A | Unionin tuomioistuin vuonna 2023
Unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi voidaan pääasiallisesti saattaa
- ennakkoratkaisupyyntöjä
Jos kansallinen tuomioistuin pitää unionin antaman toimen tulkintaa tai pätevyyttä epäselvänä, se lykkää siinä vireillä olevan asian käsittelyä ja saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Unionin tuomioistuimen ratkaisussa esitetyn selvennyksen perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista sen käsiteltäväksi saatetun asian. Asioissa, joissa vastaus on saatava pikaisesti (esim. turvapaikka-, rajavalvonta- tai lapsikaappaustapauksissa), noudatetaan kiireellistä ennakkoratkaisumenettelyä (PPU)
-
kanteita, joissa vaaditaan
- kumoamaan unionin toimi (kumoamiskanne) tai
- toteamaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut unionin oikeutta (jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne). Jos jäsenvaltio ei noudata tuomiota, jossa sen on todettu jättäneen jäsenyysvelvoitteensa noudattamatta, unionin tuomioistuin voi määrätä sille rahamääräisen seuraamuksen ns. kaksinkertaista jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen seurauksena
- valituksia, jotka tehdään unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista ja joiden päätteeksi unionin tuomioistuin voi kumota unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun
- lausuntopyyntöjä, jotka esitetään (jäsenvaltion tai unionin toimielimen toimesta) siitä, onko unionin ja kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön välillä suunniteltu sopimus perussopimusten mukainen.
Unionin tuomioistuimen toiminta ja kehitys
Vuoden 2023 viimeisiä kuukausia leimasivat neuvottelut unionin tuomioistuimen vuoden 2022 marraskuussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämästä lainsäädäntöpyynnöstä, jonka tarkoituksena on yhtäältä siirtää unionin yleiselle tuomioistuimelle kuudessa erityisasiassa (arvonlisävero, valmisteverot, tullikoodeksi, tavaroiden tariffiluokitus yhdistetyssä nimikkeistössä, matkustajille annettava korvaus ja apu sekä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä) unionin tuomioistuimen toimivalta antaa ennakkoratkaisuja ja toisaalta laajentaa vuoden 2019 toukokuussa voimaan tulleen unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuja koskevan valituslupajärjestelmän soveltamisalaa. Tällä lainsäädäntöpyynnöllä halutaan varmistaa, että unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen, jossa on vuoden 2022 heinäkuusta lähtien ollut kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohti (yhteensä 54 tuomaria), työmäärä on paremmassa tasapainossa ja jotta yksityiset voivat siis saada kohtuullisessa ajassa laadukasta oikeussuojaa.
Unionin tuomioistuin voi näin keskittyä enemmän ydintehtäviinsä unionin perustuslakituomioistuimena ja ylimpänä tuomioistuimena. Viime vuosien tapaan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettuihin riita-asioihin – olipa kyse sitten ennakkoratkaisuista tai kanteista (erityisesti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevista kanteista) – liittyy näet usein arkaluonteisia kysymyksiä, jotka työllistävät säännöllisesti suurta jaostoa. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi oikeusvaltion arvojen säilyttäminen kansallisten tuomioistuinuudistusten yhteydessä, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, henkilötietojen suoja ja kilpailusääntöjen soveltaminen digitaaliaikakaudella, syrjinnän torjuminen taikka ympäristöstä, energiasta ja ilmastosta johtuvat haasteet.
Ennakkoratkaisuasioita koskevan toimivallan osittainen siirtäminen unionin yleiselle tuomioistuimelle perustuu kahteen perusperiaatteeseen, jotka ovat oikeusvarmuuteen, nopeuteen ja avoimuuteen liittyvien näkökohtien sanelemia. Niistä ensimmäinen on ”yhden luukun” periaate, jonka mukaan kaikki ennakkoratkaisupyynnöt on osoitettava aina unionin tuomioistuimelle, joka ratkaisee, onko ennakkoratkaisuasiassa kyse yksinomaan yhdestä tai useammasta edellä mainitusta erityisasiasta. Toisen periaatteen mukaan kaikki ennakkoratkaisuasiat, jotka liittyvät yksinomaan yhteen tai useampaan näistä erityisasioista, siirretään kokonaisuudessaan. Jos asia ei sitä vastoin kuulu yksinomaan näihin asioihin etenkin siltä osin kuin siinä tulee esiin itsenäisiä kysymyksiä primaarioikeuden tai Euroopan unionin perusoikeuskirjan tulkinnasta, unionin tuomioistuin käsittelee sen.
Ennakkoratkaisuasian siirtäminen unionin yleiselle tuomioistuimelle ei kuitenkaan rajoita unionin yleisen tuomioistuimen mahdollisuutta palauttaa asia unionin tuomioistuimelle, jos se katsoo, että asia edellyttää periaatepäätöstä, eikä unionin tuomioistuimen mahdollisuutta käsitellä poikkeuksellisesti uudelleen unionin yleisen tuomioistuimen antama ratkaisu, jos asia voi vakavasti vahingoittaa unionin oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.
Lainsäädäntöpyyntöä tutkittiin ja siitä neuvoteltiin useiden kuukausien ajan. Siitä päästiin lopulta poliittiseen yhteisymmärrykseen vuoden 2023 joulukuussa. Osana tätä yhteisymmärrystä muun muassa sovittiin, että ennakkoratkaisumenettelyyn osallistuneen asianosaisen jättämät kirjelmät tai kirjalliset huomautukset julkaistaan unionin tuomioistuimen verkkosivustolla kohtuullisessa ajassa asian päätökseen saattamisen jälkeen, ellei asianosainen vastusta julkaisemista.
Tätä tekstiä kirjoitettaessa ei ole vielä vahvistettu tarkkaa aikataulua Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muutosten muodolliselle hyväksymiselle eikä ajankohtaa, jolloin nämä muutokset tulevat voimaan. Työtä on vielä jäljellä erityisesti siltä osin kuin on kyse tämän uudistuksen soveltamisen edellyttämästä unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestysten muuttamisesta. Tämä periaatteellinen hyväksyntä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden hahmotella unionin tuomioistuinten toimintaa uudelleen tulevien vuosien osalta.
Unionin tuomioistuimen kokoonpano muuttui vuonna 2023 julkisasiamies Giovanni Pitruzzellan lähdön myötä. Pitruzzella nimitettiin näet Italian perustuslakituomioistuimen tuomariksi.
Kuluneen vuoden tilastot osoittavat jälleen kerran, että unionin tuomioistuimen toiminta on ollut viime vuosina vilkasta. Vuonna 2023 unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettiin 821 asiaa, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2022, ja se saattoi päätökseen 783 asiaa, mikä on melko lailla saman verran kuin kolmena edellisenä vuonna. Asioiden käsittely kesti kaikkien erilaisten asioiden osalta keskimäärin yhteensä 16,1 kuukautta, ja 31. joulukuuta 2023 vireillä oli 1 149 asiaa.
Koen Lenaerts
Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti
Unionin tuomioistuimen jäsenet
Unionin tuomioistuimessa on 27 tuomaria ja 11 julkisasiamiestä.
Tuomarit ja julkisasiamiehet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun on kuultu komiteaa, joka antaa lausunnon ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta kyseessä oleviin tehtäviin. Heidän toimikautensa on kuusi vuotta, ja heidät voidaan nimittää uudelleen.
Heidät valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät kotimaassaan korkeimpien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimukset tai ovat tunnetusti päteviä lainoppineita.
Tuomarit toimivat tehtävässään täysin puolueettomina ja riippumattomina.
Unionin tuomioistuimen tuomarit valitsevat keskuudestaan presidentin ja varapresidentin. Tuomarit ja julkisasiamiehet nimittävät kirjaajan kuuden vuoden toimikaudeksi.
Julkisasiamiesten tehtävänä on täysin puolueettomina ja riippumattomina esittää ratkaisuehdotukseksi kutsuttu oikeudellinen lausunto asioissa, jotka on saatettu heidän käsiteltäväkseen. Tämä lausunto ei ole sitova, mutta sillä voidaan avata uutta perspektiiviä oikeusriidan kohteeseen.
Vuonna 2023 unionin tuomioistuimeen ei nimitetty yhtään uutta jäsentä.
K. Lenaerts
L. Bay Larsen
A. Arabadjiev
A. Prechal
K. Jürimäe
C. Lycourgos
E. Regan
M. Szpunar
T. von Danwitz
F. Biltgen
N. J. Cardoso da Silva Piçarra
Z. Csehi
O. Spineanu-Matei
J. Kokott
M. Ilešič
J.-C. Bonichot
M. Safjan
S. Rodin
M. Campos Sánchez-Bordona
P. G. Xuereb
L. S. Rossi
I. Jarukaitis
P. Pikamäe
A. Kumin
N. Jääskinen
N. Wahl
J. Richard de la Tour
A. Rantos
I. Ziemele
J. Passer
D. Gratsias
M. L. Arastey Sahún
A. M. Collins
M. Gavalec
N. Emiliou
T. Ćapeta
L. Medina
A. Calot Escobar
Protokollajärjestys 15.11.2023 alkaen
B | Unionin yleinen tuomioistuin vuonna 2023
Unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi voidaan saattaa ensimmäisenä oikeusasteena kanteita, joita luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt (yksityiset, yhtiöt, yhdistykset jne.), joita kyseessä oleva toimi koskee erikseen ja suoraan, ja jäsenvaltiot ovat nostaneet Euroopan unionin toimielinten, elinten tai laitosten toimista, sekä kanteita, joissa vaaditaan toimielinten tai niiden henkilöstön aiheuttaman vahingon korvaamista.
Suuri osa siinä vireillä olevista asioista koskee taloudellisia kysymyksiä, kuten immateriaalioikeuksia (Euroopan unionin tavaramerkit ja mallit), kilpailua, valtiontukea sekä pankki- ja rahoitusalan valvontaa.
Unionin yleisellä tuomioistuimella on myös toimivalta ratkaista julkishallinnon osalta Euroopan unionin ja sen henkilöstön väliset riidat.
Unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista voidaan valittaa vain oikeuskysymysten osalta unionin tuomioistuimeen. Asioissa, jotka on jo tutkittu kahteen kertaan (riippumattomassa valituslautakunnassa ja sittemmin unionin yleisessä tuomioistuimessa), unionin tuomioistuin myöntää valitusluvan ainoastaan, jos valituksen kohteena on unionin oikeuden yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden tai kehityksen kannalta tärkeä kysymys.
Unionin yleisen tuomioistuimen toiminta ja kehitys
Marc van der Woude
Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti
Vuonna 2023 unionin yleisen tuomioistuimen uudistuksen, jossa sen tuomareiden määrä kaksinkertaistettiin (asetus N:o 2015/2422), vaikutukset näkyivät täydessä laajuudessaan. Tämä ilmenee myös tuomioistuimen tilastoista. Unionin yleinen tuomioistuin saattoi päätökseen 904 asiaa, kun taas siinä pantiin vireille 868 asiaa (ottamatta huomioon 404:ää vuoden lopussa vireille pantua samanlaista asiaa). Vireillä olevien asioiden määrä siis pieneni. Keskimääräinen käsittelyaika oli edelleen tyydyttävä eli asioiden käsittely kesti keskimäärin 18,2 kuukautta, mikä on osoitus tehokkaasta asiainhallinnasta.
Samalla unionin yleinen tuomioistuin vakiinnutti käytäntönsä siirtää yhä useampia asioita laajennetuille kokoonpanoille. Vuonna 2023 siis 13,6 prosenttia päätökseen saatetuista asioista saatettiin päätökseen laajennetuissa kokoonpanoissa ja tällaisille kokoonpanoille siirrettiin peräti 120 asiaa. Unionin yleinen tuomioistuin ei enää epäröi siirtää tiettyjä poikkeuksellisen tärkeitä asioita suurelle jaostolle, johon kuuluu 15 tuomaria. Unionin yleinen tuomioistuin antoi tässä juhlallisessa kokoonpanossa tuomion erityisesti asiassa Venezuela v. neuvosto, joka koski Euroopan unionin neuvoston venezuelalaisiin yrityksiin ja Venezuelan kansalaisiin kohdistamia rajoittavia toimenpiteitä (T-65/18 RENV; ks. luku "Vuoden tärkeimpien tuomioiden tarkastelu"). Suurelle jaostolle siirrettiin myös neljä neljän eurooppalaisen tuomarijärjestön vireille panemaa asiaa, jotka koskivat Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (T-530/22–T-533/22), ja kaksi asiaa, jotka liittyivät Euroopan unionin Ukrainan sodan seurauksena Venäjään kohdistamiin rajoittaviin toimenpiteisiin (T-635/22 ja T-644/22).
Nämä tyydyttävät tulokset perustuvat osittain siihen, ettei unionin yleisen tuomioistuimen kokoonpanossa ole tapahtunut muutoksia. Tuomareista jätti tehtävänsä vuonna 2023 vain kaksi tuomaria eli tuomari Sten Frimodt Nielsen ja tuomari Virgilijus Valančius, joiden tilalle tulivat tuomari Saulius Lukas Kalėda ja tuomari Louise Spangsberg Grønfeldt. Haluan kiittää heitä heidän antamastaan panoksesta unionin hyvän oikeudenhoidon edistämiseen. Vuonna 2023 myös kirjaaja Emmanuel Coulon jätti tehtävänsä 18:n hyvin ja uskollisesti palvellun vuoden jälkeen ja hänen seuraajansa Vittorio Di Bucci aloitti työssään. Coulonin lähdön kunniaksi järjestettiin unionin prosessioikeutta käsittelevä symposiumi, jossa kuultiin korkeatasoisia kunnianosoituksia ja puheenvuoroja.
Koko vuoden 2023 ajan unionin yleisessä tuomioistuimessa uurastettiin edelleen nykyaikaistamisen eteen, jotta etenkin kaikkein laajimpien ja monimutkaisimpien asioiden käsittely olisi yhä tehokkaampaa. Nämä asiat, jotka kuuluvat yleensä talous- ja rahoitusoikeuden alaan, edellyttävät ennakoivaa lähestymistapaa, joka on räätälöity niin resurssien jakamisen kuin työn suunnittelunkin osalta. Tällä lähestymistavalla, jossa huomioidaan myös asianosaisten edustajat, voidaan lyhentää asioiden käsittelyn kestoa ja vastata kohdennetummin asianosaisten odotuksiin.
Unionin yleinen tuomioistuin työskenteli lisäksi koko vuoden 2023 ajan niiden muutosten parissa, joita sen organisaatiota koskeviin järjestelyihin ja tuleviin menettelysääntöihin on tehtävä, jotta se voisi vastata täysimääräisesti yksityisten oikeutettuihin odotuksiin, jotka kohdistuvat ennakkoratkaisuasioita koskevan toimivallan osittaiseen siirtämiseen määrätyissä erityisasioissa ja valituslupajärjestelmän laajentamiseen.
Uutta oikeuskäytännössä
Savvas S. Papasavvas
Unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentti
Riita-asiat unionin yleisessä tuomioistuimessa kehittyvät jatkuvasti. Jokainen yksityisten nostamien kanteiden johdosta annettu tuomio merkitsee uutta panosta oikeuskäytäntöön. Vuosi 2023 ei ollut poikkeus, sillä unionin yleinen tuomioistuin käsitteli uusia kysymyksiä perinteisillä aloilla mutta määritteli myös suuntaviivoja jatkuvasti kehittyville oikeudenkäyntiasioille. Myös suurella jaostolla oli tilaisuus kokoontua käsittelemään erästä omaleimaista yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaa kysymystä.
Yhtenä unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä on ollut sen perustamisesta alkaen kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta. Sille on siis kertynyt näissä kysymyksissä erityistä asiantuntemusta. Koska oikeudellinen ympäristö on kuitenkin tällä alalla, kuten muillakin aloilla, jatkuvassa muutoksessa, sen käsiteltäväksi tulee jatkuvasti uudenlaisia kysymyksiä. Tästä oli kyse etenkin 24.5.2023 annetussa tuomiossa Meta Platforms Ireland v. komissio (T-451/20), jossa unionin yleinen tuomioistuin arvioi ensimmäistä kertaa asetuksen 1/2003 nojalla tehdyn hakusanoihin perustuvan tietojensaantipyynnön laillisuutta sekä virtuaalisen datahuoneen käyttämisen laillisuutta menettelytapana arkaluonteisia henkilötietoja sisältävien asiakirjojen käsittelemiseksi. Unionin yleisen tuomioistuimen oli varmistettava, että komissio oli rajoittanut pyyntönsä pelkästään niihin tietoihin, jotka olivat tarpeen sen tutkinnan taustalla olevien rikkomista koskevien olettamien tarkastamiseksi (ks. Focus-artikkeli).
Samoin Euroopan unionin sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskeva järjestelmä on herättänyt mielenkiintoisia ja uudenlaisia kysymyksiä niin perinteinen ja tarkoin määritelty kuin se onkaan. Unionin yleisessä tuomioistuimessa oli näet nostettu kanne, jossa vaadittiin korvausta aineellisesta ja aineettomasta vahingosta, jota International Management Groupille väitettiin aiheutuneen sen johdosta, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sen oikeudellista asemaa koskeva tutkintakertomus oli vuotanut lehdistölle. Kantaja vetosi siihen, että komissio, jonka kanssa se oli tehnyt useita sopimuksia, ja OLAF olivat menetelleet lainvastaisesti. Unionin yleinen tuomioistuin selvensi 28.6.2023 antamassaan tuomiossa IMG v. komissio (T-752/20) niitä edellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, voidaan katsoa rikotun riittävän ilmeisellä tavalla.
Pankki- ja rahoitusalaan liittyvät riita-asiat ovat yksi nopeimmin kasvavista oikeudenkäyntiasioiden aloista. Unionin yleinen tuomioistuin joutuu käsittelemään yhä useampia kanteita, jotka perustuvat vuonna 2014 käyttöön otettuun yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin. Tämä mekanismi tarjoaa pankkikriisinhallintakehyksen suurten pankkien kriisinratkaisua varten tietyissä jäsenvaltioissa. Siinä tukeudutaan erityisesti yhteiseen kriisinratkaisuneuvostoon, jonka tehtävänä on lähellä kaatumista olevien tai todennäköisesti kaatuvien pankkien kriisinratkaisun valmistelu ja toteuttaminen. Unionin yleinen tuomioistuin otti etenkin useissa 22.11.2023 annetuissa tuomioissa ennennäkemättömällä tavalla kantaa kumoamisvaatimukseen, joka koski yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöstä mahdollisen korvauksen myöntämisestä osakkeenomistajille ja velkojille, joihin erään pankin kriisinratkaisu oli vaikuttanut (yhdstetyt asiat T-302/20, T-303/20 ja T-307/20 Del Valle Ruíz ym. v. SRB, asiat T-304/20 Molina Fernández v. SRB, T-330/20 ACMO ym. v. SRB ja T-340/20 Galván Fernández-Guillén v. SRB).
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on otettava esiin 13.9.2023 annettu tuomio Venezuela v. neuvosto (T-65/18 RENV; ks. luku "Vuoden tärkeimpien tuomioiden tarkastelu"), joka on yksi viime vuoden merkittävimmistä oikeuskäytännön uusista tapauksista. Unionin yleinen tuomioistuin otti suuressa jaostossa kantaa kolmanteen valtioon, tässä tapauksessa Venezuelaan, sen demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien jatkuvan heikentymisen takia kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden laillisuuteen. Unionin yleinen tuomioistuin joutui tässä yhteydessä käsittelemään arkaluonteisia kysymyksiä, jotka koskivat tämän kolmannen valtion oikeutta tulla kuulluksi ja sen esiin tuomia väitettyjä kansainvälisen oikeuden loukkaamisia.
Unionin yleisen tuomioistuimen jäsenet
Unionin yleisessä tuomioistuimessa on kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohden.
Tuomarit valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä korkeaan tuomarin virkaan. Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun on kuultu komiteaa, joka antaa lausunnon ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta. Heidän toimikautensa on kuusi vuotta, ja heidät voidaan nimittää uudelleen. Tuomarit valitsevat keskuudestaan presidentin ja varapresidentin kolmeksi vuodeksi. He nimittävät kirjaajan kuuden vuoden toimikaudeksi.
Tuomarit toimivat tehtävässään täysin puolueettomina ja riippumattomina.
M. van der Woude
S. S. Papasavvas
D. Spielmann
A. Marcoulli
F. Schalin
R. da Silva Passos
J. Svenningsen
M. J. Costeira
K. Kowalik-Bańczyk
A. Kornezov
L. Truchot
O. Porchia
M. Jaeger
H. Kanninen
J. Schwarcz
M. Kancheva
E. Buttigieg
V. Tomljenović
S. Gervasoni
L. Madise
N. Półtorak
I. Reine
P. Nihoul
U. Öberg
C. Mac Eochaidh
G. De Baere
R. Frendo
T. R. Pynnä
J. C. Laitenberger
R. Mastroianni
J. Martín y Pérez de Nanclares
G. Hesse
M. Sampol Pucurull
M. Stancu
P. Škvařilová-Pelzl
I. Nõmm
G. Steinfatt
R. Norkus
T. Perišin
D. Petrlík
M. Brkan
P. Zilgalvis
K. Kecsmár
I. Gâlea
I. Dimitrakopoulos
D. Kukovec
S. Kingston
T. Tóth
B. Ricziová
E. Tichy-Fisslberger
W. Valasidis
S. Verschuur
S. Lukas Kalėda
L. Spangsberg Grønfeldt
V. Di Bucci
Protokollajärjestys 27.9.2023 alkaen
C | Oikeuskäytäntö vuonna 2023
- Focus Henkilötietojen suojan ja kilpailuoikeuden välinen vuorovaikutus
- Focus FIFAn ja UEFAn sääntelytoimivalta ja unionin oikeus
- Focus Henkilötietojen suoja ja rikosten torjuminen yritysten välisessä kilpailussa
- Focus Eurooppalaisten yritysten suojaaminen Yhdysvaltojen ekstraterritoriaalisilta pakotteilta
- Vuoden tärkeimpien tuomioiden tarkastelu
Focus
Henkilötietojen suojan ja kilpailuoikeuden välinen vuorovaikutus
Tuomio 4.7.2023, Meta Platforms ym. (C-252/21)
Saksan liittovaltion kilpailuviranomainen kielsi Meta-konserniin kuuluvia yrityksiä asettamasta Saksassa asuvien käyttäjien Facebook-yhteisöpalvelun käytön edellytykseksi sitä, että heidän off Facebook -tietojaan käsitellään ilman heidän suostumustaan. Se katsoi, että kyseisten tietojen käsittely ei ollut yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista ja merkitsi siis sitä, että Meta-konserni käytti väärin määräävää asemaansa.
Unionin tuomioistuin, joka käsiteltäväksi saksalainen tuomioistuimen saattoi asian Meta-konsernin tästä kiellosta nostaman kanteen yhteydessä, totesi, että jäsenvaltion kilpailuviranomaisella on oikeus todeta yleisen tietosuoja-asetuksen rikkominen määräävän aseman väärinkäyttöä koskevan tutkimuksen yhteydessä. Sen on kuitenkin tehtävä lojaalia yhteistyötä tällä asetuksella perustettujen erityisten valvontaviranomaisten kanssa. Jos nämä viranomaiset tai unionin tuomioistuin ovat jo tehneet tutkittua käyttäytymistä koskevan ratkaisun, niiden yleistä tietosuoja-asetusta koskevat arvioinnit sitovat kilpailuviranomaista.
Unionin tuomioistuin otti kantaa myös siihen, voidaanko niin sanottujen arkaluonteisten tietojen käsittely, joka yleisessä tietosuoja-asetuksessa lähtökohtaisesti kielletään, sallia poikkeuksellisesti tapauksissa, joissa rekisteröity on nimenomaisesti saattanut kyseiset tiedot julkisiksi. Unionin tuomioistuin katsoi, että pelkästään se, että käyttäjä käy verkkosivustoilla tai sovelluksissa, joista voi ilmetä rodun tai etnisen alkuperän, poliittisten mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai seksuaalisen käyttäytymisen kaltaisia arkaluonteisia tietoja, ei tarkoita sitä, että hän on nimenomaisesti saattanut tietonsa julkisiksi tietosuoja-asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Sama koskee tilannetta, jossa käyttäjä syöttää tietoja tai käyttää integroituja valintapainikkeita, paitsi jos käyttäjä on nimenomaisesti ilmaissut etukäteen valintansa saattaa nämä tiedot rajoittamattoman henkilöjoukon saataville julkisesti.
Se, että yhteisön ylläpitäjä on määräävässä asemassa, ei estä sitä, että käyttäjä voi pätevästi ja vapaaehtoisesti antaa suostumuksensa tietojensa käsittelyyn. Koska tämä määräävä asema voi vaikuttaa käyttäjillä olevaan vapaan valinnan mahdollisuuteen, tämä seikka on kuitenkin tärkeä tekijä määritettäessä, onko suostumus annettu todellakin pätevästi. Unionin tuomioistuin toteaa vielä, että ylläpitäjän on osoitettava, että suostumus on annettu.
Yleinen tietosuoja-asetus
Yleisellä tietosuoja-asetuksella (GDPR) yhdenmukaistetaan henkilötietojen suojaa koskeva unionin oikeus ja säädetään tähän suojaan sovellettavasta yhtenäisestä järjestelmästä.
Yleisessä tietosuoja-asetuksessa asetetaan velvollisuuksia kaikille, niin julkisille kuin yksityisillekin elimille, kun ne keräävät henkilötietoja unionin alueella. Elimille, jotka eivät noudata yleisen tietosuoja-asetuksen velvollisuuksia, voidaan määrätä erilaisia seuraamuksia.
Digitaaliaikakaudella unioni antaa yleisellä tietosuoja-asetuksella yksilöille useita oikeuksia, kuten oikeuden saada tietoja, oikeuden tulla unohdetuksi, oikeuden tutustua kerättyihin henkilötietoihin tai oikeuden saada ne poistetuiksi. Kaikilla näillä oikeuksilla vahvistetaan osaltaan heidän yksityiselämänsä suojaa. Näitä sääntöjä pidetään maailman tiukimpina tietosuojasääntöinä.
Off Facebook -tiedot
Meta Platforms Ireland hallinnoi Facebook-verkkoyhteisöpalvelun tarjoamista unionissa. Rekisteröityessään Facebookiin sen käyttäjät hyväksyvät kyseisen yhtiön laatimat yleiset ehdot, jotka sisältävät tietosuoja- ja evästekäytäntöjä. Näiden käytäntöjen avulla Meta Platforms Ireland kerää tietoja käyttäjien toiminnasta yhteisöpalvelussa ja sen ulkopuolella ja yhdistää kyseiset tiedot asianomaisten käyttäjien Facebook-tileihin. Nämä tiedot, joita kutsutaan myös off Facebook -tiedoiksi, koskevat erityisesti kolmansien verkkosivustoilla ja sovelluksissa käymistä sekä muiden Meta-konserniin kuuluvien verkkopalvelujen (kuten Instagram ja WhatsApp) käyttöä. Tietojen kerääminen mahdollistaa Facebookin käyttäjille suunnattujen mainosviestien personoinnin.
Focus
FIFAn ja UEFAn sääntelytoimivalta ja unionin oikeus
Tuomio 21.12.2023, European Superleague Company (C-333/21)
FIFA ja UEFA ovat kansainvälisiä jalkapalloliittoja, jotka valvovat ammattilaisjalkapalloilua Euroopassa. Ne ovat vahvistaneet sääntöjä, joiden nojalla niillä on toimivalta hyväksyä seurajoukkueiden väliset jalkapallokilpailut Euroopassa ja hyödyntää niihin liittyviä erilaisia mediaoikeuksia. UEFA järjestää myös eurooppalaisten seurajoukkueiden välisiä kilpailuja, kuten esimerkiksi Mestarien liigan.
Kaksitoista eurooppalaista jalkapalloseuraa halusi toteuttaa uutta jalkapallokilpailua koskevan hankkeen eli Superliigan. Tämä hanke vaikuttaa todennäköisesti seurajoukkueiden välisten UEFA:n kilpailujen sujuvuuteen ja niihin liittyvien mediaoikeuksien hyödyntämiseen. FIFA ja UEFA ovat vastustaneet hanketta ja uhanneet määrätä seuraamuksia niille seuroille ja pelaajille, jotka päättäisivät osallistua siihen.
Hankkeesta vastaava yritys, European Superleague Company, riitautti FIFAn ja UEFAn säännöt madridilaisessa tuomioistuimessa, joka tiedusteli unionin tuomioistuimelta niiden yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa. Unionin oikeudessa kielletään vapaan kilpailun ja palvelujen tarjoamisen vapauden esteet.
Unionin tuomioistuin korosti Bosman-oikeuskäytäntönsä mukaisesti, että urheilukilpailujen järjestäminen ja niihin liittyvien mediaoikeuksien hyödyntäminen ovat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa taloudellista toimintaa.
Se katsoi, että sääntelyä, valvontaa ja seuraamusten määräämistä koskevaa FIFAn ja UEFAn toimivaltaa Superliiga-hankkeen kaltaisia mahdollisesti kilpailevia jalkapallokilpailuja järjestettäessä on käytettävä avoimesti, objektiivisesti, syrjimättömästi ja oikeasuhteisesti, sillä muutoin rikotaan unionin kilpailuoikeutta ja rajoitetaan palvelujen tarjoamisen vapautta.
Unionin tuomioistuin huomautti lisäksi, että FIFAn ja UEFAn säännöt, jotka koskevat mediaoikeuksien hyödyntämistä, ovat omiaan rikkomaan unionin kilpailuoikeutta, jos ne eivät hyödytä jalkapalloilun eri toimijoita esimerkiksi siten, että niillä varmistetaan saatujen tulojen jakaminen uudelleen solidaarisesti. Unionin tuomioistuin totesi, että nämä säännöt saattavat aiheuttaa vahinkoa eurooppalaisille jalkapalloseuroille, mediamarkkinoilla toimiville yrityksille sekä kuluttajille ja televisionkatsojille, koska ne estävät näitä hyötymästä uusista, mahdollisesti innovatiivisista tai houkuttelevista kilpailuista.
Bosman-oikeuskäytäntö
Yhteisöjen tuomioistuin totesi 15.12.1995 antamassaan historiallisessa Bosman-tuomiossa (C-415/93), että urheilun harjoittaminen on yleisesti ottaen unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa taloudellista toimintaa. Se katsoi myös, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on esteenä
- urheiluliittojen kansalaisuusmääräyksille, joiden mukaan urheiluseurat voivat peluuttaa ainoastaan tiettyä määrää sellaisia ammattilaispelaajia, jotka ovat muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, ja
- urheiluliittojen siirtomääräyksille, joiden mukaan ammattilaispelaaja, joka on jäsenvaltion kansalainen, voi seuran kanssa tekemänsä sopimuksen voimassaoloajan päätyttyä siirtyä toisessa jäsenvaltiossa toimivan seuran palvelukseen ainoastaan sillä edellytyksellä, että uusi seura maksaa pelaajan entiselle seuralle korvauksen.
Unionin tuomioistuin ja urheilu
Bosman-tuomion jälkeen unionin tuomioistuimella on ollut useaan otteeseen tilaisuus ottaa kantaa siihen, millä edellytyksin urheilua voidaan harjoittaa unionin talousoikeuden valossa.
- Bosman-tuomiossa tarkoitettuja kansalaisuusmääräyksiä sellaisten urheilijoiden osalta, jotka ovat jäsenvaltioiden kansalaisia, ei voida soveltaa myöskään urheilijoihin, jotka tulevat valtiosta, jonka kanssa unioni on tehnyt assosiaatio- tai kumppanuussopimuksen (tuomio 8.5.2003, Deutscher Handballbund (C-438/00) ja tuomio 12.4.2005, Simutenkov (C-265/03)).
- Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstö kuuluu unionin kilpailuoikeuden soveltamisalaan, mutta ei ole sen vastainen, koska se on tarpeen urheilukilpailujen asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi (tuomio 18.7.2006, Meca-Medina ja Majcen v. komissio (C-519/04 P).
- Jalkapalloseurat voivat vaatia oikeasuhteista koulutuskorvausta kouluttamistaan nuorista pelaajista, kun nämä pelaajat haluavat tehdä ensimmäisen ammattilaissopimuksensa toisessa jäsenvaltiossa toimivan seuran kanssa (tuomio 16.3.2010, Olympique Lyonnais (C-325/08).
Focus
Henkilötietojen suoja ja rikosten torjuminen yritysten välisessä kilpailussa
Tuomio Meta Platforms Ireland v. komissio (T-451/20)
Komission tutkintavaltuudet
Euroopan unionin kilpailusäännöissä kielletään sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja jotka voisivat estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artikla). Niissä kielletään myös määräävässä markkina-asemassa olevia yrityksiä käyttämästä väärin tätä asemaansa esimerkiksi määräämällä kohtuuttomista hinnoista, rajoittamalla tuotantoa tai kieltäytymällä innovoinnista kuluttajien vahingoksi (SEUT 102 artikla).
EU:n asetuksella N:o 1/2003 on ratkaiseva merkitys kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa. Siinä annetaan Euroopan komissiolle laaja tutkintavaltuus. Komissio voi muun muassa tehdä tarkastuksia ja kuulla kaikkia henkilöitä, joilla voi olla hyödyllisiä tietoja.
Komissio pyysi vuonna 2020 osana tutkintaa, joka koski sitä, että Facebook-konsernin oletettiin käyttäytyneen kilpailun vastaisesti käyttäessään henkilötietoja ja ylläpitäessään verkkoyhteisöalustaansa, Meta Platforms Irelandia toimittamaan sille kaikki asiakirjat, jotka kolme tämän vastuuhenkilöä oli laatinut tai vastaanottanut ja joihin sisältyi yksi tai useampi erityinen hakusana.
Näitä hakusanoja olivat muun muassa ilmaisut ”big question” (suuri kysymys), ”for free” (ilmaiseksi), ”not good for us” (ei ole hyväksi meille) ja ”shut* down” (sulkea).
Jos näitä tietoja ei toimitettaisi, Meta joutuisi maksamaan mahdollisesti 8 miljoonan euron suuruisen päivittäisen uhkasakon.
Meta riitautti Euroopan komission tietojensaantipyynnön laillisuuden unionin yleisessä tuomioistuimessa. Meta katsoi, että tällaiset hakusanat ovat selvästi liian epämääräisiä ja yleisiä ja osa laajamittaista ”tietojenkalastelua”.
Meta teki samanaikaisesti välitoimihakemuksen komission pyynnön täytäntöönpanon lykkäämiseksi siihen asti, kunnes unionin yleinen tuomioistuin antaa tuomion pääasiassa.
Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ratkaisi 29.10.2020 välitoimihakemuksen. Se määräsi, että Euroopan komission päätöksen täytäntöönpanoa on lykättävä siihen asti, kunnes otetaan käyttöön erityinen menettely, jota noudattaen toimitetaan pyydetyt asiakirjat, joilla ei ole yhteyttä Metan liiketoimintaan ja jotka sisältävät lisäksi arkaluonteisia henkilötietoja (”suojatut asiakirjat”). Tämän määräyksen johdosta komissio otti menettelytapana käyttöön virtuaalisen datahuoneen näitä suojattuja asiakirjoja varten. Menettelytavan mukaan asiakirjat saadaan sisällyttää tutkinnan asiakirja-aineistoon vasta sen jälkeen, kun rajoitettu määrä tutkinnasta vastaavan ryhmän jäseniä ja Metan asianajajat ovat tutkineet ne virtuaalisessa datahuoneessa.
Unionin yleinen tuomioistuin ratkaisi pääasian 24.5.2023. Se hylkäsi Metan kanteen kokonaisuudessaan.
Unionin yleinen tuomioistuin huomautti tuomiossaan, että Euroopan komissiolla on laajat tutkintavaltuudet valvoa, noudattavatko yritykset kilpailusääntöjä. Tässä yhteydessä erityisten hakusanojen käyttö voi osoittautua hyödylliseksi.
META
Meta on monikansallinen teknologiayritys, jonka kotipaikka on Yhdysvalloissa. Instagramin ja WhatsAppin lisäksi yksi sen lippulaivatuotteista on sen Facebook-yhteisöpalvelu, jossa rekisteröityneet käyttäjät voivat luoda profiileja, ladata valokuvia ja videoita, lähettää viestejä ja pitää yhteyttä muihin henkilöihin. Meta tarjoaa myös Facebook Marketplace -nimistä verkkomainospalvelua, jonka avulla käyttäjät voivat ostaa ja myydä tavaroita.
Välitoimimenettely
Välitoimihakemuksella pyritään siihen, että toimielimen toimen täytäntöönpanoa lykätään välittömästi siihen asti, kunnes kanne on käsitelty ja lopullinen tuomio on annettu. Jotta unionin yleisen tuomioistuimen presidentti voisi määrätä välitoimesta, ei saa vaikuttaa siltä, ettei kanteelle ilmeisesti ole vakavasti otettavaa perustaa. Hakijan on myös osoitettava, että jos täytäntöönpanoa ei lykätä, hakijalle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Päätöksessä on myös vertailtava hakijan intressiä muiden osapuolten intresseihin ja yleiseen etuun.
Vastauksena Metan väitteeseen, jonka mukaan tutkinta, jossa käytetään hakusanoja, merkitsee puuttumista asianomaisten työntekijöiden yksityiselämään, unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että kyseessä on asianmukainen toimenpide yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi eli unionin perussopimuksissa tarpeelliseksi katsotun kilpailua koskevan järjestelmän ylläpitämiseksi.
Unionin yleinen tuomioistuin korosti tältä osin toteutettuja liitännäistoimenpiteitä. Suojatut asiakirjat oli näet toimitettava komissiolle erillisenä sähköisenä tallenteena ja siirrettävä virtuaaliseen datahuoneeseen. Vain rajoitetulla määrällä tutkinnasta vastaavan ryhmän jäseniä oli pääsy tähän datahuoneeseen. Asiakirja-aineistoon sisällytettävät asiakirjat oli valittava Metan asianajajien läsnä ollessa. Riitojenratkaisumenettelyä sovellettiin, jos tietyn asiakirjan luokittelusta oli pysyvää erimielisyyttä.
Asia T-452/20
Samana ajankohtana komissio esitti Meta Platforms Irelandille tietojensaantipyynnön osana tiettyjä Facebook Marketplace -alustaan liittyviä menettelytapoja koskevaa rinnakkaista tutkintaansa. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi Meta Platforms Irelandin tästä päätöksestä nostaman kumoamiskanteen samana päivänä asiassa T-452/20 antamallaan tuomiolla.
Meta on valittanut unionin yleisen tuomioistuimen asioissa T-451/20 ja T-452/20 antamista tuomioista unionin tuomioistuimeen (vireillä olevat asiat C-497/23 P ja C-496/23 P).
Focus
Eurooppalaisten yritysten suojaaminen Yhdysvaltojen ekstraterritoriaalisilta pakotteilta
Tuomio 12.7.2023, IFIC Holding v. komissio (T-8/21)
Kolmansien valtioiden antamien lakien ekstraterritoriaalinen vaikutus
Lainsäädäntö on ekstraterritoriaalista, kun sen vaikutus ulottuu sen antaneen valtion rajojen ulkopuolelle. Euroopan unionin ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset estävällä säädöksellä (neuvoston asetus (EY) N:o 2271/96) suojataan unionin taloudellisia toimijoita kolmansien maiden lakien ekstraterritoriaaliselta soveltamiselta. Euroopan unioni hyväksyi tämän säädöksen vuonna 1996 suojatakseen eurooppalaisia yrityksiä, joiden kaupalliset toimet Kuuban, Iranin tai Libyan kanssa olivat Yhdysvaltojen kohteena.
Yhdysvaltojen vetäydyttyä Iranin ydinasesopimuksesta unioni päivitti ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset estävää säädöstään vuonna 2018 siten, että siihen sisällytettiin äskettäin uudelleen käyttöön otetut Yhdysvaltojen ekstraterritoriaaliset pakotteet. Tämä toimenpide on osa unionin antamaa tukea Iranin ydinasesopimuksen jatkuvalle ja täysimääräiselle täytäntöönpanolle, ja sillä tuetaan etenkin unionin ja Iranin välisiä kauppa- ja taloussuhteita.
Vuonna 2018 Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinasesopimuksesta, jonka tarkoituksena oli valvoa Iranin ydinohjelmaa vastineeksi Iranille asetettujen talouspakotteiden poistamisesta. Ohjelmasta vetäydyttyään Yhdysvallat otti uudelleen käyttöön Iranin vastaiset pakotteet ja luettelon henkilöistä, joiden varat on jäädytetty. Jälleen kerran kiellettiin myös kaupankäynti kaikkien Yhdysvaltojen viranomaisten laatimassa luettelossa olevien henkilöiden tai yhteisöjen kanssa. Tätä kieltoa sovellettiin myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle sijoittautuneisiin yrityksiin ja siis myös eurooppalaisiin yrityksiin.
Pakotteiden uudelleen käyttöön ottamisen johdosta Euroopan unioni päivitti ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset estävää säädöstään suojatakseen yritystensä etuja. Eurooppalaisten yritysten suojaamiseksi Yhdysvaltojen pakotteiden ekstraterritoriaalisen soveltamisen vaikutuksilta niitä kiellettiin siis noudattamasta näitä pakotteita, ellei Euroopan komissio anna siihen lupaa. On huomattava, että tällainen lupa voidaan myöntää, jos ulkomaisten pakotteiden noudattamatta jättäminen voi vahingoittaa vakavasti kyseisen yrityksen tai unionin etuja.
IFIC Holding AG on Iranin valtion välillisesti omistama saksalainen yhtiö, joka lisättiin luetteloon vuonna 2018. Luetteloon merkitsemisen jälkeen Clearstream Banking AG, joka on ainoa valtuutettu arvopapereiden säilytyspankki Saksassa, keskeytti IFIC:n eri saksalaisissa yrityksissä olevista omistusosuuksistaan saamien osinkojen maksamisen ja jäädytti ne erilliselle tilille.
Clearstream pyysi lisäksi komissiolta lupaa noudattaa Yhdysvaltojen pakotteita IFIC:n arvopapereiden tai varojen osalta. Komissio myönsi tämän luvan alun perin vuoden 2020 huhtikuussa 12 kuukauden ajaksi, minkä jälkeen lupa uudistettiin vuosina 2021 ja 2022. IFIC riitautti nämä päätökset nostamalla unionin yleisessä tuomioistuimessa kumoamiskanteen.
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi IFIC:n kanteen ja antoi siten Clearstream Banking AG:lle luvan noudattaa Iraniin kohdistettuja Yhdysvaltojen pakotteita. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että vaikka komission oli otettava huomioon lupaa pyytäneen yrityksen (Clearstream) intressit, se ei ollut velvollinen ottamaan huomioon luetteloon merkityn yrityksen (IFIC) intressejä tai tutkimaan muita, tämän kannalta vähemmän rajoittavia mahdollisuuksia. Se katsoi myös, että Euroopan unionin tavoittelemat päämäärät kolmannen maan ekstraterritoriaalisten pakotteiden yhteydessä oikeuttivat rajoittamaan IFIC:n oikeutta tulla kuulluksi päätöksentekoprosessin aikana ennen kuin komissio antaa lupansa.
Kumoamiskanne
Kumoamiskanteella pyritään sellaisten unionin toimielinten toimien kumoamiseen, jotka ovat unionin oikeuden vastaisia. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja yksityiset tahot voivat tietyillä edellytyksillä nostaa kumoamiskanteen unionin tuomioistuimessa tai unionin yleisessä tuomioistuimessa. Jos kanne on perusteltu, toimi kumotaan. Kyseessä olevan toimielimen on tällöin korjattava toimen kumoamisesta mahdollisesti aiheutuva oikeudellisesti avoin tilanne.
Asia Bank Melli Iran (C-124/20)
Tässä toisessa tapauksessa BMI, joka on Iranin valtionpankki, vetosi Saksan tuomioistuimissa ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset estävään säädökseen riitauttaakseen Yhdysvaltojen pakotteiden soveltamisen Saksassa. Unionin tuomioistuin, joka käsitteli ensimmäistä kertaa tähän Euroopan unionin säädökseen liittyvää asiaa, totesi, että kansallisissa tuomioistuimissa vireillä olevassa riita-asian oikeudenkäynnissä on mahdollista vedota unionin oikeudessa määrättyyn kieltoon noudattaa Yhdysvaltojen Irania vastaan asettamia pakotteita.
Vuoden tärkeimpien tuomioiden tarkastelu
Kuluttajat
Unionin kuluttajapolitiikalla suojataan kuluttajien terveyttä, turvallisuutta sekä taloudellisia ja oikeudellisia etuja riippumatta siitä, missä he asuvat tai liikkuvat tai missä he tekevät ostoksiaan unionissa.
Unionin tuomioistuin: EU:n kuluttajien oikeuksien turvaaja
Ympäristö
Unioni on sitoutunut suojelemaan ympäristöä ja parantamaan sen laatua. Se suojelee myös ihmisten terveyttä. Unioni nojautuu ennalta varautumisen ja ennaltaehkäisyn periaatteisiin sekä saastuttaja maksaa -periaatteeseen.
Unionin tuomioistuin ja ympäristö
Henkilötiedot
Euroopan unionilla on tiukka ja johdonmukainen säännöstö henkilötietojen suojaamiseksi. Henkilötietojen käsittelyn ja säilyttämisen on täytettävä säännöstössä asetetut laillisuuden edellytykset eli sen on etenkin rajoituttava täysin välttämättömään eikä siinä saa loukata kohtuuttomasti oikeutta yksityiselämään.
Unionin tuomioistuin ja digitaalinen maailma
Yhdenvertainen kohtelu ja työoikeus
Euroopan unionissa on yli 240 miljoonaa työntekijää. Suuri määrä kansalaisia hyötyy siis suoraan unionin työoikeuden säännöksistä, joissa asetetaan työehtoja koskevia vähimmäisvaatimuksia ja täydennetään näin jäsenvaltioiden harjoittamaa politiikkaa.
Unionin tuomioistuin: yhdenvertaisen kohtelun ja vähemmistöoikeuksien suojelun takaaja
Unionin tuomioistuin ja työelämä – Työntekijöiden oikeuksien suojelu
Unionin kansalaisuus
Jokainen, jolla on jonkin unionin valtion kansalaisuus, on automaattisesti Euroopan unionin kansalainen. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta. Euroopan unionin kansalaisilla on Euroopan unionin perussopimuksissa taattuja erityisoikeuksia.
Muuttoliike
Euroopan unioni on hyväksynyt joukon sääntöjä tehokkaan, humanitaarisen ja turvallisen unionin maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. Unionin yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä määritellään vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin turvapaikanhakijoihin ja heidän hakemustensa käsittelyyn kaikkialla unionissa.
Oikeusvaltio
Niin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kuin Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessakin viitataan nimenomaisesti oikeusvaltioon yhtenä jäsenvaltioiden yhteisistä arvoista. Tuomioistuinten riippumattomuus ja puolueettomuus on olennainen osa oikeusvaltiota.
Oikeusvaltion kunnioittamisen varmistaminen Euroopan unionissa
Immateriaalioikeudet
Immateriaalioikeuksien eli tekijänoikeuksien ja teollisoikeuksien (tavaramerkkioikeus, mallisuoja) suojamiseksi annetulla unionin säännöstöllä parannetaan yritysten kilpailukykyä edistämällä luovuutta ja innovaatiota suosivaa ympäristöä.
Immateriaalioikeudet unionin yleisessä tuomioistuimessa
Rajoittavat toimenpiteet ja ulkopolitiikka
Rajoittavat toimenpiteet tai pakotteet ovat keskeinen Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline unionin arvojen, perusetujen ja turvallisuuden säilyttämiseksi. Pakotteilla pyritään saamaan aikaan muutos niiden kohteena olevien yhteisöjen tai henkilöiden politiikassa tai toiminnassa.
Kauppapolitiikka
Kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Unioni antaa lainsäädäntöä kauppaan liittyvistä kysymyksistä ja tekee kansainvälisiä kauppasopimuksia. Kun unioni toimii yhteisvoimin ja puhuu maailmannäyttämöllä yhdellä äänellä, se on kansainvälisessä kaupassa etulyöntiasemassa.
Veropäätökset (tax rulings)
Välitön verotus kuuluu lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Välittömän verotuksen osalta on kuitenkin noudatettava valtiontukikiellon kaltaisia Euroopan unionin perussääntöjä. Unioni valvoo siis, että jäsenvaltioiden verotusasioissa antamat ennakkoratkaisut (tax rulings), joilla yrityksiin sovelletaan erityistä verokohtelua, ovat laillisia.
Kilpailu
Euroopan unioni huolehtii siitä, että vapaata kilpailua suojaavia sääntöjä noudatetaan. Menettelytavat, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla, ovat kiellettyjä, ja niistä voidaan määrätä sakkoja.
Asiakirjoihin tutustuminen
Julkisen elämän avoimuus on unionin keskeinen periaate. Kaikki unionin kansalaiset tai oikeushenkilöt voivat lähtökohtaisesti tutustua toimielinten asiakirjoihin. Tutustuminen voidaan kuitenkin tietyissä tapauksissa evätä, jos se on perusteltua.
Tutkimus- ja dokumentaatio-osasto tarjoaa oikeusalan ammattilaisille tiivistelmäkokoelmansa yhteydessä unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen ”Keskeisimmät tuomiot” ja ”Oikeuskäytännön kuukausikatsaus” -julkaisuja.
