiin, kun unionin tuomioistuinlaitoksen rakennetta uudistettiin vuonna 2015 ja etenkin kun tällöin päätettiin kaksinkertaistaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomarimäärä, mikä muutos saatettiin täysimääräisesti voimaan vuonna 2022.
Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta käsitellä ennakkoratkaisupyyntöjä koskee selvästi yksilöitävissä olevia erityisasioita, joihin liittyy vain vähän periaatteellisia kysymyksiä ja joiden osalta unionin tuomioistuin on antanut merkittävää oikeuskäytäntöä, johon unionin yleinen tuomioistuin voi tukeutua uutta toimivaltaansa käyttäessään. Kyse on lisäksi sellaisista ennakkoratkaisupyynnöistä, joita voidaan siirtää riittävän suuri määrä unionin yleiselle tuomioistuimelle, jotta toimivallansiirrolla todella saadaan kevennettyä unionin tuomioistuimen työtaakkaa.
Kyseiset erityisasiat ovat seuraavat: yhteinen arvonlisäverojärjestelmä, valmisteverotus, tullikoodeksi, tavaroiden tariffiluokittelu, matkustajille annettava korvaus ja apu, kun matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen, tai matkan viivästyessä tai peruuntuessa, ja kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä.
Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välinen toimivallanjako
Unionin tuomioistuimen työjärjestykseen tehdyillä muutoksilla määritellään ennen kaikkea se, miten ennakkoratkaisupyyntöjä käsitellään aluksi sen määrittämiseksi, kumman tuomioistuimen tulee käsitellä ne. Tämän lisäksi muutoksiin kuuluvat määräykset, jotka ovat välttämättömiä sellaisten ennakkoratkaisupyyntöjen nopean käsittelyn takaamiseksi, jotka unionin yleinen tuomioistuin siirtää unionin tuomioistuimelle sillä perusteella, että niihin on annettava periaatteellinen ratkaisu, joka voi vaikuttaa unionin oikeuden yhtenäisyyteen tai johdonmukaisuuteen. Muutoksilla määrätään myös siitä, miten perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen asianosaisten ja osapuolten ennakkoratkaisuasioissa esittämät kirjelmät ja kirjalliset huomautukset julkaistaan verkossa kohtuullisen ajan kuluessa asian käsittelyn päättymisestä.
Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestykseen tehdyillä muutoksilla määritetään unionin yleiselle tuomioistuimelle siirrettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelysäännöt. Jotta menettelyissä sovellettaisiin kansallisten tuomioistuinten ja perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen asianosaisten ja osapuolten osalta samoja takeita kuin unionin tuomioistuimessakin, unionin yleinen tuomioistuin otti työjärjestykseensä lähinnä ne unionin tuomioistuimen työjärjestyksen määräykset, joita sovelletaan ennakkoratkaisuasioissa, mukaan lukien määräykset asianosaisten ja osapuolten toimittamien kirjelmien tai kirjallisten huomautusten julkaisemisesta.
Työjärjestykseen tehtiin muitakin merkittäviä muutoksia, jotka koskevat unionin yleisen tuomioistuimen rakennetta ja järjestäytymistä. Niissä määrätään keskisuuren jaoston perustamisesta, jossa on yhdeksän tuomaria ja jonka puheenjohtajana toimii unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentti. Ennakkoratkaisupyynnöt jaetaan kyseisten asioiden käsittelyyn erikoistuneiden viiden tuomarin jaostojen käsiteltäviksi, mutta ne voidaan siirtää eri ratkaisukokoonpanossa käsiteltäviksi sen mukaan, kuinka tärkeitä esitetyt kysymykset ovat.
Unionin yleinen tuomioistuin valitsee tuomarit, jotka hoitavat julkisasiamiehen tehtäviä ennakkoratkaisuasioissa (sekä tuomarit, jotka hoitavat näitä tehtäviä, jos edellä mainitut tuomarit ovat estyneitä), ja nämä tuomarit avustavat kussakin ennakkoratkaisuasiassa toimivaltaista ratkaisukokoonpanoa vastaavalla tavalla kuin julkisasiamiehet unionin tuomioistuimessa käytävissä menettelyissä.
Unionin yleinen tuomioistuin tarkensi lisäksi sääntöjä, jotka koskevat henkilötietojen suojaa ja oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamis‑ ja tiedoksiantotapoja ennakkoratkaisuasioissa.
Muutokset olivat niin merkittäviä, että myös käytännön määräykset unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanosta laadittiin uudelleen.
Muut menettelysääntöjen muutokset
Muilla toteutetuilla uudistuksilla pyritään parantamaan, yksinkertaistamaan ja modernisoimaan asioiden käsittelyä unionin tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa koronapandemiasta saatujen kokemusten perusteella. Unionin tuomioistuimen osalta merkittävin uudistus on – jo unionin yleisessä tuomioistuimessa käytössä ollut – perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen asianosaisten tai osapuolten asiamiesten tai edustajien mahdollisuus osallistua istuntoon videoyhteyden välityksellä asianosaisille osoitettujen käytännön ohjeiden mukaisten oikeudellisten ja teknisten edellytysten täyttyessä. Unionin yleinen tuomioistuin muutti myös useampia määräyksiä, joita sovelletaan suoriin kanteisiin ja jotka koskevat muun muassa oikeudenkäyntiasiakirjojen luottamuksellista käsittelyä, kanteen tarkistamista oikeudenkäynnin aikana ja muotosääntöjä, joita on noudatettava oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämisessä.
Vielä on syytä mainita unionin tuomioistuimen istuntojen välittämisestä nähtäväksi verkkolähetyksinä, millä edistetään oikeudenhoidon avoimuutta ja saavutettavuutta, että uudessa määräyksessä esitetään säännöt, joita sovelletaan välitettäessä istuntoja, tuomioiden julistamisia ja julkisasiamiesten ratkaisuehdotusten esittämisiä nähtäväksi. Myös unionin yleinen tuomioistuin otti työjärjestykseensä lähinnä vastaavat määräykset.
Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaajan avustajan Giulia Predonzanin ajatuksia uudistuksista
”Juoksuharrastajat voivat hahmottaa perussäännön muuttamisen maratoniksi, johon jokainen juoksua harrastava joskus vielä haluaa osallistua… ja on haikaillut näin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Muutoksen toteuttamiseksi piti käydä läpi lukuisia vaiheita. Euroopan unionin tuomioistuimen lainkäytön rakenteen uudistamisen yhteydessä unionin yleiselle tuomioistuimelle nimittäin annettiin ne resurssit ja rakenteet, joita se tarvitsee voidakseen käsitellä ennakkoratkaisupyynnöt riittävän ripeästi. Tämä ei kuitenkaan riittänyt.
Voidakseen juosta maratoninsa unionin yleisen tuomioistuimen oli myös otettava käyttöön asianmukaiset säännöt ja käytännöt. Ensinnäkin ottaakseen huomioon sen, että ennakkoratkaisumenettelyihin osallistuvat myös kansalliset tuomioistuimet ja perussäännön 23 artiklassa tarkoitetut asianosaiset ja osapuolet, unionin yleinen tuomioistuin muutti paitsi työjärjestystään ja työjärjestyksen täytäntöönpanoa koskevia käytännön määräyksiä myös e‑Curia‑sovelluksen käyttämistä koskevaa päätöstään sekä kaikkia niin kutsuttuja soft law ‑tekstejä – tarkistuslistoja, lomakkeita ja ohjeasiakirjoja (tietojen poistaminen yleisön saatavilta oikeudenkäyntimenettelyissä, kannekirjelmän mallit). Tämän lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen oli tehtävä päätöksiä, jotka koskevat sen jaostojen jäsenistöä ja toimintaa sekä sen eri kokoonpanoja, mukaan lukien uutta keskisuurta jaostoa, ja valittava julkisasiamiehet ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelemistä varten. Uusien työskentelyprosessien käyttöön ottamisen yhteydessä unionin yleisen tuomioistuimen oli vielä tehtävä yhteistyötä muiden maratoniin osallistuvien yhteistyökumppaniensa kanssa, joita ovat muun muassa Monikielisyyden pääosasto, Informaatioteknologian osasto ja Tutkimus‑ ja dokumentaatio‑osasto. Yksi avainvaihe oli yhden luukun järjestelmän käyttöön ottaminen: yhdellä luukulla tarkoitetaan sellaisten ennakkoratkaisupyyntöjen keskitettyä analysoimista, jotka voidaan mahdollisesti siirtää unionin yleiselle tuomioistuimelle. Unionin yleinen tuomioistuin sai koko ”treenikauden” ajan aivan keskeistä tukea unionin tuomioistuimen kirjaamon kanssa käydyistä keskusteluista, ja kyseinen kirjaamo osoittautuikin arvokkaaksi kumppaniksi toimielimen sisällä.
Valmistautuminen, tarpeiden ennakointi ja intensiivinen, pitkäjänteinen ja kestävyyttä koetteleva työskentely piti kaikki suorittaa kunnianhimoisessa aikataulussa. Unionin yleisen tuomioistuimen henkilöstö ja kirjaamo olivat lokakuussa 2024 valmiita ja ”ryhmittäytyneet” lähtemään tälle kauan odotetulle maratonille. Vuoden 2024 lopussa yhteensä 23 asiaa käsiteltiin yhdellä luukulla, ja lopulta 19 asiaa siirrettiin unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi. Juoksu jatkuu, kuten pitääkin.”
Vuoden 2004 laajentumisen 20‑vuotispäivä
Kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyi Euroopan unioniin 1.5.2004: Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia. Kyse on unionin toistaiseksi suurimmasta laajentumisesta sekä ihmismäärän että valtioiden määrän puolesta.
Vuoden 2004 laajentumisen vaikutus tuomioistuinten toimintaan
Vuoden 2004 laajentuminen oli unionin laajentumisten jatkumossa suuruusluokaltaan merkittävin, sillä sen yhteydessä sekä unionin tuomioistuimessa että unionin yleisessä tuomioistuimessa aloitti samaan aikaan kymmenen uutta tuomaria.
Laajentuminen vaikutti merkittävästi EU:n tuomioistuimen kielijärjestelyihin. Virallisten kielten määrä kasvoi 12:sta 21:een, minkä seurauksena kieliyhdistelmien määrä kasvoi eksponentiaalisesti 110:stä 420:een.
Uusien kabinettien ja kieliyksiköiden perustaminen vaati huomattavia rakenteellisia ponnisteluja paitsi kiinteistöjen myös rekrytoinnin osalta, sillä toimielimessä aloitti työssä useita satoja uusia kollegoja yhden ainoan vuoden aikana.
Vuonna 2004 Euroopan unionin jäseniksi liittyneet jäsenvaltiot ovat osallistuneet merkittävästi tuomioistuintoimintaan, sillä 20 vuoden aikana kyseisen kymmenen unioniin liittyneen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimittaneet käsiteltäviksi lähes 1 300 ennakkoratkaisuasiaa.
”Uusi Euroopan perustuslaillinen hetki”
Kyseisen historiallisen tapahtuman juhlistamiseksi EU:n tuomioistuimessa järjestettiin 3.5.2024 otsikolla ”Kymmenen valtion Euroopan unioniin liittymisen 20‑vuotispäivä: Euroopan uusi perustuslaillinen hetki” kollokvio, johon osallistui tuomareita ja edustajia kaikista Euroopan unionin jäsenvaltioista ja jossa he pohtivat yhdessä EU:n tuomioistuimen osaa Euroopan yhdentymisprojektin edistämisessä ja kyseisen kymmenen jäsenvaltion yhteiseen oikeusjärjestykseen tuomia vivahteita.
EU:n tuomioistuimen verkkosivuilla on julkaistu 3.5. pidettyyn kollokvioon liittyvät asiakirjat. Kollokviossa keskusteltiin muun muassa seuraavista aiheista:
- uusien jäsenvaltioiden liittymisprosessi, joka alkoi Berliinin muurin murtumisen jälkeen ja joka edellytti perustavanlaatuisia muutoksia kyseisten kansojen lainsäädännössä, ajattelutavassa ja kulttuureissa
- yhteiset eurooppalaiset arvot ja vuoden 2004 laajentumisen vaikutus unionin kehitykseen arvojen unionina
- uusien jäsenvaltioiden ja muun unionin talouksien yhdentyminen.
Puhujien esitykset ja osallistujien kanssa käydyt keskustelut muistuttivat etenkin siitä, että Euroopan unionissa ainutlaatuista on sen perustuminen yhteisiin arvoihin, joista kaikkein tärkeimpiä ovat demokratia ja oikeusvaltioperiaate ja joita unionin ja sen jäsenvaltioiden on jatkossakin puolustettava.
Unionin tuomioistuimen tuomarin ja tapahtuman järjestelytyöryhmän puheenjohtajan Ineta Ziemelen lausunto
Euroopan unionin suurimman yksittäisen laajentumisen 20‑vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn konferenssin päätarkoituksena oli arvioida laajentumisen vaikutusta unioniin ja sen mukanaan tuomia muutoksia. Tämä katsottiin sopivaksi tilaisuudeksi pohtia ja vaihtaa kokemuksia ja oppeja siitä, miten unioni on kehittynyt ja muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana kyseisen historiallisen tapahtuman jälkeen.
Konferenssia valmistellessaan unionin tuomioistuimet ehdottivat, että vuoden 2004 laajentuminen katsottaisiin perustuslailliseksi hetkeksi ‒ paradigman muutokseksi ‒ joka yhdisti Itä‑ ja Länsi‑Euroopan yhteiseksi perustuslailliseksi hankkeeksi. Euroopan unioni levitti arvojaan ja periaatteitaan Euroopan sellaisiin osiin, joilla on erityisen monitahoinen historia. Kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyi Euroopan unioniin päättäväisesti ja toivoen vapautta, oikeudenmukaisuutta ja vaurautta. Liittyminen Euroopan unioniin oli monimutkainen prosessi, joka ei suinkaan ollut itsestäänselvyys. Ehdokasvaltiot tekivät suunnattoman paljon työtä ja ponnistelivat täyttääkseen liittymiskriteerit (joita kutsutaan Kööpenhaminan kriteereiksi), jotka Kööpenhaminan Eurooppa‑neuvosto vahvisti ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Tuo 20 vuoden takainen päivä merkitsi perustavanlaatuista muutosta myös unionille kaikilla sen toimivalta‑alueilla. Ei aina ollut helppoa ennustaa, minkälainen muutos tarkkaan ottaen tulisi olemaan. Oli kuitenkin selvää, että sisämarkkinoilla oli enemmän kasvupotentiaalia ja että kulttuurinen, historiallinen ja kielellinen monimuotoisuus oli kiehtovaa ja tuki tulevaa poliittista ja oikeudellista kehitystä unionissa. Laajentuneesta Euroopan unionista tuli entistä tärkeämpi maailmanlaajuinen toimija.
Toinen merkillepantava seikka konferenssissa oli se, että unionin tuomioistuimet olivat kutsuneet kustakin valtiosta puhujia, jotka olivat osallistuneet liittymisprosessiin suoraan tai olleet johtavia henkilöitä ja toimineet tärkeässä roolissa kyseisen valtion jäsenyyden tai unionin kannalta. Unionin tuomioistuinten tässä yhteydessä esittämiä ajatuksia tarkasteltiin konferenssissa monitieteellisesti.
Konferenssin päätteeksi professori Norman Davies esitti hienon katsauksen kyseisten valtioiden erityisen monitahoiseen ja usein raakaankin historiaan. Tämä oli tarpeellinen muistutus siitä, että Euroopan unionin arvoja ei voida pitää itsestäänselvyytenä ja että niiden ylläpitäminen ja edistäminen edellyttävät kovaa työtä kaikilta unionin jäseniltä. Samalla kun jäimme pohtimaan kuulemaamme, EU:n tuomioistuimen kuoro esitti lauluja kymmenellä eri kielellä, minkä päätteeksi kuulimme Beethovenin ”Oodin ilolle”, joka ilmaisee edelleen Euroopan unionin ihannetta ‒ ihmiskunnan veljeyttä.
Tiukemmat eettiset säännöt Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöstölle
Tehtävänsä luonteen vuoksi Euroopan unionin tuomioistuin on aina asettanut itselleen korkeimmat riippumattomuutta, puolueettomuutta ja koskemattomuutta koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten, jotka kaikki ovat toimielimen identiteetin perustana olevia arvoja, noudattaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan taata luottamus Euroopan oikeuslaitokseen sekä sen legitimiteetti. Tämän vuoksi tuomioistuin varmistaa, että sen sisäiset oikeussäännöt ovat korkeimpien ammattieettisten vaatimusten mukaisia ja täyttävät siten oikeuslaitokselle asetetut odotukset toimia esimerkkinä.
Euroopan unionin tuomioistuin on aina noudattanut tiukkoja eettisiä sääntöjä. Toimielimen jäsenet (tuomarit, julkisasiamiehet ja kirjaajat) ja koko henkilöstö ovat näiden sääntöjen alaisia myös sen jälkeen, kun he ovat poistuneet tuomioistuimen palveluksesta.
Tilanteessa, jossa eurooppalaiselta virkamieskunnalta odotetaan yhä enemmän esimerkillisyyttä, EU:n tuomioistuin on päättänyt jatkaa sisäisten eettisten sääntöjensä nykyaikaistamista. Prosessi, joka alkoi vuonna 2021 tuomioistuimen jäsenten ja entisten jäsenten ammattieettisten sääntöjen muuttamisella, jatkuu nyt henkilöstön ammattieettisten sääntöjen hyväksymisellä.
Euroopan unionin virkamiehiin sovellettaviin henkilöstösääntöihin ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin sekä useisiin sisäisiin määräyksiin jo sisältyviä sääntöjä on laajennettu, täydennetty ja mukautettu lainkäytön vaatimuksiin yhtenäisissä henkilöstön ammattieettisissä säännöissä, jotka tulivat voimaan 1.3.2024 sen jälkeen, kun hallintokomitea oli hyväksynyt ne.
Nämä ammattieettiset säännöt perustuvat olemassa olevista eri lähteistä peräisin oleviin ammattieettisiin sääntöihin, ja ne ovat yhden ainoan säännöstön muodossa helposti ja ymmärrettävästi kaikkien niiden henkilöstön jäsenten saatavilla, joihin näitä sääntöjä sovelletaan. Tavoitteena on avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi näiden velvoitteiden tulkitseminen siten, että huomioon otetaan tuomioistuimen lainkäyttötehtävään liittyvät erityispiirteet, ja niiden täytäntöönpanotavan täsmentäminen. Niissä noudatetaan eettistä lähestymistapaa, joka perustuu toimielimen toimintaa ohjaaviin arvoihin, jotka on muunnettu esimerkillisiksi käyttäytymisvaatimuksiksi. Säännöstö sisältää myös erityissääntöjä, jotka koskevat johdon jäseniä, koska he kantavat erityistä vastuuta, ja lakimiesavustajia, koska he ovat erityisessä asemassa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen jäseniin nähden ja koska he osallistuvat suoraan tuomioistuinten toimintaan. Näissä säännöissä korostetaan, että velvollisuus näyttää esimerkkiä on oikeassa suhteessa vastuuseen nähden, ja niissä asetetaan erityisiä velvoitteita, jotka koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä ja ulkopuolisen toiminnan harjoittamista, myös virkakauden päättymisen jälkeen.
C | Suhteet yleisöön
Etävierailut – oppimishanke
Tämän oppimishankkeen tarkoituksena on kertoa unionin lainkäyttöelimen tehtävistä 15–18‑vuotiaille lukiolaisille heidän luokkahuoneissaan ilman, että heidän tarvitsee matkustaa Luxemburgiin. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten lukiolaisten ja heidän opettajiensa tietoisuutta demokraattisista arvoista ja ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä ja kertoa heille EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön vaikutuksista unionin kansalaisten arkeen. Vuonna 2024 lähes 1 300 lukiolaista pääsi etävierailemaan EU:n tuomioistuimessa tämän ohjelman puitteissa.
Tiedotusosaston lehdistöavustajat ovat koulutukseltaan juristeja, ja heidän tehtävänään on tuomioiden, määräysten, ratkaisuehdotusten ja vireillä olevien asioiden tekeminen ymmärrettävämmiksi kaikista jäsenvaltioista tuleville toimittajille ja kirjeenvaihtajille. He laativat lehdistötiedotteita, joiden avulla toimittajille ja oikeusalan toimijoille annetaan reaaliajassa tietoa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista. Lehdistöavustajat toimittavat henkilöille, jotka ovat EU:n tuomioistuimen viestintäyksiköltä tätä pyytäneet, säännöllisesti julkaistavia uutiskirjeitä, joissa kerrotaan tärkeistä oikeudenkäynteihin ja toimielimeen liittyvistä tapahtumista, ja pikatiedotteita asioista, joista ei ole laadittu lehdistötiedotteita. Lisäksi he käsittelevät kansalaisten sähköpostiviestit ja puhelut.
EU:n tuomioistuin on aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa kahden (eli ranskan‑ ja englanninkielisen) X‑tilin, LinkedInin ja Mastodonin kautta. Tilaajien määrä kasvaa jatkuvasti, mikä on osoitus yleisön kiinnostuksesta EU:n tuomioistuimen toimintaa kohtaan ja tutustumisesta siihen. EU:n tuomioistuimella on myös YouTube‑kanava, jossa voi katsella 24 virallisella kielellä erilaisia audiovisuaalisia sisältöjä ja etenkin suurelle yleisölle suunnattuja animaatioita, joissa selitetään, miten EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö vaikuttaa kansalaisten arkeen.
Vuonna 2024 EU:n tuomioistuin julkaisi uuden animaation: Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välinen toimivallanjako
Verkkolähetykset istunnoista
Jotta EU:n tuomioistuimen lainkäyttötoiminta olisi helposti saatavilla, se on ottanut käyttöön järjestelmän istuntojen välittämiseksi nähtäviksi verkkolähetyksinä. Tuomioiden julistaminen ja julkisasiamiesten ratkaisuehdotusten esittäminen lähetetään suorana lähetyksenä tuomioistuimen verkkosivuilla tuomioistuimen istuntokalenterista ilmenevän aikataulun mukaisesti. Myös unionin tuomioistuimen suuren jaoston asianosaisten kuulemiseksi järjestämät istunnot välitetään nähtäviksi jälkilähetyksenä.
Tallenne on saatavilla kuukauden ajan.
Ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettyjen istuntojen lähettämistä kustakin asiasta laaditaan selventävä tietopaketti (briefing), joka julkaistaan istunnon kielillä EU:n tuomioistuimen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2024 julkaistiin yhteensä 29 tällaista tietopakettia.