Ks. unionin yleisen tuomioistuimen yksityiskohtaiset tilastot  

Unionin yleisen tuomioistuimen toimintaa vuonna 2022 koskevat tilastot selityksineen

Emmanuel Coulon, unionin yleisen tuomioistuimen kirjaaja

Unionin yleisen tuomioistuimen lainkäyttötoimintaa koskevat tilastot muodostavat keskeisen välineen lainkäyttötoiminnan ohjailemiseen ja keinon arvioida tuomioistuimen valintojen vaikutuksia, ja ne ilmentävät Euroopan unionin toimielinten ja elinten lainsäädäntö‑, sääntely‑ ja päätöksentekotoimintaa oikeudenkäynneissä. Näiden tuomioistuimen kirjaamon esittämien lukujen analysoinnilla täytetään velvollisuus kertoa julkisesti unionin yleisen tuomioistuimen työskentelystä ja oikeudenkäyntiasioiden kehittyessä esiin tulevista suuntauksista. Sillä on siis olennaista merkitystä.

Unionin yleinen tuomioistuin noudatti vuonna 2022 dynaamista asioiden hoitamista koskevaa toimintalinjaansa ja ryhtyi toimiin, jotta asian käsittelyä jatkettaisiin suurissa asiaryhmissä, joiden käsittelyä oli lykätty pilottiasioiksi valittujen asioiden ratkaisemiseen saakka. Nämä muutokset ovat johtaneet lainkäyttötoiminnan vilkastumiseen, kuten kirjaamon toimintaa koskevista luvuista selvästi ilmenee. Samaan aikaan tuomioistuin on pysynyt täysin ajan tasalla Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden talouteen, yhteiskuntaan, ympäristöön ja geopolitiikkaan liittyvissä ajankohtaisissa kysymyksissä. Vuonna 2021 vallinneeseen terveyskriisiin liittyvien asioiden (valtiontukia, julkisia hankintoja, kauppapolitiikkaa, kansanterveyttä, asiakirjoihin pääsyä ja henkilöstöä koskevat asiat) jälkeen yksi vuoden 2022 tärkeimmistä tapahtumista on ollut Euroopan unionin Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin yhteydessä toteuttamien rajoittavien toimenpiteiden johdosta vireille tulleet oikeudenkäyntiasiat.

Yleisellä tasolla on todettava, että kun vireille on pantu 904 asiaa ja päätökseen on saatettu 858 asiaa, vireillä olevien asioiden määrä on tämän seurauksena noussut 1 474 asiaan.

Vireille pannut asiat: katsaus tärkeimpiin niissä kyseessä oleviin aihepiireihin

Vireille pantujen asioita oli enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena (882 vuonna 2021 ja 847 vuonna 2020) mutta vähemmän kuin aikaisempina vuosina (939 vuonna 2019, 917 vuonna 2017, 974 vuonna 2016 ja 912 vuonna 2014). Koska unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään ensimmäisessä oikeusasteessa jäsenvaltioiden sekä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden nostamat kanteet lukuun ottamatta yksinomaan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi annettuja asioita, sen toiminta perustuu laajalti Euroopan unionin toimielinten ja elinten toteuttamiin toimiin ja näiden toimien laillisuuden riitauttamiseen.

Niistä noin neljästäkymmenestä aihepiiristä, joihin liittyen kanteita nostetaan, on syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin ulkoisen toiminnan aloja (rajoittavat toimenpiteet) ja valtioihin sovellettavia kilpailusääntöjä (valtiontuet).

Rajoittavia toimenpiteitä koskevien oikeudenkäyntiasioiden, joiden on todettava liittyvän selkeästi geopoliittiseen kehitykseen ja joita oli 103 uutta asiaa, osuus oli 11,4 prosenttia kaikista vuonna 2022 vireille pannuista asioista (4,8 % vuonna 2021 ja 3 % vuonna 2020). Vuoden 2022 helmikuusta alkaen Euroopan unioni on kohdistanut Venäjän ja Ukrainan konfliktin yhteydessä useita rajoittavia toimenpiteitä luonnollisiin henkilöihin ja yhteisöihin. Lukuisten rajoittavien toimenpiteiden käyttöön ottamisesta annettujen toimien, jotka ovat koskeneet useita satoja kansalaisia ja toimijoita, lainmukaisuus on ollut kohteena 75 kanteessa, jotka on nostettu 30.3.–31.12.2022. Huomattakoon, että näihin kanteisiin kuuluu RT France ‑yhtiön, joka on Ranskaan sijoittautunut yhtiö, joka lähettää kahta temaattista televisiokanavaa, Euroopan unionin neuvostoa vastaan 8.3.2022 nostama kanne, jossa vaadittiin kumoamaan sisältöjen väliaikainen levityskielto. Unionin yleisen tuomioistuimen suuri jaosto (jossa on 15 tuomaria) ratkaisi tämän asian (T‑125/22), jossa se joutui muun muassa ottamaan kantaa puolustautumisoikeuksien kunnioittamiseen ja sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden väitettyyn loukkaamiseen, nopeutetun menettelyn päätteeksi neljässä kuukaudessa ja 19 päivässä.

Valtiontukien alalla pantiin vireille jopa 68 asiaa (46 vuonna 2021 ja 42 vuonna 2020), joista 50:ssä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden vireille panemassa asiassa riitautettiin komission päätös Portugalin Madeiran vapaa‑alueen hyväksi toteuttamasta tukiohjelmasta.

Näillä kahdella alalla todetusta asiamäärien kasvusta poiketen uusia kanteita nostettiin vähemmän immateriaalioikeuksien (270 kannetta verrattuna 308:aan vuonna 2021 ja 282:een vuonna 2020) ja henkilöstön (66 kannetta verrattuna 81:een vuonna 2021 ja 120:een vuonna 2020) aloilla.

Vaikka pankki‑ ja rahoitusalalla nostettujen kanteiden määrä ei ole lisääntynyt tuntuvasti, on lopuksi huomattava, että näiden kanteiden määrä on kasvanut muutamalla prosentilla joka vuosi. Vuonna 2022 rekisteriin merkittiin 49 uutta kannetta, joista 37 pankit ja rahoituslaitokset olivat nostaneet yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa vastaan, joka on Euroopan unionin virasto, joka hoitaa yhteistä kriisinratkaisurahastoa ja valmistelee ja panee täytäntöön yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittuneiden pankkien kriisinratkaisua.

Henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn ajankohtaisuuden korostamiseksi on kiinnitettävä huomiota Mera Platforms Irelandin vuonna 2022 nostamaan kumoamiskanteeseen Euroopan tietosuojaneuvoston päätöksestä (asia T‑682/22). Se on toinen tietosuojaneuvoston päätöksistä nostettu kanne, joista ensimmäinen oli WhatsApp Irelandin vuonna 2021 nostama kanne (asia T‑709/21), jonka unionin yleinen tuomioistuin jätti tutkimatta vuonna 2022.

Vuonna 2022 useat tuomarit jättivät tehtävänsä ja useat taas aloittivat tehtävissään

Saattamalla päätöksen 858 asiaa unionin yleinen tuomioistuin ratkaisi vähemmän asioita kuin vuonna 2021 (951). Tämä 9,8 prosentin lasku johtuu laajalti suhdanteesta. Unionin yleisen tuomioistuimen kokoonpano on näet muuttunut merkittävästi yhtäältä siitä syystä, että vuoden aikana uusia tuomareita on aloittanut tehtävissään ja toisaalta, että tuomareita on lähtenyt ja saapunut kolmen vuoden välein tapahtuvan unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten osittaisen vaihtumisen yhteydessä. Nämä siirtymiset ovat selvästikin vaikuttaneet tuomioistuimen ja sen kirjaamon organisaatioon ja toimintaan tavalla, jota on hyödyllistä selittää.

Useat tuomarit aloittivat tehtävissään vuonna 2022 kolmen vuoden välein tapahtuvan jäsenten vaihtumisen yhteydessä ja tulivat niiden tuomareiden, joiden virat olivat tulleet auki sen vuoksi, että heidät oli vuoden 2021 lokakuussa nimitetty unionin tuomioistuimeen (tuomariksi nimitetty Gratsias (Kreikka) ja julkisasiamieheksi nimitetty Collins (Irlanti), ja vuonna 2021 kuolleen tuomarin (tuomari Berke (Unkari)) tilalle. Tuomari Kingston (Irlanti) ja tuomari Dimitrakopoulos (Kreikka) vannoivat siten virkavalansa 13.1.2022 ja tuomari Tóth (Unkari) 6.7.2022.

Myös kaksi uutta Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta 16.12.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 (EUVL 2015, L 341, s. 14) nojalla nimitettyä tuomaria aloitti tehtävissään vuoden 2022 tammikuussa (tuomari Kukovec (Slovenia)) ja vuoden 2022 heinäkuussa (tuomari Ricziová (Slovakia)). Tämän ansiosta unionin yleisessä tuomioistuimessa oli ensimmäistä kertaa 54 tuomaria sen uudistuksen päätökseen saattamisen jälkeen, jolla unionin yleiseen tuomioistuimeen osoitettiin kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohti.

Kolme uutta tuomaria aloitti tehtävissään vuoden 2022 syyskuussa unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten osittaisen vaihtumisen yhteydessä (tuomari Tichy‑Fisslberger (Itävalta), tuomari Valasidis (Kreikka) ja tuomari Verschuur (Alankomaat)).

Unionin yleiseen tuomioistuimeen tuli siis vuonna 2022 kahdeksan uutta tuomaria.

Kuten aina kolmen vuoden välein tuomarit valitsivat lisäksi välittömästi jäsenten osittaisen vaihtumisen jälkeen unionin yleisen tuomioistuimen presidentin, varapresidentin ja jaostojen puheenjohtajat.

Nämä muutokset unionin yleisen tuomioistuimen kokoonpanossa ovat edellyttäneet useita sisäistä organisaatiota koskevia toimenpiteitä. Näistä toimenpiteistä mainittakoon, että unionin yleinen tuomioistuin on päättänyt perustaa kaksi kuuden tuomarin jaostoa kahdeksan viiden tuomarin jaoston lisäksi ja vahvistaa jaostojen osittaista erikoistumista ottamalla käyttöön säännön, jonka mukaan yhtäältä neljä jaostoa käsittelee henkilöstöasioita ja kuusi jaostoa immateriaalioikeuksia koskevia asioita ja toisaalta muut oikeudenkäyntiasiat jaetaan kaikkien jaostojen kesken. Ratkaisukokoonpanoja, joissa asian käsittelyyn osallistuu kolme tuomaria, on siis nyt 68, ja niiden lisäksi unionin yleisessä tuomioistuimessa on kymmenen viiden tuomarin ratkaisukokoonpanoa sekä suuri jaosto, jossa on viisitoista tuomaria, ja sen vastakohtana yhden tuomarin kokoonpano. Tämän 54:stä tuomarista muodostuvan organisaation hallinnointi edellyttää kuria ja täsmällisyyttä.

Unionin yleisen tuomioistuimen on täytynyt joka kerta, kun se on pannut täytäntöön toimenpiteitä liittyen uusien tuomareiden tehtävissään aloittamiseen tammikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa, tehdä uusia päätöksiä (suuren jaoston kokoonpanosta, asioiden jaostoille jakamisen perusteista, tuomarin nimeämisestä estyneen tuomarin sijaan, jaostojen perustamisesta ja tuomareiden sijoittamisesta jaostoihin), jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja joihin on mahdollista tutustua Curia‑sivustolla osiossa Unionin yleinen tuomioistuin – Menettely.

Kirjaamolla on suuri rooli uusia tuomareita vastaanotettaessa ja tuomioistuimen työskentelyn järjestämistä koskevia yksityiskohtia laadittaessa ja täytäntöön pantaessa. Tältä osin on tärkeää korostaa, että uusien tuomareiden tehtävissään aloittaminen ja tuomareiden uudelleen sijoittaminen jaostoihin antavat syyn jakaa ja uudelleenjakaa suuren määrän asioita. Kirjaamon tehtäviin kuuluva asioiden jakamisen ja uudelleen jakamisen toteuttaminen ja tiedoksi antaminen koski 938 asiaa.

Joitakin tärkeitä lukuja

On huomautettava, että

• 82 prosenttia asioista on ratkaistu kolmen tuomarin kokoonpanoissa (84 % vuonna 2021 ja 75 % vuonna 2020) ja lähes 12 prosenttia viiden tuomarin laajennetuissa kokoonpanoissa (9 % vuonna 2021 ja 15 % vuonna 2020)
• unionin yleinen tuomioistuin saattoi yhden asian päätökseen ratkaisemalla sen suuressa jaostossa (asia RT France v. neuvosto)
• unionin yleinen tuomioistuin ratkaisi kaksi asiaa yhden tuomarin kokoonpanossa (kolme vuonna 2021 ja yhden vuonna 2020)
• 57 prosenttia asioista saatettiin päätökseen tuomiolla (60 % vuonna 2021 ja 55 % vuonna 2020) ja 43 prosenttia määräyksellä (40 % vuonna 2021 ja 45 % vuonna 2020), kun otetaan huomioon kaikki oikeudenkäyntiasiat ja kaikki aihepiirit
• 55 prosentissa tuomiolla päätökseen saatetuista asioista pidettiin istunto asianosaisten kuulemiseksi (63 %:ssa vuonna 2021 ja 62 %:ssa vuonna 2020).

Asianosaisten kuulemiseksi pidettyjen istuntojen määrä on yhden istunnon erolla sama kuin vuonna 2021 (241 istuntoa verrattuna 240:een vuonna 2021 ja 227:ään vuonna 2020) 303 sellaisen asian osalta, joissa on esitetty lausumia (290 vuonna 2021 ja 335 vuonna 2020) (tämä ero istuntojen lukumäärän ja sellaisten asioiden lukumäärän välillä, joissa on esitetty lausumia, selittyy sillä, että asioissa, jotka on yhdistetty, järjestetään vain yksi yhteinen istunto). On huomautettava, että istunto asiassa Google ja Alphabet v. komissio (Google AdSense for Search) (asia T‑334/19), joka pidettiin 2.–4.5.2022, perusteli usean muun istunnon tapaan sen, että kirjaamo toteuttaa yhteensovitettuja toimenpiteitä istuntojen moitteettoman kulun varmistamiseksi.

Videoneuvottelun välityksellä pidettyjen istuntojen osuus, joka absoluuttisena lukuna ilmaistuna lähes kaksinkertaistui vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna (38 istunnosta 72 istuntoon), pienentyi selkeästi: 4,6 prosentissa istunnoista (eli 11 istunnossa 241 istunnosta) käytettiin videoneuvottelua, kun taas vuonna 2020 se oli käytössä 30 prosentissa istunnoista (eli 72 istunnossa 240 istunnosta). Tämä kehityssuunta on johdonmukainen. Muistutettakoon, että vuonna 2020 käyttöön otettu mahdollisuus turvautua videoneuvotteluun edellytti sitä, että varsinainen asianosainen tai väliintulija ei voinut matkustaa Luxemburgiin covid‑19‑pandemiaan liittyvän terveyskriisin vuoksi ja että kyseinen osapuoli antoi suostumuksensa videoneuvotteluun. Tämä mahdollisuus edellyttää teknisesti myös tiettyjen sellaisten vaatimusten noudattamista, joilla varmistetaan, että kuuleminen sujuu oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan periaatteen mukaisesti, ja joilla tarkastetaan ennen istuntoa, että tiedonsiirron laatu on suojattu ja että simultaanitulkkaukseen ei liity ongelmia.

Pandemian päättymisen vuoksi tilanne vuonna 2022 ei kuitenkaan ollut enää sama kuin vuonna 2021.

Tulevaisuudessa on mielenkiintoista seurata tilanteen kehittymistä sen jälkeen, kun unionin yleisen tuomioistuimen ehdottama ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymä uusi työjärjestyksen määräys on tullut voimaan. Uudessa työjärjestyksen 107 a artiklassa määrätyssä videoneuvottelua koskevassa järjestelyssä täsmennetään muun muassa siihen turvautumisen oikeudelliset edellytykset ja toimivalta ratkaista mahdolliset sitä koskevat pyynnöt, samalla kun siinä määrätään, että tekniset edellytykset sisältyvät unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanoa koskeviin käytännön määräyksiin.

Jotta toimintarajoitteisten henkilöiden pääsyä toimielimeen koskevaa toimintalinjaa voitaisiin toteuttaa käytännössä, toimielimen historiassa on ensimmäistä kertaa luotu edellytykset sille, että kuulovammainen henkilö voi osallistua unionin yleisessä tuomioistuimessa asianosaisten kuulemiseksi pidettyyn istuntoon.

Keskimääräinen käsittelyaika on hyvin tyydyttävä. Se oli 16,2 kuukautta tuomiolla tai määräyksellä päätökseen saatettujen asioiden osalta (17,3 kuukautta vuonna 2021 ja 15,4 kuukautta vuonna 2020) ja 20,4 kuukautta, kun huomioon otetaan pelkästään tuomiolla päätökseen saatetut asiat. Se vaihteli immateriaalioikeuksia koskeviin asioihin keskimäärin kuluneesta 13,4 kuukaudesta kilpailuoikeutta koskeviin laajoihin ja monimutkaisiin asioihin (mukaan lukien asia Intel Corportation v. komissio (T‑286/09 RENV), asia Qualcomm v. komissio (Qualcomm – Yksinoikeusmaksut) (T‑235/18), asia Google ja Alphabet v. komissio (Google Android) (T‑604/18) sekä kolmetoista asiaa, jotka koskevat sopimuksia ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja useiden lentorahtipalvelujen hinnantekijöiden osalta) keskimäärin kuluneeseen 43,7 kuukauteen.

Määräyksellä ratkaistujen asioiden keskimäärin 8,9 kuukauden pituinen käsittelyaika on tähän mennessä lyhyin käsittelyaika.

Kuten edellä on todettu, unionin yleisessä tuomioistuimessa oli 31.12.2022 vireillä 1 474 asiaa (eli 46 asiaa enemmän kuin 31.12.2021, mutta 23 asiaa vähemmän kuin vuoden 2020 lopussa). Näistä asioista 6,5 prosenttia oli henkilöstöä koskevia asioita ja 20,3 prosenttia immateriaalioikeuksia koskevia asioita. Lähes 27 prosenttia vireillä olevista asioista kuului siis aloille, joilla unionin yleinen tuomioistuin on päättänyt jaostojen erikoistumisesta.

Edellä esitetyissä tilastotiedoissa ei oteta huomioon unionin yleisen tuomioistuimen presidentin (tai hänen olleessaan estynyt, hänen sijaansa tulevan varapresidentin) toimivaltaan kuuluvia välitoimia koskevia hakemuksia eikä sen ratkaisukokoonpanon, jolle asia on osoitettu, toimivaltaan kuuluvia pyyntöjä asian käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä. Tämä esitys olisi siis puutteellinen, jos siihen ei sisältyisi kohtaa, jossa tarkastellaan nimenomaan näitä kiireellisiä menettelyjä, joiden osalta kirjaamon on pystyttävä reagoimaan välittömästi sekä toimitettujen asiakirjojen käsittelemiseksi että presidentin tai unionin yleisen tuomioistuimen tekemien päätösten täytäntöönpanemiseksi.

Välitoimia koskevien hakemusten määrä pieneni vuonna 2022 22 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna (37 hakemusta (joista 9 rajoittavien toimenpiteiden alalla) verrattuna 45 hakemukseen vuonna 2021), ja sama koski päätökseen saatettujen välitoimimenettelyjen määrää (37 verrattuna 45:een vuonna 2021).

Asian käsittelemistä nopeutetussa menettelyssä koskevia pyyntöjä esitettiin 20 (38 pyyntöä vuonna 2021 ja 22 vuonna 2020), ja niistä kolmetoista liittyi asioihin, joissa riitautettiin Euroopan unionin Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin yhteydessä toteuttamien rajoittavien toimenpiteiden laillisuus. Vain yksi näistä pyynnöistä hyväksyttiin sellaisen kumoamisvaatimuksen yhteydessä, joka koski perusteettomasti maksettujen määrien perimisestä tehtyä komission päätöstä. Unionin yleinen tuomioistuin käytti puolestaan viisi kertaa sille työjärjestyksen 151 artiklassa annettua mahdollisuutta päättää omasta aloitteestaan, että asia käsitellään nopeutetussa menettelyssä (muun muassa asiassa RT France v. neuvosto).

Selostus unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamon toiminnasta

Lopuksi on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamon varsin tiivis toiminta vuonna 2022. Kirjaaja ja hänen kabinettinsa ovat olleet mukana tuomioistuimen hallinnossa, menettelysääntöihin tehtävissä muutoksissa sekä tuomioistuimessa ja toimielimissä käynnissä olevissa hankkeissa, ja 71 virkamiehestä ja toimihenkilöstä muodostuvan yksikön kaikki työntekijät ovat tämän lisäksi tehneet parhaansa auttaakseen tuomioistuinta sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjaamo on siis hyvin tiiviisti mukana tuomioistuimen haluamassa ja toteuttamassa vuorovaikutteisessa asioiden hallinnoinnissa.

Useita kynnysarvoja on ylitetty ensimmäistä kertaa:

• kirjaamon pitämään rekisteriin on merkitty yli 60 000 asiakirjaa (60 691 asiakirjaa verrattuna 56 827 asiakirjaan vuonna 2021 ja 51 399 asiakirjaan vuonna 2020). Tarkempi analyysi paljastaa, että viimeinen neljännesvuosi oli poikkeuksellisen vilkas etenkin ratkaisukokoonpanojen muuttamisesta vuoden 2022 syyskuussa johtuvien asioiden osoittamisen ja uudelleen osoittamisen vuoksi sekä asiaryhmiin kuuluvissa asioissa toimitettujen ja tiedoksi annettujen asiakirjojen vuoksi (14 prosenttia kaikista viimeisen vuosineljänneksen aikana rekisteriin merkityistä asiakirjoista liittyy joukkoon asioita, joissa on mukana yhteinen kriisinratkaisuneuvosto)
• asianajajat ja asiamiehet ovat toimittaneet kirjaamoon yli 10 000 oikeudenkäyntiasiakirjaa (10 412 oikeudenkäyntiasiakirjaa verrattuna 9 728 asiakirjaan vuonna 2021 ja 9 572 asiakirjaan vuonna 2020)
• kirjaamo on laatinut ja lähettänyt tuomareiden kabineteille menettelyjen yhteydessä yli 14 600 sähköistä saatekirjettä (14 631 saatekirjettä verrattuna 14 314 saatekirjeeseen vuonna 2021 ja 12 636 saatekirjeeseen vuonna 2020).

Kirjaamo on myös tarjonnut palvelujaan 352:ssa jaoston kokouksessa (kokoukset, joissa tuomarit keskustelevat asioista ja toteuttavat asioiden valmistelemiseen tähtääviä toimenpiteitä) (338 vuonna 2021 ja 325 vuonna 2020), ja 241:ssä asianosaisten kuulemiseksi järjestetyssä istunnossa.

Lopuksi on todettava, että kirjaamo on jälleen kerran voinut hyötyä mitä suuremmissa määrin e‑Curia‑sovelluksesta, jonka käyttämisestä tuli pakollista 1.12.2018 muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Vuonna 2022 siis 94 prosenttia asiakirjoista jätettiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon sähköisesti. Tämä tarkoittaa lähes miljoonaa sivua (979 676 sivua). Vuodesta 2018 lähtien yhteensä 4 588 664 asiakirjasivua on jätetty unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon, joka on tämän jälkeen käsitellyt ne. Tämä kertoo siitä, millaisia määriä eräät tuomioistuimen valmisteltavaksi jätetyt asiakirja‑aineistot merkitsevät.

Näissä tiedoissa ei oteta huomioon kahta vuonna 2022 toteutettua merkittävää muutosta. Ensimmäisellä on pyritty lujittamaan turvallisuutta koskevia järjestelyjä arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi tuomioistuimessa ja toimielimessä. Jälkimmäinen, joka heijastaa unionin yleisen tuomioistuimen jatkuvaa pyrkimystä toimia nykyajan vaatimusten mukaisesti, koskee hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen käyttämistä unionin yleisen tuomioistuimen tuomioissa, määräyksissä ja istuntojen pöytäkirjoissa. Kirjaamo on tehnyt kaikkensa mukauttaakseen sisäisiä menettelyjä ja pyrkiäkseen luomaan järjestelmän, joka täyttää asetetut oikeudelliset vaatimukset ja mahdollistaa pysyvän sähköisen arkistoinnin.

Unionin yleinen tuomioistuin ja sen kirjaamo ovat siis taas kerran sopeutuneet olosuhteiden todellisuuteen vastatakseen mahdollisimman hyvin oikeussubjektin oikeutettuihin odotuksiin. Tuomioistuimen menettelysääntöjä on muutettu edelleen, jotta asiat voidaan valmistella tehokkaasti ottamalla huomioon kasvavat vaatimukset ja uudet tilanteet. Jatkona aikaisempien vuosien aikana toteutetuille toimenpiteille tuomioistuinprosessin jokainen vaihe – asiakirjojen jättämisestä e‑Curia‑sovelluksella sähköisesti allekirjoitettujen ratkaisujen tiedoksi antamiseen samaa välinettä käyttäen – on pyritty sähköistämään, millä edistetään siten lainkäyttöä koskevan julkisen palvelun välttämätöntä nykyaikaistamista.

Varhaisempia oikeudenkäyntitilastoja on koottu Historia-otsikon alle.