Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyi kymmenen uutta jäsenvaltiota. Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia ovat osoittaneet luottavansa Euroopan yhdentymiseen. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin juhlimme näiden jäsenvaltioiden kanssa niiden liittymisen 20. vuosipäivää. Unionin kaikkien aikojen suurin laajentuminen sekä väkiluvultaan että maiden määrältään on avartanut katsantokantaamme. Laajentuminen on antanut unionin yhteiselle oikeudelliselle alueelle uudet kasvot, joita rikastuttaa uusi kulttuurinen ja henkinen moninaisuus. Se oli suuri haaste unionille, kun otetaan huomioon yhtäältä se, miten pitkälle unionissa oli päästy yhdentymisessä vuonna 2004, ja toisaalta se, miten monimuotoisia kymmenen uutta jäsenvaltiota olivat taloudellisesti, historiallisesti ja kielellisesti. Liittyminen edellytti uusilta jäsenvaltioilta suuria ponnisteluja ja vankkumatonta päättäväisyyttä tarpeellisten poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten uudistusten toteuttamiseksi. EU:n tuomioistuimessa taas kymmenen jäsenvaltion samanaikainen saapuminen merkitsi perusteellisia ja pysyviä muutoksia työmenetelmissä.
Tämän merkittävän tapahtuman vuosipäivän kunniaksi EU:n tuomioistuin järjestää vuoden 2024 toukokuussa keskustelutilaisuuden aiheesta "Euroopan unionin tuomioistuin juhlistaa kymmenen valtion Euroopan unioniin liittymisen 20. vuosipäivää: Euroopan uusi perustuslaillinen hetki”. Sen kuluessa on tarkoitus arvioida laajentumisesta ja Euroopan yhdentymisen lujittamisesta saatuja kokemuksia. Keskustelutilaisuudessa tarkastellaan vuoden 2004 laajentumisen vaikutuksia poliittisesta, oikeudellisesta ja taloudellisesta näkökulmasta niin itse unionin kuin kymmenen uuden jäsenvaltionkin kannalta. Siinä pohditaan erityisesti kymmenen uuden jäsenvaltion panosta unionin kehittämiseen "arvojen unionina", joka perustuu demokratian, oikeusvaltion, perusoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamisen kaltaisiin yhteisiin arvoihin.
Vuonna 2024 pannaan lisäksi täytäntöön vuonna 2023 saavutettu poliittinen yhteisymmärrys ennakkoratkaisuasioita koskevan toimivallan osittaisesta siirtämisestä unionin tuomioistuimelta unionin yleiselle tuomioistuimelle. Täytäntöönpano edellyttää etenkin unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestysten muuttamista sekä molempien tuomioistuinten työmenetelmien ja toimielimen päivittäisen toiminnan mukauttamista, kuten tietojärjestelmien sovittamista.
Samalla kun toimielin jatkaa digitaalista muutostaan, se mukautuu lisäksi uusiin haasteisiin ja tuleviin mahdollisuuksiin, jotka liittyvät pääasiassa tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen. Uusia, erityisesti tekoälytekniikkaan perustuvia työkaluja kehitetään ja tutkitaan. Tämän tarkoituksena on auttaa kumpaakin tuomioistuinta hoitamaan tehtävänsä ja optimoida näin oikeudenkäyntimenettelyjä. Tekoälytyökalujen käytössä on taattava tietojen valvonta sekä perusoikeuksien kunnioittaminen ja etiikan periaatteiden noudattaminen. Asetuksella 2023/2841, jolla pyritään varmistamaan kyberturvallisuuden yhteinen korkea taso kaikissa unionin toimielimissä, on välitön vaikutus EU:n tuomioistuimeen, ja se edellyttää erityisesti sisäisen säännöstön käyttöön ottamista kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallintaa varten sekä näiden toimenpiteiden tehokkuuden säännöllistä arviointia muuttuvien riskien valossa.
