Toimielimen mukana kohti sen historian uutta vaihetta

Kirjaajan johdanto

Toimielimen pääsihteeri eli unionin tuomioistuimen kirjaaja johtaa hallinnollisia yksiköitä presidentin alaisuudessa.

Vuosi 2021 oli toimielimen yksiköille vuonna 2020 käyttöön otettujen uusien menetelmien vakiinnuttamisen vuosi. Unionin oikeudenhoitoa koskevan julkisen palvelun jatkuvuus ja laatu pyrittiin varmistamaan tilanteessa, jossa pandemiakriisi jatkui ja jossa se edellytti sopeutumiskykyä niin organisaation kuin yksilöidenkin tasolla. Näihin saavutuksiin kuuluvat etenkin päätöksenteon digitalisaatio ja yksinkertaistaminen, henkilöstön vastuuvelvollisuuden tehostaminen sekä uudenlaisen työ- ja yksityiselämän tasapainon luominen. Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen erinomaiset tulokset sekä Euroopan oikeusasiamiehen Hyvän hallinnon palkinto, joka myönnettiin tuomioistuimelle sen Etäistunnot-hankkeesta luokassa ”Huippuosaaminen innovaatiossa/uudistuksessa”, merkitsevät siis tunnustusta ja motivaatiota kaikille yksiköille tällä tiellä jatkettaessa.

Vuosi 2021 tarjosi myös tilaisuuden laajentaa ja nopeuttaa yksiköiden toiminnan muutosta käynnistämällä useita hankkeita, joilla luodaan rakenteita tulevaisuutta varten.

Kyse on ensinnäkin tuomioistuimille annetun tuen tehostamisesta. Tuomioistuinten työmäärä, erityisesti unionin tuomioistuimen työmäärä, on näet paisunut ennennäkemättömän suureksi. Käynnissä on hankkeita, joilla kehitetään oikeusalan tietojärjestelmiä tutkimusta ja asiakirjojen laadinnassa annettua apua varten ja vahvistetaan tuomioistuinten jäsenten kabineteille tarjottavaa suoraa tukea lainkäyttötoiminnassa. Tuomioistuimessa pohditaan myös etenkin teknisiä keinoja, joilla voidaan nopeuttaa tiedon saamista oikeudenkäyntiasiakirjojen sisällöstä.

Toimielin pystyy hyödyntämään digitaalisten välineiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkeistä ei ole pulaa: asiakirjavirtojen ja päätöksentekoprosessien digitalisointi sekä hallinnollisessa toiminnassa (HAN-asiakirjahallintahankkeen loppuunsaattamisella) että lainkäyttötoiminnassa (integroitua asiainhallintajärjestelmää koskevalla hankkeella (SIGA), joka edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien yksiköiden, kirjaamojen ja tuomioistuinten jäsenten kabinettien välillä). Nämä kaksi hanketta avaavat merkittäviä mahdollisuuksia prosessien yksinkertaistamiseen, menettelyjen seurantaan, tutkimukseen ja asioiden käsittelyyn liittyviin tukitoimiin. Samaan aikaan tietotekniikkayksiköt seuraavat teknologian kehittymistä ja kokeilevat erilaisia huipputeknologian tarjoamia välineitä, kuten työtilaan ja tekoälyyn liittyviä välineitä.

Tuomioistuin jatkaa toiseksi täysimääräistä sitoutumistaan monikielisyyteen ja varmistaa, että sen kielivalikoima on laaja ja sen käännös- ja tulkkauspalvelut ovat laadukkaita. Tämä osaaminen on ainutlaatuista maailmassa, ja sitä on ylläpidettävä ja kehitettävä hyödyntämällä teknologian kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti lisääntyneestä työmäärästä selviytymiseksi. Monikielisyyden käsitteen taustalla on tuomioistuimen kyky lähestyä jokaista yksityistä ja jokaista kansalaista hänen omalla kielellään. Kyse on siis unionin oikeusjärjestelmän saavutettavuudesta ja legitiimiydestä, mutta myös unionin kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden säilyttämisestä kokonaisuudessaan. Tuomioistuin on useiden vuosien ajan soveltanut ”Monikielisyyteen perustuvaa toimintatapaa” sen koko merkityksessä useilla eri toimilla ja tapahtumilla, joilla korostetaan monikielisyyden arvoa ja tuomioistuimen siihen sitoutumista. Monikielisyyden puutarha, jonka rakentaminen aloitettiin tänä vuonna, on muiden tulevien hankkeiden joukossa yksi monikielisyyden pysyvistä ja näkyvistä ilmentymistä.

Kolmanneksi on tärkeää tuoda tuomioistuin entistä lähemmäs kansalaisia tekemällä siitä helpommin lähestyttävä ja tunnetumpi. Tuomioistuinta pyydetään enemmän kuin koskaan antamaan ratkaisuja, joilla on merkittäviä poliittisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia jäsenvaltioihin ja kansalaisiin ja jotka voivat koskea muun muassa talous ja rahapolitiikkaa, oikeusvaltioperiaatetta, turvapaikka-asioita, terrorismin torjuntaa ja perusoikeuksia. Kaikkien näiden usein monitahoisten ratkaisujen laaja-alaiset seuraukset edellyttävät tiedotusta ja selittämistä, jotta kansalaiset voivat ymmärtää ratkaisut ja antaa arvoa unionin tuomioistuinten perustavanlaatuiselle roolille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on syytä korostaa kahta innovatiivista hanketta.

Yhdellä vireillä olevalla hankkeella on tarkoitus mahdollistaa lähiaikoina kokeiluluontoisesti tiettyjen suuren jaoston istuntojen esittäminen suoratoistona verkossa, mikä tarjoaa uuden ulottuvuuden istuntojen julkisuusperiaatteelle nykyaikaisten teknisten välineiden mukaisesti. Kuka tahansa oikeustieteen opiskelija, toimittaja, kansallinen tuomari tai asiasta kiinnostunut kansalainen voisi asuinpaikastaan riippumatta osallistua unionin tuomioistuimen istuntoihin tarvitsematta matkustaa Luxemburgiin, ja hän voisi tehdä näin vieläpä kaikilla niillä kielillä, jotka istuntojen tulkkaus kattaa. Tämä mahdollisuus merkitsisi ikkunaa, josta koko maailma voi seurata tuomioistuimen jokapäiväistä lainkäyttötoimintaa.

Lisäksi etävierailuja koskeva hanke – jota kokeiltiin vuonna 2021 useiden Euroopan maiden lukioluokkien kanssa – mahdollistaa vierailutarjonnan monipuolistamisen. Suurin osa unionin kansalaisista, jotka eivät voi matkustaa Luxemburgiin, voi vierailla tuomioistuimessa mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa kuin siellä paikan päällä vierailevat henkilöt. Tämä innovaatio poistaa rajoitteet, jotka liittyvät maantieteelliseen etäisyyteen ja tietyillä yleisöryhmillä mahdollisesti olevaan käsitykseen siitä, ettei tuomioistuimeen ole mahdollista päästä. Uuden teknologian ansiosta tuomioistuin voi vihdoinkin lähestyä virtuaalisesti kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia.

Näihin tulevaisuuden suunnitelmiin liittyy neljänneksi ja viimeiseksi kunnianhimoinen henkilöstöhallinto, joka on keskeisellä sijalla tuomioistuimen henkilöstöpolitiikassa. Yksityiset tai julkiset kansalliset tai eurooppalaiset organisaatiot pyrkivät vastaamaan uuteen tilanteeseen, jota leimaavat etätyön kehittyminen, työntekijöiden pyrkimys suurempaan itsenäisyyteen ja nuorten sukupolvien odotukset. Toteuttaakseen tärkeiksi katsomiaan hankkeita tuomioistuin on osa tätä liikettä, jotta se voi, kuten tähänkin asti, luottaa sitoutuneisiin ja lahjakkaisiin työntekijöihinsä. Tämä edellyttää henkilöstöjohtamisen kokonaisvaltaista lähestymistapaa aina työhönottomenetelmistä perus- ja jatkokoulutuksella tapahtuvan osaamisen kehittämisen, työn varjostamisen ja mentoroinnin kautta eläkkeelle jäämiseen valmistautumiseen saakka unohtamatta uranhallintaa sekä toimielinten sisäisiä ja niiden välisiä siirtymismahdollisuuksia. Jotta tuomioistuin voi edelleen tähdätä huippuosaamiseen, sen on luotava kannustavat ja dynaamiset työolot. Tähän sisältyy perustoimintamalli, johon yksikköjen hallinnoinnissa tehtyjen linjausten olisi aina pohjauduttava ja jossa moninaisuuteen ja osallisuuteen liittyvät kysymykset otetaan osaksi koko toimielimen toimintaa.

Odotan innolla tapaamistamme ensi vuonna, jolloin teemme tilannekatsauksen vuoteen 2022, jolloin vietetään unionin vanhimman toimielimen eli tuomioistuimen 70-vuotisjuhlaa!

Ensimmäistä kertaa Euroopan unionin historiassa unionin jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimia edustavat tuomarit ja Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenet kokoontuivat keskustelemaan unionin yhteisistä oikeusperinteistä ja siitä, miten ne voidaan sovittaa yhteen jäsenvaltioiden valtiosääntö-perinteiden ja kansallisten identiteettien kanssa. Konferenssin otsikko oli ”Moninaisuudessaan yhtenäinen: yhteisten valtiosääntöperinteiden ja kansallisten identiteettien välillä”. Sen järjestivät yhdessä Latvijas Republikas Satversmes tiesa (Latvian perustuslakituomioistuin) ja Euroopan unionin tuomioistuin, ja se pidettiin 2.–3. syyskuuta 2021 Riiassa, Latviassa. Vuonna 2019 Latvian perustuslakituomioistuimen presidenttinä tuolloin toiminut Ineta Ziemele esitti ajatuksen yhteisestä konferenssista, joka käynnistäisi vuoropuhelun perustuslakituomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen välillä, ja tämä ajatus sai unionin tuomioistuimen presidentin Koen Lenaertsin täyden tuen. Konferenssin toteutuminen kesti kaksi vuotta, mikä johtui erityisesti covid-19-pandemiaan liittyneistä rajoituksista.

Konferenssin erityinen rakenne sekä vihdoinkin avautunut mahdollisuus henkilökohtaisiin tapaamisiin otettiin vastaan innostuneesti, ja ne toivat tapahtumaan dynamiikkaa, jonka ansiosta siitä tuli menestys sekä organisatorisesti että sisällöllisesti. Kaikki paikalla olleet tuomioistuimet osallistuivat aktiivisesti avoimeen ja rehelliseen keskusteluun, jossa esitettiin erinomaisia puheenvuoroja ja päätelmiä, jotka on sittemmin julkaistu kokoelmassa.

Se, että päästiin yhteisymmärrykseen tarpeesta aloittaa tällainen vuoropuhelu ja jatkaa sitä tulevaisuudessa, on jo sinänsä merkittävää.

Kansalliset ja kansainväliset uutismediat ja sosiaalinen media (#RigaJusticeConference) uutisoivat tapahtumasta laajasti. Latvian perustuslakituomioistuin esitti lisäksi vuoropuhelun merkityksen korostamiseksi Tversme-nimisen podcast-lähetyksensä ensimmäisen jakson, jossa kunniavieraana oli unionin tuomioistuimen presidentti Koen Lenaerts.

Olen iloinen voidessani jakaa kokemuksiani Luxemburgissa 20.–22. marraskuuta 2021 järjestetyistä unionin tuomaripäivistä. Tuomaripäivien ohjelmaan sisältyi työryhmiä, joissa käsiteltiin hyvin erilaisia kysymyksiä, joten viittaan niihin seminaareihin, joihin itse osallistuin.

Eräät esitelmiä pitäneiden tuomareiden esittämät kysymykset, joista osallistujilla oli mahdollisuus keskustella, merkitsivät erittäin mielenkiintoisia kannanottoja lainkäyttötoimintaan. Haluaisin erityisesti mainita pohdiskelut, joita käytiin oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudesta saada asiansa käsitellyksi puolueettomassa tuomioistuimessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan roolista ja sen soveltamisalasta siltä osin kuin on kyse muun muassa oikeudesta saada tuomioistuimien tarjoamaa tehokasta oikeussuojaa ja oikeudesta saada asiansa puolueettoman tuomarin käsiteltäväksi. Tuomaripäivät tarjosivat meille kattavan näkemyksen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittymisestä tämän periaatteen osalta ja oikeusperustasta, jota unionin tuomioistuin on käyttänyt viimeaikaisemmassa oikeuskäytännössään vuodesta 2018 alkaen (ks. C‑64/16, Associação Sindical dos Juízes Portugueses). Näissä tuomioissa useat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) määräykset yhdistetään perusoikeuskirjan 47 artiklaan. Näihin määräyksiin kuuluu esimerkiksi määräys, jonka mukaan ”jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla” (19 artiklan 1 kohta), määräys, jossa vahvistetaan unionin arvot, joihin kuuluu oikeusvaltio (2 artikla), jäsenvaltioiden välisen vilpittömän yhteistyön periaate (4 artiklan 3 kohta) sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen määräykset (6 ja 13 artikla). Me kaikki eurooppalaiset tuomarit ja unionin oikeuden rakentamiseen sitoutuneet tuomarit saimme hyödyllisiä ohjeita perusoikeuskirjan 47 artiklan määräysten soveltamiseen kansallisella tasolla.

Vuoden 2021 tuomaripäivillä keskusteltiin perusteellisesti myös tuomioistuimen riippumattomuuden käsitteestä. Tämä kysymys ei koske ainoastaan unionin kunkin jäsenvaltion oikeuslaitoksen järjestämistä vaan myös jokaista, joka käyttää lainkäyttövaltaa näissä valtioissa. Tuomaripäivillä siis tuotiin esiin, ettei riitä, että lainkäyttöelin perustetaan lailla, vaan on myös huolehdittava siitä, ettei sillä ole organisatorisia tai toiminnallisia yhteyksiä siihen toimivaltaan, jota sen on määrä valvoa. Esimerkkinä tarkastelimme eurooppalaisen pidätysmääräyksen tapausta. Unionin tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen periaatteita voidaan rajoittaa poikkeustapauksissa, mikä edellyttää tutkimaan ensisijaisesti, onko oikeuslaitos siinä valtiossa, joka vaatii toista valtiota luovuttamaan jonkun henkilön, puutteellinen tuomioistuimen riippumattomuuden periaatteen suhteen. Tämä keskustelu, joka on käytännönläheisyytensä vuoksi erittäin hyödyllistä, antaa kansallisille tuomareille mahdollisuuden hälventää päätöksenteossa yhä useammin esiin tulevia epäilyjä.

Keskustelimme kollegojeni kanssa myös ammattimme harjoittamisen edellytyksistä. Tässä yhteydessä tuli esiin kysymys paitsi tasapuolisuusvelvoitteestamme myös oikeudestamme saada suojelua ulkoiselta painostukselta. Otimme kantaa useiden jäsenvaltioiden eri lainsäädäntötoimiin, jotka vaikuttavat tuomarinuraan, kuten kurinpitomenettelyihin tai tuomareiden vastuuta koskeviin sääntöihin, ja jotka eivät ole unionin oikeuden periaatteiden mukaisia.

Vuoden 2021 tuomaripäivillä meillä oli myös tilaisuus osallistua suuren jaoston istuntoon asiassa, jossa oli nimenomaan kyse siitä, ovatko jäsenvaltion tuomareiden osalta vahvistamat kurinpitomenettelyä koskevat säännöt unionin oikeuden mukaisia. Tämä unionin oikeutta koskeva käytännön harjoitus antoi kaikille vuoden 2021 tuomaripäivien osallistujille mahdollisuuden tutustua unionin tuomioistuinjärjestelmän toimintaan erityisesti niiden kysymysten ansiosta, joita suuren jaoston jäsenet esittivät asianosaisten edustajille. Heidän kysymyksensä havainnollistivat sitä oikeudellisen päättelyn prosessia, jota on noudatettava ratkaistaessa näinkin monitahoista ongelmaa.

Osallistumiseni vuoden 2021 tuomaripäiville oli erittäin palkitsevaa. Siellä hankkimani tiedot auttavat minua selventämään erilaisia oikeudellisia käsitteitä, joista on paljon hyötyä päivittäisessä työssäni, jossa huomaan, että unionin tuomioistuimen työllä on yhä enemmän painoarvoa. Lähdin vuoden 2021 tuomaripäiviltä kotiin hyvin tyytyväisenä, sillä tunnen olevani jäsenenä Euroopan unionissa, joka tarjoaa meille oikeudelliset säännöt, jotka mahdollistavat erilaisten ihmisten ja maiden rauhanomaisen rinnakkaiselon. Tunnen myös voivani olla läheisissä tekemisissä sellaisen unionin lainkäyttöelimen kanssa, joka lakia tulkitsemalla ja soveltamalla auttaa meitä jäsentämään ajatusta unionin kansalaisuudesta.

Vuoden 2021 tuomaripäivät tarjosivat erinomaisten järjestelyjensä ansiosta mahdollisuuden tavata oikeusalan ammattilaisia ja vaihtaa heidän kanssaan näkemyksiä, ja tämän vuoden tapahtumassa osanottajien ja toimielimen jäsenten – jotka olivat nähneet paljon vaivaa tämän tapahtuman menestyksen eteen – välinen kanssakäyminen oli mielestäni hyvin tiivistä ja avointa.

Vuosina 2020 ja 2021 vallinnut terveyskriisi on ollut Euroopan unionin kansalaisille ongelmallinen erityisesti matkustamisen osalta. Tuomioistuin on siten joutunut tehostamaan yleisöön kohdistuvia toimia. Kriisi on ollut ratkaiseva tekijä uusien viestintämuotojen käyttöönotossa ja vauhdittanut ennen pandemiaa käynnistettyjen hankkeiden loppuun saattamista. Tuomioistuin harjoittaa avoimuuspolitiikkaa kansalaisia kohtaan, jotta he saisivat paremmin tietää oikeuksistaan toimielimen kummankin tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta. Tätä politiikkaa on tehostettu sekä käyttämällä perinteisiä viestintävälineitä että uudistamalla yleisölle osoitettua tarjontaa.

Etäistunnot, joita alettiin järjestää vuonna 2020 unionin oikeudenhoitoa koskevan julkisen palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi, ovat innovaatio, jonka ansiosta toimielin on saanut vuonna 2021 Euroopan oikeusasiamiehen Hyvän hallinnon palkinnon huippuosaamisesta innovaatiossa tai uudistuksessa. Vuonna 2021 videoneuvotteluja käytettiin 131:ssä asianosaisten kuulemiseksi järjestetyssä istunnossa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa. Nämä etäistunnot ovat avanneet tietä istuntojen edelleen lähettämiselle lähiaikoina.

Lehdistötiedotteilla toimittajille ja alan toimijoille annetaan reaaliajassa tietoa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista heti niiden antamisajankohtana, jotta yleisö saisi niistä tiedon välittömästi. Lehdistötiedotteiden määrä on kasvanut huomattavasti vuonna 2021. Vuonna 2021 julkaistiin 231 lehdistötiedotetta eli, kun otetaan huomioon kaikki sivustolla käytettävissä olevat kieliversiot, jotka on toimitettu kirjeenvaihtajille, 3 206 lehdistötiedotetta.

Tiedotusosaston lehdistöavustajat ovat käyttäneet voimavarojaan ja asiantuntemustaan paitsi tuomioiden, määräysten ja ratkaisuehdotusten myös vireillä olevien asioiden selittämiseen. He ovat myös lisänneet yhteyksiään jäsenvaltioissa toimiviin toimittajiin antaakseen heille ensikäden tietoa, lisätäkseen heidän tietoisuuttaan tärkeistä asioista ja selittääkseen heille sitä, miten tuomioistuimet ovat ratkaisseet eri asioissa esiin tulleet oikeuskysymykset. Tuomioistuimen lehdistöavustajat jakoivat 601 uutiskirjettä pääasiassa toimittajille mutta myös oikeusalan ammattilaisille ja lähettivät 630 pikatiedotetta asioista, joista ei ole laadittu lehdistötiedotetta. Toimielimen toimintaa tai tiettyjä asioita koskevien erityisten tietopyyntöjen osalta vuonna 2021 vastaanotettiin ja käsiteltiin lisäksi 12 538 sähköpostiviestiä ja 7 182 puhelua (kunkin pyynnön esittäjän kielellä), ja tuomioistuin hyväksyi sovellettavan säännöstön nojalla 110 pyyntöä, jotka koskivat hallinnollisia asiakirjoja ja historiallisia arkistoja.

Toimielin, joka on ollut Twitterissä vuodesta 2013 lähtien, on jatkanut tämän alustan käyttöä antaakseen suurelle yleisölle tietoa kahdella ranskan- ja englanninkielisellä tilillään, joilla on yhteensä 127 700 seuraajaa. Se on lähettänyt 962 twiittiä, jotka koskivat pääasiassa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen antamia tärkeimpiä tuomioita ja toimielimen merkittäviä tapahtumia. Toimielin on mukana myös ammatillisella LinkedIn-alustalla, ja se on lähettänyt 365 viestiä 132 000 seuraajalleen.

Oikeusalan ammattilaisten yleisöllä on puolestaan mahdollisuus tutustua ”Aiheenmukaisiin muistioihin” sekä ”Oikeuskäytännön kuukausikatsaukseen”, joka on kokoelma unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisujen tiivistelmistä, joihin on ratkaisuissa käsiteltyjen oikeuskysymysten takia syytä kiinnittää erityistä huomiota. Näiden tutkimus- ja dokumentaatio-osaston tarjoamien välineiden avulla oikeusalan ammattilaiset voivat yhdellä silmäyksellä tutustua ajankohtaiseen yleiseen tai erityiseen oikeuskäytäntöön jollakin Euroopan unionin oikeuden erityisalalla.

Tuomioistuin on testannut ja käyttänyt tehokkaimpia teknisiä välineitä tavoittaakseen mahdollisimman laajan yleisön. Unionin lainkäyttöelin on moninkertaistanut yleisölle suunnatut aloitteet, olipa kyse sitten vuosikertomuksen julkaisemisesta Lyhyt katsaus html-muodossa, kirjasto-osaston tarjoamista uusista tiedonhakuvälineistä tai lukiolaisryhmien etävierailujen valmistelemisesta unionin tuomioistuimeen.

Vierailujen järjestäminen on tuomioistuimelle tärkeää toimintaa sen avoimuuspolitiikan yhteydessä ja levitettäessä tietoa paitsi oikeusalan ammattilaisille ja oikeustieteen opiskelijoille myös unionin kansalaisille. Vaikka vuoden 2021 terveystilanne ei ollut yhtä tiukka kuin vuonna 2020, se on kuitenkin rajoittanut vierailuja ja vierailijoiden vastaanottamista. Tuomioistuin on kuitenkin avannut ovensa uudelleen mahdollisuuksien mukaan, ja sen rakennuksissa on käynyt 1 843 vierailijaa. Etävierailujen kehittämistä jatkettiin ja vahvistettiin läsnäoloon perustuville vierailuille laadittua perinteistä mallia noudattaen, sillä tuomioistuimessa järjestettiin verkkoalustoilla 87 vierailuohjelmaa, joihin osallistui 3 210 henkilöä.