Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa viitataan nimenomaisesti oikeusvaltioon yhtenä niistä unionin jäsenvaltioiden yhteisistä arvoista, joihin unioni perustuu. Euroopan komission jäsenvaltioita vastaan nostamien jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevien kanteiden tai kansallisten tuomioistuinten esittämien ennakkoratkaisupyyntöjen yhteydessä unionin tuomioistuinta pyydetään yhä useammin ottamaan kantaa siihen, noudattavatko jäsenvaltiot oikeusvaltioperiaatetta. Unionin tuomioistuimen on tällöin tutkittava, noudatetaanko tätä perusarvoa kansallisella tasolla muun muassa oikeuslaitoksen osalta ja erityisesti tuomareiden nimittämismenettelyn tai kurinpitojärjestelmän yhteydessä.
Unionin tuomioistuin katsoi, että kansallista tuomarineuvostoa koskevaan Puolan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset, joilla poistetaan sellaisiin kyseisen tuomarineuvoston päätöksiin, joilla esitetään tasavallan presidentille hakijoiden nimittämistä ylimmän tuomioistuimen tuomarinvirkoihin, kohdistuva tehokas tuomioistuinvalvonta, ovat omiaan rikkomaan unionin oikeutta. Se täsmensi, että jos ilmenee, että unionin oikeutta on rikottu, kansallisen tuomioistuimen on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla jätettävä soveltamatta tällaisia muutoksia. Tuomio A.B. ym., 2.3.2021 (C‑824/18)
Maltalainen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää oikeuslaitoksen ja oikeusvaltion suojelua, oli riitauttanut Prim’Awla tal-Qorti Ċivili – Ġurisdizzjoni Kostituzzjonalissa (siviilituomioistuimen ensimmäinen jaosto perustuslakituomioistuimena, Malta) maltalaisten tuomareiden nimittämismenettelyn, sellaisena kuin sitä säännellään perustuslaissa. Unionin tuomioistuin katsoi, että jäsenvaltion kansalliset säännökset, joissa annetaan pääministerille ratkaiseva toimivalta tuomareiden nimittämismenettelyssä mutta säädetään samalla, että tähän menettelyyn osallistuu riippumaton elin, jonka tehtävänä on muun muassa arvioida hakijoita ja antaa lausunto, eivät ole unionin oikeuden vastaisia. Tuomio Repubblika v. Il-Prim Ministru, 20.4.2021 (C‑896/19)
Unionin tuomioistuin otti kantaa useisiin Romanian uudistuksiin, jotka koskevat oikeuslaitoksen järjestämistä, syyttäjien ja tuomareiden kurinpitojärjestelmää sekä valtion taloudellista vastuuta ja tuomareiden henkilökohtaista vastuuta lainkäyttäjän virheestä. Koska unionin tuomioistuin katsoi, että nämä uudistukset saattavat useiden sellaisten seikkojen osalta, joita olivat muun muassa sellaisista asioista vastaavan syyttäjäviranomaisen erityisosaston perustaminen, joissa syytettynä on tuomari, tuomareiden henkilökohtaisen vastuun syntymisen edellytykset ja tuomareiden prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen, loukata unionin oikeutta, se huomautti, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate on esteenä kansalliselle lainsäädännölle – sellaisena kuin perustuslakituomioistuin on sitä tulkinnut –, jonka mukaan alemmalla tuomioistuimella ei ole oikeutta jättää omasta aloitteestaan soveltamatta kansallista säännöstä, joka on unionin oikeuden vastainen. Tuomio Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym. v. Inspecţia Judiciară ym., 18.5.2021 (C‑83/19 ym.)
Unionin tuomioistuin hylkäsi Unkarin kanteen Euroopan parlamentin päätöslauselmasta, jolla aloitetaan menettely sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että kyseinen jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Tästä menettelystä voi seurata, että tietyt oikeudet, jotka johtuvat kyseessä olevan jäsenvaltion kuulumisesta unioniin, pidätetään. Parlamentti sovelsi työjärjestystään, jossa määrätään, että laskettaessa, onko teksti hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet (paitsi jos perussopimuksissa määrätään erityisestä enemmistöstä), ja otti huomioon kyseisen päätöslauselman ääntenlaskennassa ainoastaan parlamentin jäsenten puolesta ja vastaan antamat äänet eikä äänestämästä pidättymisiä. Unionin tuomioistuin katsoi, että parlamentti oli perustellusti jättänyt ottamatta huomioon äänestämästä pidättymiset laskiessaan annettuja ääniä kyseistä päätöslauselmaa annettaessa, toisin kuin Unkari väitti kumoamiskanteessaan. Tuomio Unkari v. parlamentti, 3.6.2021 (C‑650/18)
Unionin tuomioistuin katsoi, että Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) tuomareihin ja yleisten tuomioistuinten tuomareihin sovellettava kurinpitojärjestelmä ei ole unionin oikeuden mukainen. Euroopan komissio oli saattanut asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta todetaan, että Puola on tällä uudella kurinpitojärjestelmällä ja erityisesti uuden kurinpitojaoston perustamisella ylimpään tuomioistuimeen rikkonut unionin oikeutta. Unionin tuomioistuin hyväksyi kaikki komission esittämät väitteet: kun otetaan huomioon Puolan lainkäyttövaltaan viime aikoina kohdistuneiden laajempien uudistusten kokonaiskonteksti ja tämän uuden jaoston perustamiseen liittyvien tekijöiden yhteisvaikutus, se totesi muun muassa, ettei kyseinen jaosto tarjoa kaikkia puolueettomuuden ja riippumattomuuden takeita eikä sitä ole suojattu Puolan lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömältä tai välilliseltä vaikutusvallalta. Tuomio komissio v. Puola, 15.7.2021 (C‑791/19)
Unionin tuomioistuin totesi, että tuomarin siirtäminen ilman hänen suostumustaan toiseen tuomioistuimeen tai saman tuomioistuimen jaostosta toiseen on omiaan loukkaamaan tuomareiden erottamattomuuden ja riippumattomuuden periaatteita. Lisäksi määräystä, jolla elin, joka toimii viimeisenä oikeusasteena ja yhden tuomarin kokoonpanossa, on hylännyt vastoin tahtoaan siirretyn tuomarin valituksen, on pidettävä mitättömänä, jos tämän yhden tuomarin kokoonpanon tuomarin nimitys on tehty selvästi vastoin perustavanlaatuisia sääntöjä, jotka liittyvät asianomaisen tuomioistuinjärjestelmän perustamiseen ja toimintaan. Tuomio W. Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – nimittäminen), 6.10.2021 (C‑487/19)
Unionin tuomioistuin katsoi, että tuomareiden riippumattomuus ja puolueettomuus sekä syyttömyysolettama voivat vaarantua sen Puolassa nykyisin voimassa olevan järjestelmän vuoksi, jonka mukaan muun muassa oikeusministeri voi määrätä tuomareita ylempiin rikostuomioistuimiin ja milloin hyvänsä ilman perusteluja peruuttaa tämän määräyksen. Tuomareiden toisiin tehtäviin määräämistä koskevien perusteiden puuttuminen aiheuttaa vaaran siitä, että tuomioistuinratkaisujen sisältöön kohdistetaan poliittista valvontaa, varsinkin kun ministeri toimii myös valtakunnansyyttäjänä. Tuomio WB ym:iden osalta vireille pannut rikosoikeudenkäynnit, 16.11.2021 (C‑748/19 ym.)
Unionin tuomioistuin on käsitellyt useita asioita, jotka ovat jatkoa oikeuslaitoksen uudistamiselle korruption torjunnan alalla Romaniassa. Esille tuli kysymys siitä, oliko petoksiin ja korruptioon sovellettavia rikosprosessisääntöjä koskeviin Romanian perustuslakituomioistuimen useisiin ratkaisuihin perustuvan oikeuskäytännön soveltaminen omiaan rikkomaan unionin oikeutta. Unionin tuomioistuin vahvisti uudelleen, että unionin oikeuden ensisijaisuus edellyttää, että kansallisilla tuomioistuimilla on toimivalta jättää soveltamatta perustuslakituomioistuimen ratkaisu, joka on unionin oikeuden vastainen, ilman, että kansallisille tuomareille voisi syntyä kurinpidollinen vastuu. Unionin oikeus on esteenä perustuslakituomioistuimen sellaisen oikeuskäytännön soveltamiselle, joka johtaa väitetysti sääntöjenvastaisesti muodostettujen ratkaisukokoonpanojen antamien tuomioiden kumoamiseen, kun tällainen kumoaminen yhdessä vanhentumista koskevien kansallisten säännösten kanssa aiheuttaa systeemisen riskin siitä, että vakavia petosrikoksia jää rankaisematta. Tuomio Euro Box Promotion ym., 21.12.2021 (C‑357/19)
Unionin tuomioistuin otti unkarilaisen tuomioistuimen vireille panemassa ennakkoratkaisuasiassa kantaa siihen, onko Unkarin lainsäädäntö yhteensopiva oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun unionin direktiivin kanssa. Koska Unkarin ylin tuomioistuin oli katsonut, että tämä unionin tuomioistuimelle esitetty ennakkoratkaisupyyntö on lainvastainen, unionin tuomioistuin vahvisti niin ikään uudelleen, että kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välinen yhteistyömekanismi on esteenä sille, että ylin kansallinen tuomioistuin toteaa, että alemmanasteisen tuomioistuimen esittämä ennakkoratkaisupyyntö on lainvastainen. Unionin oikeus on lisäksi esteenä kurinpitomenettelylle, joka aloitetaan kansallista tuomaria vastaan sillä perusteella, että hän on esittänyt unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön: tällainen menettely on omiaan johtamaan siihen, että kaikki kansalliset tuomarit luopuvat ennakkoratkaisupyyntöjen esittämisestä, mikä voisi vaarantaa unionin oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen. Tuomio IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), 23.11.2021 (C‑564/19)
Kilpailu
Unionin yleinen tuomioistuin – EU-toimielinten toiminnan lainmukaisuuden vartija
Ks. video YouTubessa
Euroopan unioni soveltaa sääntöjä vapaan kilpailun suojelemiseksi. Menettelytavat, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla, ovat kiellettyjä. Unionin oikeudessa kielletään erityisesti tietyt yrityksen ja sen kilpailijoiden väliset sopimukset tai tietojenvaihto, joilla voi olla tällainen tarkoitus tai seuraus, sekä yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö tietyillä markkinoilla. Yrityskeskittymien valvonnasta annetulla asetuksella pyritään samanaikaisesti estämään se, että yrityskaupalla tai sulautumalla luodaan tai vahvistetaan määräävää asemaa.
Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission päätöksen määrätä yhteensä noin 254 miljoonan euron suuruinen sakko useille japanilaisille yrityksille siitä syystä, että ne ovat osallistuneet eri ajanjaksoina vuosina 1998–2012 kartelliin sellaisten alumiini- ja tantaalielektrolyyttikondensaattorien markkinoilla, jotka ovat lähes kaikissa henkilökohtaisten tietokoneiden ja taulutietokoneiden kaltaisissa elektroniikkatuotteissa käytettyjä komponentteja. Tuomio NEC v. komissio, 29.9.2021 (T‑341/18)
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi monikansallisen televiestintä- ja kaapelijakeluyhtiön Altice Europen nostaman kanteen komission päätöksestä, jolla Altice Europelle määrättiin PT Portugalia ostettaessa yhteensä 124,5 miljoonan euron suuruinen sakko. Komissio moitti Altice Europea yhtäältä siitä, että tämä oli laiminlyönyt velvollisuuden ilmoittaa keskittymästä, ja toisaalta siitä, ettei tämä ollut noudattanut kieltoa toteuttaa keskittymä ennen kuin siitä on ilmoitettu komissiolle ja ennen kuin komissio on antanut siihen luvan. Unionin yleinen tuomioistuin määräsi kuitenkin sakon määrän alentamisesta 6,22 miljoonalla eurolla keskittymän ilmoittamisvelvollisuuden noudattamatta jättämistä koskevan osuuden osalta. Tuomio Altice Europe v. komissio, 22.9.2021 (T‑425/18)
Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission päätökset, joilla annettiin lupa keskittymille, jotka liittyivät easyJetin ja Lufthansan Air Berlin -konsernista ostamiin tiettyihin omaisuuseriin. Se hylkäsi kahden keskittymiin osallistuneen yhtiön kilpailijan eli Polskie Linie Lotnicze ”LOT” -lentoyhtiön nostaman kanteen ja huomautti erityisesti, että komissio voi määrittää merkitykselliset markkinat sellaisten lähtöpaikan tai määräpaikan lentoasemien, joihin Air Berlinin lähtö- ja saapumisajat oli liitetty, muodostamien kaupunkiparien mukaan sen sijaan, että se tutkisi erikseen kulloisiakin markkinoita, joilla Air Berlin sekä Lufthansa ja easyJet toimivat. Tuomiot Polskie Linie Lotnicze ”LOT” v. komissio, 20.10.2021 (T‑240/18 ja T‑296/18)
Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission päätöksen, jossa todettiin, että Google on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaa, koska se on yleisten hakutulostensa sivuilla suosinut suotuisamman sijoituksen ja esitystavan avulla omaa tuotevertailuvälinettään kilpailevien vertailuvälineiden tuloksiin nähden. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti myös komission määräämän 2,42 miljardin euron suuruisen sakon määrän, josta 523,5 miljoonaa euroa määrättiin Googlen maksettavaksi yhteisvastuullisesti emoyhtiönsä Alphabetin kanssa. Tuomio Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), 10.11.2021 (T‑612/17)
Vuosina 1997–1999 Sumal-yhtiö osti kaksi kuorma-autoa Mercedes Benz Trucks Españalta (MBTE), joka on Daimler-konsernin, jonka emoyhtiö on Daimler AG, tytäryhtiö. Euroopan komissio totesi vuonna 2016 tekemässään päätöksessä, että Daimler AG on rikkonut kartellit kieltäviä unionin oikeuden sääntöjä, koska se on toteuttanut vuoden 1997 tammikuun ja vuoden 2011 tammikuun välisenä aikana 14 muun eurooppalaisen kuorma-autonvalmistajan kanssa järjestelyjä, jotka koskevat kuorma-autojen hintojen vahvistamista ja bruttohintojen korottamista Euroopan talousalueella (ETA). Tämän päätöksen seurauksena Sumal nosti MBTE:tä vastaan kanteen, jossa se vaati korvaamaan tästä yhteistoimintajärjestelystä aiheutuneen vahingon. Unionin tuomioistuin katsoi, että unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta, johon emoyhtiö on syyllistynyt, vahinkoa kärsinyt voi vaatia kyseisen emoyhtiön tytäryhtiötä korvaamaan tästä rikkomisesta aiheutuneen vahingon, mutta sen on osoitettava, että nämä kaksi yhtiötä muodostivat rikkomisen ajankohtana taloudellisen kokonaisuuden ja että tytäryhtiö toimii markkinoilla, joihin rikkominen vaikuttaa. Tuomio Sumal, 6.10.2021 (C‑882/19)
Ympäristö
Eläimistön ja kasviston suojelu, ilman, maaperän ja veden pilaantuminen sekä vaarallisiin aineisiin liittyvät riskit ovat kaikki haasteita, joihin Euroopan unioni auttaa vastaamaan tiukkoja sääntöjä vahvistamalla.
Komission nostaman jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä unionin tuomioistuin katsoi, että Espanjan olisi pitänyt ottaa huomioon luvaton vedenotto ja yhdyskuntakäyttöön tarkoitettu vedenotto, kun se arvioi pohjavedenottoa Doñanan alueella (Espanja), jossa sijaitsee Euroopan suurin luonnonsuojelualue. Espanja ei ollut myöskään toteuttanut tarpeellisia toimenpiteitä estääkseen häiriöt kyseisen luonnonpuiston suojelluille elinympäristöille. Tuomio komissio v. Espanja, 24.6.2021 (C‑559/19)
Kalastus sähkövirtaa käyttäen on kielletty Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2019 hyväksymillä uusilla säännöillä. Alankomaat vaati unionin tuomioistuinta kumoamaan nämä säännökset ja väitti muun muassa, että unionin lainsäätäjä ei ollut nojautunut parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin Pohjanmeren kielikampelan hyödyntämisen ympäristöekologisista vaikutuksista. Unionin tuomioistuin hylkäsi tämän kanteen ja vahvisti näiden sääntöjen pätevyyden: unionin lainsäätäjällä on tällä alalla laaja harkintavalta, eikä sen tarvitse perustaa lainsäädännöllistä ratkaisuaan yksinomaan tieteellisiin ja teknisiin lausuntoihin. Tuomio Alankomaat v. Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti, 15.4.2021 (C‑733/19)
Unionin tuomioistuin katsoi liima-ansoilla metsästämisen sallimisesta, että jäsenvaltio (tässä tapauksessa Ranska) ei saa sallia tällaista lintujen pyydystämismenetelmää, joka johtaa sivusaaliisiin, jotka voivat aiheuttaa kyseessä oleville lajeille vähäistä suurempaa vahinkoa. Pelkästään sen perusteella, että tällainen menetelmä on perinteinen, ei voida katsoa, ettei muuta tyydyttävää vaihtoehtoista ratkaisua ole. Unionin tuomioistuin selvensi edellytyksiä, joiden täyttyessä voidaan poiketa lintudirektiivissä säädetystä kiellosta, joka koskee tiettyjen suojeltujen lintujen pyydystämismenetelmien käyttöä. Tuomio One Voice ja Ligue pour la protection des oiseaux (LPO) v. Ministre de la Transition écologique et solidaire, 17.3.2021 (C‑900/19)
Unionin tuomioistuin totesi sellaisen komission Unkaria vastaan nostaman jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä, joka koski PM-10-hiukkasten raja-arvojen järjestelmällistä ja jatkuvaa ylittymistä, että Unkari oli rikkonut ilmanlaatua koskevia unionin oikeuden sääntöjä eikä se ollut noudattanut velvollisuuttaan huolehtia koko alueellaan yhtäältä siitä, että PM10-hiukkasten päivittäistä raja-arvoa noudatetaan, ja toisaalta siitä, että kyseisen raja-arvon ylityksen kesto jää mahdollisimman lyhyeksi. Tuomio komissio v. Unkari, 3.2.2021 (C‑637/18)
Unionin tuomioistuin katsoi, että Saksa oli rikkonut ilmanlaadusta annettua direktiiviä vuosina 2010–2016, koska se oli järjestelmällisesti ja jatkuvasti ylittänyt typpidioksidin (NO2) raja-arvot. Saksa ei ollut myöskään noudattanut velvollisuuttaan toteuttaa hyvissä ajoin asianmukaiset toimenpiteet siitä huolehtimiseksi, että raja-arvojen ylityksen kesto asianomaisilla alueilla jää mahdollisimman lyhyeksi. Tuomio komissio v. Saksa, 3.6.2021 (C‑635/18)
Toimielimet
Unionin kummankin tuomioistuimen tehtävänä on tarkastaa, että unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimet (tai tiettyjen toimien antamatta jättäminen) ovat unionin oikeuden mukaisia. Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin takaavat siten yksityisten oikeuksien oikeussuojan siltä osin kuin unionin tasolla tehdyt päätökset koskevat yksityisiä suoraan ja erikseen. Ainoastaan kansallisilla tuomioistuimilla on sitä vastoin toimivalta tutkia kansallisten viranomaisten toimien laillisuus kansallisen oikeuden nojalla.
Unionin yleinen tuomioistuin kumosi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) päätöksen olla antamatta mahdollisuus tutustua osittain loppukertomukseen, joka koski sen tutkimusta Élios-yhtiön Unkarissa unionin rahoituksella toteuttamista katuvalaistushankkeista. Koska Unkarin viranomaiset olivat jo lopettaneet kansalliset tutkimukset, joilla oli liittymäkohta tähän kertomukseen, tutkintatoimien tarkoituksen suoja ei enää oikeuttanut pyydettyyn asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epäämistä. Tuomio Homoki v. komissio, 1.9.2021 (T‑517/19)
Unionin tuomioistuin kumosi neuvoston päätökset, jotka koskevat Armenian kanssa 26.11.2017 allekirjoitetun kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen soveltamista. Se katsoi, että vaikka kumppanuussopimuksella on tiettyjä yhteyksiä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, siihen sisältyvät seikat tai aiejulistukset, jotka liittyvät kyseiseen politiikkaan, eivät riitä muodostamaan tämän sopimuksen itsenäistä osatekijää, jolla voitaisiin perustella neuvoston toimen jakaminen kahdeksi erilliseksi päätökseksi. Tämä jakaminen oli johtanut muun muassa siihen, että näistä toimista toisen antaminen oli edellyttänyt yksimielisyyttä ja toinen määräenemmistöä. Tuomio komissio v. neuvosto, 2.9.2021 (C‑180/20)
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi Romanian nostaman kanteen komission päätöksestä, jolla rekisteröidään ehdotettu eurooppalainen kansalaisaloite ”Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi”. Unionin yleinen tuomioistuin lausui ensimmäistä kertaa tällaisen ehdotetun kansalaisaloitteen rekisteröintiä koskevan komission päätöksen kannekelpoisuudesta. Ehdotettu kansalaisaloite oli vuonna 2013 toimitettu komissiolle, joka oli hylännyt sen aluksi sillä perusteella, että se ylitti selvästi sen toimivallan tehdä ehdotus unionin säädökseksi perussopimusten soveltamiseksi. Unionin tuomioistuin oli kumonnut komission päätöksen, minkä jälkeen komissio rekisteröi ehdotetun riidanalaisen kansalaisaloitteen 30.4.2019 annetulla päätöksellä. Tuomio Romania v. komissio, 10.11.2021 (T‑495/19)
Unionin yleinen tuomioistuin otti kantaa kanteen nostamisen määräajan alkamisajankohtaan sellaisen päätöksen osalta, joka koskee unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvaa henkilöä, kun tiedoksianto kirjattuna kirjeenä on epäonnistunut. Koska ei ole olemassa säännöksiä tai määräyksiä, joilla ratkaistaisiin kanteen nostamisen määräajan alkamisajankohta siinä tapauksessa, että henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa vastaanottotodistuksella varustettu kirjattu kirje on jätetty noutamatta, unionin yleinen tuomioistuin huomautti lisäksi, että oikeusvarmuus ja tarve välttää hyvässä oikeudenkäytössä kaikkea syrjintää tai mielivaltaista kohtelua ovat esteenä olettamalle tiedoksi antamisesta kantajan kotiin lähetetyn kirjatun kirjeen säilytysajan päättyessä. Unionin yleinen tuomioistuin totesi lopuksi, että kun päätös on annettu tiedoksi sähköpostiviestillä (jonka vastaanottamisesta vastaanottaja on ilmoittanut viipymättä), kanteen nostamisen määräaika alkaa kulua tiedoksiantamispäivästä. Tuomio Barata v. parlamentti, 3.3.2021 (T‑723/18)
Moldovan tasavallan ja erään ukrainalaisen yhtiön välisessä asiassa unionin tuomioistuimelta tiedusteltiin sähkönmyyntisopimukseen perustuvan saatavan luonnehtimisesta energiaperuskirjasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuksi investoinniksi. Unionin tuomioistuin totesi, että se, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolen yritys hankkii sellaiseen sähköntoimitussopimukseen, joka ei liity investointiin, perustuvan saatavan, joka kyseisen sopimuksen ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevalla yrityksellä on saman sopimuksen toisen sopimuspuolen valtionyritykseltä, ei ole energiaperuskirjasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettu investointi. Pelkkään sähkönmyyntisopimukseen perustuvan saatavan ei sinänsä näet voida katsoa olevan siirretty energia-alan taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Tästä seuraa, että pelkkä toimitussopimus, joka koskee muiden toimijoiden tuottamaa sähköä, on liiketoimi, joka ei sellaisenaan voi muodostaa investointia. Tuomio Moldova v. Komstroy, 2.9.2021 (C‑741/19)
Euroopan parlamentin pyynnöstä antamassaan lausunnossa unionin tuomioistuin totesi, että perussopimuksissa ei kielletä neuvostoa odottamasta ennen päätöksen antamista naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (nk. Istanbulin yleissopimus) tekemisestä unionin puolesta, että jäsenvaltiot pääsevät ”yhteiseen sopimukseen”, mutta neuvosto ei saa muuttaa kyseisen yleissopimuksen tekemistä koskevaa menettelyä asettamalla tämän tekemisen edellytykseksi sen, että ensin todetaan tällainen ”yhteinen sopimus”. Unionin tuomioistuin täsmensi asianmukaisen aineellisen oikeusperustan sellaisen neuvoston toimen antamiselle, joka koskee suunnitellun sopimuksen kohteena olevan Istanbulin yleissopimuksen osan tekemistä. Se myös selvensi, että sopimuksen tekemistä koskeva toimi voidaan jakaa kahdeksi erilliseksi päätökseksi, jos osoitetaan, että se on objektiivisesti arvioiden tarpeen. Lausunto Istanbulin sopimus, 6.10.2021 (1/19)
Verotus
Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi Euroopan unioni on yhdenmukaistanut tietyt välilliset verot, kuten energiatuotteiden valmisteverot. Unionin direktiivillä pyritään siis vähentämään eroja kansallisten verotasojen välillä vahvistamalla verotuksen vähimmäistasot muun muassa moottoripolttoaineille. Myös lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvassa välittömässä verotuksessa, kuten yhteisöverotuksessa, on noudatettava valtiontukikiellon kaltaisia Euroopan unionin perussääntöjä. Edellisten vuosien tapaan unionin tuomioistuimet ovat antaneet tuomioita, jotka koskevat tiettyjen jäsenvaltioiden veropäätöksiä (tax rulings), joilla monikansallisiin yrityksiin on sovellettu erityistä verotuskohtelua, jonka komissio on katsonut olevan ristiriidassa valtiontukikiellon kanssa.
Komission nostamassa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa kanteessa unionin tuomioistuin totesi, että Italia oli rikkonut unionin oikeutta vapauttamalla valmisteverosta yksityiskäyttöön vuokrattujen huvialusten moottoripolttoaineet. Unionin direktiivissä, jossa säädetään moottoripolttoaineiden verotuksen vähimmäistasosta, sallitaan näet vapautus vain silloin, kun alus on loppukäyttäjän ammattikäytössä. Sillä, että vuokralle antaminen on vuokraajalle kaupallista toimintaa, ei ole tältä osin merkitystä. Tuomio komissio v. Italia, 16.9.2021 (C‑341/20)
Luxemburgin ja Amazonin nostamien kanteiden yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission päätöksen, jonka mukaan Luxemburg oli vuosina 2006–2014 myöntänyt Amazon EU:lle, joka oli tuolloin Amazonin myyntitoiminnan keskus koko Eurooppaa varten ja jonka kotipaikka on Luxemburgissa, unionin oikeuden vastaista valtiontukea, jonka avulla Amazon EU saattoi veropäätösten (tax rulings) kautta maksaa huomattavasti vähemmän veroja kuin muut yritykset. Komission mukaan Luxemburgin oli perittävä Amazonilta takaisin noin 250 miljoonaa euroa perusteettomia veroetuja korkoineen. Unionin yleinen tuomioistuin totesi tuomiossaan, ettei komissio ollut riittävällä tavalla osoittanut, että Amazon EU:n verotettavaa tuloa olisi keinotekoisesti alennettu sen vuoksi, että Amazon EU:n toiselle Amazon-konserniin kuuluvalle yritykselle tiettyjen immateriaalioikeuksien käytöstä maksama rojalti oli yliarvostettu. Tuomio Luxemburg ja Amazon v. komissio, 12.5.2021 (T‑816/17 ym.)
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi Luxemburgin ja energiantoimittaja Engien nostamat kanteet päätöksestä, jolla komissio oli todennut Luxemburgin myöntäneen Engielle unionin oikeuden vastaista valtiontukea, jonka avulla kaksi kyseisen konsernin Luxemburgissa asuvaa yhtiötä saattoivat veropäätösten (tax rulings) kautta välttää veron maksamisen lähes kaikista voitoistaan. Komission mukaan Luxemburgin oli perittävä takaisin noin 120 miljoonaa euroa maksamattomia veroja korkoineen. Tämän päätöksen vahvistavassa tuomiossaan unionin yleinen tuomioistuin huomautti, että Luxemburg oli jättänyt toteamatta, että Engie oli syyllistynyt lain väärinkäyttöön, vaikka kaikki kriteerit olivat täyttyneet. Tuomio Luxemburg ym. v. komissio, 12.5.2021 (T‑516/18 ym.)
Immateriaalioikeus
Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin varmistavat unionin hyväksymän säännöstön tulkinnan ja soveltamisen kaikkien henkisiin luomuksiin liittyvien yksinoikeuksien suojaamiseksi. Immateriaalioikeuksien eli tekijänoikeuksien ja teollisoikeuksien (tavaramerkkioikeus, mallisuoja, patenttioikeus) suoja parantaa lisäksi yritysten kilpailukykyä edistämällä luovuutta ja innovaatiota suosivaa ympäristöä.
Lego-yhtiön ja erään saksalaisen yhtiön välisessä riita-asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) oli virheellisesti julistanut LEGOn rakennuslelusarjan palikkaa koskevan mallin mitättömäksi. Unionin yleinen tuomioistuin näet katsoi, että EUIPO:n olisi pitänyt tehdä asianmukainen arviointi poikkeuksista yhteisömallista annettuun asetukseen ottamalla huomioon kaikki asianomaisen mallin ulkoasun piirteet. Unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että mallia ei voida julistaa mitättömäksi, jos ainakaan yksi näistä piirteistä ei määräydy kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Tuomio Lego A/S v. EUIPO ja Delta Sport Handelskontor GmbH, 24.3.2021 (T‑515/19)
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että huulipunapuikon muotoa esittävä kolmiulotteinen tavaramerkki on pätevä. Se kumosi tällä tavoin Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) päätöksen, jolla oli hylätty alkuperäinen hakemus kyseisen merkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi huulipunia osoittamaan. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan haettu tavaramerkki on erottamiskykyinen, koska se poikkeaa merkittävästi huulipuna-alan käytännöstä ja tavoista siltä osin kuin puikko on muodoltaan pyöreä eikä pystysuora ja lieriömäinen. Tuomio Guerlain, 14.7.2021 (T‑488/20)
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että juomatölkin avaamisesta aiheutuvan äänen, jota seuraa hiljaisuus ja poreilu, toistavaa äänitiedostoa ei voida rekisteröidä EU-tavaramerkiksi osoittamaan muun muassa juomia, koska siltä puuttuu erottamiskyky. Unionin yleinen tuomioistuin yhtyy näin ollen EUIPO:n kantaan ja muistuttaa, että äänimerkin on oltava erottamiskykyinen, jotta kuluttaja voi mieltää sen tavaramerkiksi eikä toiminnalliseksi osatekijäksi tai tunnisteeksi, jolla ei ole omaa ominaisluonnetta. Tuomio Ardagh Metal Beverage Holdings, 7.7.2021 (T‑668/19)
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi Chanel-yhtiön kanteen, joka koski Huawei-yhtiön tekemää hakemusta tavaramerkin rekisteröimiseksi Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa (EUIPO), sillä perusteella, että kyseessä olevat kuviomerkit eivät ole samankaltaisia, ja katsoi, että tavaramerkkejä on verrattava sellaisina kuin ne on rekisteröity tai niitä on haettu muuttamatta niiden asemointia. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että pelkästään se, että kummassakin kyseessä olevassa tavaramerkissä on kaksi osatekijää, jotka on liitetty toisiinsa, ei tee tavaramerkeistä samankaltaisia, vaikka niissä kummassakin on näitä osatekijöitä ympäröivän ympyrän yhteinen geometrinen perusmuoto. Tuomio Chanel SAS, 21.4.2021 (T‑44/20)
Unionin yleinen tuomioistuin otti kantaa brittiläisen asianajajan mahdollisuuteen edustaa asianosaista unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevassa menettelyssä Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) päätöksestä nostetun kanteen yhteydessä. Unionin yleinen tuomioistuin muistutti kahdesta kumulatiivisesta edellytyksestä, joiden täyttyessä joku henkilö voi pätevästi edustaa asianosaisia (muita kuin jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä) unionin tuomioistuimissa: tämän henkilön on ensinnäkin oltava asianajaja, ja hänellä on toiseksi oltava oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa. Kanne oli nostettu sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan lopullista eroamista unionista edeltänyt siirtymäkausi oli päättynyt 31.12.2020, eikä se kuulunut minkään sellaisen erosopimuksessa määrätyn tilanteen piiriin, jossa asianajaja, jolla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa ja joka ei ole osoittanut, että hänellä on oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa, voisi edustaa asianosaista unionin tuomioistuimissa. Kanne jätettiin siis tutkimatta. Määräys Daimler v. EUIPO, 7.12.2021 (T‑422/21)
Unionin tuomioistuin totesi, että kun tekijänoikeuden haltija on toteuttanut tai määrännyt toteutettaviksi kehystekniikan käyttämisen vastaisia rajoittavia toimenpiteitä (framing), teoksen sijoittamista tämän tekniikan avulla kolmannen osapuolen internetsivulle on pidettävä tämän teoksen saattamisena uuden yleisön saataviin. Tekijänoikeuden haltijan on annettava suostumus tähän yleisön saataviin saattamiseen. Tuomio VG Bild-Kunst, 9.3.2021 (C‑392/19)
Unionin tuomioistuin täsmensi tekijänoikeuksista vuonna 2019 annetulla uudella direktiivillä käyttöön otettua järjestelmää aikaisemman järjestelmän yhteydessä ne edellytykset, joiden täyttyessä verkkoalustojen ylläpitäjien (tässä tapauksessa YouTuben ja Cyandon) vastuu saattoi syntyä. Se katsoi, että tällaisten alustojen ylläpitäjät eivät lähtökohtaisesti itse suorita sellaisten tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen yleisölle välittämistä, jotka niiden alustojen käyttäjät lataavat alustalle laittomasti. Ne voivat kuitenkin joutua vastuuseen tekijänoikeutta loukkaavasta välittämisestä, jos ne pelkän alustojen käyttöön antamisen lisäksi myötävaikuttavat siihen, että yleisölle annetaan pääsy näihin sisältöihin. Tuomio YouTube ym., 22.6.2021 (C‑682/18)
Kyseisessä asiassa Telenet-yhtiön asiakkaiden internetyhteyksiä oli käytetty Mircom-yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvien elokuvien jakamiseen vertaisverkossa (peer-to-peer). Immateriaalioikeuksien haltijan oikeuksien suojaaminen voi unionin tuomioistuimen mukaan oikeuttaa sen, että käyttäjien IP-osoitteet tallennetaan järjestelmällisesti ja että heidän nimensä ja postiosoitteensa toimitetaan haltijalle tai kolmannelle osapuolelle vahingonkorvauskanteen nostamisen mahdollistamiseksi. Immateriaalioikeuksien haltijan tietopyyntö ei kuitenkaan saa merkitä väärinkäyttöä, vaan sen on oltava perusteltu ja oikeasuhteinen. Tuomio M.I.C.M., 17.6.2021 (C‑597/19)
Espanjalaisten tapasbaarien omistaja käytti CHAMPANILLO-merkkiä tapasbaarien nimenä ja niiden markkinoinnissa. Sen mainoksissa oli kuva kahdesta kuohuviinilasista, jotka on täytetty kuohuvalla juomalla. Comité Interprofessionnel du Vin de Champagne (CIVC), joka on samppanjantuottajien etuja valvova elin, halusi kieltää ilmaisun ”champanillo” (joka tarkoittaa espanjaksi ”pientä samppanjaa”) käytön sillä perusteella, että kyseisen merkin käyttö loukkaa suojattua alkuperänimitystä (SAN) ”Champagne”. Unionin tuomioistuin selvensi, että SAN:n piiriin kuuluvia tuotteita suojataan sekä tuotteisiin että palveluihin liittyviltä kielletyiltä toiminnoilta. Tuomio Comité Interprofessionnel du Vin de Champagne, 9.9.2021 (C‑783/19)
Henkilötietojen suoja
Euroopan unionilla on säännöstö, joka muodostaa vakaan ja johdonmukaisen perustan henkilötietojen suojaamiselle niiden keräämistavasta ja -tilanteesta riippumatta (verkkokauppa, pankkilainat, työnhaku, viranomaisten tietopyynnöt). Näitä sääntöjä sovelletaan unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneisiin julkisiin ja yksityisiin henkilöihin ja tahoihin – ja myös Facebookin tai Amazonin kaltaisiin tavaroita tai palveluja tarjoaviin yrityksiin, kun ne pyytävät tai käyttävät uudelleen unionin kansalaisten henkilötietoja.
Unionin tuomioistuin on vuonna 2021 ottanut useaan otteeseen kantaa vastuisiin, jotka johtuvat siitä, että muun muassa kansalliset viranomaiset ja yksityisyritykset keräävät ja käsittelevät näitä tietoja.
Unionin tuomioistuin totesi, että jäsenvaltion säännöstö, jonka mukaan liikenneturvallisuusviranomaisen on saatettava yleisön saataville tiedot, jotka koskevat kuljettajille määrättyjä liikennerikkomuspisteitä, on unionin oikeuden vastainen. Unionin tuomioistuin näet katsoi, ettei kyseisen järjestelmän tarpeellisuutta liikenneturvallisuuden parantamiseen ollut osoitettu. Asia koski Latvian tieliikennesäännöstöä, jonka mukaan ajoneuvojen kuljettajille määrättyjä tieliikennerikkomuspisteitä koskevat tiedot ovat yleisön saatavilla ja ne luovutetaan jokaiselle, joka niitä pyytää, ilman että tämän olisi perusteltava erityinen intressi saada kyseiset tiedot. Tuomio Latvijas Republikas Saeima, 22.6.2021 (C‑439/19)
Unionin tuomioistuin katsoi, että sellaisten sähköiseen viestintään liittyvien liikenne- ja paikkatietojen joukon, josta voidaan tehdä täsmällisiä käyttäjien yksityiselämää koskevia päätelmiä, saaminen rikostutkintaa varten on sallittua vain vakavan rikollisuuden torjumiseksi tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien ehkäisemiseksi. Unionin oikeus on lisäksi esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan syyttäjäviranomaisella on toimivalta antaa viranomaiselle lupa kyseisten tietojen saantiin rikostutkintaa varten. Tuomio H. K. v. Prokuratuur, 2.3.2021 (C‑746/18)
Unionin tuomioistuin täsmensi henkilötietojen suojaa koskevassa asiassa, jossa oli osallisena Facebook Ireland, antamassaan tuomiossa kansallisten valvontaviranomaisten valtuuksien käyttämisen edellytyksiä rajatylittävän tietojenkäsittelyn osalta ja totesi, että tällainen viranomainen voi tietyin edellytyksin saattaa yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten väitetyt rikkomiset jäsenvaltion tuomioistuimen käsiteltäviksi, vaikka se ei olisikaan kyseisen käsittelyn osalta johtava valvontaviranomainen. Unionin tuomioistuin katsoi myös, että koska Facebook Ireland ei ollut tiedottanut riittävällä tavalla internetin käyttäjille heidän henkilötietojensa keräämisestä ja käytöstä, heidän suostumuksensa tähän tietojenkäsittelyyn ei ollut pätevä. Tuomio Facebook Ireland ym., 15.6.2021 (C‑645/19)
Kuluttajansuoja
Kuluttajien oikeuksien, vaurauden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat perusarvoja unionin politiikkoja kehitettäessä. Unionin tuomioistuin valvoo kuluttajansuojasääntöjen soveltamista varmistaakseen, että kuluttajien terveys, turvallisuus sekä taloudelliset ja oikeudelliset edut turvataan riippumatta siitä, missä he asuvat tai liikkuvat tai missä he tekevät ostoksiaan unionissa.
Mitä Euroopan unionin tuomioistuin on tehnyt minun hyväkseni?
Ks. video YouTubessa
Unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission päätöksen, jonka mukaan pantin perimättä jättäminen juomapakkauksista, joita Saksan rajakaupat myyvät Tanskassa asuville asiakkaille, ei ole valtiontukea. Komissio teki oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei valtion varoja koskeva edellytys ollut täyttynyt. Tuomio Dansk Erhverv v. komissio, 9.6.2021 (T‑47/19)
Unionin tuomioistuin kielsi Lithothamnium calcareum -levän lisäämisen luonnonmukaisten elintarvikkeiden, kuten riisi- ja soijapohjaisten luonnonmukaisten juomien, jalostuksessa niiden täydentämiseksi kalsiumilla ja huomautti, että unionin oikeudessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat kalsiumin kaltaisten kivennäisaineiden lisäämistä luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannossa. Leväjauheen käytön salliminen muuna kuin luonnonmukaisena maatalousperäisenä ainesosana merkitsisi näet sitä, että kyseisten elintarvikkeiden tuottajien annettaisiin kiertää näitä sääntöjä. Tuomio Natumi GmbH v. Land Nordrhein-Westfalen, 29.4.2021 (C‑815/19)
Unionin tuomioistuin totesi, että pelkkä lennon suuntaaminen sitä lentoasemaa lähellä sijaitsevalle lentoasemalle, jota varaus koskee, ei anna oikeutta kiinteämääräiseen korvaukseen. Se huomautti sitä vastoin, että lentoyhtiön on omasta aloitteestaan tarjottava matkustajalle niistä kustannuksista vastaamista, jotka aiheutuvat siirtymisestä sille määräpaikkana olevalle lentoasemalle, jota varaus koskee, tai mahdollisesti matkustajan kanssa sovittuun muuhun lähellä sijaitsevaan määräpaikkaan. Täyttääkseen velvollisuutensa maksaa matkustajille korvaus lennon saapumisen pitkäaikaisen viivästymisen vuoksi liikenteenharjoittaja voi vedota poikkeukselliseen olosuhteeseen, joka ei vaikuta viivästyneeseen lentoon vaan edeltävään lentoon, jonka se on itse suorittanut samalla koneella. Tuomio WZ v. Austrian Airlines AG, 22.4.2021 (C‑826/19)
Unionin tuomioistuin katsoi, että lentoliikenteen harjoittajan henkilöstön ammattiliiton järjestämä lakko, jonka tarkoituksena on etenkin palkankorotusten saaminen, ei ole sellainen poikkeuksellinen olosuhde, joka vapauttaa lentoyhtiön velvollisuudestaan maksaa korvausta lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen takia. Se, ettei tällaista kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä noudattaen järjestettyä lakkoa luonnehdita poikkeukselliseksi olosuhteeksi, ei näet loukkaa lentoliikenteen harjoittajan elinkeinovapautta, omaisuudensuojaa eikä neuvotteluoikeutta. Tuomio Airhelp Ltd v. Scandinavian Airlines System SAS, 23.3.2021 (C‑28/20)
Unionin tuomioistuin katsoi, että euroalueen jäsenvaltio voi velvoittaa hallintonsa hyväksymään käteismaksuja. Se totesi kuitenkin, että jäsenvaltio voi myös rajoittaa tätä maksumahdollisuutta yleisen edun mukaisesta syystä etenkin silloin, kun käteismaksu voi aiheuttaa hallinnolle kohtuuttomia kustannuksia sen vuoksi, että maksuvelvollisia on hyvin suuri määrä. Se täsmensi myös, että velvollisuutta hyväksyä seteleitä voidaan rajoittaa yleisen edun mukaisista syistä, jos nämä rajoitukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen päämäärään, mikä edellyttää etenkin sitä, että maksuvelvollisilla on käytettävissä muita laillisia keinoja rahamääräisten saatavien suorittamiseksi. Tuomio Johannes Dietrich ja Norbert Häring v. Hessischer Rundfunk, 26.1.2021 (C‑422/19 ja C‑423/19)
Unionin tuomioistuin totesi, että Unkarin lainsäädäntö, jolla kielletään valuuttamääräisen lainasopimuksen toteaminen pätemättömäksi sen vuoksi, että siinä on kohtuuton ehto, joka koskee valuuttakurssierotusta, on yhteensopiva unionin oikeuden kanssa, jos kyseisellä lainsäädännöllä kyetään palauttamaan se oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne, jossa kuluttaja olisi ollut, ellei kohtuutonta ehtoa olisi ollut, vaikka sopimuksen pätemättömäksi toteaminen olisi ollut kuluttajan kannalta edullisempaa. Myöskään asianomaisen kuluttajan ilmaisema tahto ei voi mennä sen arvioinnin edelle, joka kansallisen tuomioistuimen on suoritettava siitä, mahdollistetaanko Unkarin kansallisessa lainsäädännössä todellakin kyseisen kuluttajan oikeudellisen ja tosiasiallisen tilanteen palauttaminen. Tuomio OTP Jelzálogbank ym., 2.9.2021 (C‑932/19)
Asiassa, jossa irlantilainen laivayhtiö Irish Ferries oli vuonna 2018 joutunut peruuttamaan koko liikennöintikauden, koska se ei uuden aluksen toimituksen viivästymisen vuoksi ollut pystynyt ottamaan korvaavaa alusta käyttöön, unionin tuomioistuin selvensi useita säännöksiä, jotka koskevat meri- tai sisävesiliikenteen matkustajien oikeuksia (peruuttaminen, korvaus, lipun hinta jne.). Unionin tuomioistuin katsoi erityisesti, että uuden matkareitin tarjoamista ja korvauksen maksamista koskevat velvollisuudet liikennepalvelun peruuntuessa ovat oikeassa suhteessa tässä asiassa sovellettavan asetuksen tavoitteeseen nähden. Tuomio Irish Ferries, 2.9.2021 (C‑570/19)
Unionin tuomioistuin otti kantaa internetiin sovellettavaa niin kutsuttua ”nollatariffia” koskevaan hinnoitteluvaihtoehtoon. Kyseessä on kaupallinen käytäntö, jonka mukaan internetyhteyden tarjoaja soveltaa ”nollatariffia” tai edullisempaa tariffia koko sellaiseen sovellukseen tai sellaiseen erityissovellusten luokkaan liittyvään dataliikenteeseen tai osaan siitä, joita kyseisen internetyhteyden tarjoajan yhteistyökumppanit tarjoavat. Unionin tuomioistuin katsoi, että tällaiset hinnoitteluvaihtoehdot ovat avoimesta internetyhteydestä annetun asetuksen vastaisia, samoin kuin kaistanleveyden, internetyhteyden jakamisen tai vierailuverkossa tapahtuvan käytön rajoitukset tällaisen vaihtoehdon aktivoimisen vuoksi. Tuomiot Vodafone ja Telekom Deutschland, 2.9.2021 (C‑854/19 ym.)
Perheoikeus
Euroopan unioni vahvistaa yhteiset perheoikeutta koskevat säännöt, jotta unionin kansalaisia ei estetä käyttämästä oikeuksiaan sen vuoksi, että he asuvat unionin eri jäsenvaltioissa tai että he ovat muuttaneet jossain elämänvaiheessaan jäsenvaltiosta toiseen.
Lasten ja heidän vanhempiensa välisiä rajatylittäviä riita-asioita koskevat säännökset sisältyvät Bryssel II a -asetukseen, joka on unionin oikeudellisen yhteistyön kulmakivi avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa.
Unionin tuomioistuin otti kantaa kansainväliseen lapsikaappaustapaukseen asiassa, joka koski vaatimusta palauttaa Ruotsiin iranilaisen pariskunnan Suomeen viety lapsi. Se katsoi, että tilanne, jossa vanhempi on ilman toisen vanhemman lupaa vienyt lapsen tämän asuinpaikkavaltiosta unionin muuhun jäsenvaltioon sen jälkeen, kun asuinvaltion toimivaltainen maahanmuuttoviranomainen on katsonut, että lasta ja kyseessä olevaa vanhempaa koskevat turvapaikkahakemukset on käsiteltävä tässä toisessa jäsenvaltiossa, ei voi merkitä luvatonta poisviemistä (tai palauttamatta jättämistä). Tuomio A, 2.8.2021 (C‑262/21)
Unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettiin tapaus, jossa oli kyse alaikäisestä lapsesta, joka on unionin kansalainen ja jonka osalta vastaanottaneen jäsenvaltion antamassa syntymätodistuksessa mainitaan, että hänellä on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Unionin tuomioistuin totesi, että jäsenvaltio, jonka kansalainen kyseinen lapsi on, on velvollinen myöntämään hänelle henkilökortin tai passin, tämän kuitenkaan edellyttämättä sitä, että sen kansalliset viranomaiset laativat ensin syntymätodistuksen. Kyseinen jäsenvaltio on myös velvollinen tunnustamaan asiakirjan, jonka vastaanottava jäsenvaltio on antanut ja jonka perusteella kyseinen lapsi voi käyttää kummankin vanhempansa kanssa oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella. Tuomio Stolichna obshtina, rayon ”Pancharevo”, 14.12.2021 (C‑490/20)
Sosiaaliturva
Euroopan unionin säännöillä pyritään yhteensovittamaan kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät sen takaamiseksi, että unionin toiseen jäsenvaltioon muuttavat henkilöt eivät menetä sosiaaliturvaansa (esim. eläkeoikeuksia ja terveydenhuoltoa) ja että he tietävät aina, mitä kansallisia säännöksiä heihin sovelletaan. Yksikään henkilö, joka käyttää oikeuttaan liikkua vapaasti Euroopassa, ei siis saa joutua huonompaan asemaan kuin henkilö, joka on aina asunut ja työskennellyt yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa. Näiden sääntöjen ja periaatteiden puitteissa unionin tuomioistuin haluaa varmistaa unionin kansalaisten sosiaaliturvan ja sovittaa sen yhteen vastaanottavan jäsenvaltion julkisen talouden suojelun kanssa.
Unionin tuomioistuin katsoi asiassa, joka koski kansalaisuutta ja kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään kuulumista, että unionin kansalaisilla, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia ja jotka oleskelevat muussa jäsenvaltiossa kuin lähtöjäsenvaltiossaan, on oikeus tulla liitetyiksi vastaanottavan jäsenvaltion julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään. Se totesi kuitenkin, että tällaisen liittymisen ei tarvitse välttämättä olla maksutonta. Tuomio A (Julkinen terveydenhuolto), 15.7.2021 (C‑535/19)
Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännössä otettiin käyttöön unionin kansalaisia koskeva uusi järjestelmä, jonka mukaan oleskeluoikeuden myöntämiseksi ei ole asetettu varoja koskevaa edellytystä. Siinä evätään sitä vastoin unionin kansalaisilta yleistueksi (Universal Credit) luonnehdittu sosiaaliavustus. Unionin tuomioistuin katsoi, että tämä säännöstö on unionin oikeudessa taatun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukainen. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on kuitenkin tarkastettava, etteivät unionin kansalaisen ja hänen lastensa perusoikeudet, ja erityisesti oikeus ihmisarvon kunnioittamiseen, ole vaarassa tulla loukatuiksi tällaisten sosiaaliavustusten epäämisen vuoksi. Tuomio The Department for Communities in Northern Ireland, 15.7.2021 (C‑709/20)
Unionin tuomioistuin selvensi kriteerejä, jotka on otettava huomioon arvioitaessa sitä, harjoittaako työvoiman vuokrausyritys tavallisesti ”muuta kuin pelkkää sisäiseen hallintoon liittyvää merkittävää toimintaa” sen jäsenvaltion alueella, johon se on sijoittautunut. Unionin tuomioistuimen mukaan on niin, että jotta työvoiman vuokrausyrityksen katsottaisiin tavallisesti harjoittavan toimintaansa jossakin jäsenvaltiossa, sen on harjoitettava merkittävää osaa työntekijöiden palvelukseen asettamista koskevasta toiminnastaan tähän samaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden ja siellä toimintaansa harjoittavien käyttäjäyritysten hyödyksi. Pelkästään sen perusteella, että työvoiman vuokrausyritys harjoittaa valintaa ja palvelukseen ottamista koskevia toimintoja jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut, ei näet voida katsoa, että kyseinen yritys harjoittaa siellä ”merkittävää toimintaa”. Tuomio Team Power Europe, 3.6.2021 (C‑784/19)
Yhdenvertainen kohtelu
Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan jokaisen yhdenvertaisuus lain edessä ihmisenä, työntekijänä, kansalaisena tai oikeudenkäynnin asianosaisena. Erityisesti direktiivissä 2000/78 säädetään yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista sekä suojelusta uskontoon tai vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä näillä aloilla. Unionin tuomioistuin on ratkaissut useita asioita, joissa on väitetty tapahtuneen välitöntä tai välillistä syrjintää, ja korostanut, että kyseessä olevien sääntöjen tavoitteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen välillä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta.
Unionin tuomioistuin totesi vuoden 2021 heinäkuussa, että jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa säädetään ehdottomasta mahdottomuudesta pitää tehtävissään vankeinhoitolaitoksen virkamies, jonka kuulontarkkuus ei vastaa kuulontarkkuuden vähimmäistasoja, ja jonka mukaan ei ole mahdollista tarkistaa, voiko kyseinen virkamies suorittaa mainitut tehtävät, on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa. Unionin tuomioistuimen mukaan tässä lainsäädännössä otetaan näet käyttöön vammaisuuteen perustuva välitön syrjintä. Tuomio Tartu Vangla, 15.7.2021 (C‑795/19)
Kaksi muuta asiaa koskivat islaminuskoisia työntekijöitä, jotka olivat päättäneet käyttää uskonnollista huivia työpaikallaan. Unionin tuomioistuimen mukaan työnantajan asettama kielto käyttää poliittisen, maailmankatsomuksellisen tai uskonnollisen vakaumuksen näkyviä tunnusmerkkejä työpaikalla voi olla perusteltu työnantajan todellisella tarpeella esiintyä neutraalisti asiakkaisiinsa nähden tai ehkäistä sosiaalisia konflikteja. Kansalliset tuomioistuimet voivat kuitenkin kyseessä olevien oikeuksien yhteensovittamisessa ottaa huomioon jäsenvaltionsa erityisen tilanteen ja edullisemmat kansalliset säännökset siltä osin kuin kyse on uskonnonvapauden suojaamisesta. Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 15.7.2021 (C‑804/18 ja C‑341/19)
Valtiontuki ja covid-19
Portugali ilmoitti vuoden 2020 kesäkuussa komissiolle Transportes Aereos Portugueses SGPS SA -lentoyhtiölle, joka on TAP Air Portugal in emoyhtiö ja joka omistaa sen kaikki osakkeet, myönnettävästä valtiontuesta, joka muodostui enimmäismäärältään 1,2 miljardin euron suuruisesta lainasta. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission päätöksen, jolla tuki todettiin sisämarkkinoille soveltuvaksi covid-19-pandemian yhteydessä, koska päätöstä ei ollut perusteltu riittävästi. Covid-19-pandemian vuoksi kumoamisen vaikutuksia lykättiin kuitenkin siihen asti, kunnes komissio tekee uuden päätöksen. Tuomio Ryanair v. komissio (Condor – Covid-19), 9.6.2021 (T‑465/20)
Saksa ilmoitti vuoden 2020 huhtikuussa komissiolle yksittäisestä tuesta Condor Flugdienst GmbH -lentoyhtiön hyväksi kahtena valtion takaamana lainana, joiden suuruus oli 550 miljoonaa euroa ja joihin liittyi korkotuki. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission päätöksen tuen hyväksymisestä perustelujen riittämättömyyden vuoksi. Covid-19-pandemian leimaaman taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi se lykkäsi kuitenkin kumoamisen vaikutuksia siihen saakka, kunnes komissio tekee uuden päätöksen. Tuomio Ryanair v. komissio (Condor — Covid-19), 9.6.2021 (T‑665/20)
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että Ruotsin lainantakauksina käyttöön ottama valtiontukiohjelma sellaisten lentoyhtiöiden hyväksi, joilla on ruotsalainen liikennelupa, kyseisen jäsenvaltion taloudessa covid-19-pandemian aikana olleen vakavan häiriön poistamiseksi on unionin oikeuden mukainen. Kyseinen tukiohjelma koskee erityisesti lentoyhtiöitä, joilla on ollut 1.1.2020 lupa harjoittaa liiketoimintaa ilmailun alalla, muttei lentoyhtiöitä, jotka liikennöivät lentoja, joita ei suunnitella etukäteen. Tuomio Ryanair DAC v. komissio, 17.2.2021 (T‑238/20)
Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti valtiontukiohjelman, jonka Ranska oli ottanut käyttöön verojen maksamiseen liittyvänä moratoriona sellaisten yhtiöiden osalta, joilla on ranskalainen lupa. Tämä tukiohjelma, joka liittyy lentolippuja koskevan siviili-ilmailuveron ja solidaarisuusveron vuoden 2020 maalis–joulukuulta maksettaviin kuukausimaksuihin, on unionin yleisen tuomioistuimen mukaan asianmukainen covid-19-pandemiasta aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamiseen, eikä se näin ollen merkitse unionin oikeuden vastaista syrjintää. Tuomio Ryanair DAC v. komissio, 17.2.2021 (T‑259/20)
Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti sekä Ruotsin että Tanskan SAS-lentoyhtiön hyväksi kahtena enintään 1,5 miljardin Ruotsin kruunun (SEK) suuruisena takauksena uusiutuvalle luottojärjestelylle käyttöön ottaman tuen sellaisten vahinkojen korvaamiseksi, jotka ovat aiheutuneet lentojen peruuttamisesta tai lentoaikataulujen muutoksista covid-19-pandemian yhteydessä käyttöön otettujen matkustamisrajoitusten seurauksena. Se katsoi, että kyseessä olevat tuet eivät merkitse lainvastaista syrjintää, koska SAS:n markkinaosuus on huomattavasti niitä markkinaosuuksia suurempi, jotka sen lähimmällä kilpailijalla on näissä kahdessa jäsenvaltiossa. Tuomiot Ryanair DAC v. komissio, 14.4.2021 (T‑378/20 ja T‑379/20)
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että Suomen Finnair-lentoyhtiön hyväksi antama takaus, jonka tarkoituksena on auttaa Finnairia saamaan eläkerahastolta 600 miljoonan euron suuruinen laina, jolla on tarkoitus kattaa sen tarvitsema käyttöpääoma covid-19-pandemian vuoksi, on unionin oikeuden mukainen. Takaus oli tarpeellinen, koska Finnair oli vaarassa ajautua konkurssiin sen toiminnan supistuttua äkillisesti eikä se kyennyt kattamaan likviditeettitarpeitaan luottomarkkinoilta. Tuomio Ryanair DAC v. komissio, 14.4.2021 (T‑388/20)
Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission päätöksen, jolla annettiin lupa Espanjan käyttöön ottamalle tukirahastolle sellaisten muiden kuin rahoitusyritysten vakavaraisuuden varmistamiseksi, joiden pääasialliset toimipaikat ovat Espanjassa, joita pidetään Espanjan talouden kannalta systeemisesti ja strategisesti merkittävinä ja joilla on ollut tilapäisiä vaikeuksia covid-19-pandemian takia. Se korosti, että kyseessä oleva toimenpide, jolla on tarkoitus toteuttaa pääomitustoimia ja jonka talousarvio on 10 miljardia euroa, on tosin valtiontukiohjelma mutta se on kuitenkin oikeasuhteinen ja syrjimätön. Tuomio Ryanair DAC v. komissio, 19.5.2021 (T‑628/20)
Valtiontuki
Tarkasteltaessa sitä, ovatko jäsenvaltioiden talouden toimijoille myöntämät avustukset unionin oikeuden mukaisia, voidaan joutua tekemään monitahoisia ja perusteellisia arviointeja niistä olosuhteista, joiden vuoksi viranomaisten on pitänyt puuttua kilpailuun. Vuonna 2021 unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin ovat tutkineet komission unionin valtiontukisääntöjen noudattamisen valvojana tekemän arvioinnin näistä kansallisista toimenpiteistä useissa asioissa, joissa on ollut kyse merkittävistä taloudellisista panoksista.
Saksassa sijaitseva Nürburgring muodostuu muun muassa kilpa-ajoradasta ja vapaa-ajanpuistosta. Kompleksin omistajien, jotka ovat julkisoikeudellisia laitoksia, maksukyvyttömyyden seurauksena kompleksi myytiin yksityisyritykselle. Vaikka muut taloudelliset toimijat väittivät, että kompleksi oli myyty markkinahintaa alempaan hintaan ja syrjivästi, komissio päätti olla aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä. Unionin tuomioistuin, joka käsitteli kyseisessä asiassa tehtyjä valituksia, kumosi komission päätöksen ja sen vahvistavan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion ja määräsi komission tutkimaan uudelleen, merkitsikö Nürburgringin myynti valtiontuen myöntämistä. Tuomio Ja zum Nürburgring ym. v. komissio, 2.9.2021 (C‑647/19 P ym.)
Komissio oli todennut eri päätöksissä, että välimiesoikeuden tuomio, jossa kreikkalaisen alumiinintuottajan Mytilinaiosin osalta vahvistettiin sähkötariffi, joka sen on maksettava DEI:lle (kreikkalainen sähköntuottaja ja -toimittaja) ja jonka väitettiin olevan suosituimmuustariffi, ei merkinnyt todellisuudessa edun myöntämistä. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi nämä päätökset, koska se katsoi, että komission olisi pitänyt tutkia huolellisesti, riittävällä tavalla ja kattavasti, merkitsikö välimiesoikeuden tuomio mahdollisesti edun myöntämistä Mytilinaiosille, ja tehdä tätä varten monitahoisia taloudellisia ja teknisiä arviointeja. Tuomio DEI v. komissio, 22.9.2021 (T‑639/14 ym.)
Osuuskunta ja kalastusalusten päälliköt nostivat kanteita komission päätöksestä olla vastustamatta tukia, jotka liittyivät ensimmäisten merituulivoimapuistojen toteuttamiseen Ranskassa. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että näillä henkilöillä ei ollut oikeutta nostaa tällaisia kanteita, koska yhtäältä he eivät kilpailleet näiden merituulivoimapuistojen pitäjien kanssa ja toisaalta he eivät olleet osoittaneet, että kysymyksessä olevat tuet voivat vaikuttaa konkreettisesti heidän asemaansa. Tuomio CAPA ym. v. komissio, 15.9.2021 (T‑777/19)
Sosiaalioikeus
Vuonna 2021 unionin tuomioistuinta on pyydetty tulkitsemaan unionin oikeutta sosiaalipolitiikan alalla erityisesti työolojen ja työntekijöiden sosiaalisen suojelun osalta. Unionin lainsäätäjä on vahvistanut tältä osin vähimmäissääntöjä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava. Työajan järjestämisen alalla unionin oikeudessa määritellään siis terveyttä ja turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden vähimmäislepoaikoihin. Työ-, yksityis- ja perhe-elämän välisen tasapainon varmistamiseksi siinä säädetään myös vanhempainlomaa koskevista säännöistä. Unionin oikeudessa järjestetään niin ikään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen ja pyritään varmistamaan kaikkien unionin työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutuminen. Unionin tuomioistuinta pyydetään niin ikään selventämään, millä edellytyksillä kolmansista maista tulevat työntekijät voivat saada kansallisia etuuksia.
Unionin tuomioistuin ja työelämä – Työntekijöiden oikeuksien suojelu
Ks. video YouTubessa
Romanialaisen tuomioistuimen tiedusteltua työajan järjestämisestä annetun direktiivin tulkinnasta unionin tuomioistuin tarkasteli tilannetta, jossa Academia de Studii Economice din București (ASE) oli palkannut useilla työsopimuksilla asiantuntijoita, joille oli kertynyt tietyiltä päiviltä kahdeksan työtuntia perustyöajan puitteissa ja näiden lisäksi työtunteja, jotka he olivat suorittaneet muun hankkeen tai muiden hankkeiden puitteissa. Unionin tuomioistuin totesi, että jos työntekijä on tehnyt saman työnantajan kanssa useita työsopimuksia, päivittäistä vähimmäislepoaikaa on sovellettava näihin sopimuksiin kokonaisuutena eikä kuhunkin sopimukseen erikseen. Tuomio Academia de Studii Economice din Bucureşti v. Organismul Intermediar pentru Programul Operaţional Capital Uman – Ministerul Educaţiei Naţionale, 17.3.2021 (C‑585/19)
Slovenian armeijan entisen aliupseerin ja puolustusministeriön välisessä riita-asiassa, joka koski aliupseerin päivystyksestä maksettavaa korvausta, unionin tuomioistuin selvensi tapauksia, joissa työajan järjestämisestä annettua direktiiviä ei sovelleta sotilaiden suorittamiin toimintoihin. Kyseinen direktiivi ei ole myöskään esteenä sille, että päivystysjaksolta, jonka aikana sotilas on velvollinen pysyttelemään kasarmilla, johon hänet on sijoitettu, tosiasiallista työtä tekemättä, maksetaan palkkaa eri tavalla kuin päivystysjaksolta, jonka aikana hän tosiasiallisesti suorittaa työtehtäviä. Tuomio Ministrstvo za obrambo, 15.7.2021 (C‑742/19)
Luxemburgilaisen tuomioistuimen vireille saattamassa ennakkoratkaisuasiassa unionin tuomioistuin tulkitsi vanhempainvapaata koskevasta tarkistetusta puitesopimuksesta annettua direktiiviä. Se totesi, että jäsenvaltio ei voi asettaa vanhempainvapaaoikeuden edellytykseksi sitä, että vanhemmalla on ollut työpaikka lapsen syntymä- tai adoptiohetkellä. Kyseinen jäsenvaltio voi kuitenkin vaatia, että vanhempi on työskennellyt työpaikassa vähintään 12 kuukauden yhtäjaksoisen ajanjakson ajan välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista. Tuomio XI v. Caisse pour l’avenir des enfants, 25.2.2021 (C‑129/20)
Italiassa useilta sellaisilta kolmansien maiden kansalaisilta, jotka ovat saaneet yhdistelmäluvan työntekoa varten unionin direktiivin täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla, oli evätty oikeus synnytysavustukseen ja äitiysrahaan sillä perusteella, ettei näillä henkilöillä ollut pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaa. Corte costituzionalen (perustuslakituomioistuin, Italia) saatettua asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi tämä totesi, että näillä kolmansien maiden kansalaisilla oli oikeus saada nämä Italian lainsäädännössä säädetyt avustukset. Tuomio O. D. ym. v. Istituto nazionale della previdenza sociale (INPS), 2.9.2021 (C‑350/20)
Pankkiunioni
Pankkiunioni on keskeinen osa unionin talous- ja rahaliittoa, ja se perustettiin vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen euroalueen valtionvelkakriisin vuoksi. Pankkiunionin tavoitteena on varmistaa, että euroalueen ja laajemmin Euroopan unionin pankkisektori on vakaa, turvallinen ja luotettava, ja edistää siten yleistä rahoitusvakautta, ja varmistaa, että pankit kykenevät selviytymään finanssikriiseistä ja että pankkien kriisinratkaisu hoidetaan turvautumatta unionin veronmaksajien rahoihin ja siten, että seuraukset unionin taloudelle ovat mahdollisimman vähäiset. Euroalueen jäsenvaltiot ovat osa pankkiunionia, ja euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot voivat osallistua siihen tekemällä tiivistä yhteistyötä Euroopan keskuspankin kanssa. Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin joutuvat säännöllisesti käsittelemään pankkiunioniin liittyviä kysymyksiä.
Latvian syyttäjänvirasto asetti vuoden 2018 kesäkuussa Latvian keskuspankin pääjohtajan syytteeseen useista korruptiorikoksista. Pääjohtaja oli tässä ominaisuudessa myös Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston ja neuvoston jäsen. Tämän erityispiirteen vuoksi asiaa käsittelevä latvialainen tuomioistuin pohti, voiko asianomaisella henkilöllä olla Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyyn pöytäkirjaan, jossa unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, perustuva koskemattomuus. Unionin tuomioistuin katsoi, että jos syytetoimista vastaava viranomainen toteaa, että jäsenvaltion keskuspankin pääjohtajan tekoja ei selvästikään ole suoritettu hänen tehtäviensä yhteydessä, koskemattomuutta ei sovelleta. Keskuspankin pääjohtaja ei virallisessa ominaisuudessaan syyllisty petokseen, korruptioon tai rahanpesuun. Tuomio LG Ģenerālprokuratūra, 30.11.2021 (C‑3/20)
Euroopan pankkiviranomainen (EPV) antoi vuonna 2016 ohjeet vähittäispankkituotteiden tuotehallintamenettelyistä. Autorité de contrôle prudentiel et de résolution (vakavaraisuusvalvonta- ja kriisinratkaisuviranomainen (ACPR), Ranska) julkaisi internetsivustollaan lausunnon, jossa se ilmoitti aikovansa noudattaa näitä ohjeita ja siten soveltaa niitä kaikkiin valvonnassaan oleviin finanssilaitoksiin. Fédération bancaire française (Ranskan pankkiyhdistysten liitto (FBF)) pyysi tämän jälkeen Ranskan Conseil d’État’ta (ylin hallintotuomioistuin) kumoamaan lausunnon, koska se katsoi, että EPV:llä ei ole toimivaltaa antaa tällaisia ohjeita. Conseil d’État pyysi unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista riidanalaisten ohjeiden laillisuuden valvonnan varmistamiseksi ja kyseisten ohjeiden pätevyydestä. Unionin tuomioistuin totesi, että ohjeiden pätevyys voidaan valvoa ennakkoratkaisumenettelyn avulla ja että ohjeet ovat tässä tapauksessa pätevät. Tuomio FBF, 15.7.2021 (C‑911/19)
Rajoittavat toimenpiteet ja ulkopolitiikka
Rajoittavat toimenpiteet eli pakotteet ovat keskeinen Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toteuttamisväline. Niitä käytetään osana yhdennettyä ja kattavaa toimintaa, johon kuuluu etenkin poliittinen vuoropuhelu. Unioni turvautuu niihin muun muassa unionin arvojen, olennaisten intressien ja turvallisuuden suojelemiseksi sekä konfliktien ehkäisemiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Pakotteilla pyritään näet saamaan aikaan muutos niiden kohteena olevien henkilöiden tai yhteisöjen politiikassa tai toiminnassa ja siten edistämään YUTP:n tavoitteita.
”Toissijaiset pakotteet” perustuvat Yhdysvaltojen hallituksen kykyyn käyttää rahoitusjärjestelmänsä ylivaltaa pakottaakseen ulkomaiset yhteisöt pidättäytymään muutoin laillisista liiketoimista pakotteiden kohteina olevien henkilöiden kanssa. Unionin oikeudessa näitä yhteisöjä kielletään noudattamasta tällaisia pakotteita, jollei Euroopan komissio anna siihen lupaa, jos ulkomaisten lakien noudattamatta jättäminen vahingoittaisi vakavasti näiden yhteisöjen etuja. Deutsche Telekom oli yksipuolisesti, ilman perusteluja ja ilman komission myöntämää lupaa päättänyt palvelusopimuksensa Iranin valtion omistaman iranilaisen Melli-pankin saksalaisen sivuliikkeen kanssa. Unionin tuomioistuin katsoi, että unionin oikeudessa asetettuun kieltoon noudattaa Yhdysvaltojen Iraniin kohdistamia toissijaisia pakotteita voidaan vedota riita-asiassa myös silloin, kun Yhdysvaltojen viranomainen ei ole esittänyt pyyntöjä ja antanut erityisiä määräyksiä. Saksalaisen tuomioistuimen, jonka puoleen iranilainen pankki on kääntynyt, on näin ollen punnittava kiellolla tavoiteltua päämäärää suhteessa siihen, kuinka todennäköisesti Deutsche Telekomille aiheutuu taloudellisia menetyksiä ja kuinka laajoja nämä menetykset ovat siinä tapauksessa, että se ei voisi päättää liikesuhteitaan kyseisen pankin kanssa. Tuomio Bank Melli Iran, 21.12.2021 (C‑124/20)
Ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiatilanteen heikkenemisen vuoksi Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2017 asetuksen Venezuelaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä. Venezuela vaati tämän jälkeen unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan nämä toimenpiteet, mutta tämä katsoi, ettei Venezuelalla ollut asiavaltuutta nostaa kannetta tällaisesta asetuksesta. Muutoksenhaun takia unionin tuomioistuin katsoi sitä vastoin, että kyseisellä valtiolla oli todellakin asiavaltuus nostaa kanne asetuksesta, jolla siihen kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, ja palautti siis asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä voisi ratkaista kumoamiskanteen aineellisen kysymyksen. Tuomio Venezuela v. neuvosto, 22.6.2021 (C‑872/19)
Euroopan rikosoikeusalue
Euroopan rikosoikeusalueeseen kuuluu useita osatekijöitä, joita ovat tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen, jäsenvaltioiden rikosoikeuden lähentäminen, rikosoikeudellisesta yhteistyöstä vastaavien toimijoiden perustaminen ja lopuksi kansainvälisen yhteistyön tehostaminen tällä alalla. Euroopan unionille asetettu tavoite tulla vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaksi alueeksi on johtanut jäsenvaltioiden välisen, rikoksen vuoksi tapahtuvan luovuttamisen poistamiseen ja sen korvaamiseen oikeusviranomaisten välisillä luovuttamisjärjestelyillä. Eurooppalainen pidätysmääräys on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, joka on jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön kulmakivi, ensimmäinen konkreettinen sovellus rikoslainsäädännön alalla. Se on jäsenvaltion oikeudellinen päätös toisessa jäsenvaltiossa etsityn henkilön kiinni ottamiseksi ja luovuttamiseksi syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemista varten. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä on valvottava riittävästi kansallisella tasolla, ja tässä yhteydessä saattaa ilmetä tulkintavaikeuksia. Asia saatetaan tällöin unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi näiden vaikeuksien poistamiseksi.
Asiassa, joka koski Yhdistyneen kuningaskunnan ennen sen eroamista Euroopan unionista antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa Irlannissa, unionin tuomioistuin katsoi, että erosopimukseen sisältyvät määräykset, jotka käsittelevät eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaa järjestelmää suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ja Euroopan unionin ja tämän kolmannen valtion väliseen kauppa- ja yhteistyösopimukseen sisältyvät määräykset, jotka koskevat uutta luovutusmekanismia, sitovat Irlantia. Näiden määräysten sisällyttäminen kyseisiin sopimuksiin ei oikeuttanut lisäämään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevaa oikeusperustaa kyseisten sopimusten tekemistä varten, joten nämä määräykset eivät edellyttäneet, että Irlannin annetaan päättää, soveltaako se niitä. Tuomio Governor of Cloverhill Prison ym., 16.11.2021 (C‑479/21 PPU)
B | Lainkäyttötoiminnan keskeisiä lukuja
Unionin tuomioistuin
Unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi voidaan pääasiallisesti saattaa
ennakkoratkaisupyyntöjä, jos kansallinen tuomioistuin pitää unionin antaman toimen tulkintaa tai pätevyyttä epäselvänä. Tällöin kansallinen tuomioistuin lykkää vireillä olevan asian käsittelyä ja pyytää unionin tuomioistuinta tulkitsemaan kyseisiä säännöksiä tai lausumaan niiden pätevyydestä. Unionin tuomioistuimen ratkaisussa esitetyn selvennyksen perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista sen käsiteltäväksi saatetun asian. Asioissa, joissa vastaus on saatava pikaisesti (esim. turvapaikka-, rajavalvonta- tai lapsikaappaustapauksissa), noudatetaan kiireellistä ennakkoratkaisumenettelyä (PPU)
valituksia unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista, jotka unionin tuomioistuin voi kumota muutoksenhaun perusteella
kanteita, joissa vaaditaan pääasiallisesti
kumoamaan unionin toimi (kumoamiskanne) tai
toteamaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut unionin oikeutta (jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne). Jos jäsenvaltio ei noudata tuomiota, jossa sen on todettu jättäneen jäsenyysvelvoitteensa noudattamatta, unionin tuomioistuin voi määrätä sille rahamääräisen seuraamuksen ns. kaksinkertaista jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen seurauksena
lausuntopyyntöjä siitä, onko unionin ja kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön välillä suunniteltu sopimus perussopimusten mukainen. Lausuntopyynnön voi esittää jäsenvaltio tai unionin toimielin (parlamentti, neuvosto tai komissio).
838 vireille tullutta asiaa
Ennakkoratkaisumenettelyjä 567 joista 9 kiireellistä
Kannetta 29 joista 22 jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa kannetta 1 ns. kaksinkertaista jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne
232 valitusta unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista
12 oikeusapupyyntöä
Asianosainen, joka ei kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja, voi hakea maksutonta oikeusapua.
772 ratkaistua asiaa
Ennakkoratkaisumenettelyjä
547 joista 9 kiireellistä
30 kannetta
joista 30 todettua jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä 11:tä jäsenvaltiota vastaan
1 lausuntopyyntö
183 valitusta unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista
joista 23 johti unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun kumoamiseen
Keskimääräinen käsittelyaika 16.6 kuukautta
3.7 kuukautta kiireellisten ennakkoratkaisupyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika
1 113 vireillä olevaa asiaa 31.12.2021
Tärkeimmät käsitellyt aiheet
Immateriaalioikeus 49
Kuluttajansuoja 63
Liikenne 61
Liikkumis- ja sijoittautumisvapaudet ja sisämarkkinat 77
Maatalous 24
Sosiaalioikeus 64
Tulliliitto 17
Valtiontuki ja kilpailu 115
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue 136
Verotus 80
Ympäristö 45
Unionin tuomioistuimen jäsenet
Unionin tuomioistuimessa on 27 tuomaria ja 11 julkisasiamiestä.
Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Ennen nimitystä kuullaan komiteaa, joka antaa lausunnon ehdokkaiden soveltuvuudesta tehtäviin.
Tuomarien ja julkisasiamiesten toimikausi on kuusi vuotta, ja se voidaan uusia. Heidät valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät kotimaassaan korkeimpien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimukset tai ovat tunnetusti päteviä lainoppineita.
K. Lenaerts
presidentti
L. Bay Larsen
varapresidentti
A. Arabadjiev
ensimmäisen jaoston puheenjohtaja
A. Prechal
toisen jaoston puheenjohtaja
K. Jürimäe
kolmannen jaoston puheenjohtaja
C. Lycourgos
neljännen jaoston puheenjohtaja
E. Regan
viidennen jaoston puheenjohtaja
M. Szpunar
ensimmäinen julkisasiamies
S. Rodin
yhdeksännen jaoston puheenjohtaja
I. Jarukaitis
kymmenennen jaoston puheenjohtaja
N. Jääskinen
kahdeksannen jaoston puheenjohtaja
I. Ziemele
kuudennen jaoston puheenjohtaja
J. Passer
seitsemännen jaoston puheenjohtaja
J. Kokott
julkisasiamies
M. Ilešič
tuomari
J.-C. Bonichot
tuomari
T. von Danwitz
tuomari
M. Safjan
tuomari
F. Biltgen
tuomari
M. Campos Sánchez-Bordona
julkisasiamies
P. G. Xuereb
tuomari
N. J. Cardoso da Silva Piçarra
tuomari
L. S. Rossi
tuomari
G. Pitruzzella
julkisasiamies
P. Pikamäe
julkisasiamies
A. Kumin
tuomari
N. Wahl
tuomari
J. Richard de la Tour
julkisasiamies
A. Rantos
julkisasiamies
D. Gratsias
tuomari
M. L. Arastey Sahún
tuomari
A. M. Collins
julkisasiamies
M. Gavalec
tuomari
N. Emiliou
julkisasiamies
Z. Csehi
tuomari
O. Spineanu-Matei
tuomari
T. Ćapeta
julkisasiamies
L. Medina
julkisasiamies
A. Calot Escobar
kirjaaja
Unionin tuomioistuimen kokoonpano
(Protokollajärjestys 31.12.2021)
Ensimmäinen rivi, vasemmalta oikealle:
ensimmäinen julkisasiamies M. Szpunar, jaostojen puheenjohtajat C. Lycourgos ja A. Prechal, varapresidentti L. Bay Larsen, presidentti K. Lenaerts, jaostojen puheenjohtajat A. Arabadjiev, K. Jürimäe, E. Regan ja S. Rodin
Toinen rivi, vasemmalta oikealle:
tuomarit T. von Danwitz ja M. Ilešič, jaostojen puheenjohtajat J. Passer, N. Jääskinen, I. Jarukaitis ja I. Ziemele, julkisasiamies J. Kokott, tuomari J.-C. Bonichot
Kolmas rivi, vasemmalta oikealle:
julkisasiamies P. Pikamäe, tuomarit L. S. Rossi, P. G. Xuereb, F. Biltgen ja M. Safjan, julkisasiamies M. Campos Sánchez-Bordona, tuomari N. J. Piçarra, julkisasiamies G. Pitruzzella
Neljäs rivi, vasemmalta oikealle:
tuomari L. Arastey Sahún, julkisasiamies A. Rantos, tuomarit N. Wahl ja A. Kumin, julkisasiamies J. Richard de la Tour, tuomari D. Gratsias, julkisasiamies A. M. Collins
Viides rivi, vasemmalta oikealle:
julkisasiamies L. Medina, tuomari O. Spineanu-Matei, julkisasiamies N. Emiliou, tuomarit M. Gavalec ja Z. Csehi, julkisasiamies T. Ćapeta, kirjaaja A. Calot Escobar
Unionin yleinen tuomioistuin
Unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi voidaan saattaa ensimmäisenä oikeusasteena luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden (yhtiöt, yhdistykset jne.) ja jäsenvaltioiden nostamia kanteita Euroopan unionin toimielinten, elinten tai laitosten toimista sekä kanteita, joissa vaaditaan toimielinten tai niiden henkilöstön aiheuttaman vahingon korvaamista. Suuri osa vireillä olevista asioista koskee taloudellisia kysymyksiä, kuten immateriaalioikeuksia (Euroopan unionin tavaramerkit ja mallit), kilpailua, valtiontukea sekä pankki- ja rahoitusalan valvontaa.
Unionin yleisellä tuomioistuimella on myös toimivalta ratkaista julkishallinnon osalta Euroopan unionin ja sen henkilöstön väliset riidat.
Unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista voidaan valittaa vain oikeuskysymysten osalta unionin tuomioistuimeen. Asioissa, jotka on jo tutkittu kahteen kertaan (riippumattomassa valituslautakunnassa ja sittemmin unionin yleisessä tuomioistuimessa), unionin tuomioistuin myöntää valitusluvan ainoastaan, jos valituksen kohteena on unionin oikeuden yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden tai kehityksen kannalta tärkeä kysymys.
882 vireille tullutta asiaa
785 kannetta,
joista 80 valtiontukea ja kilpailua koskevaa kannetta (joihin kuuluu 4 jäsenvaltioiden nostamaa kannetta)
308 immateriaalioikeutta koskevaa kannetta
81 unionin henkilöstöä koskevaa kannetta
316 muuta kannetta (joihin kuuluu 11 jäsenvaltioiden nostamaa kannetta)
70 oikeusapupyyntöä
Asianosainen, joka ei kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja, voi hakea maksutonta oikeusapua.
951 ratkaistua asiaa
836 kannetta,
joista 81 valtiontukea ja kilpailua koskevaa kannetta
307 immateriaalioikeutta koskevaa kannetta
128 unionin henkilöstöä koskevaa kannetta
320 muuta kannetta
Keskimääräinen käsittelyaika 17.3 kuukautta
29% sellaisten ratkaisujen osuus, joista on valitettu unionin tuomioistuimeen
1 428 vireillä olevaa asiaa (31.12.2021)
Tärkeimmät käsitellyt aiheet
Asiakirjoihin tutustuminen 44
Immateriaalioikeus 23203
Julkiset hankinnat 25
Kilpailu 96
Maatalous 23
Rajoittavat toimenpiteet 51
Talous- ja rahapolitiikka 179
Unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt 133
Valtiontuki 273
Ympäristö 16
Unionin yleisen tuomioistuimen jäsenet
Unionin yleisessä tuomioistuimessa on 1.9.2019 lähtien kaksi tuomaria kustakin jäsenvaltiosta. Tuomarit nimitetään jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa. Tuomarit valitsevat keskuudestaan presidentin ja varapresidentin kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa. Tuomarit hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomasti.
.jpg)
