CURIA
rss
tarkennettu haku
Esittely

   
  corner-tpi  
 

Kokoonpano

Toimivalta

Oikeudenkäyntimenettely

Oikeuskäytäntö

   

 

up

Kokoonpano

vignette-tpi  

Unionin yleisessä tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta (8.6.2017 tehtävässään olevia tuomareita oli 45). Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Ennen nimitystä kuullaan komiteaa, joka antaa lausunnon ehdokkaiden soveltuvuudesta tuomarin tehtäviin. Tuomareiden toimikausi on kuusi vuotta, ja heidät voidaan nimittää uudelleen. He valitsevat keskuudestaan presidentin kolmen vuoden välein. Tuomarit nimittävät kirjaajan kuuden vuoden toimikaudeksi.

 

Tuomarit toimivat tehtävässään täysin puolueettomina ja riippumattomina. Unionin yleisessä tuomioistuimessa ei ole vakituisia julkisasiamiehiä, toisin kuin unionin tuomioistuimessa. Joku tuomareista voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti nimetä toimimaan julkisasiamiehenä.

Unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi saatetut asiat ratkaistaan jaostoissa, joissa asian käsittelyyn osallistuu kolme tai viisi tuomaria, tai tietyissä tapauksissa yhden tuomarin kokoonpanossa. Se voi kokoontua myös suuressa jaostossa (15 tuomaria), jos se on asian oikeudellisen vaikeuden tai merkityksen vuoksi perusteltua. Jaostojen, joissa asian käsittelyyn osallistuu viisi tuomaria, puheenjohtajat valitaan tuomareiden keskuudesta kolmeksi vuodeksi. Unionin yleisellä tuomioistuimella on oma kirjaamo, mutta muita tarvitsemiaan palveluja varten se turvautuu toimielimen hallinto- ja kielipalveluihin.

up

Toimivalta

Unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta käsitellä

  • luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden nostamia kanteita, joissa vaaditaan kumottaviksi Euroopan unionin toimielinten, elinten tai laitosten toimia, jotka on osoitettu näille henkilöille tai jotka koskevat niitä suoraan ja erikseen (esim. yrityksen nostama kanne, jossa vaaditaan kumoamaan komission päätös, jolla komissio on määrännyt yritykselle sakon), ja sääntelytoimista, jotka koskevat näitä henkilöitä suoraan eivätkä edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä, sekä näiden henkilöiden nostamia kanteita, joissa vaaditaan toteamaan, että Euroopan unionin toimielin, elin tai laitos on laiminlyönyt ratkaisun tekemisen

  • kanteita, joita jäsenvaltiot nostavat komissiota vastaan
  • kanteita, joita jäsenvaltiot nostavat neuvostoa vastaan ja jotka koskevat valtiontukiin liittyviä toimia, kauppaa suojaavia toimenpiteitä (dumping) sekä toimia, joilla neuvosto harjoittaa täytäntöönpanotoimivaltaa
  • kanteita, joilla vaaditaan vahingonkorvausta Euroopan unionin toimielinten, muiden elinten ja laitosten tai niiden henkilöstön aiheuttamasta vahingosta
  • kanteita, jotka perustuvat Euroopan unionin tekemiin sopimuksiin, joissa viitataan nimenomaisesti unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan
  • immateriaalioikeuden alalla nostettuja kanteita Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoa tai yhteisön kasvilajikevirastoa vastaan
  • Euroopan unionin toimielinten ja niiden palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin ja sosiaaliturvaan liittyviä riitoja

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomioista voi valittaa oikeuskysymysten osalta unionin tuomioistuimeen kahden kuukauden kuluessa.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa 31.12.2016 vireillä olleista asioista 51 % oli kanneasioita, 30 % immateriaalioikeuksia koskevia asioita, 11 % virkamiesoikeutta koskevia asioita sekä 8 % muutoksenhakuasioita ja erityisiä oikeudenkäyntimenettelyjä.

up

Oikeudenkäyntimenettely

Unionin yleisellä tuomioistuimella on oma työjärjestys. Asian käsittelyyn kuuluu pääsääntöisesti kirjallinen vaihe ja suullinen vaihe. Oikeudenkäyntimenettely alkaa asianajajan tai asiamiehen laatimalla kannekirjelmällä, joka osoitetaan kirjaamolle. Kanteen olennaiset kohdat julkaistaan tiedonantona Euroopan unionin virallisessa lehdessä kaikilla virallisilla kielillä. Kirjaaja antaa kanteen tiedoksi vastapuolelle, jolla on kaksi kuukautta aikaa vastineen jättämistä varten. Kanneasioissa kantajalla on yleensä mahdollisuus jättää määräajassa vastauskirjelmä, johon vastaaja voi vastata.

Jokainen, joka pystyy osoittamaan, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee hänen etuaan, sekä jäsenvaltiot ja unionin toimielimet voivat olla oikeudenkäynnissä väliintulijoina. Väliintulija jättää kirjelmän, jossa tuetaan tai vastustetaan jonkin asianosaisen vaatimuksia, minkä jälkeen asianosaiset voivat vastata kirjelmään.

Jos asian käsittelyyn kuuluu suullinen vaihe, sen aikana pidetään julkinen istunto. Istunnossa tuomarit voivat esittää kysymyksiä asianosaisten oikeudenkäyntiedustajille. Esittelevä tuomari esittää suullista käsittelyä varten laaditussa suppeassa kertomuksessa yhteenvedon asian tosiseikkoja koskevista väitteistä sekä kunkin asianosaisen ja mahdollisesti väliintulijoiden esittämistä perusteluista. Kertomus asetetaan yleisön saataville oikeudenkäyntikielellä.

Sen jälkeen tuomarit ratkaisevat asian esittelevän tuomarin laatiman luonnoksen perusteella, ja tuomio julistetaan julkisessa istunnossa.

Asian käsittely unionin yleisessä tuomioistuimessa on maksuton. Unionin yleinen tuomioistuin ei sen sijaan vastaa kuluista, jotka aiheutuvat siitä, että asianosaisten on käytettävä oikeudenkäyntiedustajanaan asianajajaa, jolla on kelpoisuus esiintyä jonkin jäsenvaltion tuomioistuimissa. Henkilö, joka ei kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja, voi kuitenkin hakea oikeusapua.

Välitoimimenettely

 

Unionin yleisessä tuomioistuimessa nostetulla kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta kanteen kohteena olevan toimen täytäntöönpanoon. Unionin yleinen tuomioistuin voi kuitenkin määrätä sen täytäntöönpanon lykkäämisestä tai muista välitoimista. Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti tai tapauksen mukaan varapresidentti ratkaisee välitoimia koskevan hakemuksen kirjallisella määräyksellä.

 

Välitoimia myönnetään vain, jos seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:

  1. pääasiaa koskevalta kanteelta ei ensi näkemältä puutu vakavasti otettavaa perustaa
  2. välitoimimääräystä hakeneen on osoitettava, että välitoimilla on kiire ja että ilman niitä hän kärsisi vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa
  3. välitoimia määrättäessä on otettava huomioon asianosaisten intressien ja yleisen edun välinen tasapaino.

 

Määräys on väliaikainen, eikä se vaikuta unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuun pääasiassa. Määräykseen voidaan myös hakea muutosta unionin tuomioistuimessa.

 

Nopeutettu oikeudenkäyntimenettely

 

Tässä menettelyssä unionin yleinen tuomioistuin pystyy ratkaisemaan nopeasti oikeusriidan asiakysymyksen erityisen kiireellisiksi katsotuissa asioissa. Nopeutettua menettelyä voi pyytää kantaja tai vastaaja. Unionin yleinen tuomioistuin voi päättää siitä myös omasta aloitteestaan.

 

Kielijärjestelyt

 

Tekstiä päivitetään.

 

Menettelyn eteneminen

 

Tekstiä päivitetään.

 

up

Oikeuskäytäntö

 

Ympäristö ja kuluttajat

Euroopan unioni kieltää hyljetuotteiden kaupan paitsi, kun hyljetuotteet ovat peräisin inuiittiyhteisöjen toimeentulonsa edistämiseksi harjoittamasta perinteisestä hylkeenpyynnistä. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tämän kiellon pätevyyden vuonna 2013. Se katsoi, että kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden hyljetuotteiden kaupasta antamat erilaiset säännöt, unionilla oli oikeus yhdenmukaistaa näiden tuotteiden kauppaan sovellettavat säännöt markkinoiden häiriintymisen välttämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamiseksi.

Inuit Tapiriit Kanatami v. komissio, T-526/10, 25.4.2013

 

Muuntogeenisiä organismeja (GMO) voidaan myydä unionin alueella vain, jos siihen on saatu lupa. Komissio hyväksyi 2010 Amflora-nimisen geneettisesti muunnetun perunan markkinoille saattamisen saatuaan tieteellisen lausunnon, jossa todettiin, ettei kyseinen peruna ollut vaaraksi ihmisten terveydelle eikä ympäristölle. Unionin yleinen tuomioistuin peruutti menettelyvirheen vuoksi komission myöntämän luvan, koska komissio ei ollut saattanut lupahakemusta toimivaltaisten komiteoiden käsiteltäväksi.

Unkari v. komissio, T-240/10, 13.12.2013

 

Palveluiden tarjoamisen vapaus

Unionin oikeuden mukaan tapahtumat, joilla jäsenvaltion mukaan on sille erityistä yhteiskunnallista merkitystä, on voitava lähettää maksullisten televisiokanavien lisäksi myös maksuttoman television kautta. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti 2011, että jäsenvaltio voi velvoittaa lähetettäväksi maksuttoman television kautta jalkapallon maailman- ja Euroopan mestaruuskisojen kaikki ottelut. Unionin yleinen tuomioistuin perusteli ratkaisuaan yleisön oikeudella saada tietoa ja tarpeella varmistaa näiden tapahtumien televisiolähetysten laaja saatavuus yleisölle.

FIFA v. komissio, T-385/07, 17.2.2011

 

EU:n toimielimiä koskeva oikeus

Vuonna 2007 Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto julkaisi ilmoituksen, jolla asiasta kiinnostuneita kehotettiin esittämään hakemuksensa sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamiseksi Euroopan unionin toimielimiin. Ilmoitus oli laadittu vain saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi ilmoituksen kielisyrjinnän johdosta sillä perusteella, että sen julkaisemisella kolmella kielellä estettiin eräitä mahdollisia hakijoita saamasta tietoa ilmoituksesta ja asetettiin saksan-, englannin- ja ranskankieliset hakijat muita parempaan asemaan.

Italia v. komissio, T-205/07, 3.2.2011

 

Tavaramerkit – Teollisoikeudet ja kaupalliset oikeudet

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi vuonna 2012, että sanamerkkiä VIAGUARA ei voida rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi juomia varten, koska tavaramerkki VIAGRA on rekisteröity lääkkeitä varten. Unionin yleinen tuomioistuin myönsi, että juomat ja lääkkeet ovat erilaisia tuotteita, mutta katsoi kuitenkin, että sanamerkki VIAGUARA voisi hyötyä aiheettomasti tavaramerkin VIAGRA maineesta. Kuluttaja voisi nimittäin päätyä ostamaan juoman, koska hän kuvittelee sillä olevan samankaltaisia ominaisuuksia kuin kyseisellä lääkkeellä (erityisesti sukupuolisen halun kasvaminen)

Viaguara v. SMHV, T-332/10, 25.1.2012

 

Apple Corps-niminen yhtiö, jonka perusti tunnettu rock-yhtye ”The Beatles”, vastusti sanan ”BEATLE” rekisteröimistä liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettuja sähköisiä pyörätuoleja varten. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi niiden vastustuksen ja katsoi, että sana ”BEATLE” saattoi saada perusteetonta hyötyä Apple Corpsin tavaramerkin (THE) BEATLES maineesta ja ajattomasta viehätyksestä. Liikuntarajoitteiset henkilöt saattaisivat kokea viehättävänä Apple Corpsin tavaramerkkien erittäin positiivisen mielikuvan, joka liittyy vapauteen, nuoruuteen ja liikkuvuuteen. 

You Q v. SMHV, T-369/10, 29.3.2012

 

Vuonna 2010 Monaco halusi suojata EU:ssa kansainvälisen tavaramerkin ”MONACO”, mutta tätä suojaa ei myönnetty muun muassa ajanviete-, urheilu- ja majoituspalveluita varten. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tämän päätöksen, koska muun muassa ruhtinasperheen kuuluisuuden sekä siellä pidettävän F1-kilpailun ja sirkusfestivaalin johdosta sana MONACO viittaa maantieteelliseen alueeseen, ja se kuvaa pelkästään kyseisten palveluiden maantieteellistä alkuperää tai kohdetta. Täten sitä ei voida rekisteröidä tavaramerkkinä EU:ssa.

MEM v. SMHV (MONACO), T-197/13, 15.1.2015

 

Kilpailu

Komissio määräsi vuonna 2004 Microsoftille 497 miljoonan euron sakot, koska se katsoi, että kyseinen yhtiö oli väärinkäyttänyt määräävää markkina-asemaansa kieltäytymällä useiden vuosien ajan paljastamasta kilpailijoilleen tietoja, joiden avulla voitiin kehittää ja jaella Windowsin kanssa yhteensopivia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti sakot vuonna 2007 antamallaan tuomiolla. Vuonna 2008 komissio asetti Microsoftille 899 miljoonan euron uhkasakon, koska se oli haluton panemaan täytäntöön vuoden 2004 päätöstä ja paljastamaan kilpailijoilleen kyseisiä tietoja asetetussa määräajassa ja kohtuullista korvausta vastaan. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komissio arvioinnin mutta alensi uhkasakon määrän 860 miljoonaan euroon sen huomioonottamiseksi, että komissio oli siirtymäluonteisesti sallinut Microsoftin jatkavan tiettyjen toimintatapojen soveltamista.

Microsoft v. komissio, T-201/04, 17.9.2007 ja T-167/08, 27.6.2012

 

Vuonna 2009 komissio määräsi 553 miljoonan euron sakot sekä saksalaiselle E.ON -yhtiölle että ranskalaiselle GDF Suez -yhtiölle. Komissio moitti niitä siitä, että ne olivat tehneet kartellisopimuksen, jolla kiellettiin kumpaakin myymästä toisen kotimarkkinoilla kaasua, jota Venäjältä tuotiin Saksaan ja Ranskaan. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission arvioinnin mutta alensi molempien sakkoja 320 miljoonaan euroon ottaakseen huomioon komission virhearvioinnin kartellin kestossa (kartelli oli kestänyt vuoden vähemmän kuin komissio oli katsonut).

E.ON Energie AG v. komissio, T-360/09, ja GDF Suez v. komissio, T-370/09, 29.6.2012

 

Tekijänoikeusjärjestöt hallinnoivat muun muassa musiikkiteosten tekijänoikeuksia. Ne myöntävät kaupallisille käyttäjille, jotka haluavat esittää näitä teoksia, lupia sitä varten korvausta vastaan. Vuonna 2008 komissio katsoi, että 24 tämän tyyppistä järjestöä oli rajoittanut kilpailua rajoittamalla yhden valtion alueelle lisenssit, joita tiettyjen musiikkiteosten esittämistä varten myönnettiin. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission arvioinnin näytön puuttumisen johdosta ja erityisesti siksi, että lisenssien alueellinen rajoittaminen voitiin selittää tarpeella ehkäistä tehokkaasti musiikkiteosten luvatonta käyttöä.

CISAC v. komissio, T-442/08, 12.4.2013

 

Vuonna 2011 komissio katsoi, että yrityskeskittymä, jota Microsoft suunnitteli hankkimalla määräysvallan Skypessä oli unionin oikeuden mukainen. Kaksi Skypen kilpailijaa saattoi asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja vetosi suunnitellun fuusion kilpailunvastaisiin vaikutuksiin. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin vahvisti komission päätöksen. Se katsoi, ettei fuusiolla rajoitettu kilpailua suuren yleisön internetviestinnän eikä yritysten internetviestinnän markkinoilla.

Cisco Systems ja Messagenet v. komissio, T-79/12, 11.12.2013

 

Valtiontuet

Itävallassa kaikki sähkön kuluttajat vastaavat kustannuksista, joita valtiolle aiheutuu ekosähkön tuotannon kannustamisesta. Vuonna 2008 Itävallan valtio suunnitteli rajoittavansa näistä kustannuksista vastaamisen enimmäismäärää paljon sähköä kuluttavilta yrityksiltä. Komissio kuitenkin katsoi, että tällainen enimmäismäärä muodosti unionin oikeuden vastaisen valtiontuen. Unionin yleinen tuomioistuin yhtyi komission näkemykseen ja katsoi, että tällainen enimmäismäärä muodosti vapautuksen veronluontoisesta maksusta, ja sillä suosittiin eräitä yrityksiä muiden kustannuksella, eikä tällainen erilainen kohtelu ollut oikeutettua tavoitellulla päämäärällä. Tällainen tuki ei myöskään ollut valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen mukainen.

Itävalta v. komissio, T-251/11, 11.12.2014

 

ING on alankomaalainen pankki- ja vakuutusalalla toimiva rahoituslaitos. Alankomaat antoivat sille talouskriisin yhteydessä tukea pääomasijoituksena, jonka takaisinmaksun edellytyksiä muutettiin ajan kuluessa. Komissio katsoi, että näistä uusista edellytyksistä aiheutui ylimääräinen kahden miljardin euron valtiotuki. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei valtiontukea voida katsoa syntyneen, koska komissio ei ollut tutkinut, olisiko Alankomaiden valtion kanssa samanlaisessa tilanteessa ollut yksityinen sijoittaja kieltäytynyt tekemästä tällaisia muutoksia takaisinmaksun edellytyksiin ja näin myöntämästä tällaista lisäetua.

Alankomaat v. komissio, T-29/10, T-33/10, 2.3.2012

 

Italian valtio myönsi vuonna 2008 vakavissa talousvaikeuksissa olleelle italialaiselle lentoyhtiölle Alitalialle 300 miljoonan euron lainan. Italian valtio päätti myös myydä omistuksensa kyseisessä yhtiössä. Komissio katsoi, että Alitalialle myönnetty laina oli sääntöjenvastaista valtiontukea (koska samassa tilanteessa ollut yksityinen sijoittaja ei olisi myöntänyt tällaista lainaa), mutta hyväksyi omistusosuuksien myynnin, kunhan se tehtiin markkinahintaan. Ryanair katsoi, että Alitalia oli saanut unionin oikeuden vastaista valtiontukea, ja nosti kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa, joka vahvisti komission arvioinnin kaikilta osin.

Ryanair v. komissio, T-123/09 28.3.2012

 

Maatalous

Vuonna 2011 komissio sääti pakollisista pakkausmerkinnöistä sitrushedelmille, joita oli korjuun jälkeen käsitelty säilöntäaineilla tai muilla kemiallisilla aineilla. Espanja pyysi unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan tämän velvoitteen sillä perusteella, että se koski ainoastaan sitrushedelmien tuottajia, eikä muiden korjuun jälkeen käsiteltyjen hedelmien tuottajia, ja se oli täten syrjivä. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin katsoi, että toisin kuin näiden muiden hedelmien (banaanit, vesimelonit, melonit), sitrushedelmien kuoria voidaan käyttää ruoanlaitossa ja täten pakkausmerkintöjä koskevalla velvoitteella varmistetaan ilman syrjintää kuluttajansuojelun yhdenmukainen ja korkea taso.

Espanja v. komissio, T-481/11, 13.11.2014

 

Kansanterveys

Orphacol on lääke, jolla hoidetaan harvinaisia mutta hyvin vakavia maksasairauksia, jotka voivat aiheuttaa vastasyntyneiden kuoleman. Vuonna 2009 ranskalainen laboratorio STRS haki komissiolta markkinoille saattamista koskevaa lupaa kyseiselle lääkkeelle, mutta komissio epäsi luvan, koska CTRS ei ollut esittänyt kliinisten testien tuloksia. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission päätöksen, koska CTRS:llä ei sovellettavien säännösten nojalla ollut velvoitetta esittää tällaisia tuloksia, koska kyseisen lääkkeen tehoaineet olivat olleet vakiintuneessa lääketieteellisessä käytössä unionissa vähintään 10 vuoden ajan.

Laboratoires CTRS v. komissio, T-301/12, 47.2013

 

EU:n ulkosuhteet

Rajoittavat toimenpiteet tai sanktiot ovat olennainen ulkopolitiikan väline, jolla unioni pyrkii aikaansaamaan muutoksen valtion politiikassa tai toimintatavoissa. Ne voivat ilmetä aseiden myyntikieltona, varojen jäädytyksenä, kieltona tulla unionin alueelle tai kulkea sen kautta, vienti- tai tuontikieltoina jne. Ne voivat kohdistua hallituksiin, yhtiöihin, luonnollisiin henkilöihin tai ryhmiin ja organisaatioihin (esim. terroristijärjestöt).

Al-Qaidan kaltaisten terroristijärjestöjen lisäksi Euroopan unionin neuvoston sanktioita on kohdistettu yli kolmeenkymmeneen valtioon, joiden joukossa mm. Afganistan, Valko-Venäjä, Norsunluurannikko, Egypti, Iran, Libya, Venäjä, Syyria, Tunisia, Ukraina ja Zimbabwe.

 

Neuvosto jäädytti Eyad Makhloufin (joka on Bashar Al Assadin serkku) varat sillä perusteella, että hän on Rami Makhloufin (eräs vaikutusvaltaisimmista syyrialaisista liikemiehistä) serkku ja tiedustelupalvelun upseeri ja osallisena Syyrian siviiliväestöön kohdistetuissa väkivaltaisissa tukahduttamistoimissa. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti varojen jäädyttämisen ja katsoi, ettei Makhlouf ollut esittänyt näyttöä, jolla voitaisiin osoittaa, ettei hän tukenut Syyrian hallintoa. Hänen puolustautumisoikeuksiaan ei myöskään ollut loukattu, koska hänelle oli annettu mahdollisuus puolustautua tehokkaasti neuvostoa vastaan.

Makhlouf v. neuvosto, T-383/11, 13.9.2013

 

Vuonna 2010 iranilaisen Fulmen-yhtiön samoin kuin sen johtajan varat jäädytettiin siitä syystä, että neuvoston mukaan ne olivat osallistuneet sähkölaitteiden asentamiseen salaisessa paikassa, jota käytettiin Iranin ydinohjelmassa. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin kumosi varojen jäädytyksen, koska se katsoi, että neuvosto oli perustanut arviointinsa pelkästään toteen näyttämättömiin väitteisiin eikä täten ollut esittänyt todisteita Fulmenin ja sen johtajan toimista kyseisellä paikalla. Unionin yleinen tuomioistuimen katsoi, että neuvoston oli esitettävä tällaiset todisteet.

Fulmen ja Fereydoun Mahmoudian v. neuvosto, T-439/10 ja T-440/10, 21.3.2012

 

Talouspolitiikka

Keskusvastapuolet ovat rahoitusalan toimijoita, jotka vastaavat eräiden maksutapahtumien selvityksestä hallinnoimalla osapuolten luottoriskejä. Vuonna 2011 EKP määräsi, että euroissa toimivien keskusvastapuolten on sijaittava euroalueella. Yhdistynyt kuningaskunta, joka ei kuulu euroalueeseen, vaati tätä velvoitetta kumottavaksi, koska se oli epäedullinen brittiläisille keskusvastapuolille. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi sen vaatimukset ja katsoi, ettei EKP ollut toimivaltainen asettamaan tällaista sijaintia koskevaa vaatimusta.

Yhdistynyt kuningaskunta v. EKP, T-496/11, 4.3.2015

 

Oikeus tutustua asiakirjoihin

Vuonna 2009 alankomaalainen eurokansanedustaja Sophie Int’ Veld pyysi neuvostolta lupaa saada tutustua neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntoon, joka koski neuvottelujen aloittamista unionin ja USA:n välisen SWIFT-sopimuksen tekemiseksi (sopimus, jolla yhdysvaltalaisille viranomaisille annetaan pääsy eurooppalaisiin pankkitietoihin terrorismin torjumiseksi). Neuvosto hylkäsi kokonaisuudessaan pyynnön saada tutustua tähän lausuntoon. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi osittain neuvoston epäämispäätöksen (niiltä osin, kuin se ei koskenut sopimuksen erityistä sisältöä tai neuvotteluohjeita). Se katsoi, että neuvosto – kun se selvitti, saattoiko kyseessä olevien tietojen paljastaminen olla oikeutettua yleisen edun johdosta – ei ollut osoittanut konkreettisilla seikoilla, että asiassa oli vaara oikeudellisen neuvonannon suojan loukkaamisesta, eikä myöskään ollut ottanut huomioon sitä seikkaa, että kyseessä oleva lausunto koski henkilötietojen suojaan liittyvää erityisalaa.

In’t Veld v. neuvosto, T-529/09, 44.5.2012

 

up

.