A | Kirjaajan alkusanat
Vuosi 2025 oli tärkeä virstanpylväs toimielimen historiassa – kunnianhimoinen vuosi, jona lujitettiin toimielimen toiminnan perustaa ja valmistauduttiin tuleviin muutoksiin.
Alfredo Calot Escobar
Unionin tuomioistuimen kirjaaja
Aikana, jona kehitetään uusia teknologioita ja työmarkkinoiden rakenne muuttuu tietyiltä osin mutta jona unioniin kohdistuu myös huomattavia odotuksia, on pidettävä mielessä arvot, joihin EU:n tuomioistuimen toiminta perustuu: lainkäytön laatu ja ripeys, tuomioistuimen tuominen lähelle kansalaisia, kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus sekä tuomioistuimelle annettujen resurssien optimaalinen käyttö. Näiden arvojen säilyttämiseksi EU:n tuomioistuin on toteuttanut useita strategisia hankkeita voidakseen vastata odotettavissa oleviin muutoksiin.
Lainkäytön osalta todettakoon, että vuosi 2025 oli ensimmäinen kokonainen vuosi sen jälkeen, kun unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisutoimivallan osittaissiirto unionin yleiselle tuomioistuimelle tuli voimaan. Perusteellisesti uudistukseen valmistautuneet toimielimen yksiköt hoitivat yhdessä uudistuksen täytäntöönpanon sujuvasti ja hallitusti ja osoittivat kykynsä mukautua muuttuviin olosuhteisiin ja tukea EU:n kahta tuomioistuinta niiden uusissa haasteissa. Ensimmäiset arviot uudistuksen täytäntöön panemisesta ovat hyvin positiivisia, sillä uudistuksella on saavutettu kaikki sille asetetut tavoitteet: toimivallan siirtäminen paransi asioiden käsittelyä ja sen vuoksi EU:n tuomioistuimen rakenteen uudistamista voidaan hyödyntää täysimääräisesti, mikä on kaikkien oikeussubjektien edun mukaista. Samalla otettiin menestyksekkäästi käyttöön ennakkoratkaisuasioissa esitettyjen huomautusten julkisuutta koskevat uudet säännöt, joilla parannetaan tietämystä ennakkoratkaisumekanismista ja EU:n tuomioistuimissa käsiteltäväksi saatetuista oikeuskysymyksistä.
EU:n tuomioistuimen tuominen lähemmäs kansalaisia oli myös yksi vuoden 2025 päätavoitteista. Toimielimen viestintä- ja tietotekniikkayksiköt tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään ja muutenkin huomattavasti töitä laatiakseen EU:n tuomioistuimelle uuden verkkosivuston, joka sisältää täysin uudelleen suunnitellun hakukoneen ja jossa on keskitetty istuntojen verkkolähetysjärjestelmä. Samalla toimielimen viestintäkanavia monipuolistettiin etenkin lanseeraamalla Curia Web TV, joka on uusi, moderni ja pedagoginen työkalu, jonka houkuttelevilla videoilla autetaan yleisöä ymmärtämään paremmin tuomioistuimen lainkäyttötoimintaa. Toimielimellä on toisin sanoen nyt helppolukuisempi ja käyttäjäystävällisempi verkkosivusto, minkä lisäksi se – lisättyään pitkään osallistumistaan sosiaaliseen mediaan – saattoi loppuun ulkoisen viestinnän politiikkansa nykyaikaistamishankkeen, jossa sen tavoitteena oli suuren yleisön ja nuorten sukupolvien tavoittaminen paremmin.
Myös EU:n tuomioistuimen henkilöstöpolitiikan johtolankana on toimielimen houkuttelevuus työpaikkana. Tuomioistuin ryhtyi erilaisiin toimiin tavoitteenaan vahvistaa toimielimen kykyä herättää kiinnostusta kaikenlaisissa hakijoissa kaikista jäsenvaltioista. Niinpä toimielin ryhtyi toimiin, jotta sillä olisi houkuttelevammat, inklusiivisemmat ja helpommin ymmärrettävät rekrytointiprosessit, jotta mahdollisesta työstä EU:n tuomioistuimessa kiinnostuisi laajempi joukko hakijoita. Tietyillä toimilla parannettiin suoraan harjoitteluihin sovellettavia ehtoja, jotta harjoitteluun toimielimessä voisivat tulla yhdenvertaisin edellytyksin kaikki toimielimestä kiinnostuneet ja harjoitteluun valitut yliopistotutkinnon suorittaneet henkilöt. Lisäksi EU:n tuomioistuin panosti tiedottamistoimintaansa jäsenvaltioissa, joiden kansalaisia työskentelee toimielimessä vähemmän, sillä toimielin haluaa jatkuvasti vahvistaa henkilöstönsä kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Mainittakoon vielä, että EU:n tuomioistuin paransi usealla tavalla esteettömyys- ja inkluusiopolitiikkaansa voidakseen tarjota toimintarajoitteisille ihmisille mahdollisuuden työskennellä toimielimessä pitkäkestoisesti ja saada toimielin toimimaan päivittäin kunnianhimoisemmin tällä saralla.
Innovatiivisena toimielimenä EU:n tuomioistuin eteni harppauksin teknologian alalla. Toimielimessä jatkettiin tekoälytyökalujen käyttöön ottamista ja kehittämistä samalla, kun tehtiin paljon työtä sen eteen, että toimielimelle saataisiin laadittua eettiset periaatteet, jotka vastaavat täysin EU:n tuomioistuimen lainkäyttötehtävästä seuraavia vaatimuksia. Valmistelemalla tekoälyn käyttämistä koskevat eettiset ohjeet ja laatimalla toimielimessä käyttöön otettujen tekoälytyökalujen käyttöä koskevan erityisohjeen EU:n tuomioistuin pyrki helpottamaan näiden koko ajan lupaavammaksi muuttuvien työkalujen käyttöä. Tekoälytyökalujen käyttö edellyttää kuitenkin niiden rajojen ja riskien hyvää hahmottamista ja sen tiedostamista, että ihmisen on aina valvottava työkalujen työtä. Niinpä EU:n tuomioistuimessa jatkettiin tekoälytyökalujen käytön edistämistä määrätietoisesti, mutta myös varovaisesti, muun muassa lisäämällä henkilöstölle tarjottua koulutusta, jonka on tarkoitus tukea henkilöstöä käytettäessä tekoälyä uusilla tavoilla.
Toimielimen yksiköt voivat olla ylpeitä vuodesta 2025, jonka aikana toimielimessä korostuivat tuomioistuimen vahvat arvot, selkeät tavoitteet ja jatkuva sitoutuminen unionin alueen lainkäytön korkealaatuisuuteen.
B | Vuoden tärkeimmät tapahtumat
Vuosi 2025: merkkivuosi unionin oikeuslaitoksen uudistuksen kannalta
Vuosi 2025 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jona oli voimassa unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisutoimivallan osittainen siirto unionin yleiselle tuomioistuimelle, mihin huipentui jo kauan sitten vireille pantu prosessi. Uudistuksen perusta valettiin nimittäin jo Nizzan sopimuksessa (2001), ja sittemmin siihen palattiin EU:n tuomioistuinlaitoksen rakenteen uudistamisen yhteydessä vuonna 2015.
Uudistuksen tavoitteena oli tehostaa EU:n tuomioistuinlaitoksen toimintaa säätämällä paremmasta työnjaosta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välillä. Uudistukseen voitiin ryhtyä, koska unionin yleisen tuomioistuimen tuomarimäärä päätettiin kaksinkertaistaa, mikä toteutui täysimääräisesti vuonna 2022. Unionin yleisellä tuomioistuimella on nyt tarvittava kapasiteetti lisäasioiden käsittelyä varten.
Uudistuksen täytäntöön panemiseksi oli tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia tuomioistuimen perussääntöön ja menettelysääntöihin. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto säätivät unionin tuomioistuimen ehdottamista muutoksista sen perussääntöön. Neuvosto hyväksyi muutokset, jotka tehtiin tuomioistuinten työjärjestyksiin perussäännön muuttamisen perusteella ja sen täytäntöön panemiseksi.
Uudistuksen viimeinen vaihe päättyi 1.10.2024, kun uudet säännöt, joilla pantiin täytäntöön ennakkoratkaisutoimivallan osittainen siirto unionin yleiselle tuomioistuimelle ja joilla nykyaikaistettiin EU:n kahden tuomioistuimen menettelyjä, tulivat voimaan. Uudistusta on nyt sovellettu yhden kokonaisen vuoden ajan, ja ensimmäisen arvioinnin perusteella on todettava, että unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin ovat ottaneet kyseiset uudet menettelysääntönsä täysimääräisesti osaksi toimintaansa ja uudistus on ollut hyvä kaikkien ennakkoratkaisumenettelyihin osallistuvien tahojen näkökulmasta.
Mikä on ennakkoratkaisupyyntö?
Unionin oikeus on osa kunkin unionin jäsenvaltion kansallista oikeutta. Näin ollen unionin oikeuteen voidaan vedota kansallisissa tuomioistuimissa, jotka soveltavat unionin oikeutta suoraan.
Jos on epäselvää, miten unionin oikeutta on tulkittava tietyssä asiassa, kansalliset tuomioistuimet voivat esittää – ja joissakin tapauksissa niiden on esitettävä – kysymyksiä unionin tuomioistuimelle ja tietyissä erityisissä asiaryhmissä unionin yleiselle tuomioistuimelle. Tällä tavalla kansalliset tuomioistuimet voivat saada unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkintaa koskevia ohjeita tai lausunnon sen pätevyydestä. Annetun selvennyksen perusteella tuomioistuimet voivat tämän jälkeen soveltaa unionin oikeutta oikein ja johdonmukaisesti.
Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta ennakkoratkaisuasioissa
Unionin yleisellä tuomioistuimella on nyt toimivalta käsitellä ennakkoratkaisupyyntöjä, jotka koskevat tiettyjä selkeästi rajattuja erityisiä asiaryhmiä, jotka ovat riittävän erillisiä muihin asiaryhmiin nähden ja joiden osalta on runsaasti unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Tämän uudistuksen myötä unionin tuomioistuimen työtaakkaa voidaan keventää merkittävästi siirtämällä unionin yleiselle tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymykset, jotka koskevat tiettyjä erityisiä asiaryhmiä, joita ovat 1) yhteinen arvonlisäverojärjestelmä, 2) valmisteverotus, 3) tullikoodeksi, 4) tavaroiden tariffiluokittelu, 5) matkustajille annettava korvaus ja apu, kun matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen, tai matkan viivästyessä tai peruuntuessa, ja 6) kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä.
Yhden luukun järjestely: tehokas menettelytapa
Uudistuksella ei muutettu tapaa, jolla ennakkoratkaisupyynnöt pannaan vireille: ennakkoratkaisupyynnöt toimitetaan edelleenkin unionin tuomioistuimeen. Sen sijaan tuomioistuimen ns. yhden luukun järjestelyssä todetaan, mitkä ennakkoratkaisupyynnöt kuuluvat unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Päätöksen asian käsittelemisestä unionin tuomioistuimessa tai sen siirtämisestä unionin yleiseen tuomioistuimeen tekee joko unionin tuomioistuimen presidentti – varapresidenttiä ja ensimmäistä julkisasiamiestä kuultuaan – tai unionin tuomioistuimen yleiskokous.
Unionin yleisessä tuomioistuimessa on nyt kaksi erikoistunutta jaostoa, jotka antavat lähtökohtaisesti ratkaisunsa viiden tuomarin kokoonpanossa ja joilla on toimivalta tutkia ennakkoratkaisuasiat. Eräät unionin yleisen tuomioistuimen tuomarit on lisäksi nimitetty toimimaan julkisasiamiehinä unionin yleisessä tuomioistuimessa, jotta tuomioistuimen menettely olisi samanlainen kuin unionin tuomioistuimenkin menettely.
Muutoksenhaku ja uudelleenkäsittely
Ennakkoratkaisumenettelyn luonteen vuoksi unionin yleisen tuomioistuimen antamista ratkaisuista kyseisissä asioissa ei voida valittaa unionin tuomioistuimeen. Käyttöön on kuitenkin otettu uudelleenkäsittelymekanismi: unionin tuomioistuimen ensimmäinen julkisasiamies voi kuukauden kuluessa ratkaisun antamisesta ehdottaa, että unionin tuomioistuin käsittelee uudelleen unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun, jos asiaan liittyy vakava vaara unionin oikeuden yhtenäisyyden tai johdonmukaisuuden vahingoittumisesta.
Uudistuksen arviointi yhden vuoden jälkeen
Uudistuksen voimaantulon jälkeen uudessa ns. yhden luukun järjestelyssä on käsitelty jo lähes sata ennakkoratkaisupyyntöä. Noin 85 prosenttia käsitellyistä ennakkoratkaisupyynnöistä on siirretty unionin yleiselle tuomioistuimelle, koska ne koskivat yksinomaan niitä kuutta erityistä asiaryhmää, joita järjestely koskee.
Vuonna 2025 unionin yleinen tuomioistuin käsitteli loppuun ensimmäiset sille uuden järjestelyn yhteydessä siirretyt asiat. Yhteensä 16 asiassa ennakkoratkaisupyyntö käsiteltiin loppuun järjestämättä istuntoa ja kuulematta ratkaisuehdotusta. Suurimmassa osassa kyseisistä asioista, eli 11:ssä, ratkaisu voitiin antaa määräyksen muodossa. Viidessä asiassa annettiin tuomio. Ennakkoratkaisuasioiden käsittelyajat muodostuivat erityisen lyhyiksi: keskimäärin 10,9 kuukautta tuomiolla ratkaistuissa asioissa, kun käsittelyajaksi lasketaan ajanjakso asian vireilletulosta ns. yhdellä luukulla lopullisen ratkaisun antamiseen (keskimääräinen käsittelyaika oli 6,2 kuukautta, jos huomioon otetaan myös määräyksellä ratkaistut asiat).
Järjestely on siis tehokas ja ensimmäisistä tuloksista ilmenee, että uudistuksella päästään sen tavoitteisiin, joita ovat asioiden käsittelyn nopeuttaminen ja unionin tuomioistuinten välisen työnjaon tasapainottaminen kansalaisten ja yritysten edun mukaisesti.
Haluatko tietää lisää?
Jotta oikeusalan ammattilaiset ja etenkin kansallisten tuomioistuinten tuomarit voisivat hahmottaa paremmin, miten ns. yhden luukun järjestely toimii ja minkä arviointiperusteiden mukaan toimivallanjako määräytyy, toimielin on julkaissut asiakirjan , jossa käsitellään ennakkoratkaisutoimivallan osittaista siirtämistä unionin yleiselle tuomioistuimelle koskevien uusien sääntöjen soveltamista. Asiakirja on saatavilla EU:n tuomioistuimen verkkosivustolla, ja siinä esitetään lyhyesti ennakkoratkaisupyynnöt, jotka tulivat vireille vuoden kuluessa uudistuksen voimaantulosta. Jokaisen asian osalta todetaan, siirrettiinkö se unionin yleiselle tuomioistuimelle vai päätettiinkö se käsitellä unionin tuomioistuimessa, sekä se, millä perusteilla nämä päätökset tehtiin.
Katso video: Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välinen toimivallanjako
Unionin lainkäytön avoimuuden lisääminen
Vuosi 2025 oli merkittävä käännekohta EU:n tuomioistuimen viestintäpolitiikassa. Teknisen kehityksen tuomien mahdollisuuksien myötä ja pyrittäessä tekemään unionin lainkäytöstä kansalaisten näkökulmasta ymmärrettävämpää ja tuomaan sitä lähemmäs heitä, toimielin jatkoi useampia hankkeitaan, joissa se modernisoi viestintäkanaviaan ja joilla se pyrkii auttamaan yleisöä ymmärtämään paremmin toimielimen tehtäviä ja toimintaa.
Uudet sosiaalisen median tilit, joiden kautta tuomioistuin tulee lähemmäs kansalaisia
Sosiaalinen media on nykyään osa kansalaisten arkea, ja sosiaalisen median tilit ovat monelle kansalaiselle, etenkin nuorille sukupolville, merkittävä tietolähde. Vastatakseen tähän tarpeeseen ja varmistaakseen, että EU:n tuomioistuimen toiminnasta levitetään luotettavia ja oikeita tietoja mahdollisimman lähellä kansalaisia, tuomioistuin monipuolisti osallistumistaan sosiaaliseen mediaan ja avasi vuonna 2025 käyttäjätilit neljällä uudella alustalla: Bluesky, Threads, WhatsApp ja Instagram.
Käyttämällä näitä uusia kanavia, joilla täydennetään EU:n tuomioistuimen tiedotustoimintaa LinkedInissä, X:ssä, YouTubessa ja Mastodonissa, EU:n tuomioistuin voi saavuttaa uusia yleisöjä ja viestiä toiminnastaan ja tärkeästä tehtävästään kansalaisten oikeussuojan takaajana ja demokraattisiin arvoihin perustuvan Euroopan vaalijana kansalaisille tavalla, joka vastaa heidän tarpeitaan ja joka tavoittaa heidät suoraan.
Sosiaalisen median kautta yleisöllä on helposti saatavillaan – milloin tahansa ja mistä tahansa paikasta käsin – selkeät tiedot EU:n tuomioistuimen tuoreesta lainkäyttötoiminnasta. Vuoden 2026 alusta alkaen toimielin tarjoaa myös aiempaa monipuolisempaa ja innovatiivista audiovisuaalista sisältöä juuri lanseeraamallaan uudella audiovisuaalisella Curia Web TV ‑alustalla.
EU:n tuomioistuimen istuntoja voi seurata missä tahansa unionin alueella
Luxemburgissa pidettävät unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen istunnot asianosaisten kuulemiseksi – keskeinen osa tuomioistuinten menettelyjä – ovat julkisia ja avoimia kaikille kansalaisille. EU:n tuomioistuimen toiminnan avoimuuden lisäämiseksi ja jotta unionin lainkäyttö olisi niiden 450 miljoonan unionin kansalaisen, joita EU:n tuomioistuinten ratkaisut suoraan koskevat, helposti saavutettavissa, toimielin on ottanut käyttöön järjestelyn, jonka avulla kuka tahansa voi seurata istuntoja etänä ilman tarvetta saapua Luxemburgiin.
Unionin tuomioistuin aloitti huhtikuussa 2022 kokeilun, jossa sen verkkosivustolle sijoitettiin unionin tuomioistuimen suuren jaoston istuntojen ja täysistuntojen jälkilähetyspalvelu samalla, kun sivustolla alettiin välittää suorana lähetyksenä tuomioiden julistamis- ja ratkaisuehdotusten esittämistilaisuudet. Koska kokeiluvaihe oli onnistunut, unionin tuomioistuimen työjärjestykseen lisättiin uusi erityismääräys tarkoituksena tehdä järjestelystä pysyvä mutta myös mahdollistaa tiettyjen viiden tuomarin ratkaisukokoonpanossa käsiteltävien asioiden istuntojen välittäminen verkossa silloin, kun se on asian laatuun nähden perusteltua. Jotta yleisö voisi ymmärtää paremmin asian taustan sekä asianosaisten, osapuolten ja tuomareiden välistä keskustelua istunnossa, tuomioistuimen lehdistöavustaja esittää aina ennen istuntolähetystä asiasta lyhyen audiovisuaalisen yhteenvedon, joka julkaistaan myös tuomioistuimen verkkosivustolla ja sosiaalisen median tileillä.
Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestykseen otettiin määräyksiä istuntojen sekä tuomioiden julistamis- ja ratkaisuehdotusten esittämistilaisuuksien lähettämisestä. Koska unionin yleisen tuomioistuimen oli itse määritettävä lähettämiseen sovellettavat säännöt ja sen toteuttamistavat, se antoi helmikuussa 2025 päätöksen tuomioiden julistamis- ja ratkaisuehdotusten esittämistilaisuuksien lähettämisestä. Kyseisen päätöksen nojalla ensimmäinen lähetys toteutettiin toukokuussa, kun suuren jaoston tuomion julistaminen välitettiin verkossa suorana lähetyksenä. Syyskuussa välitettiin kaksi lähetystä lisää.
Parantamalla tällä tavalla audiovisuaalista viestintäänsä EU:n tuomioistuin hyödyntää täysimääräisesti vuoden 2020 terveyskriisin yhteydessä kiireellä kehitettyjä teknisiä mahdollisuuksiaan, mutta tämän kehityksen ansiosta ennen kaikkea kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tuomioistuimen lainkäyttötoiminnasta, oli kyse sitten nykyisistä tai tulevista oikeusalan ammattilaisista (kansallisten tuomioistuinten tuomarit, asianajajat ja muut oikeusavustajat, jäsenvaltioiden hallinto- ja unionin elinten henkilöstö, yliopistotutkijat, opiskelijat), toimittajista tai yleisemmin kansalaisista, jotka haluavat syventää tietämystään toimielimen tehtävistä, voivat seurata istuntoja samoin edellytyksin kuin fyysisesti istuntosalissa istuvat ihmiset riippumatta siitä, missä he sattuvat olemaan, ilman, että heidän olisi tultava paikan päälle Luxemburgiin.
Avoimempi keskustelu oikeuskysymyksistä
Samassa avoimuuden hengessä EU:n tuomioistuin jatkoi vuonna 2025 sen vuonna 2024 tehdyn päätöksen soveltamista, jonka mukaisesti verkossa julkaistaan asian loppuun käsittelemisen jälkeen ennakkoratkaisumenettelyyn osallistuneiden eri asianosaisten ja osapuolten (kansallisen tuomioistuimen menettelyn asianosaiset, toimielimet, jäsenvaltiot, jne.) esittämät kirjalliset huomautukset, ellei asianosainen tai osapuoli vastusta tätä. Jotta huomautuksiin olisi helpompi tutustua, niihin on pääsy EU:n tuomioistuimen verkkosivuston hakukoneen kautta. Näin kaikki, joita huomautukset kiinnostavat, voivat tutustua unionin tuomioistuimessa tai unionin yleisessä tuomioistuimessa ennen ennakkoratkaisun antamista käydyssä keskustelussa esitettyihin kantoihin.
Viestintävälineiden nykyaikaistaminen suuren yleisön tavoittamiseksi
Loogisena jatkona tälle pyrkimykselleen vahvistaa oikeuskäytäntönsä saatavuutta muiden kuin asiantuntijoiden näkökulmasta EU:n tuomioistuin uudisti erästä keskeisistä julkaisuistaan eli lehdistötiedotteitaan. Lehdistötiedotteita uudistettiin vuoden 2023 lopussa siten, että niissä esitetään nyt lyhyempi ja kertomuksellisempi yhteenveto, joka vastaa paremmin tiedotusvälineiden ja suuren yleisön odotuksia. Uudistus vietiin vuonna 2025 uudelle tasolle, kun alettiin julkaista selkeämpiä, lyhyempiä ja kiinnostavampia lehdistötiedotteita, joissa käytetään yksinkertaisempaa kieltä. Valtaosassa tiedotteista esitetään nyt myös ”tietoisku” eli lyhyt tiivistelmä, jonka on tarkoitus tehdä tiedotteen käytöstä tiedotusvälineissä entistä helpompaa.
Samalla unionin tuomioistuin otti käyttöön uuden viestintävälineen: nykyään kaikkein tärkeimpien tuomioiden antamisen jälkeen julkaistaan audiovisuaalinen tuomiokuvaus, jossa tuomion ratkaisukokoonpanoon kuulunut tuomari selittää asian ja siinä annetun ratkaisun lyhyesti. Tämän innovatiivisen välineen avulla voidaan muutamassa minuutissa selittää ratkaisut, jotka herättävät paljon kiinnostusta tiedotusvälineissä, käyttäen selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Ensimmäinen tuomiokuvaus julkaistiin kesäkuussa, ja se koski Italiaan liittynyttä asiaa C‑460/23 Kinsa. Selityksen esitti asian oikeudenkäyntikielellä unionin tuomioistuimen presidentti Koen Lenaerts. Video, jolle on saatavilla tekstitys 24 virallisella kielellä, julkaistiin välittömästi tuomion julkaisemisen jälkeen Curia-verkkosivustolla, ja sitä levitettiin samalla sosiaalisessa mediassa. Video oli todellinen menestys: se katsottiin LinkedInissä lähes 20 000 kertaa. Vuonna 2025 unionin tuomioistuimen suuren jaoston tuomioista julkaistiin 11 samantyyppistä selitysvideota tuomioistuimen verkkosivustolla, ja ne välitettiin myös sosiaaliseen mediaan.
Näillä hankkeillaan ja aloitteillaan EU:n tuomioistuin jatkoi vuonna 2025 työtään avoimemman, ymmärrettävämmän ja kansalaista lähempänä olevan EU:n lainkäyttötoiminnan puolesta mukauttamalla viestintämuotojaan vastaamaan paremmin yleisön uusia odotuksia.
Yhteistyö Euroopan tuomioistuinten kanssa
EU:n oikeutta sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa, mikä tekee siitä yhteisen oikeudellisen korpuksen, joka perustuu niiden arvojen yhteisyyteen, joihin EU perustuu. Tämän yhteisen oikeusperinnön vahvistamiseksi ja unionin oikeuden yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi EU:n tuomioistuin on unionin kahdessa tuomioistuimessa käytyjen menettelyjen ohella jo pitkään käynyt avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden tuomarikunnan – millä tarkoitetaan jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimia, ylimpiä tuomioistuimia, ensimmäisten asteen tuomioistuimia ja ylioikeuksia – kanssa, mutta myös tuomioistuinverkostojen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kaltaisten kansainvälisten tuomioistuinten kanssa, joiden kanssa EU:n tuomioistuin vaihtaa tietoja hyvistä käytännöistä lainkäytön laadun parantamiseksi. Tämä konkreettisesti konferensseissa ja tapaamisissa, joita järjestettiin paitsi EU:n tuomioistuimessa myös jäsenvaltioissa, käyty vuoropuhelu oli erityisen vilkasta vuonna 2025.
EUnited in Diversity ‑konferenssi Sofiassa
EUnited in Diversity ‑konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran Riikassa (Latvia) vuonna 2021, ja siellä aloitettua keskustelua jatkettiin toisella konferenssilla vuonna 2023 Haagissa (Alankomaat). Kolmannen kerran EUnited in Diversity -konferenssi järjestettiin kesän 2025 lopussa Bulgarian tasavallan perustuslakituomioistuimessa Sofiassa. Näihin joka toinen vuosi järjestettäviin konferensseihin osallistuu unionin tuomioistuimen ja kansallisten perustuslakituomioistuinten edustajia, ja konferenssien tarkoituksena on vahvistaa kyseisten tuomioistuimen välistä vuoropuhelua mutta myös lisätä EU:n yhteisen oikeusjärjestyksen ja jäsenvaltioiden kansallisten oikeusjärjestysten välistä vuorovaikutusta.
Vuoden 2025 konferenssin teemana oli ”Perustuslaillisen lainkäytön rooli Euroopan unionin yhteisessä oikeusjärjestyksessä” ja konferenssissa, johon osallistuivat 21 jäsenvaltion perustuslakituomioistuimet (tai elimet, joilla on perustuslaintulkintatoimivalta), käsiteltiin perustuslaillisen lainkäytön käsitettä unionin alueella. Konferenssin ohjelmaan kuului neljä paneelikeskustelua, joiden aiheina olivat annetun toimivallan periaatteeseen perustuva EU:n ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako, EU:n identiteetin suojelu kriiseissä, kansallisen valtiosääntöoikeuden ja EU:n oikeuden yhteisvaikutus jäsenvaltioissa ja EU:n oikeuden tulkitseminen ja soveltaminen yhteisen oikeusjärjestyksen johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.
Konferenssi oli myös tilaisuus, jossa siihen osallistuneiden elinten hallinnon korkean tason vastuuhenkilöt pääsivät tapaamaan toisiaan, kertomaan toisilleen hyvistä käytännöistä ja keskustelemaan kaikkia osallistujia kiinnostaneista kysymyksistä. Tämän pyöreän pöydän keskustelun pääteemana oli ”digitaaliteknologian vaikutus tuomioistuinten työhön”, ja siinä EU:n tuomioistuinta edusti tuomioistuimen tietopalvelujen pääjohtaja.
Tuomaripäivät EU:n tuomioistuimessa
Joulukuun 2025 alussa EU:n tuomioistuimessa järjestettiin perinteiset tuomaripäivät eli tapahtuma, johon osallistui yhteensä 148 tuomaria kaikkien eri jäsenvaltioiden ylioikeuksista tai ensimmäisen asteen tuomioistuimista. Tuomaripäivien eri työpajoissa käsiteltiin muun muassa ennakkoratkaisumenettelyyn vastikään tehtyjä muutoksia, tuoretta turvapaikka- ja maahanmuutto-oikeuskäytäntöä, unionin yleisen tuomioistuimen uutta ennakkoratkaisutoimivaltaa sekä tuoretta oikeuskäytäntöä, joka koskee eurooppalaista pidätysmääräystä ja tuomioistuinten välistä yhteistyötä siviiliasioissa.
Tuomioistuin järjesti tuomaripäivät ensimmäisen kerran vuonna 1968. Tuomaripäivien yhteydessä unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomarit kohtaavat toisensa kasvotusten. Tuomaripäivillä luodaan epämuodollisia suhteita ja edistetään unionin oikeuden yhdenmukaista soveltamista kansallisissa tuomioistuimissa, jotka soveltavat unionin oikeutta yleisesti sovellettavana oikeutena, vaihdetaan ajatuksia yhteisistä kysymyksistä ja edistetään eri oikeusjärjestysten vastavuoroista tuntemusta ja ymmärrystä sekä tuomioistuinten välistä yhteistyötä.
EU:n tuomioistuinverkoston kokous Lissabonissa
Lissabonissa (Portugali) pidettiin marraskuussa EU:n tuomioistuinverkoston yhteyshenkilöiden seitsemäs vuotuinen kokous. EU:n tuomioistuinverkosto perustettiin vuonna 2017 unionin tuomioistuimen aloitteesta Rooman sopimusten 60-vuotispäivälle omistettujen tuomaripäivien yhteydessä, ja sen tarkoituksena on vahvistaa tuomioistuinten välistä yhteistyötä Euroopassa, jotta oikeudenkäyttö olisi laadukasta. EU:n tuomioistuinverkostoon kuuluu yhteensä 78 jäsenvaltioiden perustuslaki- tai ylintä tuomioistuinta sekä neljä kolmannen maan ylintä tuomioistuinta (Islanti, Liechtenstein, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ukraina), ja se on jäsenilleen pysyvä keskinäisen yhteydenpidon kanava. Mahdollistamalla Euroopan alueen ylimpien tuomioistuinten välisen epämuodollisen yhteistyön ja vuoropuhelun EU:n tuomioistuinverkosto siis täydentää muodollista yhteistyömekanismia eli ennakkoratkaisumenettelyä.
EU:n tuomioistuinverkoston kokousten järjestäjiä ovat nykyään kansalliset tuomioistuimet, joita EU:n tuomioistuin tukee. Vuonna 2025 kokouksen järjestäjinä olivat Portugalin perustuslakituomioistuin, ylin tuomioistuin ja ylin hallintotuomioistuin, ja kokoukseen osallistui 60 yhteyshenkilöä 20 jäsenvaltiosta, yhdestä kolmannesta valtiosta ja neljästä muusta EU:n verkostosta. Kokouksessa pidetyissä puheissa ja osallistujien välisissä keskusteluissa käsiteltiin tuomioistuinverkoston kautta tehtävän yhteistyön tulevaisuutta ja niillä kansallisilla tuomioistuimilla, jotka käsittelevät asiaa viimeisenä asteena, olevan ennakkoratkaisupyynnön esittämisvelvollisuuden ulottuvuutta.
Tapaamiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanssa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin ovat kaksi keskeistä toimijaa perusoikeuksien suojelussa Euroopassa. Tuomioistuimet toimivat kahden eri organisaation alaisuudessa (Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen organisaatio on Euroopan neuvosto ja Euroopan unionin tuomioistuimen organisaatio on EU), mutta ne pyrkivät toisiaan täydentävällä tavalla samoihin tavoitteisiin, jotka perustuvat molemmille tuomioistuimille yhteisiin arvoihin, joita ovat ihmisarvo, vapaus, demokratia, ihmisoikeuksien suoja, oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, vähemmistöjen suojelu, suvaitsevaisuus, syrjimättömyys, solidaarisuus sekä rauhan ja oikeuden alueen säilyttäminen Euroopassa. Kyseiset tuomioistuimet pitävät tiiviisti yhteyttä järjestämällä säännöllisesti keskinäisiä tapaamisia, joissa käsitellään molempien tuomioistuinten oikeuskäytännön kehitystä ja keskustellaan samalla kumpaakin tuomioistuinta kiinnostavista aiheista ja niille yhteisistä haasteista. Molempien tuomioistuinten jäsenet tapaavat joka vuosi Luxemburgissa tai Strasbourgissa, jotta tuomioistuinten toiminta täydentäisi toisiaan ja jotta tällaista yhteistyötä perusoikeuksien suojaamiseksi Euroopassa tehtäisiin jatkossakin.
Vuonna 2025 kokous pidettiin marraskuussa EU:n tuomioistuimessa Luxemburgissa. Molempien lainkäyttöelinten jäsenet osallistuivat useisiin pyöreän pöydän keskusteluihin, joissa käsiteltiin sananvapautta digitaalisella aikakaudella, lapsen etua rajat ylittävissä lapsikaappaustapauksissa sekä oikeudellisia ja fyysisiä esteitä pääsylle turvapaikkamenettelyyn. Virallisen kokouksen yhteydessä myös tuomioistuinten presidentit pääsivät keskustelemaan oikeuslaitosten ja oikeusvaltion nykyhaasteista, ja aiheesta tehtiin videohaastattelu.
Tuomioistuinten presidentit korostivat etenkin sitä, että nykyisessä geopoliittisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät, mihin kaikki viimeisen 75 vuoden ajan rakennettu perustuu: pyrkimykseen taata paras mahdollinen elämä palauttamalla rauha, antamalla jälleen oikeudelle etusija ja järjestämällä yhteiskunnan toiminta demokraattisesti.
”Aina, kun tuomioistuinten riippumattomuutta loukataan yksittäistapauksessa, aina kun sananvapautta käytetään niitä arvoja vastaan, joita sen pitäisi edistää – moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta –, vihapuheella tai puheella väkivallasta, on keskityttävä olennaiseen, on muistettava, mikä on se keskeinen asia, jolle on annettava suojaa.”
Mattias Guyomar
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentti
”Oikeusvaltioperiaatteella suojataan kansalaisia mutta myös demokraattista järjestelmää, jonka on voitava kehittyä vaaleista toiseen ja vaalien välisenä aikana ja jonka toimintaan kansalaisyhteiskunnan eli politiikasta kiinnostuneiden kansalaisten ja kansalaisryhmien on voitava osallistua. Kaikkea tätä on korostettu lukuisissa tuomioistuimemme tuomioissa, joissa usein oli kyse perusvapauksista.”
Koen Lenaerts
unionin tuomioistuimen presidentti
C | Suhde yleisöön
EU:n tuomioistuimessa vieraileminen
EU:n tuomioistuin pyrkii tuomaan toimielimen lähemmäs kansalaisia järjestämällä vierailuja ja seminaareja, joissa edistetään unionin oikeuden parempaa ymmärrystä aina kyseistä tilaisuutta varten räätälöidyn ohjelman avulla. Vieraileminen tuomioistuimessa voi antaa selvemmän käsityksen EU:n tuomioistuinten roolista ja niiden oikeuskäytännön konkreettisesta vaikutuksesta kansalaisten arkeen, ja lähinnä kansallisten tuomioistuinten tuomareille suunnatut seminaarit kannustavat kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuinten tuomarien väliseen vuoropuheluun. EU:n tuomioistuimen rakennuksissa vierailee erilaisia ryhmiä, mutta se tarjoaa myös etävierailumahdollisuuden, etenkin lukiolaisille suunnatun verkko-opetusohjelman muodossa, jonka kautta opiskelijat voivat oppia unionin lainkäyttötoiminnasta omasta luokkahuoneestaan käsin. Vuonna 2025 ohjelmaan osallistui yhteensä 412 lukiolaista.
Unionin oikeuskäytännön ymmärtäminen
Viestintäosaston lehdistöavustajat ovat koulutukseltaan juristeja, ja heidän tehtävänään on tuomioiden, määräysten, ratkaisuehdotusten ja vireillä olevien asioiden selittäminen toimittajille ja muille niistä kiinnostuneille. He laativat lehdistötiedotteita, joiden avulla toimittajille ja oikeusalan toimijoille annetaan reaaliajassa tietoa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista. Lehdistöavustajat toimittavat henkilöille, jotka ovat EU:n tuomioistuimen viestintäyksiköltä tätä pyytäneet, säännöllisesti julkaistavia uutiskirjeitä, joissa ilmoitetaan lainkäyttökalenteriin merkityistä tapahtumista (istunnot asianosaisten kuulemiseksi, tuomioiden julistaminen ja ratkaisuehdotusten lukeminen) ja toimielimen tärkeistä tapahtumista, minkä lisäksi he laativat pikatiedotteita asioista, joista ei laadita lehdistötiedotteita. Lehdistöavustajat vastaavat myös kansalaisten sähköpostiviesteihin ja puheluihin, jotka koskevat EU:n tuomioistuimen toiminnan eri piirteitä (menettelylliset tiedot, tuomion selittäminen, tuomioistuimen rooli, apu verkkosivuston käytössä jne.).
Tiedottaminen EU:n tuomioistuimen sosiaalisen median tileillä
Voidakseen levittää tietoa suoraan ja välittömästi EU:n tuomioistuin käyttää aktiivisesti sosiaalisen median tilejään LinkedInissä ja Mastodonissa, kahta X-tiliään (ranskaksi ja englanniksi) sekä tilejään Blueskyssa ja Threadsissä. Tuomioistuimella on myös WhatsApp- ja YouTube-kanavat, joista jälkimmäisellä julkaistaan erilaisia 24 virallisella kielellä tuotettuja videoita, kuten animaatioita, joilla pyritään kertomaan suurelle yleisölle EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön vaikutuksista kansalaisten arkeen, minkä lisäksi tuomioistuin lähettää Curia Web TV ‑lähetyksiä. YouTubessa EU:n tuomioistuin julkaisi vuonna 2025 kaksi uutta animaatiota:
Oikeudellinen avoimuus
Mitä tapahtuu, jos jokin valtio ei noudata unionin oikeutta?
Vuonna 2025 avattu EU:n tuomioistuimen Instagram-tili on suunnattu suuremmalle ja nuoremmalle yleisölle, ja tilillä tuodaan esiin tuomioistuimen toimintaa viestimällä siitä visuaalisella ja kiinnostavalla tavalla.
EU:n tuomioistuimen alustatilien tilaajien määrä kasvaa jatkuvasti, mikä osoittaa, että yleisö on kiinnostunut sen toiminnasta.
Istuntojen ja ratkaisujen antamisen seuraaminen reaaliajassa
Jotta yleisö voisi tutustua EU:n tuomioistuimen lainkäyttötoimintaan, EU:n tuomioistuin tarjoaa istuntojen lähetyspalvelun.
Unionin tuomioistuimen tuomioiden julistamis- ja julkisasiamiesten ratkaisuehdotusten esittämistilaisuudet lähetetään suorina lähetyksinä. Sama koskee osaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomioista ja ratkaisuehdotuksista. Unionin tuomioistuimessa pidetyt istunnot asianosaisten kuulemiseksi lähetetään jälkilähetyksinä työjärjestyksen vaatimusten mukaisesti. Jälkilähetyksinä lähetetään unionin tuomioistuimen täysistunnon ja suuren jaoston istunnot asianosaisten kuulemiseksi sekä poikkeuksellisesti myös viiden tuomarin jaoston istuntoja. Videotallenne istunnosta asianosaisten kuulemiseksi on saatavilla Curia-verkkosivustolla yhden kuukauden ajan.
Tärkeimpien tuomioiden osalta asian ratkaisukokoonpanoon kuulunut tuomari esittelee unionin tuomioistuimen antaman ratkaisun muutaman minuutin pituisessa audiovisuaalisessa tuomiokuvauksessa, jossa käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä (ks. luku ”Unionin lainkäytön avoimuuden lisääminen”).
Ennen asianosaisten kuulemiseksi järjestettyjen istuntojen jälkilähetyksiä EU:n tuomioistuimen verkkosivustolla julkaistaan selittävä taustakatsaus istunnon kielillä, ja videota jaetaan myös sosiaalisessa mediassa.